Visuaalisen suunnittelun ohjeisto 1
Aluksi Visuaaliset ominaisuudet ja viimeistely: ulkoasua määrittelevät ohjeet ja muuttujat Aalto-yliopiston visuaalisen suunnittelun ohjeisto määrittää sovellusten suunnittelulle yleiset lähtökohdat ja periaatteet sekä yksityiskohtaiset ohjeet. Ohjeiston tavoitteena on tukea suunnitteluprosessia sen kaikissa vaiheissa niin, että sen lopputulos on sekä hengeltään että visuaaliselta ulkoasultaan Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen mukainen. Osassa 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet määritetään suunnittelua ohjaavat lähtökohdat sekä tavoitteet, joihin suunnittelussa tulee pyrkiä. Osassa 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet määritetään keskeiset visuaaliset elementit ja ominaisuudet sekä niiden käyttö. Osassa 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet määritetään muuttuvat visuaaliset ominaisuudet, joiden avulla luodaan visuaalisia rakenteita ja sovelluskokonaisuuksia. 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet Ominaisuuksia, joiden avulla luodaan visuaalisia rakenteita ja kokonaisuuksia 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet Ilmeen elementit ja niiden käyttö 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelua ohjaavia lähtökohtia ja tavoitteita Visuaalisen ilmeen ja suunnitteluprosessin lähtökohdat: periaatteet ja tavoitteet
Sisältö 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet s. 4 1.1 Lähtökohdat...5 1.2 Tavoitteet...6 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet s. 7 2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus...10 2.1.2 Värit...22 2.1.3 Typografia...27 2.2 Ominaisuudet 2.2.1 Formaatit...32 2.2.2 Kehikko...33 2.2.3 Materiaalit...38 2.3 Kuvamateriaali 2.3.1 Valokuvat...40 2.3.2 Kuvitukset...43 2.3.3 Kuvamateriaalin käyttö...45 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet s. 46 3.1 Visuaaliset muuttujat 3.1.1 Tunniste...49 3.1.2 Tilan käyttö...51 3.1.3 Pohjaväri...52 3.1.4 Tekstielementit...53 3.1.5 Kuvamateriaali...55 3.1.6 Graafiset elementit............................. 56 3.2 Sovellus kokonaisuudet 3.2.1 Toiminnalliset sovellukset...58 3.2.2 Viestivät sovellukset...59 3.2.3 Akateemiset sovellukset...60 3.2.4 Informatiiviset sovellukset...61 Yhteenveto...62
1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet
1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet 5 1.1 Lähtökohdat Aalto-yliopiston visuaalista ilmettä sovelletaan hyvin monipuoliseen joukkoon sovelluksia. Jotta erilaisia suunnittelutehtäviä voitaisiin ratkaista tarkoituksenmukaisesti, ilmeen on oltava eri tarkoituksiin mukautuva mutta silti kokonaisuutena johdonmukainen. Lähtökohdat määrittävät Aalto-yliopiston tavan luoda visuaalisia ratkaisuja ja muodostavat näin visuaalisen ilmeen perustan. Niitä noudattamalla varmistetaan, että ilmekokonaisuus on hengeltään yhdenmukainen, jolloin visuaalisten elementtien käyttö voi olla joustavampaa. Ilme heijastaa Aalto-yliopiston identiteettiä ja rakentaa tavoitemielikuvaa Ilme heijastaa Aalto-yliopiston identiteettiä ja rakentaa tavoitemielikuvaa paitsi visuaalisen viestinnän keinoin myös tekoina (miten tehtäviä ratkaistaan) ja objekteina (minkälaisia fyysisiä objekteja luodaan). Ilme on työkalu idealähtöisten ja funktionaalisten ratkaisujen luomiseen Ratkaisut perustuvat vahvoihin ideoihin, ja ne kunnioittavat sovelluksen tehtävää, sisältöä ja vastaanottajaa. Ilme ei ole itsetarkoitus vaan työkalu tarkoituksenmukaisten visuaalisten ratkaisujen luontiin. Suunnittelijalla on vapaus mutta myös vastuu Ilme ei perustu elementtien jäykkään toistoon, vaan tehtäviä voidaan ratkaista joustavasti ilmeen lähtökohtien, periaatteiden ja sääntöjen pohjalta. Suunnittelijalla on kuitenkin vastuu siitä, että luodut ratkaisut kunnioittavat ilmeen tavoitteita ja vahvistavat sitä kokonaisuutena.
1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet 6 1.2 Tavoitteet Aalto-yliopiston visuaalinen ilme pyrkii synnyttämään elävän mutta silti johdonmukaisen kokonaisuuden. Suunnittelussa tulee tavoitella yhtenäistä visuaalisen ilmaisun tyyliä, vaikka yksittäisiä sovelluksia suunnitellaan erilaisiin visuaalisiin lähtökohtiin perustuen (muuttujat ja sovelluskokonaisuudet). Tavoitteena on raikas, selkeä ja energinen kokonaisuus, joka on erottuva ja moderni edelläkävijä. Sovellusten suunnittelussa tulee tavoitella seuraavia visuaalisia piirteitä: Tarkoituksenmukainen funktionaalinen, harkittu, käytännöllinen Hienostunut yksinkertainen, pelkistetty, tyylikäs Selkeä raikas, värikäs, voimakas, graafinen Puhutteleva sympaattinen, kertova, informatiivinen, aito, lämmin, rehellinen Luonteva kevyt, elävä, välitön, spontaani, rento
2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet
2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus, typografia ja värit ovat Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen kantavat elementit, jotka toistuvat kaikissa sovelluksissa. 2.1.1 Tunnus 2.1.2 Värit 2.1.3 Typografia Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen elementit ovat yksinkertaisia ja neutraaleja ja siksi monikäyttöisiä. Näin elementtien avulla on mahdollista toteuttaa onnistuneesti Aalto-yliopiston monimuotoisia visuaalisia sovelluksia. Tässä osiossa määritellään visuaalisessa suunnittelussa käytettävät peruselementit, kaikille sovelluksille yhteiset ominaisuudet sekä kuvamateriaalin sisältö, tyyli ja käyttö. Elementtien käyttöä tarkennetaan luvussa 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovellus kokonaisuudet, jossa niiden käytölle muodostetaan sovelluskohtaisia reunaehtoja. On tärkeää, että tämän osion ohjeistuksia noudatetaan erityisen tarkkaan, sillä ne muodostavat Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen perustan ja kaikille sovelluksille yhteiset visuaaliset tekijät. 2.2 Ominaisuudet Visuaaliset ominaisuudet ovat kaikkien sovellusten perusominaisuuksia. Ne muodostavat sovellusten visuaaliset ja fyysiset reunaehdot. 2.3 Kuvamateriaali Valokuvat ja kuvitukset ovat ilmeen puitteissa käytettävää visuaalista materiaalia, jolla on konkreettinen viestinnällinen merkitys ja sisältö. Kuvamateriaalin käytön on oltava johdonmukaista ja sen sisällön ja tyylin yhtenäistä. 2.2.1 Formaatit 2.3.1 Valokuvat 2.2.2 Kehikko 2.3.2 Kuvitukset 2.2.3 Materiaalit 2.3.3 Kuvamateriaalin käyttö
2.1 Visuaaliset elementit
2.1 Visuaaliset elementit 10 2.1.1 Tunnus Aalto-yliopiston merkki perustuu kysymykseen: minkälainen on Aalto-yliopisto? Kysymys kutsuu keskustelemaan ja arvioimaan sekä osallistumaan henkilökohtaisesti yliopiston muodostamiseen. Vastaus muodostuu Aaltoyliopiston identiteetin ja toiminnan kautta: henkilökunnan, tutkijoiden ja opiskelijoiden teoista sekä yhteisestä kulttuurista. Kysyvä merkki kiteyttää Aalto-yliopiston arvoja: rohkeutta ja vapautta luovuuteen ja kriittisyyteen sekä avoimuutta. Merkki edustaa yliopistoa, joka on avoin keskustelulle, kritiikille ja muutokselle. Yliopistoa, joka edellyttää aktiivista osallistumista ja henkilökohtaista vastuuta ja tarjoaa vastineeksi yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aalto-yliopiston merkin muoto muuttuu siihen yhdistettävien vaihtuvien symbolien myötä. Merkin muuttuvuus visualisoi yliopistoa, joka on jatkuvasti liikkeessä. Merkki on tunnuksen symboli-osa. Logo on tunnuksen tekstiosa. Merkki ja logo muodostavat yhdessä Aalto-yliopiston tunnuksen. Merkki Logo Tunnus
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 11 Merkin rakenne Aalto-yliopiston merkki muodostuu versaali-a:sta ja siihen yhdistettävästä symbolista. Aalto-yliopiston merkin A-kirjain ja symbolit ovat uniikkeja, merkkiä varten piirrettyjä kirjainmuotoja.! Merkkiä ei tule missään tapauksessa koostaa valmiista kirjasintyypeistä. Merkkivaihtoehdot Aalto-yliopiston merkkeinä käytetään kolmea virallista A:n ja symbolin yhdistelmää: A!, A ja A?.
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 12 Merkin värit Aalto-yliopiston merkissä käytettävät värit ovat musta, keltainen, punainen ja sininen. Merkin A on aina musta. Symbolin väri voi olla joko keltainen, punainen tai sininen. Kun merkistä käytetään negatiiviversiota tai yksiväristä versiota, se on kokonaan valkoinen tai musta. BLACK CMYK 0, 0, 0, 100 RGB 0, 0, 0 #000000 PANTONE 116 C CMYK 0, 16, 100, 0 RGB 255, 205, 0 #F1D023 PANTONE 032 C CMYK 0, 90, 77, 0 RGB 239, 51, 64 #D04C51 PANTONE 300 C CMYK 100, 39, 0, 0 RGB 0, 94, 184 #3874B5 Merkin tilat Yhdistämällä merkin kolme symboliversiota sekä kolme värivaihtoehtoa saadaan aikaiseksi merkin yhdeksän tilaa. Merkin tulee vaikuttaa satunnaisesti muttuvalta, joten eri tiloja tulee käyttää tasapuolisesti varioiden.
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 13 Tunnuksen versiot ja rakenne Aalto-yliopiston tunnuksesta on kaksi versiota: ns. normaali versio, jossa A:n koko on 21 yksikköä, ja pieni versio, jossa A:n koko on 13 yksikköä. Lisäksi tietyt erityisehdot täyttäville yksiköille on luotu tunnisteet joissa yksikön nimi on erillään tunnuksesta. Suositus on, että normaalia tunnusversiota käytetään, kun merkin A-kirjaimen koko on suurempi kuin 12 mm, ja pientä tunnusversiota, kun merkin A-kirjaimen koko on 6-12 mm. Tunnukset rakentuvat seuraavasti: Aalto-yliopiston tunnus on muodostettu yhdistämällä merkki ja logo tällä sivulla kuvattuja suhteita noudattaen. Aalto-yliopiston tunnuksen logo-osa muodostuu Aalto-yliopiston nimestä sekä lisäriveistä. Lisärivejä käytetään mm. korkeakoulujen nimille.! Lisärivien ja tunniste-rivin käyttö ei ole vapaata: lisärivien käytön ja siten muodostuvat viralliset tunnusversiot hyväksyy ja teettää Aalto-yliopiston viestintä. Logossa Aalto-yliopiston nimi on aina mustalla, lisäriveissä käytetään harmaata. Tarkemmat värimääritykset eri värijärjestelmiä varten löytyvät kappaleesta 2.1.2 Värit. Normaali tunnus (koko 21) Kun merkin A-kirjaimen korkeus on suurempi kuin 12 mm 21 8 5 Pieni tunnus (koko 13) Kun merkin A-kirjaimen korkeus on pienempi kuin 12 mm 13 5 Yksikkötunniste Tietyt eritysehdot täyttäville yksiköille on luotu viestinnän hyväksymät tunnisteet. 13 5 5 5 5 5
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 14 Esimerkkejä tunnusversioista Tällä sivulla on esimerkkejä lisärivien käytöllä muodostetuista tunnusversioista. Lisärivien käyttö ja siitä muodostuvat tunnusversiot on hyväksytettävä Aalto-yliopiston viestinnällä.
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 15 Tunnuksen rotaatio Aalto-yliopiston tunnuksen versioita tulee käyttää vaihtelevasti ja tasapuolisesti. Näin tunnuksen merkkiversiot pysyvät tasa-arvoisina eikä versioita mielletä korkeakoulu-, yksikkö-, laitostai osastokohtaisiksi tunnuksiksi. Aalto-yliopiston tunnuksen käytössä pyritään vaikutelmaan satunnaisesti muuttuvasta tunnuksesta. Tunnusta on käytettävä niin, että merkin tiloja käytetään vaihtelevasti ja tasapuolisesti. Tunnuksen valikoitu käyttö, esim. niin että korkeakoulu, yksikkö, laitos tai osasto käyttää vain yhtä tai muutamaa valittua merkin tilaa, ei ole sallittua. Kyllä: Korkeakoulu, yksikkö, laitos tai osasto vaihtelee käytettyä merkkiä. Ei: Korkeakoulu, yksikkö, laitos tai osasto käyttää toistuvasti samaa merkkiä.
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 16 Tunnuksen suoja-alue Aalto-yliopiston tunnukselle määritelty suoja-alue varmistaa tunnuksen tarvitseman etäisyyden muista elementeistä. Suoja-aluetta noudattamalla tunnus esiintyy aina vahvana ja selkeänä. Suoja-alue lasketaan siten, että tunnuksen ympärille jätettävä tyhjä tila on merkin A:n leveyden ja korkeuden kokoinen. Suoja-alueen sisälle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä, kuten tekstiä tai muita logoja. Suoja-alue helpottaa tunnuksen käyttöä ja sen sijoittelua suoja-alue määrittelee etäisyydet reunoihin, kun tunnus sijoitetaan pinnalle. Suoja-alueen koko Suoja-alue on määritelty siten, että merkin A-kirjain mahtuu alueelle kaikilla tunnuksen reunoilla.
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 17 Tunnuksen sijoittelu Aalto-yliopiston normaalikokoinen tunnus sijoitetaan arkin, sivun tai pinnan vasempaan yläreunaan. Tunnus suositellaan sijoitettavan niin, että sen etäisyys yläreunasta ja vasemmasta reunasta on yhtä suuri, vähintään merkin A:n kokoinen (x). Muiden graafisten elementtien sijoittelussa tulee ottaa huomioon tunnuksen suoja-alue, joka muodostuu sekin etäisyydestä x. x x x x X = A-kirjaimen korkeus Suoja-alue
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 18 Pienen tunnuksen sijoittelu Aalto-yliopiston pieni tunnus tulee sijoittaa arkin, sivun tai muun pinnan vasempaan alareunaan. Tunnus sijoitetaan siten, että sen etäisyys alareunasta ja vasemmasta reunasta on yhtä suuri, vähintään merkin A:n kokoinen (x). Muiden graafisten elementtien sijoittelussa tulee ottaa huomioon tunnuksen suoja-alue, joka muodostuu sekin etäisyydestä x. x Koska tunnuksen pieni versio on tarkoitettu käytettäväksi kohteissa, joissa tunnukselle ja sijoittelulle on vähän tilaa, pienen tunnuksen voi tarvittaessa sijoittaa käyttäen pienempää suoja-aluetta. Tällainen käyttö voi olla välttämätöntä esim. www-ympäristössä, jossa tunnuksesta tulisi liian pieni, mikäli noudatettaisiin tunnuksen normaalia suoja-aluetta. Suoja-alueen tulee tällöin kuitenkin olla vähintään 1/2 merkin A:n korkeudesta. x x x Suoja-alue X = A-kirjaimen korkeus x/2 x/2
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 19 Tunnuksen värivaihtoehtoja Aalto-yliopiston tunnusta on pyrittävä käyttämään värillisenä valkoisella taustalla. Jos tämä ei ole mahdollista, noudatetaan seuraavia ohjeita: Tunnus yksivärisenä Musta versio Valkoinen versio Kielletty käyttö: yksivärisenä Poikkeus: jos sovellus painetaan ainoastaan yhdellä värillä, tunnuksen takia ei tarvitse painattaa lisävärejä Jos tunnusta ei ole mahdollista käyttää värillisenä tai se sijoitetaan värilliselle pohjalle, on käytettävä mustaa tai valkoista tunnusta.! Yksivärinen tunnus voi olla vain musta tai valkoinen, ei esimerkiksi punainen. Mikäli tunnusta käytetään valokuvan päällä, on varmistettava, että taustalla oleva kuva-alue on tarpeeksi tasasävyinen ja rauhallinen, jotta tunnus erottuu selvästi. Tunnusta tulee käyttää joko valkoisena tai mustana riippuen taustalla olevan valokuvan tummuudesta. Tunnus väripohjalla Vaalealla taustalla Tummalla taustalla Kielletty käyttö: värillisenä Kielletty käyttö: yksivärisenä Tunnus valokuvan päällä Vaalean valokuvan päällä Tumman valokuvan päällä Kielletty käyttö: värillisenä Kielletty käyttö: yksivärisenä
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 20 Tunnuksen virheellisiä käyttötapoja Tällä sivulla on kokoelma esimerkkejä tunnuksen virheellisestä käytöstä. Muista nämä: Käytä aina Aalto-yliopiston jakamia virallisia tunnustiedostoja. Älä rakenna tunnusta tai sen tekstirivejä valmiista kirjasimista. Tunnuksen rakennetta ja elementtien suhdetta ei tule koskaan muuttaa. Älä lisää elementtejä tunnukseen tai sen suoja-alueelle. Älä muuta tunnuksen rakennetta tai elementtien välisiä suhteita. Älä luo tunnusta tai sen tekstirivejä valmiista kirjasintyypeistä. Älä käytä tunnuksessa muita värejä tai väriyhdistelmiä kuin mitä tässä ohjeistossa on määritelty. Kunnioita tunnuksen suoja-aluetta ja tässä ohjeistossa suositeltuja asetteluohjeita. Älä käytä efektejä. Tunnuksesta ei saa käyttää kolmiulotteista versiota tai lisätä tunnukseen efektejä, kuten varjostuksia, häivytyksiä tai pehmennystä. Älä käytä merkkiä ilman tekstiosaa tai tekstiosaa ilman merkkiä. Älä käytä visuaalisia efektejä, kuten varjostuksia. Älä käytä tunnuksessa muita kuin virallisia väriyhdistelmiä. Älä luo uusia epävirallisia lisärivejä. Mikäli sinulla on tunnuksen käyttöön liitttyviä kysymyksiä tai haluat tarkistaa tunnuksen käytön oikeellisuuden, ota yhteyttä Aalto-yliopiston viestintään: visu@aalto.fi.
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.1 Tunnus 21 Tunnustiedostojen valinta Aalto-yliopiston tunnuksesta on tuotettu tällä sivulla esitettyä järjestelmää noudattavat originaalitiedostot. Huomioi seuraavat asiat käyttäessäsi logo-originaaleja: Kansiorakenne ja tiedostojen nimet FI SE EN FI-SE-EN BLACK CMYK PMS RGB WHITE PDF PNG PDF-päätteiset tiedostot ovat vektoritiedostoja jotka ovat vapaasti skaalattavissa. Suurentaminen ei heikennä originaalin piirtotarkkuutta. (PDFtiedosto korvaa aikaisemmin yleisen mutta nykyään vanhentuneen EPStiedostomuodon.) \ [Koulu tai yksikkö] \ FI \ PDF (PRINT) \ SE \ EN \ FI-SE-EN \ PNG (SCREEN) PDF: \ BLACK \ CMYK \ PMS \ WHITE \ Aalto_[X]_EN_21_PMS_1.PDF Koulu tai yksikkö 21 13 1-9 PNG-päätteiset tiedostot ovat bittikarttatiedostoja joita voi pienentää mutta ei suurentaa. Suurentaessa piirtotarkkuus heikkenee ja logo esiintyy epätarkkana. PNG-tiedostoja ei tule missään tilanteissa käyttää painetuksi tarkoitetuissa sovelluksissa tai fyysisten toteutusten aineistona (tekstiilipainatukset, opasteet yms.). Jos olet epävarma käytettävästä tiedostomuodosta valitse PDFmuotoinen tiedosto. Varmista, että käytät aina uusinta tunnusversiota ja originaalitiedostoa. Älä tee muutoksia originaalitiedostoihin. Koulu tai yksikkö Valitse haluamasi koulun tai yksikön tunnus. Kieliversio Valitse haluamasi kieliversio. Tiedostomuoto Valitse haluamasi tiedostomuoto: PRINT-kansion originaalit soveltuvat painettaviin sovelluksiin ja ovat CMYK- tai PANTONE -värijärjestelmien mukaisia. SCREEN-kansion originaalit soveltuvat toimisto- ja verkkokäyttöön (mm. www-sivuille ja MS Office -sovelluksiin) ja ovat RGB-värijärjestelmän mukaisia. PNG: \ BLACK \ RGB \ WHITE Värijärjestelmä Valitse haluamasi värijärjestelmä tai väriversio: CMYK, PMS ja RGB -kansioiden originaalit ovat värillisiä. BLACK-kansion originaalit ovat mustia. WHITE-kansion originaalit ovat valkoisia läpinäkyvällä taustalla. Aalto_[Koulu tai yksikkö]_kieli_tunnusversio_ värijärjestelmä_tila.pääte Valitse haluamasi logon versio: Numero 21/13 merkitsee tiedoston sisältämää tunnuksen versiota: normaali versio (21) tai pieni versio (13). Lisätietoja tunnuksen versioista on sivulla 13. Viimeinen luku (1-9) erottaa merkin eri tilaversiot (väri + symboliyhdistelmä) toisistaan. Valitse haluamasi versio, mutta muista käyttää kaikkia tiloja tasapuolisesti. Useimmista tunnuksista löytyy ainoastaan 3 tilavaihtoehtoa. Lisätietoja merkin tiloista on sivulla 12.
2.1 Visuaaliset elementit 22 2.1.2 Värit Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värit perustuvat tunnuksessa käytettyyn kolmeen perusväriin: keltaiseen, punaiseen ja siniseen. Päävärien lisäksi ilmeessä käytetään kuutta lisäväriä, jotka on valittu klassista väriympyrää mukaillen tasaisin sävyeroin. Lisävärit muodostavat korkeakoulujen tunnusvärit. 368 C 116 C 137 C Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värimaailmassa on haluttu välttää yksittäisten värien symbolisia arvoja, merkityksiä ja viestejä rationaalisella perusväreihin perustuvalla värijärjestelmällä. 340 C 165 C Värijärjestelmä viestii perusasioihin palaamisesta, avoimuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Laaja väriskaala myös symboloi Aaltoylipiston arvoja: vapautta, suvaitsevaisuutta ja avoimuutta. Tunnuksen viestimä arvomaailma toistuu näin värimaailmassa. Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen väripaletin käytössä on pyrittävä värikkääseen mutta selkeään vaikutelmaan. Visuaalinen ilme on kokonaisuutena värikäs, mutta yksittäisen sovelluksen ei välttämättä tarvitse sitä olla. Räikeää kirjavuutta on vältettävä. 300 C 266 C 247 C 032 C Värikoodit viittaavat Pantone PLUS Coated -värijärjestelmän väreihin.
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.2 Värit 23 Värit Päävärit Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värit jakaantuvat seuraavasti: Päävärit ovat tunnuksen merkissä käytössä oleva punainen, sininen ja keltainen. Nämä värit ovat visuaalisen ilmeen päävärejä, ja niitä käytetään ensisijaisina väreinä. Korkeakoulujen värit ovat korkeakoulujen omia tunnusvärejä. Tunnusvärejä käytetään ilmeessä korkeakoulujen tunnistautumiseen mutta ei Aalto-yliopiston tunnuksessa. 300 C Korkeakoulujen värit 032 C 116 C Aalto-yliopiston harmaa on lisäväri, jota voi käyttää vapaasti tarvittaessa. Kauppakorkeakoulu (BIZ) Kemian tekniikan korkeakoulu (CHEM) Sähkötekniikan korkeakoulu (ELEC) Insinööritieteiden korkeakoulu (ENG) Perustieteiden korkeakoulu (SCI) Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (ARTS) 368 C 340 C 266 C 247 C 165 C 137 C Muut yhteiset värit 403 C
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.2 Värit 24 Värien käyttö yliopistotasolla Aalto-yliopiston yliopistotasoisissa materiaaleissa käytetään pääasiallisesti päävärejä. Värejä voidaan käyttää samanarvoisina tai niin, että yksi väri on sovelluksen pääväri ja muita värejä käytetään lisäväreinä. Tarvittaessa korkeakoulujen värejä voidaan käyttää lisäväreinä, mutta ainoastaan vähäisessä määrin ja selkeästi toissijaisina väreinä. Päävärit Korkeakoulujen tunnusvärit ja harmaa Värien käyttö korkeakoulutasolla Korkeakoulut käyttävät pääasiassa omaa tunnusväriään.! Tunnusvärin on oltava selvästi pääväri kaikissa korkeakoulun ja sen alaisten yksiköiden, laitosten, koulutusohjelmien jne. materiaaleissa. Yleinen ohje, jota voi noudattaa on, että kun käytetään jonkin korkeakoulun tunnusta, käytetään myös kyseisen korkeakoulun tunnusväriä päävärinä. Lisäväreinä käytetään ensisijaisesti ilmeen päävärejä ja harmaata. Toissijaisina lisäväreinä voidaan käyttää muiden korkeakoulujen tunnusvärejä. Lisävärien käyttö on oltava selkeästi korkeakoulun tunnusvärille alisteista. Korkeakoulun tunnusväri Päävärit ja harmaa Muiden korkeakoulujen värit
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.2 Värit 25 Värien ja tunnuksen käyttö yhdessä Aalto-yliopiston visuaalisessa ilmeessä pyritään värikkääseen ja elävään vaikutelmaan. Siksi on vältettävä tunnuksen tilojen ja koulujen tunnusvärien yhdistelmiä, jotka eivät synnytä selkeää värikontrastia. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun sovelluksen pääväri on 137C (ARTS) ja siinä käytetään keltaista tunnusversiota: vaikutelma on lattea ja epämääräinen. Kun korkeakoulun tunnusväriä käytetään sovelluksen päävärinä on tunnus valittava niin, että sen merkin väri muodostaa tämän värin kanssa selkeän kontrastin. Vältä näitä tunnusversioiden ja sovelluksen päävärin yhdistelmiä: Nimi Sukunimi Titteli +358 50 511 2642 nimi.sukunimi@aalto.fi Department of Biotechnology and Chemical Technology PO Box 17700 FI-00076 AALTO FINLAND aalto.fi Nimi Sukunimi Titteli +358 50 511 2642 nimi.sukunimi@aalto.fi Department of Biotechnology and Chemical Technology PO Box 17700 FI-00076 AALTO FINLAND aalto.fi Nimi Sukunimi Titteli +358 50 511 2642 nimi.sukunimi@aalto.fi Department of Biotechnology and Chemical Technology PO Box 17700 FI-00076 AALTO FINLAND aalto.fi Nimi Sukunimi Titteli +358 50 511 2642 nimi.sukunimi@aalto.fi Department of Biotechnology and Chemical Technology PO Box 17700 FI-00076 AALTO FINLAND aalto.fi Vältettäviä korkeakoulujen tunnusvärien ja tunnusversioiden yhdistelmiä ovat: 137C (ARTS) ja keltainen tunnus 266C (ELEC) ja sininen tunnus 247C (ENG) ja punainen tunnus 165C (SCI) ja punainen tunnus 137C (ARTS) ja keltainen tunnus 266C (ELEC) ja sininen tunnus 165C (SCI) ja punainen tunnus 247C (ENG) ja punainen tunnus Mikäli tarvittavaa värikontrastia syntyy sovelluksessa muilla keinoin (esim. usean valokuvan tai muun väristen elementtien johdosta), niin yllä olevia yhdistelmiä ei tarvitse välttää. Tämän ohjeen sovellus on siis tapauskohtaista, ja on suunnittelijan arvioitavissa syntyykö riittävän dynaamista värikontrastia sitä noudattamatta.
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.2 Värit 26 Väriarvot Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värit on määritelty Pantone Plus -värijärjestelmän sävyinä. PANTONE 116 C CMYK 0, 16, 100, 0 PANTONE 032 C CMYK 0, 90, 77, 0 PANTONE 300 C CMYK 100, 39, 0, 0 PANTONE 403 C CMYK 0, 6, 10, 53 RGB 255, 205, 0 #F1D023 RGB 239, 51, 64 #D04C51 RGB 0, 94, 184 #3874B5 RGB 140, 133, 123 #817C74 PANTONE 137 C PANTONE 165 C PANTONE 247 C CMYK 0, 35, 100, 0 CMYK 0, 64, 100, 0 CMYK 27, 90, 0, 0 RGB 255, 165, 0 #E3A220 RGB 255, 103, 31 #D26717 RGB 187, 22, 163 #9D2FA0 PANTONE 266 C PANTONE 340 C PANTONE 368 C CMYK 64, 75, 0, 0 CMYK 92, 0, 78, 0 CMYK 53, 0, 100, 0 RGB 117, 59, 189 #6132A6 RGB 0, 150, 94 #4AA871 RGB 120, 190, 32 #8BC12D
2.1 Visuaaliset elementit 27 2.1.3 Typografia Aalto-yliopiston visuaalisessa ilmeessä käytetään ensisijaisesti Helveticaan perustuvaa Nimbus Sans Bold -kirjasinta. Kirjasin on neutraali ja ajaton, joten se toteuttaa visuaalisen ilmeen ideaa. Täydentäväksi kirjasimeksi on valittu Sentinelkirjasin. Yhdessä nämä kirjasimet muodostavat esteettisen, tunnistettavan ja monikäyttöisen yhdistelmän. Nämä ovat Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen viralliset kirjasimet. Aalto-yliopiston viralliset kirjasimet asennetaan etänä Aalto-yliopiston koneille. Kirjasimia voi pyytää osoitteesta servicedesk@aalto.fi. Nimbus Sans Bold Nimbus Sans Sentinel Bold Italic Sentinel Book Nimbus Sans on URW Studion vuonna 1982 digitalisoima versio Max Miedingerin 1958 suunnittelemasta Helvetica-tekstityypistä. http://www.myfonts.com/fonts/urw/nimbus-sans/ Sentinel on Jonathan Hoeflerin ja Tobias Frere- Jonesin vuonna 2009 julkaisema tekstityyppi. http://www.typography.com/fonts/ font_overview.php?productlineid=100034
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.3 Typografia 28 Kirjasinten käyttö Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen tekstityypit on valittu niin, että ne ovat muotokieleltään yhteensopivia. Yhteensopivuus mahdollistaa tekstityyppien vapaan yhdistelemisen, joka on yksi Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen tunnuomaisista piirteistä. Yhdistelmät Teksityyppejä voi yhdistellä vapaasti esim. otsikoissa jopa niin, että tekstityyppiä vaihdetaan kesken sanan. Haku 2012 Haku 2012 Haku 2012 Tällä sivulla on esimerkkejä ja ohjeita tekstityyppien yhdistelemiseen. Korostus Tekstityyppien vaihtelua voidaan käyttää juoksevassa tekstissä korostuskeinona. Leipäteksti Nimbus. Tio ea adip exer secte dolore Sentinel korostus dolessectem zzrillamet eu feuipisisl et lut alit eriliquam zzril delent dipis ad min ex euguerat incipsusci tie tatie faccum quat. Ut vulla feugait in volorting Nimbus korostus. Quisi bla con elit at exercing ea feuguer aesequi scilismodio commodip estie vullute vel ea consequat auguerc inisi. Tasot Tekstityyppien vaihtelua voidaan käyttää taitossa tekstin eri tasojen merkitsemiseen. Alaotsikko Elis dolor in hendit atio delit nosto dolorper suscin henis dit, sequat nisit autpat, quam quat lutat. Dunt irit vel dolobor il do delenim nisim quisi.dit, vel iril dolent estio erilis nonum nosto dolorper suscin henis dit, sequat nisit autpat, quam quat lutat. Dunt irit vel dolobor il do delenim nisim quisi. Lisätietoja: www.aalto.fi delit lan velit aut ut ulpute magna faccum in eu: Feum at, consecte consed tismodi pisisi blandio el. Giamcon sectet wis alit, sequam dunt amcorperos
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.3 Typografia 29 Kirjasinten koko ja riviväli Kun kirjasimia yhdistellään, tulee Sentinel-kirjasin latoa 4 % Nimbusta suuremmalla koolla (esim. jos Nimbus = 100 pt, niin Sentinel = 104 pt). Näin kirjasimet vaikuttavat optisesti samankokoisilta. Otsikoissa käytetään normaalia tiivimpää riviväliä. Riviväli on 80 % Nimbuskirjasimen koosta (esim. Nimbus-teksti = 100 pt, riviväli = 80 pt). otsikko otsikko Sentinel-kirjasimen koko on 4 % Nimbusta suurempi Riviväli 80 % Esimerkki: Nimbus-kirjasimen koko 100 pt Sentinel-kirjasimen koko 104 pt Riviväli 80 pt Välistys 0 Välistys Otsikoissa käytetään aina oletusvälistystä (0 ). Välistystä voi tarvittaessa hienosäätää (±5 ), mutta älä käytä liian tiivistä tai väljää välitystä, jotta otsikot eivät olisi visuaalisesti liian ahtaita tai hajanaisia. Käytä oletusvälistystä (0 ). Älä käytä liian tiivistä tai väljää välitystä. otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko Väri Otsikot ovat ensisijaisesti värillisiä. Ne ladotaan joko korkeakoulun tunnusvärillä (myös laitosten ja korkeakoulun alaisten yksiköiden tapauksessa) tai yliopiston pääväreillä (yliopistotasolla). Lisätietoja värien käytöstä löytyy kohdista 2.1.2 Värit ja 3.1.4 Tekstielementit. Otsikot ladotaan ensisijaisesti tunnusvärillä: korkeakoulun värillä tai yliopiston pääväreillä. otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko
2.1 Visuaaliset elementit 2.1.3 Typografia 30 Korvaavat käyttöjärjestelmäkirjasimet Kun Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen kirjasimia ei ole käytössä, ne voidaan korvata seuraavilla PC- ja Macintoshkäyttöjärjestelmiin kuuluvilla fonteilla: Arial Bold korvaa Nimbus Sans Boldin. Nimbus Sans Bold Arial Bold Georgia korvaa Sentinelin. Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen pääasiallinen kirjasin on Nimbus Sans Bold, joten korvaavista kirjasimista tulee käyttää ensisijaisesti Arial Bold -kirjasinta. Nimbus Sans Arial Sentinel Book Georgia Sentinel Bold Georgia Bold
2.2 Ominaisuudet
2.2 Ominaisuudet 32 2.2.1 Formaatit B4 250 x 353 Aalto-yliopiston painetuissa materiaaleissa käytetään ensisijaisesti A- ja B-standardiformaatteja. Standardiformaatit (sovelluksen muoto) sekä kehikko (visuaalinen rakenne) muodostavat kehykset, jotka yhtenäistävät sovelluksia sekä visuaalisesti että fyysisesti. Sallittuja formaatteja ovat kaikki A- ja B-koon formaatit sekä samassa suhteessa (1 / 2) olevat formaatit. Käytännöllisistä tai taloudellisista syistä formaateista voidaan tarvittaessa poiketa, mutta vain niin, että käytetty formaatti on A- ja B-formaatteja muistuttava pystyformaatti. A4 210 x 297 B5 176 x 250 A5 148 x 210 B6 125 x 176 A6 105 x 148
2.2 Ominaisuudet 33 2.2.2 Kehikko Kaikissa sovelluksissa käytetään visuaalisten elementtien sommittelun perustana neliöistä rakentuvaa kehikkoa (ns. grid). Kehikko luo elementtien käyttöön visuaalista johdonmukaisuutta ja varmistaa yhdenmukaisen visuaalisen rakenteen kaikissa sovelluksissa. Tämä on erityisen tärkeää, koska Aalto-yliopiston materiaaleissa käytetään samanaikaisesti monia toisistaan poikkeavia visuaalisia elementtejä (esim. valokuvaa ja kuvitusta). Kehikko perustuu neliöön, joka on Aaltoyliopiston ilmeessä toistuva visuaalinen perusyksikkö. Neliön käytön lähtökohtana on Aaltoyliopiston tunnus, joka on ulkomitoiltaan neliö. Myös tunnuksen suoja-alue ja sijoitteluperiaatteet perustuvat neliöön. Kehikkoa sovelletaan jokaiseen formaattiin ja sovellukseen erikseen, sovelluksen funktionaalisuus ja sisältö huomioon ottaen. Kehikko löytyy valmiiksi määriteltynä useimmista Aalto-yliopiston taittopohjista (esim. esitteet, ilmoitukset ja lomakkeet).
2.2 Ominaisuudet 2.2.2 Kehikko 34 Kehikon rakenne Aalto-yliopiston kehikon tarkoitus on luoda sovelluksiin visuaalista ja fyysistä yhdenmukaisuutta. 4X4 3X3 1 Aalto-yliopiston kehikko rakentuu seuraavasti: Kehikko perustuu noin 4 mm x 4 mm -kokoiseen yksikköön, jonka avulla pinta jaetaan 3 x 3 -yksikön kokoisiin neliöihin, joiden palstaväli on 1 yksikköä. 4X4 3X3 1 3X3 3X3 1 Tällä tavalla suuriin formaatteihin (A4 & B5) muodostuu pariton määrä palstoja (11 & 9) ja pienempään formaattiin (A5) parillinen määrä palstoja (8). 4 3 4 3 3 3 4 4 3 A4 11 palstaa B5 9 palstaa A5 8 palstaa
2.2 Ominaisuudet 2.2.2 Kehikko 35 Formaatit, kehikon rakenne ja sommittelutyylit Koska erikokoisia formaatteja käytetään organisaatio- ja sovellushierarkioiden selkeyttämiseksi ja kehikon rakenne muuttuu formaatin mukaan, myös kehikosta muodostuu hierarkioita tukeva työkalu. Palstojen määrän kautta kehikko tukee hierarkkisesti eri sommittelutyylejä: Suuria formaatteja (A4 & B5) käytetään ensisijaisesti yliopisto- ja korkeakoulutasoisiin sovelluksiin. Pariton määrä palstoja tukee vapaiden ja ilmavien sommitelmien tekoa, sillä paritonta palstamäärää on hankalaa jakaa säännönmukaisesti tai täyttää tasaisesti visuaalisilla elementeillä. Lorem ipsum otsikko Lorem ipsum otsikko Yksikön nimi Pienen formaatin (A5) parillinen palstamäärä mahdollistaa yksinkertaisten ja selkeiden sommitelmien teon. Siksi formaatti ja kehikko soveltuvat hyvin esim. laitosten ja yksikköjen esitteisiin, joiden taiton on oltava selkeästi ja yksiselitteisesti ohjeistettavissa ja toteutettavissa. A4 11 palstaa B5 9 palstaa A5 8 palstaa
2.2 Ominaisuudet 2.2.2 Kehikko 36 Kehikon käyttö Kehikkoa tulee käyttää kaikissa Aaltoyliopiston visuaalisen ilmeen sovelluksissa. Kehikon käyttö on erityisen tärkeää silloin, kun valokuvaa, kuvitusta ja tekstiä käytetään yhdessä. Tällöin kehikko luo vaihteleville elementeille yhteisen visuaalisen rakenteen, joka yhtenäistää taittoa. Se myös ohjaa visuaalisen materiaalin käyttöä niin, että se on yhtenäistä eri sovellusten kesken. Kun valokuvaa, kuvitusta ja tekstiä käytetään yhdessä, on noudatettava seuraavalla sivulla määriteltyjä sommitteluperiaatteita. Silloin kun sovelluksessa ei yhdistellä monenlaisia visuaalisia elementtejä, sommitteluperiaatteita voi soveltaa vapaammin. Taitossa on silti tällöinkin otettava huomioon ilmeen visuaaliset rakenteet eli muuttujat ja niiden käyttö sovelluskokonaisuuksittain (katso luku 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet). Lorem ipsum otsikko Kun valokuvaa, kuvitusta ja tekstiä käytetään yhdessä, on noudatettava seuraavalla sivulla määriteltyjä sommitteluperiaatteita. Lorem ipsum Kun elementtejä on vähemmän, voi kehikkoa käyttää vapaammin. Otsikko
2.2 Ominaisuudet 2.2.2 Kehikko 37 Yleisiä sommitteluperiaatteita Elementtien sommittelussa käytetään lähtökohtana alla olevia periaatteita. Sommittelu: Elementtejä voi tarvittaessa käyttää hieman päällekkäin. Päällekkäisyys elävöittää taittoa, mutta sen liiallista käyttöä on vältettävä. Valokuvat: Kun valokuvaa ja kuvitusta käytetään yhdessä, on valokuvien aina oltava neliön muotoisia. Älä käytä liikaa visuaalisia elementtejä. Noin 3 5 visuaalista elementtiä on riittävä määrä. Käytä otsikkoa tai yhtä kuvaa sommittelun pääelementtinä. Älä käytä kuvituksia pääelementtinä. Niitä käytetään ainoastaan sommittelua elävöittävinä lisäelementteinä. Vältä liiallista säännönmukaisuutta, vaihtele elementtien kokoja ja jätä tyhjää tilaa. Pyri visuaalisesti raikkaaseen lopputulokseen (katso kohta 1.3 Ilmaisu). Lorem ipsum otsikko Lorem ipsum otsikko Yksikön nimi Poikkeuksen muodostavat esim. A5-formaattiin tehtävät sarjoja muodostavat sovellukset, joissa on käytettävä yksinkertaisia pohjia säännönmukaisella sommittelulla. Tällaisia ovat esim. yksiköiden tai koulutusohjelmien esitepohjat. Käytä vähintään kahta kuvitusta kerralla. Käytä yhtä kuvitusta vain silloin, kun se liittyy suoraan sovelluksen aiheeseen (esim. yksikön sisältöä esittävä kuvitus yksikön esitteen kannessa).! Sommitteluperiaatteita ja kehikkoa tulee noudattaa myös muissa kuin painettavissa materiaaleissa, esim. sähköisissä medioissa. Esimerkki A4 Kuva pääelementtinä 3 kuvitusta 1 valokuva Vapaa sommittelu Tunnus: Tunnuksesta on suositeltavaa käyttää pientä versiota silloin, kun muita visuaalisia elementtejä on paljon. Esimerkki B5 Teksti pääelementtinä 2 kuvitusta 2 valokuvaa Vapaa sommittelu Otsikot: Noudata kohdassa 2.1.3 Typografia määriteltyjä reunaehtoja, kohdassa 3.1.4 Tekstielementit määriteltyjä otsikoiden, sloganien ja nimien muotoiluperiaatteita sekä kohtaan 3.1.2 Tilan käyttö perustuvia tila käytön periaatteita. Esimerkki A5 Kuvalliset elementit pääelementteinä 1 kuvitus (ainoastaan jos kuvitus kuvaa suoraan aihetta / yksikköä) 1 valokuva Sommittelu voi olla kaavamaisempi (esim. ennalta tehtyyn pohjaan)
2.2 Ominaisuudet 38 2.2.3 Materiaalit Aalto-yliopiston painetuissa materiaaleissa käytetään ensisijaisesti päällystämättömiä papereita. Valitut paperit luovat lämminhenkisen vaikutelman sekä mahdollistavat laadukkaan ja ekologisen lopputuloksen. Paperit valitaan tämän sivun taulukkoa käyttämällä. Tarvittaessa voidaan käyttää ominaisuuksiltaan vastaavia paperilaatuja. Käytetävän paperilaadun voi valita taulukon tarjoamista vaihtehdoista käyttämällä valintaperusteina esim. paperin valkoisuutta ja karheutta. Päällystettyjä papereita tulee käyttää ensisijaisesti esitteiden ja julkaisujen kansissa Papereiden käyttö -taulukon määrittelemällä tavalla. Kun esitteen tai julkaisun sivumäärä on yli 16, voidaan esitteen kansi toteuttaa paksummasta paperilaadusta. Kannen paperilaadun pitää olla grammamäärältään vähintään kaksi kertaa sisälehtiä suurempi, vähintään 200 g/m 2. Tällöin kannen ja sisälehtien erilaisuus pitää huomioida myös taitossa. Suositeltavat paperit VALKOISUUS Sivumäärä Paperi Laatu g/m² 3. Arctic Volume White Valkoisuus: 120 (Päällystetty) Papereiden käyttö 1 / 2 160 200 KARHEUS 2. Munken Polar Valkoisuus: 145 Karheus: 150 1. Munken Lynx Valkoisuus: 116 Karheus: 150 1 / 2 120 160 1 / 2 90 120 Paperin valkoisuus merkitsee paperin väriä. Alhaisempi numero tarkoittaa tummempaa sävyä. Valkoisuus = CIE Paperin karheus merkitsee paperin pinnan karheutta. Isompi luku tarkoittaa karheampaa paperia. Karheus = Bendtsen, ml/min 2 8 8 16 16 32 32 1 / 2 90 120 Kannet Laatu g/m² Ei erillistä kansipaperia Ei erillistä kansipaperia 1 / 2 / 3 1 / 2 / 3 Vähintään 2x sisäsivujen grammamäärä. Aina suurempi kuin 200 g/m²
2.3 Kuvamateriaali
2.3 Kuvamateriaali 40 2.3.1 Valokuvat Aalto-yliopiston viestinnässä käytettävän kuvamateriaalin avulla viestitään innostavasta oppimis- ja tutkimusympäristöstä, jossa eri alojen asiantuntijat ja opiskelijat kohtaavat ja menestyvät. Aalto-yliopisto on monipuolinen kokonaisuus, josta löytyy monien eri alojen asiantuntijoita, osaamista sekä yhteisöjä kuvamaailma tarjoaa kollaasimaisen ja moniulotteisen näkökulman Aalto-yliopiston maailmaan. Dokumentaarisen tyylin ansiosta kokonaiskuva on aito, luonnollinen ja helposti lähestyttävä. Valokuvat kertovat, minkälainen Aaltoyliopisto on. Valokuvilla pyritään viestimään Aaltoyliopiston ominaisuuksia ja henkeä: toimintatapaa, ympäristöä ja identiteettiä. Kuvien keskipisteenä ovat ihmiset sekä yliopiston kulttuuri ja ilmapiiri. Aalto-yliopiston identiteetti heijastuu kuvamaailmassa, joka kuvaa aktiivista, suvaitsevaa, tasa-arvoista ja oppimiskeskeistä toimintaympäristöä. Kuvatyypit 1. Dokumenttikuvat Luonnollisia yleiskuvia Aalto-yliopiston toiminnasta. Kuvaavat konkreettista toimintaa, yhteisöllisyyttä ja työympäristöä. 2. Muotokuvat Henkilöitä aidoissa ympäristöissä. Kuvaavat Aalto-yliopiston henkilöstöä, tutkijoita sekä opiskelijoita heidän omissa ympäristöissään ja itsensä näköisinä. 3. Detaljikuvat Esineitä, tuotteita ja laitteita.
2.3 Kuvamateriaali 2.3.1 Valokuvat 41 Valokuvien tyyli Valokuvien sisältö Aalto-yliopiston kuvamaailmaan sopiva valokuva on dokumentaarinen, autenttinen ja luonnollinen. Valokuvat ovat dokumentaatiota Aalto-yliopiston jokapäiväisestä toiminnasta. Kuva-aiheiksi valitaan Aalto-yliopiston toiminnan kannalta keskeisiä henkilöitä, tapahtumia ja asioita. Aiheet kuvataan yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi. Aalto-yliopiston valokuvissa on Selkeä aihe Sekä dokumentti- että yksityiskohtakuvien aiheiksi valitaan kuvattavan osaston/ yksikön keskeistä toimintaa kuvaavia aiheita: tapahtumia, ihmisiä, laitteita, työn tuloksia jne. Ei epämääräisiä tai epäolennaisia kuva-aiheita. Oikein Aalto-yliopiston toiminnasta kertova selkeä kuva-aihe Väärin Epämääräinen tai epäolennainen kuva-aihe, joka ei kuvaa Aalto-yliopiston toimintaa Aalto-yliopiston toimintaa selkeästi kuvaavat aiheet helposti hahmottuvat kuvauksen kohteet. Selkeä kohde Kuvauksen kohteen tulee olla helposti hahmotettavissa kuva-alasta. Oikein Kuvassa on selkeästi erottuva kuvauksen kohde. Väärin Kuvasta ei erotu selkeää kuvauksen kohdetta.
2.3 Kuvamateriaali 2.3.1 Valokuvat 42 Valokuvien visuaaliset ominaisuudet Koska valokuvia käytetään yhdessä muiden valokuvien ja erilaisten graafisten elementtien (esim. kuvitusten) kanssa, on hyvin tärkeää, että Aaltoyliopiston valokuvat muodostavat visuaalisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Tämä mahdollistaa kuvien vapaan yhdistelemisen, sujuvan käytön ja ilmeen visuaalisen yhtenäisyyden. Aalto-yliopiston valokuvissa on luonnollisen katseen kuvakulma ja perspektiivi. vallitseva valo. Jos salamaa on välttämätöntä käyttää, tulee käyttää epäsuoraa salamaa tai softboxia. selkeä aihe tai toiminta, jonka ymmärtäminen ei vaadi kuvatekstiä. suositeltavaa käyttää linssejä, jotka eivät vääristä (ei ns. kalansilmäobjektiiveja). 50 mm:n linssi on yleisesti ottaen neutraalein. nopeat suljinajat. Kuvat ovat tarkkoja eikä niissä ole liike-epäterävyyttä. tarvittaessa käytetty syvyysepäterävyyttä kuvan selkeän fokuksen aikaansaamiseksi. rajausvaraa pääkohteen ympärillä. Kuvia on oltava mahdollista rajata eri formaatteihin. pyritty autenttiseen lopputulokseen tapahtumien kuvauksessa. Vältä teennäisyyttä ja poseerausta. Valokuvien visuaaliset rajaehdot Suora kuvakulma Luonnollisuus Kuvamateriaalissa yhtenäinen tasapaino ja perspektiivi Pitkä linssi Selkeä fokus tapahtumassa ja toiminnassa Luonnollisuus Kuvamateriaalissa yhtenäinen perspektiivi Rajausvaraa Kuvattaessa tulee huomioida, että kuvissa on riittävästi rajausvaraa.
2.3 Kuvamateriaali 43 2.3.2 Kuvitukset Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen osana käytettävän kuvitusmateriaalin avulla viestitään konkreettisesti siitä, mitä yliopistossa tehdään. Kuvitusten tavoitteena on muodostaa välitön yleiskuva yliopiston toiminnan sisällöstä ja monialaisuudesta. Kuvitukset kuvaavat konkreettisia asioita, kuten tutkimusaloja, opetuksen sisältöä ja projekteja. Kuvitus on konkreettista, esittävää ja yksinkertaista, ei vertauskuvallista, surrealistista tai abstraktia. Kuvitusten on oltava helposti ja välittömästi ymmärrettäviä kontekstissaan. Tässä määritellyt kuvitusten reunaehdot koskevat valokuvien rinnalla visuaalisen ilmeen osana käytettäviä kuvituksia, joiden tehtävä on viestiä yleisellä tasolla yliopiston toiminnasta. Ohjeita ei aina ole tarkoituksenmukaista soveltaa muihin tarkoituksiin tehtäviin kuvituksiin (esim. artikkeleiden kuvitukset lehdessä), mutta silloinkin visuaalisen tyylin tulee olla yhtenäinen näiden ohjeiden perusteella ilmeeseen tehtyjen kuvitusten kanssa. Lähtökohdat Kuvitukset ovat yksinkertaisia, selkeitä ja ymmärrettäviä. Kuvitukset ovat yksittäisiä kuvallisia elementtejä, joita voi yhdistellä ja käyttää monella eri tavalla. Kuvitusten käyttö tukee Aalto-yliopiston hierarkian hahmottumista rakentamalla yliopisto-, korkeakoulu- ja laitoskohtaisia visuaalisia kokonaisuuksia. Sisältö Kuvaavat konkreettisesti Aalto-yliopiston opetuksen ja tutkimuksen sisältöä ja aiheita. Kertovat visuaalisesti siitä, mitä Aalto-yliopistossa tehdään. Tyyli Yhtenäinen ilmeen peruselementtien kanssa: selkeä, ajaton, neutraali. Käytetään ilmeen ilmaisua tukevasti: värikkyyttä, raikkautta, informatiivisuutta ja elävyyttä lisäävänä elementtinä.
2.3 Kuvamateriaali 2.3.2 Kuvitukset 44 Kuvitusten järjestelmä ja käyttö Aalto-yliopiston ilmeessä käytettävät kuvitukset muodostavat symbolikirjaston, jota voi käyttää seuraavia sääntöjä noudattaen: Oikein Korkeakoulu käyttää ainoastaan omia kuvituksiaan. Kuvituksissa käytetään korkeakoulun tunnusväriä. Kuvituksia käytetään ainoastaan viestivissä ja informatiivissa sovelluksissa. (Katso kohta 3.2 Sovelluskokonaisuudet.)! Aalto-yliopiston viestintä hallinnoi visuaalisen ilmeen virallista symbolikirjastoa ja sen käyttöä. Kuvitukset saa käyttöön viestinnän kautta. Uusia kuvituksia ei saa luoda itse, vaan myös kirjaston täydennys tapahtuu viestinnän kautta. Kuvituksia on luotu korkeakoulujen konkreettisen toimintaan ja sisältöön perustuen. Kunkin korkeakoulun kuvitukset on toteutettu korkeakoulun tunnusvärillä.! Jokainen korkeakoulu käyttää omia kuvituksiaan, korkeakoulut eivät voi käyttää muiden korkeakoulujen kuvituksia. Yliopistotasolla käytetään kaikkien korkeakoulujen kuvituksia tasapuolisesti yhdessä. Näin yliopistotasolle muodostuu monialaisuudesta konkreettisesti viestivä kuvituskokonaisuus. Väärin Korkeakoulujen kuvituksia ei käytetä yhdessä muutoin kuin yliopistotasoisessa materiaalissa (katso alla). On käytettävä aina joko kaikkien korkeakoulujen kuvituksia yhdessä tai ainoastaan yhden korkeakoulun kuvituksia ei koskaan esim. vain kahden korkeakoulun kuvituksia yhdessä. Oikein Yliopistotasolla käytetään kaikkien korkeakoulujen kuvituksia tasapuolisesti, jotta yliopiston sisältö tulisi tasapuolisesti esille. BIZ BIZ + ELEC ELEC KAIKKI KORKEAKOULUT
2.3 Kuvamateriaali 45 2.3.3 Kuvamateriaalin käyttö Aalto-yliopiston kuvamateriaalin, valokuvien ja kuvitusten tavoitteena on antaa helposti hahmottuva yleiskuva Aalto-yliopistosta. Yhdistämällä yliopiston henkeä ja ominaisuuksia kuvaavaa valokuvamateriaalia sekä konkreettisia tutkimus- ja opetusaiheita kuvaavia kuvituksia luodaan kuvallinen kertomus Aalto-yliopiston monialaisuudesta, arvoista ja hengestä. Tällaista kuvakokonaisuutta käytetään yliopiston viestivissä sovelluksissa (katso kohta 3.2 Sovelluskokonaisuudet) pääasiallisena visuaalisena elementtinä, ja se esiintyy esim. esitteiden kansissa, ilmoituksissa ja www-sivujen pääsivuilla. Kuvakokonaisuus on kuitenkin kansimainen elementti, joten sitä ei tule käyttää esim. esitteiden sisäsivuilla tai www-sivujen alasivuilla. Lisätietoja valokuvista on kohdassa 2.3.1 Valokuvat, kuvituksista kohdassa 2.3.2 Kuvitukset ja sommittelusta kohdassa 2.2.1 Kehikko. Valokuvat Valokuvat kertovat, minkälainen Aalto-yliopisto on. Valokuvia käytetään yksittäin tai kollaasimaisina monen kuvan yhdistelminä. Kuvayhdistelmät tulee rakentaa niin, että vaikutelma on monipuolinen ja elävä. Kun valokuvaa ja kuvitusta käytetään yhdessä, ovat valokuvat aina neliön muotoisia. Towards worldclass Kuvitukset Kuvitukset kertovat, mitä Aaltoyliopistossa tehdään. Ne tarjoavat nopean katsauksen yliopiston toiminnan sisältöihin. Esimerkki Monipuolinen ja nopeasti hahmottuva visuaalinen yleiskatsaus Aalto-yliopistoon.
3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet
3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet 3.1 Visuaaliset muuttujat Hallittuja visuaalisten elementtien ja ominaisuuksien variaatioita 3.1.1 Tunniste 3.1.5 Kuva materiaali 3.1.2 Tilan käyttö 3.1.6 Graafiset elementit 3.1.3 Pohjaväri 3.1.4 Tekstielementit Aalto-yliopiston visuaalista ilmettä sovelletaan hyvin monipuolisiin tarpeisiin ja tarkoituksiin, joita kaikkia ei ole mahdollista ratkaista samojen visuaalisten reunaehtojen pohjalta. Tästä syystä ilmeen käyttö perustuu hallittuihin visuaalisiin muuttujiin, joita sovelletaan sovelluskokonaisuuksittain. Tämä mahdollistaa visuaalisen ilmeen tarkoituksenmukaisen käytön erityyppisissä sovelluksissa niin, että ne silti muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Eri sovelluskokonaisuuksien tarpeisiin vastaamisen lisäksi visuaalisilla muuttujilla rakennetaan esim. organisaatiorakenteeseen perustuvia hierarkioita. Sovelluskokonaisuuksien ja erilaisten hierarkioiden tarkoitus on jäsentää Aalto-yliopiston materiaalikirjoa niin, että vastaanottajan on helpompi hahmottaa Aaltoyliopiston kokonaisuutta. 3.2 Sovelluskokonaisuudet Ilmeen konkreettiset ilmentymät ryhmitettynä tarpeiden ja tarkoituksen mukaan 3.2.1 Toiminnalliset sovellukset 3.2.2 Viestivät sovellukset 3.2.3 Akateemiset sovellukset 3.2.4 Informatiiviset sovellukset Tässä määritellyt sovelluskokonaisuudet ovat kattavia, mutta tiettyjä laajoja kokonaisuuksia (kuten mainontaa tai verkkoympäristöä) on käsiteltävä omina sovelluskonaisuuksinaan muodostaen niille omia visuaalisten muuttujien yhdistelmiä.
3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet 3.1 Visuaaliset muuttujat
3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet 3.1 Visuaaliset muuttujat 49 3.1.1 Tunniste Tunniste Tunniste Tunniste Tunniste on tekstimuotoinen elementti, jonka tehtävä on toimia tunnistautumiselementtinä niille tahoille (esim. laitokset, yksiköt, koulutusohjelmat), joilla ei ole omaa tunnusta. Tunnisteessa käytetään aina harmaan väristä Nimbus Sans Bold -kirjasinta, ja se sijoitetaan sille valmiiksi Aalto-yliopiston taittopohjissa varattuun tilaan. Sisältö Sisältö A. Tunnistetta voi käyttää Sovelluksissa voi tarvittessa käyttää tunnistetta. Ilmoitus sci.aalto.fi Esite Tunniste Tunniste Tunniste Tunniste B. Tunnistetta ei käytetä Sovelluksissa ei käytetä tunnistetta. Tunniste toteutetaan yllä olevien mallien mukaan niihin sovelluksiin, joissa sitä tarvitaan: Powerpoint, www-sivut jne.
3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet 3.1 Visuaaliset muuttujat 3.1.1 Tunniste 50 Tunnisteen asettelu Tunniste asetellaan suhteessa tunnukseen niin, että se on A. tunnuksen oikealla puolella (sovelluksen oikeassa alakulmassa) niin, että sen ylä- ja alareuna ovat tasan tunnuksen kanssa B. tunnuksen yllä sovelluksen yläreunassa niin, että sen vasen reuna on tasan tunnuksen vasemman reunan kanssa. Tunnisteen asetteluvaihtoehdot A. C. Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Center for Markets in Transition CEMAT Tunnisteen muotoilu Tunnisteessa käytetään aina Nimbus Sans Bold -kirjasinta visuaalisen ilmeen harmaalla värillä (403C). C. Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää lisäksi Regular-leikkausta, esim. kaksiosaisen nimen selkeyttämiseksi. Tunnisteessa on käytettävä sellaista kirjasinkokoa, joka erottuu selkeästi sekä tunnuksen tekstiriveistä että sovelluksen otsikoista. Kirjasinkoon ei siis tule olla liian pieni eikä liian suuri. B. Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos
3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet 3.1 Visuaaliset muuttujat 51 3.1.2 Tilan käyttö A. Funktionaalinen Tilan käytön periaatteen määrittelee sovelluksen tarkoitus. Tilan käyttö voi olla funktionaalista, organisaatio- ja sovellushierarkioita selkeyttävää tai arvokasta, ja se on merkittävä sovelluskokonaisuuksia erottava tekijä. Kirjelomake B. Hierarkkinen A. Funktionaalinen Tilan maksimaalinen hyväksikäyttö. Tilaa käytetään niin, että sovellus on mahdollisimman selkeä, informatiivinen ja taloudellinen. Huom.: Esitteiden ajankohtainen hierarkia ja esim. tilan käyttö hierarkkisena ominaisuutena määritellään tarkemmin muualla. Lisätietoja saa Aalto-yliopiston viestinnästä. B. Hierarkkinen Tilaa käytetään organisaatiohierarkian tukena. Tilan käyttö luo visuaalisesti hahmotettavia hierarkioita, jotka viestivät Aalto-yliopiston organisaatiorakenteesta. Yliopistotasoinen esite Koulutusohjelma Yksikkö Tutkimusryhmä C. Arvokas C. Arvokas Ilmavaa ja hallittua. Tilaa käytetään dramaatikan, arvokkuuden ja ylellisen vaikutelman aikaansaamiseksi. Esim. tunnus ei välttämättä ole isossa roolissa, vaan sen käyttö on hillittyä ja harkittua. Todistus, kutsu, juhlan ohjelma tms.
3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet 3.1 Visuaaliset muuttujat 52 3.1.3 Pohjaväri Sovelluskokonaisuuden yleisilme voi perustua valkoisen pohjan tai kompaktin väritaustan käyttöön. A. Ei pohjaväriä (valkoinen pohja) Sovelluksissa ei käytetä pohjaväriä. B. Pohjaväri Sovelluksissa käytetään pohjaväriä, jonka tulee olla yksi Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen väreistä. Yliopistotasolla käytetään päävärejä pohjaväreinä. Huom.: Pohjaväriä käytettäessä tunnus on aina valkoinen. Korkeakoulut käyttävät omia tunnusvärejään. Harmaa on vapaasti käytössä.
Finland www.aalto.fi 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet 3.1 Visuaaliset muuttujat 53 3.1.4 Tekstielementit A. Funktionaalisia PL 11000 00076 AALTO PB 11000 FI-00076 AALTO PO Box 11000 FI-00076 AALTO aalto.fi Tekstielementit sekä informoivat että vaikuttavat merkittävästi sovelluksen visuaaliseen luonteeseen ja tyyliin. Niiden hallinnalla luodaan sovelluskokonaisuuksille sopiva yleisilme ja varmistetaan, että tekstielementtien käyttö on tarkoituksenmukaista. On tärkeää, että toistuvia tekstielementtejä, kuten sloganeita, otsikoita ja (yksiköiden, koulutusohjelmien jne.) nimiä, käytetään visuaalisesti johdonmukaisesti kaikessa materiaalissa, jotta lukija erottaisi erityyppiset elementit toisistaan. A. Funktionaalisia Tekstielementit ovat informatiivisia ja funktionaalisia. Tekstielementit ovat selkeitä, järjestelmällisiä sekä tilaa säästäviä. B. Vahvoja / hierarkkisia Tekstielementit ovat visuaalisesti vahvoja. Tällaisia ovat esim. otsikko, nimi tai slogan esitteen kannessa. Vahvojen tekstielementtien muotoilussa on otettava huomioon tässä kappaleessa määritellyt eri tekstityyppien latomisohjeet. PL 11000 00076 Aalto PB 11000 FI-00076 Aalto Kirjelomake PO Box 11000 FI-00076 Aalto B. Vahvoja / hierarkkisia Otsikkossa yhdistellään kirjasimia Esitteiden kannet C. Klassisia Kirjekuori Sloganeissa käytetään ainoastaan Sentinel Book -kirjasinta Nimet ladotaan Nimbus Sans Bold -kirjasimella C. Klassisia Tekstielementit luovat klassisen, hillityn ja arvokkaan vaikutelman. Todistus, kutsu, juhlan ohjelma tms.