Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Samankaltaiset tiedostot
OSI ja Protokollapino

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Tietoliikenne II (2 ov)

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

S Teletekniikan perusteet

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

TCP. TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. TCP:n uusia piirteitä. osin vain harjoitustehtävissä

TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. osin vain harjoitustehtävissä. TCP:n uusia piirteitä

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

Miksi? Miksi? Kaksisuuntainen liikenne TCP-protokolla. Ikkunankoko. Valikoiva toisto: ikkuna 5, numeroavaruus 8

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Kuljetuskerros. Kirja sivut: ,

TCP. TCP-optiot. Erilaisia suorituskykyongelmia. Aikaleima (timestamp) TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. TCP:n uusia piirteitä.

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Ikkunankoko. Kun käytetty numeroavaruus on 0, 1,.. n ja eri numeroita siis käytettävissä n+1

Ikkunankoko. Kun käytetty numeroavaruus on 0, 1,.. n ja eri numeroita siis käytettävissä n+1

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Tietoliikenteen perusteet

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

Internet ja tietoverkot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenteen perusteet

Kuljetuskerroksen tehtävä. Kuljetuskerros UDP. UDP-kaappaus (DNS) DNS-haku, Ethernet-kehys <#>

3. Kuljetuskerros 3.1.

Miten Internet toimii?

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

Tietoliikenteen perusteet

11/20/ Siirron optimointi

Siirron optimointi. Optimointi on usein tarpeen: Silly window syndrome

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II. Sisällysluettelo jatkuu. Alustava sisällysluettelo. Suoritus. Täydennystä Tietoliikenne I -kurssin asioihin

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Siirron optimointi. Optimointi on usein tarpeen: Silly window syndrome. Esimerkki jatkuu

Esimerkki jatkuu. <seq = 6, data = m6> <ack = 4, buf = 0> <ack = 4, buf = 1> <ack = 4, buf = 2> <ack = 6, buf = 0> <ack = 6, buf = 4> 1/31/

Tietoliikenne II (2 ov)

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

Tietoliikenne II Kurssikoe

Kuljetuskerroksen protokollat

Kuljetuskerroksen protokollat. Kuljetuskerroksen tarkoitus. Luotettava vai epäluotettava?

Kuljetuskerroksen protokollat

Internet Protocol version 6. IPv6

Tietoliikenne II (2 ov) Sisällysluettelo jatkuu. Tietoliikenne II. Alustava sisällysluettelo. Suoritus

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

Kuittaukset ACK. NAK-kuittaus. kumulatiivinen ACK. yksittäinen ACK. sanoma virheellinen tai puuttuu. tähän saakka kaikki ok!

Kuittaukset. Miksi? Miksi? Negatiiviset kuittaukset NAK-kuittauksilla voidaan nopeuttaa uudelleenlähettämistä. Ikkunankoko ACK

Kuittaukset. tähän saakka kaikki ok! Go-Back N. sanoma virheellinen tai puuttuu

kynnysarvo (threshold)

kynnysarvo (threshold)

Esimerkki jatkuu. ajastin laukeaa, uudelleen sanoma 2. <seq = 6, data = m6>

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

T Tietokoneverkot kertaus

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K RTT

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Selektiiviset kuittaukset (RFC 2018, RFC 3517)

Luento 7: Verkkokerros

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

Miten Internet toimii?

Asiakkaan toimenpiteet

TCP. TCP-optiot. Erilaisia suorituskykyongelmia. Aikaleima (timestamp) TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. TCP:n uusia piirteitä.

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

on yksi keskeisimpiä toimintoja Internetin toiminnan varmistamiseksi Internetin ruuhkanhallinta pitkälti

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander

Transkriptio:

Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1

Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach Featuring the Internet (3rd edition), Addison Wesley, 2005 TAI: Saman kirjan 2. painos, mutta siinä vähemmän mobiiliasiaa Lisäksi aiheeseen liittyviä IETF RFC dokumentteja ja mahdollisesti jotakin muuta materiaalia Muuta hyödyllistä kirjallisuutta mainittu kurssikuvauksessa Kurssin kotisivu http://www.cs.helsinki.fi/u/kojo/tiliii/ Kalvokopiot, harjoitustehtävät, tiedotteet, tarkentuva sisältö, kurssikuvaus, 3 Alustava sisält ltö Kurssi täydentt ydentää ja syventää Tietoliikenne I kurssin asioita, jotka oletetaan tunnetuksi ja ovat siten implisiittisesti osa sisält ltöä 1. Johdanto: TCP/IP IP-arkkitehtuuri 2. TCP-protokolla protokolla: ruuhkanhallinta, suorituskyky, viimeaikaisia TCP-parannuksia 3. IP-protokolla protokolla,, ICMP, ARP, DHCP, CIDR, NAT 4. IPv6 5. Internet-reititys: reititys: RIP, OSPF, BGP 6. Monilähetysreititys 7. Liikkuvuus, Mobile IP 8. Palvelun laatu Internetissä: Internet QoS ja Multimedia tuki 9. Verkko-/linkkiteknologioista 9. 4 Page2 2

1. Johdanto Protokollaohjelmistot perustuvat kerrosmalliin ISO:n OSI -kerrosmalli Internet(TCP/IP) kerrosmalli Kullakin kerroksella omat selkeästi määritellyt tehtävät Kerrosten tehtävät ja toiminnot voivat olla erilaisia eri malleissa 5 ISO:n OSI -malli Host Application 7 Isäntäkone Sovelluskerros Presentation 6 Esitystapakerros Session 5 Istuntokerros Transport 4 Kuljetuskerros Network Data Link Physical 3 2 1 Verkkokerros Siirtoyhteyskerros / Linkkikerros Fyysinen kerros 6 Page3 3

TCP/IP -kerrosmalli Sovellusprosessi Pistokerajapinta Kuljetuskerros Sovellusprotokollat Kuljetusprotokollat Sovellusprosessi Pistokerajapinta TCP, UDP Verkkokerros Verkko protokollat IP Linkkikerros Linkki protokollat Ethernet, Token ring, PPP,... 7 TCP/IP -protokollaperhe Telnet FTP SMTP X OSI layers HTTP DNS... 5-7 TCP UDP... OSI layer 4 ICMP IGMP IP (v4/v6)... OSI layer 3 Network Interface OSI layers 1-2 8 Page4 4

2. TCP-protokolla TCP-protokollan peruspiirteet ja toiminta jo tunnettua Tietoliikenne I kurssilta Ruuhkanhallinta Suorituskyky Viimeaikaisia parannuksia (lähinnä ruuhkanhallintaan ja TCP:n suorituskykyyn) 9 TCP:n sovelluksille tarjoama palvelu Kaksisuuntainen tavuvirta Luotettava kuljetus Dataa ei katoa eikä vääristy, säilyttää järjestyksen, ei monista (kahdenna) dataa EI säilytä sanomarajoja sovelluksen huolehdittava sanomarajoista!! (vrt( vrt.. Unix putki) Vuonvalvonta (flow control) Vastaanottava TCP mainostaa kuittauksen yhteydessä paljonko lähettävä TCP voi vielä lähettää ilman lisäkuittauksia Ruuhkanhallinta (congestion control) Reitittimet pudottavat paketteja, jos eivät voi toimittaa eteenpäin (lähtevällä linkillä ruuhkaa), puskuritila ylivuotaa Pikadatan välitys rajoitetusti mahdollista Kommunikoinnin vaiheet yhteyden muodostus, tiedon siirto (keskustelu), yhteyden purku 10 Page5 5

TCP-otsakkeen kentät Source port Destination port TCP head. length Checksum Checksum Sequence number Acknowledgement number U A P R S F R C S S Y I G K H T N N Window size Urgent pointer Options (0 or more 32 bit words) Data (optional) 11 TCP-optiot Optio-kentt kenttä valinnaisia piirteitä varten Option pituus on max. 40 tavua - TCP header length -kenttä = 4 bittiä kertoo otsakkeen pituuden 32 bitin sanoina => 15*4 tavua = 60 tavua - 20 tavua vakio-otsaketta otsaketta => enintää ään 40 tavua optioita varten Option tyyppi Option pituus Option merkitys 1 tavu 1 tavu pituus - 2 tavua 12 Page6 6

TCP-yhteyden muodostus Client Server Connection request SYN=1, seq=client_isn ACK SYN=1, seq=sever_isn, ack=client_isn+1 SYN=0, seq=client_isn+1, ack=server_isn+1 Connection granted 13 TCP maksimisegmentin koko TCP segmentin maksimikoko (MSS, Maximum Segment Size) määm äärää kuinka paljon dataa yksittäinen inen segmentti voi kuljettaa TCP-lähettäjän n kayttämä MSS (SMSS, Sender MSS) määm ääräytyy paikallisen koneen käyttk yttämän ulosmenolinkin MTU:n (Maximum Transfer Unit) ja yhteyden muodostuksessa MSS-optiolla sovittavan arvon perusteella MTU Suurin linkkikehykseen mahtuva datamää äärä MSS = MTU IP-otsake TCP-otsake - Esim. Ethernet MTU = 1500B MSS=1500-20 20-20=146020=1460 - Huom: : otsakkeet voivat olla myös suurempia, jos optioita 14 Page7 7

MSS -optio 2 4 maksimi segmentin koko 1 tavu 1 tavu 2 tavua Kumpikin osapuoli ilmoittaa yhteyttä muodostettaessa oman MSS-arvonsa toiselle osapuolelle SYN-segmentiss segmentissä MSS-optio kertoo ko. osapuolen vastaanottoa varten hyväksym ksymän suurimman segmentin koon eri suuntiin voi olla eri koko jos MSS-optiota ei käytetk ytetä,, tulee voimaan oletus- MSS (536 tavua) ilmoitettu MSS voi olla suurempi tai pienempi kuin oletus-mss 15 MSS-neuvottelu Client Server Connection request SYN=1, seq=client_isn MSS=1460 ACK Set SMSS = Min(536, Link_MTU-40) SYN=1, seq=sever_isn, ack=client_isn+1 MSS=536 SYN=0, seq=client_isn+1, ack=server_isn+1 Connection granted Set SMSS = Min(1460, Link_MTU-40) 16 Page8 8

TCP-yhteyden päättäminen Close Client FIN Server ACK FIN Close ACK d wait Closed Closed 17 TCP tiedonsiirrosta TCP-kerros pilkkoo sovellukselta saadun datan MSS:n kokoisiksi segmenteiksi ja lisää TCP-otsakkeen Segmentin otsakkeessa järjestysnumero= segmentin ensimmäisen isen datatavun järjestysnumero Kuittauksessa kerrotaan seuraavaksi odotettavan tavun numero Kuittaukset kumulatiivisia Viivästetty kuittaus (Delayed ACK) Vastaanottaja ei tarvitse kuitata jokaista segmenttiä Vähintään joka toinen segmentti kuitattava Viive korkeintaan 500ms, jos seuraava segmentti ei tule - Useimmissa toteutuksissa viive 200 ms 18 Page9 9