ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 1 Kaupunginhallitus, julkinen AIKA 12.04.2010 kello 13:00-15:57 PAIKKA Kaupungintalo, valtuustosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 109 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 110 Pöytäkirjan tarkastus 4 111 Korttelin 830 asemakaavan muutos 5 112 Mika ja Katri Alhon suunnittelutarveratkaisuhakemus 6 113 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen 8 114 Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 10 115 Ilmoitusasiat 25 116 Lautakuntien pöytäkirjat 27 117 Kaupunginjohtajan päätökset 28 118 Talousarvion toteutuminen 1-3 / 2010 29
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Nyholm Rolf 13:00-15:57 puheenjohtaja Flinkman Heikki 13:00-15:57 2. varapuheenjohtaja Leppänen Pekka 13:00-15:57 jäsen Lindell Leila 13:00-15:57 1. varapuheenjohtaja Lunttila Tommi 13:00-15:57 jäsen Närhi Merja 13:00-15:57 jäsen Piilonen Pentti 13:00-15:57 jäsen Soininen Piia 13:00-15:57 jäsen Tani Jaana 13:00-15:57 jäsen Tiusanen Matti 13:00-15:57 jäsen Tuominen Marke 13:00-15:57 jäsen Uusitalo Pirjo 13:00-15:57 jäsen Tuhkanen Marko 13:00-15:57 varajäsen POISSA Kiiskinen Kari jäsen Martins Sirpa valtuuston 2. varapj. MUU Kumpu Risto 13:00-15:57 valtuuston puheenjohtaja Salmelin Simo 13:00-15:57 valtuuston 1. varapj. Lång Kyllikki 13:00-15:57 valtuuston 3. varapj. Javanainen Hannu 13:00-15:57 kaupunginjohtaja Kinnunen Olli 13:00-14:03 kaavoituspäällikkö läsnä 109-110 Lemettinen Pertti 13:00-15:57 hallintojohtaja Salonen Jouko 13:00-14:15 rahoitusjohtaja läsnä 109-113 Latvala Jarmo 13:00-13:55 tekninen johtaja läsnä 109-110 Moisio Marko 13:00-13:55 tilapalvelupäällikkö läsnä 109-110 ALLEKIRJOITUKSET Rolf Nyholm Puheenjohtaja Pertti Lemettinen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 109-118 PÖYTÄKIRJAN 16.4.2010 TARKASTUS Pentti Piilonen Piia Soininen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 19.4.2010 klo 9:00-12:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 3
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 4 Kaupunginhallitus, julkinen 109 12.04.2010 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KHALL 109 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 5 Kaupunginhallitus, julkinen 110 12.04.2010 Pöytäkirjan tarkastus KHALL 110 Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi perjantaina 16. päivänä huhtikuuta 2010 klo 16 mennessä ja tarkastetun pöytä kir jan pidettäväksi yleisesti nähtävänä maanantaina 19. päivänä huhtikuu ta 2010 klo 9-12 Ää nekosken kaupungintalolla. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pentti Piilonen ja Piia Soininen. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 6 Kaupunginhallitus, julkinen 111 12.04.2010 Korttelin 830 asemakaavan muutos 58/101001/2010 KHALL 111 Rahastajantien päässä sijaitsee kaupungin omistama liike- ja teollisuusrakentamiseen asemakaavassa osoitettu alue, jolla ny kyi sin toi mii au toliike määräaikaisella vuokrasopimuksella. Alueen ase ma kaavan muutoksen käynnistämisestä on kaupunginhallitus päät tänyt 23.11.2009 kaavoituskatsauksen 2009 hyväksymisen yh tey des sä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Asemakaavan muutoksessa alue on muutettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-5), jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kau pan myymälätiloja. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kau pan piiriin kuuluvat mm. moottoriajoneuvojen kauppa, huonekalu kauppa, rautakauppa ja maatalouskauppa. Korttelin pinta-alaa on kaavamuutoksessa kasvatettu noin kahteen hehtaariin ja tehokkuus lukua e=0,5:een (nykyinen asemakaava e=0,3) suurimman sallitun kerrosluvun (II) säilyessä ennallaan. Korttelin ja Kuhnamon rannan välinen täyttöalue on kaavoitettu Kuhnamonpuistoksi ja Laajaniemenpuistoksi (VP), joiden kautta on tar koitus joh taa Pii lo lan nie men suun nasta Vaasantielle kulkeva ke vyen liiken teen väy lä. Eli aankujan koh dalle on puistoon suunniteltu uusi ui maranta. KL-5 - alueen ulkovarasto- ja huoltopiha-alueet tulee aidata korkeatasoisesti suunnitellulla ja toteutetulla noin 1,8 metrin korkuisella katoksella, varastolla tai aidalla. VP-alueen rakentaminen edellyttää tarkemman puistosuunnitelman laatimista. Kaavamuutoksen yhteydessä esitetään kumottavaksi osa Ää ne kos ken taa ja man vanhinta asemakaavaa: kumottava Kuhna mon ve si aluetta kä sittävä ase ma kaa va on vuodelta 1951. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy, että luonnoksen perusteella suoritetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen valmisteluvai heen kuuleminen. Pyydetään luonnoksesta teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 7 Oheismateriaali Korttelin 830 asemakaavan muutos Kaupunginhallitus, julkinen 112 12.04.2010 Mika ja Katri Alhon suunnittelutarveratkaisuhakemus 53/101501/2010 KHALL 112 Rakennushanke, rakennuspaikka ja maanomistus: Omakotita lon, talousrakennuksen ja rantasaunan (kerrosala yht. 269 k-m2) ra ken tami nen Koiviston kylällä sijaitsevan Muhluniemen tilan RN:o 454-9-10 määräalalle. Juhonraitilla sijaitsevan rakennuspaikan pin ta-ala on noin 6100 m2. Rakennus hanke on kolmas toteu tettava Ju honraitin varteen osayleiskaavassa suunni telluista kuu desta omako tita losta. Asuin- ja ta lous ra ken nus on suun ni teltu si joittu vaksi metsikön reu naan tontin länsiosaan sau nan sijaitessa rakennuksista noin 50 met rin etäisyy dellä. Saunan etäisyys rantaviivasta on 15 m. Kulkuyhteys järjeste tään ole massa olevaa tietä pit kin ja tontti lii te tään Koi viston ve siosuus kun nan ve si joh to- ja vie märi ver kos toon. Rakennuspaikka sijoittuu metsikköön, joka las keutuu itäänpäin Niini veden Koiviston lahden rantaan. Ha kijat omis tavat ra ken nus pai kan. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne: Suunniteltu omarantainen rakennuspaikka on kaavoitettu 18.12.2006 hy väksytyssä Hirvaskankaan-Koi viston osa yleiskaavassa asuntoalueeksi (A), joka on tarkoitettu ym pärivuo ti seen asumiseen. Ton tin ra ken nus ten yh teen las ket tu ker ros ala saa ol la enin tään 350 k-m2. Naapurien kuuleminen: Hakija on järjestänyt naapureiden kuulemisen (454-9-10, 454-9-21 ja 454-9-45). Naa pu reil la ei ole huo maut tamis ta. Kaavoituspäällikön ehdotus: Ottaen huomioon esitetyn ra ken ta misen luon ne, sijoittuminen, arvioitavissa ole va rakennustapa ja vai kutus mai se maan se kä Hir vas kan kaan-koi vis ton osa yleis kaa van si sältö, ei ra ken tami sen ole kat sotta va aiheut ta van MRL 137.1 :ssä ja MRL 137.4 :ssä mainit tuja kiel teisiä vai ku tuk sia: - ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle: hanke on Hir vaskankaan-koiviston osayleiskaavan ja pääperiaatteiltaan myös kaavan liitteenä olevan rakennustapaohjeen mukainen / ra ken nuk set si joit tu vat kaa vas sa ra ken ta mi seen osoi te tulle A - alu eel le / tont ti koko, ve si huolto rat kaisu ja ra ken nuslu pa vai heessa täs men tyvä ra ken nusten sijoittu mi nen ja ra ken nustapa nou dat ta vat kaa van oh jeis tusta - ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä: Hirvaskankaan-Koivis ton palvelukylän kehittäminen on kaupungin hyväksymän alueiden käy tön strategian mukaista / rakentaminen sijoittuu olemassa olevien palvelujen sekä tie- ja vesihuoltoverkoston äärelle
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 8 Kaupunginjohtajan ehdotus: - on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luon nontai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpei den turvaamista: rakentaminen sijoittuu tavanomaiseen metsikköön, jos sa ei tiedetä sijaitsevan suojelun kannalta merkittäviä kohteita - ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ym päristö- tai muita vaikutuksia: omakotitalon rakentaminen Koiviston kylälle palvelujen ja muun ky lä asu tuk sen lä heisyy teen ei ole ym päristöstään poik keavaa ra kenta mista ei kä sii tä aiheu du ta van omaisesta asumiskäy töstä poik keavaa ym pä ristö häi riötä / kiin teistö liitetään keskitettyyn vesi huolto verkos toon ja jär jes tet tyyn jätehuoltoon (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy edellä olevilla perusteilla hakemuksen mukaisen suunnittelutar veratkaisun, joka koskee tilan 454-9-10 määräalaa. Suunnittelutarveratkaisu on voimassa päätöksen antopäivästä kaksi vuotta. Tänä aikana on haettava rakennus- tai toimenpidelupa. Lupa on saatava rakennus valvontaviranomaiselta ennen minkäänlaiseen rakennustoimenpitee seen ryhtymistä. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten sijoittamiseen rakennuspaikalle alueen yhtenäistä rakennustapaa edistävällä tavalla. Suunnittelutarvepäätöksen suoritemaksu on 360. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 20.4.2010. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - - Liite nro 1 Mika ja Katri Alhon suunnittelutarveratkaisu, karttaliite
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 9 Kaupunginhallitus, julkinen 113 12.04.2010 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen KHALL 113 1. Lassi Suominen on myynyt Airi ja Simo Kettuselle noin 1,0 heh taarin määräalan Koiviston kylässä sijaitsevasta Loilo - nimisestä ti lasta RN:o 992-454-8-72. Rakentamattoman koh teen ai ottu käyt tö tarkoitus on maa- ja met sä talous. Kaupunginjohtajan ehdotus: 2. Finsilva Oyj on myynyt Tiina ja Jaakko Kekille noin 1,9 hehtaarin määräalan Paadentaipaleen kylässä sijaitsevasta Honkaranta - nimisestä tilasta RN:o 992-403-10-56. Rakentamattoman kohteen aiottu käyttötarkoitus on lomara ken nus paikka. 3. Veikko Huuskosen oikeudenomistajat ja Anneli Huuskonen ovat myyneet Aila ja Risto Hakkaraiselle sekä Matti ja Johanna Häyriselle Raikkouksen kylässä sijaitsevan Koivuranta - ni mi sen ti lan (pin ta-ala 1,38 ha, RN:o 992-461-3-71). Asuin ra ken nuk sia kä sit tä vän koh teen aiottu käyttö tarkoi tus on asuinrakennuspaikka. 4. Hilkka ja Väinö Sorri ovat myyneet Vilho ja Marja-Leena Pollarille määräosan (½) L.Äänekosken kylässä sijaitsevasta Petomäki - nimisestä tilasta (pinta-ala 43,26 ha, RN:o 992-402-20-0). Arvottomia rakennuksia käsittävän kohteen aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. 5. Finsilva Oyj on myynyt Kirsi ja Mikko Pulkkiselle noin 0,555 hehtaarin määräalan Raikkouden kylässä sijait se vasta Haapamäki - ni misestä tilasta RN:o 992-461-2-111. Raken ta matto man koh teen ai ottu käyttötarkoitus on lomarakennuspaikka. 6. Pasi Pirtala on myynyt Pauli ja Eila Partaselle S.Äänekosken kylässä sijaitsevan Lisä-Jokela - nimisen tilan (pinta-ala 19.38 ha, RN:o 992-457-15-0). Ra ken ta mat to man koh teen ai ottu käyt tö tar koi tus on maa- ja met sä ta lous. 7. Simo Tauriainen on myynyt Markku Isoviidalle noin 8 heh taarin määräalan Kalaniemen kylässä sijaitsevasta Lepolanvuori - ni mi sestä ti lasta RN:o 992-458-1-172. Rakentamattoman koh teen ai ottu käyt tötarkoi tus on maa- ja met sä talous. Kohteiden likimääräinen sijainti ilmenee liitekartalta. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Hyväksytään, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan edellä mainituissa kiinteistökaupoissa.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 10 Päätös: Hyväksyttiin. - - - - - Liite nro 2 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen, karttaliite
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 11 Kaupunginhallitus, julkinen 428 07.12.2009 Tekninen lautakunta 7 12.01.2010 Tekninen lautakunta 15 03.02.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 72 01.03.2010 Tekninen lautakunta 34 06.04.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 114 12.04.2010 Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 25/111502/2010 KHALL 07.12.2009 428 Sammakkokangas Oy on pyytänyt Äänekosken kaupunkia harkitsemaan osakkuutta yhtiössä. Sammakkokangas Oy toivoo saavansa kaupungin päätöksen asiasta vuoden 2009 aikana. Asiaa on valmisteltu työryhmässä, johon ovat kuuluneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olli Vertainen, ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kimmo Tuikka, kaupun ginjohtaja Hannu Javanainen, johtava ympäristötarkastaja Joni Kur kela ja tekninen johtaja Jarmo Latvala. Työryhmä on tutustunut Lassila & Tikanoja Oy:n toimintaan Äänekoskella, Sammakkokan gas Oy:n toimintaan Saarijärvellä, Äänevoi ma Oy:n toimintaan Ää nekoskella sekä Mustankorkea Oy:n toimin taan Jyväskylässä. Äänekosken jätehuolto yhtenäistettiin heinäkuun alusta 2008, josta lähtien koko kunnassa on ollut käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa järjestelmässä asiakkaat kilpailuttavat jätteenkuljetuksen itse. Kulje tusta hoitaa käytännössä kokonaisuudessaan Lassila & Tikanoja Oy. Yhdyskunta- ja biojätteen käsittely on kilpailutettu kaupungin toi mesta vuosittain ja viime vuodet jätteenkäsittely on tapahtunut Sam makkokangas Oy:n jätteenkäsittelykeskuksessa Saarijärvellä. Kilpai lutus on koskenut kaupungin vas tuulla olevaa yhdyskunta- ja biojä tettä. Sammakkokangas Oy on kahdeksan pohjoisen Keski-Suomen kun nan vuonna 2003 perus tama jätehuoltoyhtiö, jonka varsinainen toi minta alkoi vuoden 2004 alusta. Yhtiö hoitaa viiden kunnan (Kan nonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi ja Saarijärvi) jätehuollon palve lutehtävät. Kaksi osakaskun taa (Pihtipudas ja Viitasaari) hoitavat jä tehuoltonsa itse, mutta toimit tavat loppusijoitettavan jätteen Sam makkokankaan jätekeskukseen. Yhtiö kattaa kaikki menonsa jäte huollosta kerättävillä maksuilla. Osakaskunnat ovat sijoittaneet yhti öön osakepääoman verran ja an taneet takauksen investointilainoille. Yhtiö ei tulouta voitoista osin koa kunnille. Mahdolliset tuotot käyte tään ensisijaisesti jätehuollon kehittämiseen ja toissijaisesti jätemak sujen alentamiseen. Yhtiön ny kyisellä toiminta-alueella Äänekoski mukaan lukien on noin 53 000 asukasta. Jätekeskuksessa käsitel lään vuosittain 25 000-30 000 tonnia jätettä.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 12 Hyötykäyttöasteeksi yhtiö ilmoittaa täyden palvelun kuntien osalta 41 % ja kaikkien kuntien osalta 28 % (Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Äänekoskelta tulee lähes täysin loppusijoitettavaa jätettä, josta hyödynnettävät jätelajit on jo eroteltu pois). Biojäte kompostoidaan aumakompostissa ja hyödyn netään loppusijoituspaikan maisemoinnis sa. Sammakkokangas Oy:llä on edessä investoinnit koskien loppusijoituspaikan laajentamista. Laajennustarve riippuu siitä, miten paljon jätettä alueelle tullaan lop pusijoittamaan. Äänekosken jätteet muo dostavat tällä hetkellä suu ren osan loppusijoitettavasta jätteestä, jo ten yhtiön pitkänajan suun nittelun kannalta on erityisen tärkeä tietää, mi hin Äänekosken jätteet jatkossa kulkeutuvat. Yhtiö näkee tulevai suuden suun nitelmissaan Äänekosken yhtiön osakkaana. Osakkuus Sammakkokangas Oy:ssä maksaisi Äänekoskelle tällä hetkellä noin 303 000 (15,0 /asukas, osakkeen verotusarvo on tällä hetkellä 47,32 ). Maksun voisi maksaa erissä erikseen sovitta valla tavalla, osa mak susta voitaisiin maksaa jätehuollon rakenteilla, joiden arvoksi on ar vioitu n. 82 500. Hallituksessa on kullakin osakaskunnalla yksi paikka, Äänekosken osalta on mahdollista neuvo tella toisesta pai kasta. Omistusosuus yhtiössä perustuu kunnan asukaslukuun. Yh tiön liikevaihto vuonna 2008 oli 2,2 M. Osakkuus olisi mahdollista siten, että yhtiö hoitaisi palveluna koko Äänekosken jätehuollon viranomaistehtäviä lukuun ottamatta tai si ten, että Äänekoskella voi si olla nykyinen järjestelmä kuitenkin siten, että yhtiössä on yhteiset käsittelytaksat ja että kunnan vastuulla ole va jäte toimitetaan Sam makkokankaan osoittamaan paikkaan. Yh tiön toiveena on, että kul jetusjärjestelmä muutettaisiin kunnan järjestämäksi. Osakaskunnat ovat perustaneet oman jätelautakunnan, jonka kotipaikkana on Saa rijärvi. Viranomaistehtävät valvontaa lukuunottamatta on mahdollista siirtää jätelautakunnalle myös Äänekosken osalta. Lassila & Tikanoja on suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon se kä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ol len merkittävä puupoh jaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoainei den ja uusioraaka-ainei den toimittaja. Yhtiöllä on kierrätyslaitos Teollisuuskadulla, joka eri toimintoineen työllistää tällä hetkellä noin 20 henkilöä. Yhtiö huolehtii kuljetuksen lisäksi kaupungin vastuulla olevasta ongelmajätehuollos ta, hyöty- ja aluekeräyspisteiden jätteis tä. Tontilla toimii myös pien erien vastaanottopiste. Hallissa käsitel lään lähinnä teollisuuden ja kaupan kierrätysmateriaaleja, jotka kä sittelyn jälkeen ohjataan hyö tykäyttöön. Tontilla murskataan ja se koitetaan polttoon menevä jäte (Lupaehtojen mukaan Äänevoima Oy voi polttaa 18 tonnia vuodessa erilliskerättyä REF- polttoainetta). Tällä hetkellä Äänevoima Oy polt taa alle puolet lupaehtojen salli masta tonnimäärästä. Polttoainetta toimittavat myös muut tahot kuin Lassila & Tikanoja Oy.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 13 Lassila & Tikanoja Oy:n tavoitteena on ensisijaisesti, että kaatopaikoille menisi mahdollisim man vähän jätettä. Heidän toimintansa perustuu jätteen uudelleen käyttöön, kierrättämiseen materiaalina ja energiahyödyntämisenä. Yhtiön toivomus on, että kunnassa säilyy sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä. Mustankorkea Oy on perustettu vuonna 1998. Osakkaana yhtiössä ovat Vapo Oy:n (55%) li säksi Jyväskylän kaupunki, Laukaa ja Muurame. Omistajakuntien li säksi asiakkaina on 12 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimin ta-alueella asuu noin 220 000 asukasta. Käsittelykustannukset ovat samansuuruiset sekä osakkaille että asiak kaille. Toiminnalleen yhtiö hakee uutta ympäristölupaa vuoden 2015 lop puun mennessä. Käytän nössä yhtiö toimii alueella noin 20 vuotta. Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ympäristölupapäätöksen mukaisia jätejakei ta yhteensä 320 000 ton nia vuodessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 8,5 M. Mustankorkea Oy on sitoutunut toiminnassaan sertifioitujen ISO 9001- laatujärjestelmän se kä ISO 14001- ja EMAS- ympäristöjärjes telmien toteuttamiseen. Yhtiö ilmoittaa, että jätteistä hyödynnetään jo 69 %. Kaatopaikka kaasu hyödynnetään energiantuotannossa. Saatava kaasu riittää lämmittämään tällä hetkellä noin 1 100 omakotitaloa vuodessa. Biojätteet ja lietteet käsitellään kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytyksen jälkeen komposti ohjataan hyötykäyttöön, osa tuotteistettuna tavarana. Alueelle on rakennettu muutama vuosi sitten hyötyjätteiden käsittelyterminaali, jonne vas taanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkei den ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, - kartonkia ja - pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsitel ty hyötyjäte toimite taan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön. Mustankorkea Oy on valmis tarjoamaan palvelujaan Äänekosken kaupungille ja valmis neu vottelemaan myös osakkuudesta. Jätelain uudistusta pohtii tällä hetkellä JÄLKI- työryhmä. Sen tehtä vänä on tehdä tämän vuo den loppuun mennessä eduskunnalle esi tys uudesta jätelaista. Uu den jätelain tärkein asia on linjata yhdyskuntajätehuollon vastuut ja velvollisuudet kuntien osalta. Ympäristöministeriö on mm. tehnyt esi tyksen, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus jäisi pois uudesta jä telaista. Asiasta käydään kiivas ja tulinen keskustelu, sillä vastapuoli on täysin eri mieltä. Uusi laki as tuu voi maan näillä näkymin vuoden 2011 alusta. Iso kysymys osakkuudesta päätettäessä on kuljetusjärjestelmästä
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 14 Kaupunginjohtajan ehdotus: Päätös: päättäminen. Nykyinen jätehuoltojärjestelmä on siis ollut käytössä koko Äänekos kea koskevana kesästä 2008 lähtien eli vähän yli vuoden. Järjestel män rakentaminen on jat kunut tähän päivään saakka ja jatkuu vielä hyöty- ja aluekeräyspis teiden muutoksilla. Sumiaisten pienjätease maa siirretään parhail laan toiseen paikkaan. Tällä hetkellä on me nossa pienimuotoinen kokeilu energiajätteen keräilyn osalla. Kokei lun tarkoituksena on ke rätä tietoa energiajätteen määrästä suhtees sa kuivajätteeseen. Jätehuollon kehittyminen/tulevaisuuden arviointi on vaikeaa, koska ratkaisujen löytyminen on hidasta erityisesti siltä osin kuin on kysy mys hyötyjätteen määrän kasvusta joko uudelleen käytön, kierrättä misen materiaalina tai energiahyödyntämisen kautta, polton lisäänty misestä ja sitä kautta jätteenkäsittelykeskuksiin tulevan loppusijoitet tava jätteen määrästä. Tästä seurauksena on kysymys jätehuoltoyhtiöiden taloudesta ja si tä kautta asiakkailta perit tävistä maksuista. Yksi jätehuoltoyhtiö pys tyisi hoitamaan koko Kes ki-suomen yhdyskunta- ja biojätteen käsit telyn, jolloin suuren asia kasmäärän johdosta maksuihin ei kohdistui si niin suuria paineita. Yhden yhtiön malli ei ole kuitenkaan tällä het kellä ajankohtainen. Valmistelevassa työryhmässä on pohdittu eri järjestelmien vertailuna mm. jätehuoltomaksuja, työpaikkojen määrää/säilymistä, kuljetusjärjestelmää, tiedonsaan tia/tilastotietoja, päätösvaltaa, toiminnan ammattimaisuutta verrattu na omaan toimintaan, osakkuuden hintaa ja jätehuollon tulevaisuut ta. Työryhmän tarkoituksena on tuoda asia kaupunginhallituksen käsittelyyn 18.1.2010, jota en nen pyydetään ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lau sunnot asiasta. Työryhmä pyytää kaupunginhallitukselta valtuutta neuvotella osakkuudesta, jotta ennen päätöksentekoa olisi mahdolli simman oikeat tiedot käytettävissä ja pystyttäisiin tekemään vertailu hintalaskelmineen nykymallin ja osakkuusmallin välillä. (valmistelu tekninen johtaja Jarmo Latvala puh. 020 632 3440) Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa työryhmän neuvottelemaan osakkuudesta jätehuoltoyh tiössä ja pyytää ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lau sunnot työryhmän vuoden 2009 loppuun mennessä tekemästä ver tailusta nykymallin ja osakkuusmallin välillä siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa 18.1.2010.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 15 Hyväksyttiin. - - - - - TELA 12.01.2010 7 Kaupunginhallituksen asettama työryhmä päätti kokouksessaan 18.12.2009, että asiaa käsitellään ennen lautakuntien lausuntoa asian monimuotoisuuden ja kauaskantoisten seurausten vuoksi puo lueiden ryhmäkokouksissa. Ryhmät kokoontuvat seuraavan kerran kaupunginhallituksen kokouksen 18.1.2010 alla. Teknisen johtajan ehdotus: Jotta jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuvaihtoehdot tulisivat käsitel lyiksi myös teknisessä lautakunnassa sekä ympäristölautakunnassa riittävän hyvin niin sovittiin, että lautakunnat käyvät asiasta alustavan keskustelun ennen varsinaista päätösesitys- ja lausuntokäsittelyä. Oheismateriaalina on eri vaihtoehdoista tehty vertailu. Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 on luetta vissa osoitteessa www.ymparisto.fi/ksu>ympäristönsuojelu>jätteet ja jätehuolto. Lisä tietoja Jarmo Latvala puh 020 632 3340. Keskustellaan käsiteltävänä olevasta asiasta ja määritellään suuntaviivat seuraavassa kokouksessa annettavalle päätösesitykselle ot taen huo mi oon tek nisen lautakunnan tehtävä. Tekninen lautakun ta päättää jä telakiin liit tyvistä toteuttamistehtävistä eli kuljetuksen, hyö dyn tämi sen ja kä sittelyn järjestämisestä sekä jär jestämistä kos kevis ta mak suista ja kunnallisista jätehuoltomääräyk sistä. Hallitus ja val tuusto päättävät osakkuuksiin liittyvistä asioista ja ym päristö lautakunnan tehtävänä on jätelain ja sen nojalla annettu jen sään nösten ja mää räysten nou dattamisen valvonta. Päätös: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian seuraavaan kokoukseen. - - - - - Jätehuollon esimies Raimo Eklund selosti asiaa lautakunnalle ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo 18.15. - - - TELA 03.02.2010 15 Asiaa käsiteltiin teknisen lautakunnan edellisessä kokouksessa jos sa
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 16 luotiin suuntaviivoja tehtävälle päätösesitykselle. Työryhmän tekemässä vertailussa on pohdittu lähinnä kolmea eri vaihtoehtoa: nykymalli: jätteen käsittely kilpailutetaan,käytössä sopimusperustei nen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa asiakkaat tekevät itse sopimuk sen kuljetusyrittäjän kanssa, pienjäteasemat Äänekoskella, Konginkankaalla sekä Sumiaisissa. osakkuusmalli 1: sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jätteen käsitte ly osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuksessa, pienjäteasemat kuten nykymallissa. osakkuusmalli 2: täyden palvelun osakkuus osakkuusyhtiössä, kun nan järjestämä jätteenkuljetus (annettu yhtiön hoidettavaksi), jät teenkäsittely osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuk sessa, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, pienjäte asema nykyisten lisäksi myös Suolahdessa, kunnan on tehtävä erilli nen päätös jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisesta. Päätösvalta eri malleissa jakaantuu siten, että: nykymallissa kunta päättää oman kuntansa alueella jätteenkuljetusjärjestelmästä, jätteen käsittelypaikasta, muusta palveluverkosta (pienjäteasemat, aluekeräyspisteet, hyötykeräyspisteet), jätteenkäsittelymaksuista, lausunnon antajan rooli laajemmassa jätehuoltokeskustelussa osakkuusmallissa 1 kunta päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä, palveluverkosta, jätteet toimitetaan yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaan, yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa osakkuusmallissa 2 on kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä (annettu yhtiön hoidettavaksi), jätteet yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaa, yhtiö päättää palveluverkosta (kuntaa kuullaan), yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa. Vertailussa on kysymys kunnan vastuulla olevasta yhdyskuntajät teestä (asumisen ja siihen rinnastettavan julkisen toiminnan yhdyskuntajätteet). Jäljempänä tekstissä pohditaan lähinnä nykymallia ja osakkuusmal lia 2, koska Sammakko kangas Oy:n tavoite on selkeästi osakkuus malli 2. Työryhmä on erik seen vertaillut mahdollista osakkuutta myös Mustankorkea Oy:ssä. Alueellisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 kehittämistavoitteita ovat
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 17 jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen yhdyskuntalietteiden käsittelytason nostaminen jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen rakentamis- ja purkutoiminnan jätteiden hyödyntämisen sekä rakentamisen materiaalitehokkuuden lisääminen tuhkan (teollisuuden energiatuotannon) hyödyntämisen lisääminen laitosmaisen jätteenkäsittelyn edistäminen Tavoitteena on yhdyskuntajätteen osalta on, että jätteestä kierrätetään materiaalina 50% hyödynnetään energiana 30 % loppusijoitus kaatopaikalle 20 % Muita tavoitteita yhdyskuntaliete hyödynnetään 99 %:sti rakentamisen jätteiden hyötykäyttöaste tavoittelee 70 % Tehdyn vertailun (jaettu edellisessä kokouksessa) perusteella voi daan todeta, että nykymal lissa jätehuollon kustannukset (tiedot jaet tu edellisessä kokoukses sa) ovat tällä hetkellä edullisemmat kuin osakkuusmallissa. Nyky mallin jätehuoltoon kohdistuvat maksut ovat kilpailukykyisiä myös seutukunnalla ja valtakunnallisesti. Tarvit tavat investoinnit kaupun gin osalta ovat nyt ja jatkossa pieniä. Jäte huolto toimii järkevästi ja pystyy hyödyntämään paikkakunnan tarjoa mat mahdollisuudet (kier rätyslaitos ja polttoon hyväksytty kattilalai tos). Uudistettu taksara kenne mahdollistaa järkevien jätehuoltorat kaisujen käyttöönoton ai kaisempaa nopeammin. Jätehuoltomää räyksiä muuttamalla on mm. mahdollisuus saada pikaisesti käyntiin (kokeilu on käynnissä ) ener giajakeen keräily kunnassa ja sitä kautta vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Asiakkaille syntyy mahdollisuus säästää käsittelykustannuksissa. Yleisellä tasolla jätehuollon kustannukset nousevat jätehuollon yleisen kustannuskehi tyksen mukaisesti. Asiakkaat/asukkaat eivät ole ilmaisseet tyytymättömyyttä nykyiseen järjestelmään. Paikallinen yrittäjä on panostanut jätehuollon rakenteisiin. Yrittäjällä on ollut jätehuollon kehit täjän rooli, kaupunki on ollut palvelujen os tajan roolissa. Toiminta on valtakunnallisen ja maakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaista. Päätoimintamallina on jätteen uudelleenkäyttö, kierrättä minen materiaalina ja energiahyödyntämi nen siten, että kaatopaikal le menisi mahdollisimman vähän jätettä. Kierrätyslaitos Teollisuuskadulla työllistää muine toimintoineen 20 henkilöä. Nykymallissa työpaikat säilynevät varmimmin seudulla. Nykymallissa on mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkäsittely muutaman
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 18 vuoden jaksoissa ja va lita joko edullisin tai kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Kul jetusjärjestelmä on mahdollisuus muuttaa kunnan järjestämäksi, jos nykyinen järjestelmä ei toimi ja hinnat nousevat kohtuuttomasti. Nykyjärjestelmä on haavoittuva kunnan päässä johtuen pienestä henkilöstömäärästä. Kilpailutettavien kokonaisuuksien määritteleminen toimivaa järjestelmää särkemättä ei ole helppoa. Nykymallissa toiminta jatkuu samantyyppisenä eteenpäin, energiajakeen keräily otetaan laa jemmin käyttöön ja sitä kautta erilliskerätyn polttojakeen määrä kas vaa, tuo asiakkaille säästöä käsittelymaksuissa. Jätteenkäsittelypai kat kilpailutetaan useamman vuoden sopimuksilla, loppusijoitukseen menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityk sen mukaisesti. Toimintamallis sa ei tule erityisempiä ongelmia, kos ka jätteelle löytyy näillä näkymin aina käsittelypaikka kohtuulliseen hintatasoon. Äänekoskella erillis kerätään todennäköisesti jatkossa kin energiajaetta, koska Äänevoi ma Oy:llä on lupa polttaa REF- polttoainetta. Mahdollisen lopun jät teen massapoltto tai loppusijoitus riippuu käsittelypaikan ratkaisuis ta. Kaupunki sijoittaa pieniä määrärahoja jätehuollon investointeihin. Nykymalli kannattaa valita - jos halutaan edelleen kehittää jätehuoltoa yhdessä paikallisen yrityk sen kanssa hankintalain henki huomioiden - jos halutaan säilyttää nykyinen sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan nopeasti vähentää loppusijoitukseen menevän jätteen määrää energiajakeen keräilyn avulla (polttomahdollisuus ja kierrätyslaitos kunnassa olemassa), jolloin asiakkaalla on mahdollisuus saada säästöä jätteenkäsittelykustannuksissa - jos halutaan varmistaa alan työpaikkojen säilyminen seudulla - jos halutaan itse päättää jätehuollon järjestämisestä Äänekoskella - jos halutaan käyttää ostopalveluja jätteenkäsittelyssä Sammakkokangas Oy:llä on 1 350 000 :n investointitarpeet kol men lähivuoden aikana ja entistä investointilainaa on 1 073 000 jäljellä. Sammakkokangas Oy on sopiva jätteen loppusijoituspaikka mutta sen mahdollisuudet vasta ta tulevaisuuden jätehuoltoratkaisuihin, jot ka liittyvät kierrättämiseen ja polttoon, ovat pienet vähäisestä asukas/asiakasmäärästä (35 000-55 000) ja sijainnista (logistiikka) johtuen. Osakkuus mahdollistaa osallistumisen laajemman alueen päätöksentekoon jätehuoltoasiois sa (hallituksessa 1-2 paikkaa). Asiakkai siin nähden osakkuus ei pys ty tarjoamaan edullisempia maksuja nykyjärjestelmään verrattuna.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 19 Osakkuusmallissa vaikutus kaupungin henkilöstöön on se, että lähtökohtaisesti jätehuollon esimies siirtyisi yhtiön palvelukseen ja puolikkaan toimistohenkilön työpanos siirtyy muihin kaupungin tehtäviin. Osakkuusmallissa yhtiö pyrkii edelleen laajentamaan toiminta-aluettaan ja yhtiöllä on koko naisvastuu osakaskuntien jätehuollon järjestämisessä Yhtiö kilpailut taa kuljetukset, joten kuljetusyritys saattaa muuttua. Kuljetuksen kil pailutus saattaa tuoda kuljetuskustannuksiin säästöjä (ei varmuutta). Käsittelyn osalla on pohdittavana kustannuksiltaan järkevin jätteen polton vaihtoehto, onko se massapoltto jossain arinakattilassa (Ou lu, Vaasa, Tampere, Riihimäki) vai energiajakeen erilliskeräily, jolloin Äänevoima Oy:n kattila polttopaikkana tulee kysymykseen. Loppusi joitettavan jätteen määrä vähenee todennäköisesti hitaammin kuin nykymallissa. Yhtiö investoi jätteenkäsittelykeskukseen esitetyllä ta valla, maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Yhtiön rooli muuttuu enem män jätteen keräilijän ja välit täjän rooliksi. Kenties jätteenkäsittely keskus toimii jätteen loppusijoi tuspaikkana laajemman alueen tarpei siin, kenties jatkossa syntyy laajempialainen jätehuoltoyhtiö maa kuntaan, Osakkuusmalli kannattaa valita - jos halutaan jätehuollon toteuttamisvastuu kuntien omistaman yhtiön haltuun - jos halutaan olla päättämässä laajemman alueen jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuista ja ottaa vastuuta niistä päätöksistä - jos halutaan kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan siirtää jätehuoltoasiat (viranomaisvalvontaa lukuun ottamatta) yhteisen jätelautakunnan päätettäväksi Teknisen johtajan ehdotus: Asiaa ei ole tarkoitus jatkossa käsitellä kovin useasti, joten päätös on tehtävä lähitulevaisuut ta ajatellen ja päätöksentekoon palataan vasta kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttumassa tai päättäjät muuten päättävät ottaa asian käsittelyyn. Kaupungin/asiakkaiden/asukkaiden omista lähtökohdista ei ole täs sä vaiheessa syytä vaih taa toimivaa jätehuoltojärjestelmää. Osak kuus ei tuo tällä hetkellä sellaista kehitystä jätehuoltoon, mitä nyky mallilla ei saavutettaisi ja josta olisi hyötyä äänekoskelaisille. Osakkuus on mielekästä siinä vaiheessa kun on kysymys riittävän väestö/asiakaspohjan ( 200 000-300 000) omaavasta kuntien omistamasta yhtiöstä, joka pystyy vastaamaan jätehuollon tulevaisuuden haasteisiin kaikissa olosuhteissa (mm. riittävä mahdollisuus kierrät tää jätettä järkevästi) Lisätietoja Jarmo Latvala puh, 020 632 3340. Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että jä-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 20 tehuollossa jatketaan ny kymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jäte huoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. Käsittely: Keskustelun kuluessa Minna Tuikka teki seuraavan esityksen: Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että kaupunginhallituk sen tulee harkita Sammakkokangas Oy:n osakkuutta, koska yhtiön osakkaana kaupunki voi aktiivisesti osallistua oman alueensa jätehuollon kehittämiseen, johon myös toiminnasta mahdollisesti kerty vät tuotot käytettäisiin. Muutetaan jätehuollon määräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajät teen osalta. Olli Vertainen kannatti Minna Tuikan esitystä. Pohjaesitystä kannattivat Kalevi Ahonen, Kalervo Toffer, Raimo Poikonen ja Eila Nurmi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjana olevasta eh do tuk ses ta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: pohjaesitys JAA ja Minna Tuikan esitys EI. Äänestysesitys hyväksyt tiin. JAA äänestivät Mauri Ilves, Kalevi Ahonen, Olavi Ilomäki, Kalle Niskanen, Eila Nurmi, Riitta Nyrönen, Raimo Poikonen, Helena Seppälä-Kupari ja Kalervo Toffer. EI äänestivät Olli Vertainen, Matti Markkanen, Henna Penttinen, Liisa Piispanen, Minna Tuikka ja Ville Vas ko. Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen ehdo tuksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen teknisen johtajan ehdotuksen, jonka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että jä tehuollossa jatketaan ny kymallin mukai ses ti si ten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetus järjes telmä ja jätteen käsittely kil pailutetaan muutaman vuoden jak soissa heinäkuun 2010 alusta al kaen. Muutetaan jäte huoltomää räyksiä si ten, et tä energiajakeen ke räily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskunta jätteen osalla. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 21 Johtava ympäristötarkastaja Jouni Kurkela selosti asiaa lautakunnal le ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo 18.20. - - - KHALL 01.03.2010 72 Ympäristölautakunta käsitteli asiaa kokouksissaan 7.1.2010, 6, ja 16.2.2010, 15. Ympäristölautakunta päätti ää nin 8-4 esit tää lausuntonaan seuraavaa: Kaupunginjohtajan ehdotus: "Lautakunta toteaa, että jätehuolto Äänekoskella perustuu tällä het kellä kolmeen perustekijään, jotka ovat Paikallinen yritysosaaminen ja kuljetuskalusto sekä tarvittava laitoskapasiteetti jätteen hyödyntämiseen (=ympäristöluvan omaava lajittelulaitos sekä voimalaitos, jolla on lupa ref-jätteen polttoon). Kuljetusten kannalta siedettävän etäisyyden päässä toimivat kaksi ympäristöluvan omaavaa jätehuoltoaluetta, jotka voivat tarjota kaupungille asumisessa ja julkishallinnossa syntyvän jätteen loppusijoi tusja biojätteen käsittelypalvelua. Kaupungin henkilökuntaan kuuluva päätoiminen jätehuollon toteu tuksesta vastaava viranhaltija. Näiden tekijöiden yhteistuloksena jätehuolto toimii Äänekoskella ympäristönsuojelun näkökulmasta katsoen tällä hetkellä varsin hyvin: Jätettä kokonaisuutena (yhdyskunnat, kauppa, teollisuus) hyödynnetään todennäköisesti keskimääräistä tehokkaammin. Vertailutietoa kunnan vastuulla olevan jätteen hyödyntämisasteesta kuntatasolle vietynä ei nyt ole saatavilla. Jätteen hyödyntäminen ja käsittely tapahtuu ympäristöluvan omaa vissa paikoissa, jolloin luvan yhteydessä on otettu huomioon jätteis tä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran ja haitan torjumi nen. Oman henkilöstön paikallistuntemus helpottaa kentän ongelmakoh tien havaitsemista sekä edesauttaa niiden korjaamista. Edellä sanotun perusteella ympäristönsuojelun näkökulmasta tässä tilanteessa ei ole pikaista tarvetta järjestelmän muuttamiseen." Ympäristölautakunnan pöytäkirjanote on esityslistan oheismateriaali na. Lisäksi oheismateriaalina jaetaan teknisen johtajan valmistelema vaihtoehtoisten jätehuoltoratkaisujen vertailutiedosto ja johtavan ympäristötarkastaja Jouni Kurkelan kommentit em. vertailutiedostoon.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 22 Ympäristölautakunnan antaman lausunnon ja teknisen lautakunnan hyväksymän päätösehdotuksen perusteella kaupunginhallitus päät tää, et tä jä te huol to or ga ni soi daan ny ky mal lin mu kai sesti si ten, että kau pungis sa on so pi mus pe rustei nen jät teen kulje tusjärjes telmä ja jät teen käsittely kil pai lute taan muu ta man vuo den jaksoissa heinä kuun 2010 alusta al kaen. Jätehuoltomääräyksiä muutetaan si ten, et tä energia jakeen ke räily tulee mah dolli seksi myös kaupungin vas tuulla olevan yhdys kuntajätteen osalta. Päätös: Asia jätettiin pöydälle. - - - - - TELA 06.04.2010 34 Sammakkokangas Oy on tehnyt osakkuudesta uuden tarjouksen, jossa Äänekosken osuus osakkuudesta maksettaisiin apporttiomai suutena, jonka arvo on noin 80 000 (4 /asukas, osakkeen arvo oli si noin 36, perustajat maksaneet 13 /asukas). Eli Ää ne kos ken ei tar vit sisi sijoit taa osak kuu teen yh tään eu roa kä teistä rahaa. Teknisen johtajan ehdotus: Jätehuoltotyöryhmä on pitänyt asiasta oman kokouksen ja päätynyt lausuntonaan esittämään äänin 4 (Nyholm, Tuikka, Vertainen ja Kur kela) vas taan 2 (Javanainen ja Latvala, jotka kannattivat nykymallia) liit tymis tä Sam mak ko kan gas Oy:n osak kaak si täy den pal ve lun kun ta na. Työ ryh män pe rus te lut molem mista näkökannoista ovat oheis ma teriaali na. Osakkuuden hinta ei missään valmistelun vaiheessa ole ollut tärkein asia mietittäessä osakkuutta Sammakkokangas Oy:ssä. Jätehuollon toimivuus, asiakkaiden tyytyväisyys, perittävät maksut, paik ka kun nal la ole vat jätehuollon työpaikat, Sammakkokangas Oy:n asiakaskunnan määrä/vaikuttavuus se kä jä te huol lon ke hit tä minen, erityi sesti ener gia ja keen keräily/poltto, ovat ol leet päällim mäi se nä asiaa poh dit taes sa. Suurin osa näistä te kijöis tä puoltaa ny ky mal lin säi lyt tämistä jätehuol lossa Äänekoskella. Ei jätettä turhaan kaatopai kan penkkaan vaan hyötykäyttöön. Sammakkokangas Oy:n tarjous on oheismateriaalina. Lisätietoja Jarmo Latvala puh, 020 632 3340. Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan nykymallin mukaisesti siten, että kunnassa on
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 23 sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. Käsittely Keskustelun kuluessa Minna Tuikka teki seuraavan esityksen: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Äänekosken kaupunki liittyy jätehuoltotyöryhmän esityksen mukaisesti Sammakkokangas Oy:n täyden palvelun osakkaaksi. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tu lee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalta. Ville Vasko kannatti Minna Tuikan esitystä. Pohjaesitystä kannattivat Kalevi Ahonen, Kalervo Toffer, Raimo Poikonen ja Eila Nurmi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjana olevasta ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: Pohjaesitys JAA ja Minna Tuikan esitys EI. Äänestysesitys hyväksyt tiin. JAA äänestivät Mauri Ilves, Kalevi Ahonen, Olavi Ilomäki, Kalle Niskanen, Eila Nurmi, Riitta Nyrönen, Liisa Piispanen, Raimo Poikonen, Helena Seppälä-Kupari ja Kalervo Toffer. Ei äänestivät Olli Vertainen Matti Markkanen, Henna Penttinen, Minna Tuikka ja Ville Vasko. Lautakunta hyväksyi äänin 10-5 käsitte lyn pohjana olleen ehdotuksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 10-5 käsittelyn pohjana olleen teknisen johtajan ehdotuksen, jon ka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan nykymallin mukai sesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetusjär jestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksois sa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tu lee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. - - - - - Toimitusjohtaja Esko Martikainen selosti asiaa lautakunnalle Sam mak-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 24 ko kan gas Oy:n näkökulmasta ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo 17.58. Ympäristöhuollon työnjohtaja Mikko Sarja selosti asiaa lautakunnalle Lassila & Tikanoja Oyj:n näkökulmasta ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo 18.39. Jätehuoltotyöryhmän jäsen Kimmo Tuikka selosti asiaa lautakunnal le jätehuoltotyöryhmän kannan pohjalta ja poistui kokouksesta en nen päätöksentekoa klo 19.20. - - - KHALL 114 Kaupunginhallitus päättää, että jätehuollossa jatketaan nykymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan kahden vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tu lee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. Käsittely: Asiasta keskusteltaessa Rolf Nyholm esitti Merja Närhin ja Jaana Tanin kannattamana, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Äänekosken kaupunki liittyy jätehuoltoryhmän esityk sen mukaisesti Sammakkokangas Oy:öön täyden palvelun osak kaaksi. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun aikana oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, asiasta tulee suorittaa äänestys. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin kättennostoäänestys: ensiksi nostavat kätensä ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, ja sitten ne, jot ka kannattavat Rolf Nyholmin ehdotusta. Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotusta kannattivat Heikki Flinkman, Pekka Leppänen, Leila Lindell, Tommi Lunttila, Pentti Piilonen, Piia Soininen, Matti Tiusanen ja Marke Tuominen. Rolf Nyhol min ehdotusta kannattivat hänen lisäkseen Merja Närhi, Jaana Tani, Marko Tuhkanen ja Pirjo Uusitalo. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi äänin 8-5. Päätös: Hyväksyttiin kaupunginjohtajan ehdotus äänin 8-5. - - - - - Oheismateriaali Johtavan ympäristötarkastaja Jouni Kurkelan kommentit vaihtoeh-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 25 Oheismateriaali Oheismateriaali Oheismateriaali Oheismateriaali toisten jätehuoltoratkaisujen vertailutiedostoon Jätehuollon ratkaisuvaihtoehtojen vertailu / jl / 7.1.2010 Jätehuoltoratkaisu 26.3.2010 / Jarmo Latvala Jätehuoltotyöryhmän pöytäkirja 26.3.2010 Sammakkokangas Oy:n esitys
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 26 Kaupunginhallitus, julkinen 115 12.04.2010 Ilmoitusasiat KHALL 115 1. Äänekoskella oli helmikuun lopussa työttömiä työnhakijoita1451 ja työttömyysaste 15,7 %. Tammikuun lopun tilanteeseen verrattuna työttömien määrä oli lisääntynyt 18 henkilöllä eli 1,3 %:lla. Kes ki-suomen ELY-keskuksen alueella työttömien määrä oli vähentynyt vastaavana ajankohtana 3,3 %. 2. Keski-Suomen ELY-keskus on suostunut 17.3.2010 antamallaan poikkeamispäätöksellä Äänekosken kau pun gin/per he tukikeskuksen ha ke muk seen ra ken nusoi keu den osoit ta misesta Tai valniemen tilal le. Tilan pinta-ala on n. 1800 m2 ja se sijaitsee asemakaavan VL - merkinnän mukaisella alueella (lähivirkistysalue). Päätöksen mukaan kyseessä on kerrosalaltaan n. 41 m2:n suurui sen lomarakennuksen peruskorjaaminen sekä laajentaminen samal la n. 5 m2:llä kerrosalaltaan n. 46 m2:n suuruiseksi ja kerrosalaltaan n. 6 m2:n suuruinen talousrakennus. ELY-keskuksen johtopäätösten mukaan ottaen haetun rakentamisen luonne ja määrä sekä sijoittuminen, rakentamistoimenpitei den kohdistuminen jo olemassa olevaan lomarakennukseen, loma raken nuksen koko, laajennuksen koko ja sijoittuminen olemassa ole van lomarakennuksen suhteen, lomarakennuksen historia ja käyttö tar koitus yhteiskunnallisesti ajatellen, käyttötarkoituksen säilyminen lä hes entisellään kaupungin alaisuudessa, talousrakennuksen koko ja käyttötarkoitus sekä se, että kaupunki on puoltanut poikkeamishakemuksesta antamassaan lausunnossa haettua poikkeamista, poikkeamiselle on katsottava esitetyn erityinen syy. 3. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 31.3.2010 hyväksynyt suunnitelman, joka sisältää Äänekosken kau pun gin Keskus kou lun peruskorjauksen 1,4 milj. euron kustannuk siin myönnettä vän 712 500 eu ron jälkirahoitteisen val tion avun. 4. Helsingin hal lin to-oi keus on 25.3.2010 an ta nut pää tök sen Fi nes cal Oy KMH In vest ment Oy:n (entinen Valt ra Oy Ab) va li tuk seen konser nivero kes kuk sen oi kaisu lautakunnan 28.4.2006 te ke mästä päätök ses tä KMH In vest ment Oy:n vaa ti mukseen koskien ve rotetta vaan tu loon lisätys tä kauppa hinnasta / tap pion katta misesta konser ni avustuk sella. Hal lin to-oi keus on hylän nyt valituk sen. Pää tök seen saa hakea muutosta valit tamalla kor keimpaan hallinto-oi keuteen, jos kor kein hallinto-oi keus myöntää va litusluvan. 5. Yhteistyötoimikunnan pöytäkirjat 3 / 2010 (11.3.2010) ja 4 / 2010 (17.3.2010). 6. Vanhusneuvoston pöytäkirja 1 / 2010 (2.2.2010).
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 27 Kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu hallintojohtaja Pertti Lemettinen, puh. 020 632 2015) Merkitään tiedoksi. Kumotaan yhteistyötoimikunnan päätös kos kien Ko va lan majan käyttöä. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 28 Kaupunginhallitus, julkinen 116 12.04.2010 Lautakuntien pöytäkirjat KHALL 116 Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavien lauta kuntien pöytäkirjajäljennökset: Kaupunginjohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta 16.03.2010 Opetuslautakunta 30.03.2010 Perusturvalautakunta 31.03.2010 Kaupunginhallitus päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen edellä mainituissa ko kouksissa tehtyjä päätöksiä. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 29 Kaupunginhallitus, julkinen 117 12.04.2010 Kaupunginjohtajan päätökset KHALL 117 Kaupunginhallitukselle on toimitettu kaupunginjohtajan päätökset ajalta 24.3. - 1.4.2010 Puheenjohtajan ehdotus: yleinen päätös 45 Pitkäaikaistyöttömän kuntalisä / Suolahden Työttömät ry 46 Pitkäaikaistyöttömän kuntalisä / Suolahden Työttömät ry 47 Oppisopimuskoulutustuki / Palvelukoti Auringonrusko Oy 48 Pitkäaikaistyöttömän kuntalisä / Äänekosken Huima ry vuosilomapäätös 23 Rahoitusjohtaja Jouko Salosen vuosilomapäätös henkilöstöpäätös yleinen 24 Opetuspalvelujen virkojen täyttölupapäätös 1.8.2010 al kaen 25 Perhepäivähoitajan toimen täyttölupapäätös 26 Vammaispalvelun ja sosiaalityön määräaikaisten virkojen ja toimien täyttölupapäätös 27 Tonttipalvelun määräaikaisten toimien täyttölupapäätös 28 Ruokapalvelun toimien täyttölupapäätös Ei oteta edellä mainittuja kaupunginjohtajan päätöksiä kaupungin hallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 30 Kaupunginhallitus, julkinen 118 12.04.2010 Talousarvion toteutuminen 1-3 / 2010 KHALL 118 Kokouskutsun oheismateriaalina esitetään vuoden 2010 talousar vion toteutumis vertailu kolmen kuukauden jälkeen. Raportti sisältää 9.4.2010 men nessä tehdyt kirjaukset, joita tehdään kuiten kin vielä koko huhtikuun ajan. Kaupunginjohtajan ehdotus: Toimintatuottojen ja kulujen osalta kolmen kuukauden käytön perusteella ei ole valmiuksia tai tarvetta uudelleen arvioida koko vuo den toteutumaa. Toteutuman ja muun käytettävissä olevan informaation perustella voidaan kui tenkin todeta seuraavaa. Kuntasektorin vuoden 2010 alussa solmittu palkkaratkaisu on Äänekosken kau pungin kannalta n. 0,3 milj. kalliimpi kuin mihin talousarviolla on varauduttu. Ta lousarviota ei kuitenkaan ole ko. osin tarve tarkistaa, huomioiden palkkojen sivu kulut. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden 2009 tilinpäätös osoitti 8,3 milj. euron ylijäämää. Tuloksesta johtuen yhtymä alentaa vuoden 1.4.2010 lukien taksoja 3,4 prosentilla, minkä merkitys kaupungille on noin 0,4 milj. euroa. Talousarvion luovutusvoittotulot (0,7 milj. euroa) voidaan jo toteutuneiden kaup pojen perusteella arvioida 0,25 milj. euroa positiivisemmiksi. Vuoden 2009 kunnallisveron kertymä oli 53,5 milj. euroa. Talousar vion oletus on 52,0 milj. euroa. Alkuvuoden kehitys on ollut ennakoi tua heikompaa, minkä pe rusteella ei kuitenkaan vielä voida ar vioida vuoden kokonaiskertymää. Vuoden 2009 valtionosuudet olivat 32,8 milj. euroa. Talousarvion 35,5 milj. eu ron arviota joudutaan toteutettujen päätösten perusteel la alentamaan 0,7 milj. eurolla 34,8 milj. euroon. Korkotason pysyessä alhaisena voidaan korkokuluarviota (1,2 milj. euroa) pie nentää noin 0,3 milj. eurolla. Em. muutokset huomioiden tilikauden tulos muodostuisi 0,3 milj. eu roa parem maksi kuin talousarviossa arvioitiin. (valmistelu rahoitusjohtaja Jouko Salonen, puh. 020 632 2070) 1. Hyväksytään, että kaupungin hallitus ottaa tämän asian kokous-