MATKARAPORTTI RUOTSIN OPINTOMATKA 6.- 7.10.2014

MATKARAPORTTI RUOTSIN OPINTOMATKA 6.- 7.10.2014 HevosAgro järjesti hevosyrittäjien opintomatkan Pohjois-Ruotsiin 6.-7.10.2014. Opintomatkalle osallistui 23 henkilöä: yrittäjiä, hevosalan opiskelijoita ja opettajia, tallin pitäjiä ja ProAgrian asiantuntijoita. Matka alkoi aamulla Haapavedeltä klo 6. Osallistujat nousivat bussiin matkan varrelta, siten, että koko seurue oli koossa Iissä. Matka jatkui kohti Ruotsin rajaa ja bussimatkan aikana jokainen esittäytyi ja kertoi taustastaan. HevosAgron projektipäällikkö Heini Iinatti esitteli bussissa lyhyesti Ruotsia hevosmaana: Ruotsi Suurin Pohjoismaa 9,5 miljoonalla asukkaalla Pinta-ala 450 295 km 2 Maatalous työllistää vain prosentin työvoimasta Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin Ruotsin hevostalous lukuina Ruotsin hevosala antaa töitä noin 24 000 hengelle. Ruotsissa on noin 360 000 hevosta (Suomessa 75 000). Niistä viidennes on yritystoiminnan käytössä ja neljä viidennestä omistajansa harrastehevosia. Ruotsi on hevosmaana siis lähes viisi kertaa Suomea suurempi. Ruotsissa hevosia onkin Euroopassa kolmanneksi eniten asukaslukuun suhteutettuna, edellä ovat vain Islanti ja Tanska. Ruotsissa noin 40 hevosta / 1000 ihmistä, kun Suomessa noin 14 hevosta / 1000 ihmistä Ruotsissa 0,8 hevosta / km 2 ja Suomessa 0,25 hevosta / km 2 Vertailun vuoksi: Hollannissa on noin 400 000 hevosta, Hollanti on pinta-alaltaan pieni ja hevosia on noin 10 kpl / km 2 ja noin 25 hevosta / 1000 asukasta. On huomionarvoista, että Ruotsissa hevosten lukumäärä on suurempi kuin lypsylehmien, joita on tällä hetkellä 348 000 ja vertailun vuoksi Suomessa 285 000. Arvioiden mukaan hevosalan yhteiskunnallis-taloudellinen vaikutus Ruotsissa on 48 miljardia kruunua (5,4 miljardia euroa). Summa koostuu suurimmasta pienimpään listattuna pelaamisesta, maataloudesta, ravi- ja laukkaurheilusta, tavaroista- ja palveluista, ratsastusurheilusta, jalostuksesta ja turismista. Yliopistotasoista koulutusta Hevosalaa on mahdollista opiskella Ruotsissa hyvin monipuolisesti. Tarjolla on eritasoista koulutusta aina ratsastuslukiosta yliopisto-opintoihin asti. Hästnäringens Nationella Stiftelse (HNS), joka hallinnoi kolmea hevosalan oppilaitosta, perustettiin Ruotsin valtion luvalla vuonna 1992 rahapeliyhtiö ATG:n (Aktiebolaget Trav och Galopp) ja LRF:n (Lantbrukarnas Riksförbund) toimesta. Strömsholm on yksi Ruotsin johtavista hevosalan koulutuskeskuksista ja erikoistunut ratsastuksen opetukseen. Flyinge on keskittynyt hevosjalostukseen ja nuorten hevosten koulutukseen, ja Pohjois- Ruotsissa sijaitseva Wången raviurheiluun sekä islanninhevosiin. Kolmivuotiset yliopisto-opinnot suorittaneita hevosalan opiskelijoita kutsutaan valmistuttuaan hippologeiksi. Ratsastus Ruotsissa Ruotsissa ratsastus on erittäin suosittu harrastus, koska 90-luvulla siitä tuli muotilaji, joka oli osittain mahdollista valtion ja kuntien harjoittaman politiikan takia. Ruotsissa moni ratsastaa, koska se on halvempaa kuin leffassa käynti. Myös kilparatsastus on merkittävässä asemassa. Valtavasta harrastajamäärästä nousee helpommin tähtiä huippu-urheiluun ja isot massat tuovat kaikkia hyödyttävää rahaa lajiin. Ruotsissa on kilpailuja todella paljon: kesän kisakaudella yhden viikonlopun aikana voidaan järjestää 70 eri kilpailut. Kisataukoa ei ole, vaan jossain on aina rata valmiina hyppäämistä varten. Ruotsi on myös lähempänä muuta Eurooppaa ja siksi myös suomalaiset huippuratsastajat valuvat kohti Ruotsia,

koska lahden toisella puolella asuminen lyhentää ulkomaan kisareissuja merkittävästi. Miksi ratsastustunti maksaa Ruotsissa 11e ja Suomessa 30e? Suurin syy lienee ratsastuskoulujen saama tuki kunnilta. Ruotsin ratsastuskoulut ovat usein voittoa tavoittelemattomien ratsastusseurojen omistuksessa, eivätkä Suomen tapaan yksityisten yrittäjien omistamia. Seuratoimintaan on mahdollista hakea tukea samaan tapaan kuin jalkapallotoimintaan, ja ratsastus nähdäänkin Ruotsissa yhtenä harrastuksena muiden joukossa. Ruotsissa ei ole tavatonta, että kunta maksaa uuden tallin, maneesin tai kentän ratsastusseuralle. Suomessa kuntien rakentamia ratsastuspaikkoja on vain kourallinen. Ratsastuskouluja pyörittävät yksityiset yrittäjät ja näin yrittäjä joutuu tekemään kaikki investoinnit omalla riskillään. Ratsastustunnin hintaa laskevat myös halvemmat hevosenpitokulut, varsinkin etelässä. Raviurheilu Ruotsissa Ruotsissa toimii ainakin kahdeksan ammattivalmentajaa, joilla on yli 100 hevosta, Suomessa ei taida olla ainuttakaan Myös ravien rahamäärät ovat ihan eri tasolla. Suomessa peleissä liikkuu vuosittain 250 miljoonaa euroa, kun vastaava summa Ruotsissa on 4,3 miljardia. Vuonna 2012 raveissa jaettiin palkintoja Suomessa noin 20 miljoonaa euroa, kun Ruotsissa jaettiin 110 miljoonan euron edestä palkintorahoja. Ruotsissa astutettiin 3900 tammaa, joista vain 500 oli kylmäverisiä. Lämminveristen osuus Ruotsissa on siis tuplat verrattuna Suomeen, vaikka lämminveristen osuus on tippunut melkoisesti. Suomessa astutettiin viime vuonna 3500 tammaa, joista 1800 tammaa oli lämminverisiä (eli 1700 kylmäveristä). Torniossa pysähdyttiin kahvilla ja innokkaimmat piipahtivat myös hevostarvikemyymälässä ja alekorista tarttui kotiin viemisiä Matkan lounaspaikat oli valittu myös tutustumisen arvoisista kohteista. Ensimmäinen lounas nautittiin Ravintola Kaptensgardenissa Luleån Gammelstadissa. Alue oli viehättävä ja bussikin mahtui juuri ja juuri perille ja pois. Kaptensgarden oli vanhalla postinajotilalla toimiva tilausravintola. www.restaurangkaptensgarden.se/ Piteå Ridklubb www4.idrottonline.se/piteark-ridsport/ Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Piteå Ridklubb. Tiloja ja toimintaa esitteli meille Eva- Lena Wikander-Hedman, joka on ratsastusseuran palkattu työntekijä ja paikan johtaja. Piteå Ridklubb on ratsastusseuran pyörittämä ratsastuskoulu ja yksityistalli. Ratsastuskeskuksen liikevaihto on 5-6 milj. kr / vuosi. Kunta on rakentanut seuralle uudet tilat vuonna 2011. Kunta siis omistaa rakennukset ja seura

maksaa sähköt, vedet jne. Alueeseen on investoitu 40 miljoonaa kr. Keskuksessa on ratsastuskoulu, jossa on 22 hevosta. Ratsastuskoulussa käy 250 ratsastajaa viikossa. Ratsastustuntien hinta on 110 kr lapset ja 160 kr aikuiset. Tunneilla on 6-10 oppilasta/tunti. Seurassa on 80 lisenssin omaavaa kilpailijaa, joista suurimmalla osalla on oma hevonen. Ratsastustunnit pidetään aina sään salliessa hyvin valaistulla ulkokentällä. Vammaisratsastajia käy noin 25 ratsastajaa viikossa, joista suurin osa käy yksin talutusratsastuksessa. Kunta maksaa osan vammasratsastajien ratsastuksesta; ilman kunnan tukea se olisi todella kallista. Keskuksessa työskentelee kolme ratsastuksenohjaajaa ja kaksi tallityöntekijää. Keskuksessa on ulkoratsastuskenttä, kilpailukenttä, maneesi ja sen yhteydessä yksityishevosten talli, vierastalli sekä uusi aktiivipihattotalli. Keskuksessa on 120 parkkipaikkaa, joista 40 on lämpöpaikkoja. Vierastallissa ei ole pysyviä hevosia vaan sitä käytetään esim. kilpailujen aikana. Ennen rakennuksessa oli ratsastuskoulun ponitalli, pilttuut yms.

Ratsastukouluhevoset asuvat kahdessa pihatossa, kahdessa laumassa: ponit ja hevoset. Pihattojen yhteydessä on ratsastuskoulun palvelutalli. Makuuhalleissa käytetään kuivikkeena poneilla olkea ja purua, koska ponit syövät olkea. Hevosilla kuivikkeena on pelkkä olki. Pihattoalueet siivotaan mönkijällä ja siihen menee yhdellä työntekijällä noin kolme tuntia. Kesäisin alueet siivotaan päivittäin, mutta talvella harvemmin. Pihattoalueiden pohja on uusittu vasta, koska vanha oli huono ja mutainen. Nyt pohja on kovempi ja se on parempi, koska esimerkiksi kengät eivät tipu niin helposti. Hevoset saavat heinät ja kaurat automaatista, joka tunnistaa hevosen kaulassa olevan pannan avulla. Muuttaessaan talliin hevoset viettävät ensin 3-4 päivää tutustumistilassa, jonka jälkeen ne yhdistetään pihattolaumaan. Kaura-automaatti

Pihatosta löytyy myös piehtarointipaikkoja. Palvelutalli on paikka johon ratsastuskoulun hevoset otetaan sisälle ennen tuntien alkua ja laitetaan siellä kuntoon tunteja varten. Tallissa on pilttuut, joihin hevoset saadaan kiinni joko päät seinään tai käytävälle päin. Asiakkaiden kanssa on turvallisempaa, kun hevoset ovat käytävälle päin molemmin puolin kiinni. Hevoset voivat myös yöpyä tallissa tarvittaessa, mutta toistaiseksi niin on tapahtunut vain kaksi kertaa: uuden vuoden yönä rakettien takia ja kerran todella kovalla ukonilmalla. Pihatossa on lämmitettävät vesiautomaatit. Ruokintapisteet, vesipisteet ja makuuhalli sijaitsevat eri puolilla pihattoa, joten hevosilla tulee luonnostaan liikuttua. Palvelutallista löytyy erittäin hyvät pukeutumistilat asiakkaille sekä varuste- ja niiden huoltotilat. Ponit päästetään talliin kujaa pitkin, hevoset talutetaan.

Varustetiloissa jokaiselle on omat numeroidut lukittavat kaapit ja kaksi satulatelinettä. Kuivaushuoneessa on numeroidut loimitelineet. Kauempana keskuksesta on käytettävissä myös laitumia, mutta viime kesänä hevoset eivät laiduntaneet. Hevosilla ei ole kolmeen vuoteen ollut ähkyjä. Sairastapauksia varten tallista löytyy sairaskarsina ja hoitopaikka. Osa hevosista klipataan talvella eli niiltä ajellaan karvat ja klipatut loimitetaan. Keskuksesta löytyy myös karanteenitilat, joissa uudet hevoset pidetään ensimmäiset kolme viikkoa. Varusteille on molemmissa talleissa myös hyvät huoltotilat. Teollisuupesukoneen viemärin tukkeutumismisongelma oli ratkaistu näppärällä nukkasihdillä. Yksityistallissa on ollut lantakuljetin, mutta se ei ole käytössä enää, koska ei toiminut toivotulla tavalla. Yksityistallissa kuukausivuokra on 1600 kr, joka sisältää karsinapaikan ja arkisin hevosten ruokkimisen ja tarhauksen sekä loimituksen yhdellä loimella. Rehut ostetaan erikseen. Ilta- ja viikonloppu tallit ja tallin siivous hoidetaan kiertävissä vuoroissa. Jokainen puhdistaa itse oman hevosen karsinan ja annostelee ruuat. Jokaisella hevosella on oma tarha ja kaikissa tarhoissa on lämmitetyt vesikupit, jotka täytetään letkulla. Mikäli hevonen rikkoo vesikupin, joutuu vuokralainen hankkimaan uuden 400 hintaisen kupin.

Kilpakenttää, jossa on erillinen verryttelyalue, tuomaritornit ja varastotilat sekä katsomokahvio, käytetään lähinnä kesäisin kilpailujen aikana. Talvella kentän ympäri lingotaan 500 m laukkaympyrä. Läheisestä metsästä löytyy myös 5 km pitkä maastoreitti, jota ei ole valaistu. Maneesin yläkerrassa on tilavat sosiaali-, koulutus ja kahviotilat. Voimistelusalissa järjestetään mm. joogaa ratsastajille. Salin varustelun parantamiseen on saatu projektirahaa ja jatkossa siellä voidaan järjestää myös kuntopiirejä. Myös vammaisratsastajat käyttävät salia. Maneesissa järjestetään vain seurakilpailuja. Maneesi on lämpöeristetty ja siellä on talvellakin +12-15 asteen lämpötila, joka on vähän liiankin lämmin. Talli lämmittää maneesia ja käytössä on myös lämmönvaihtimet. Tilat ovat erittäin siistit ja siellä käykin siivooja, jolle maksetaan 10 /h. Matka jatkui takaisin päin Bodeniin, jossa majoituimme ensimmäiseksi Hotel Nivån Bodenin keskustassa. Boden Western Farm http://westernfarm.se/aktiviteter Illaksi suuntasimme tutustumiskäynnille Boden Western Farmille, missä myös illastimme. Western Farm on lännenkylä, joka tarjoaa erilaisia ohjelma- ja ravintolapalveluita.

mm. noin 10 näyttelijää esiintyy ja touhuaa asiakkaiden kanssa (poliisi, roisto, jne.). Sisäänpääsymaksu on noin 20 aikuisille ja 15 lapsille. Alueen kaksi maneesia on vaiheittain uudistettu sisätiloiksi, jotka mahdollistavat talvikäytön. Toiseen mahtuu ruokailemaan 350 ihmistä ja vuonna 2008 valmistuneeseen 700. Alueella on alunperin toiminut 70-luvulta alkaen ratsastuskoulu, joka menestyi aikansa. Tilat myytiin 90-luvulla kahdelle lännenratsastuksesta innostuneelle miehelle, jotka käynnistivät tiloissa lännenratsastuspainotteisen ratsastuskoulun. Vuonna 1994 alkoi lännenkylä toiminta. Myöhemmin toinen alkuperäisistä osakkaista myi osuutensa ja pitää nykyään lännenratsastuskoulua naapurikiinteistössä. Matkailu- ja ohjelmapalveluyritys on siten nykyisin eriytetty varsinaisesta hevosyritystoiminnasta. Lännenkylästä löytyy mm. saluuna, ruokakojuja, kirkko, valokuvaamo, sepän paja jne. Alueella on teatteriareena katsomoineen. Kesäisin näyttelijät ja stuntit esiintyvät mm. westernesityksissä ja stunt-tappeluissa parvekkeelta pudotuksineen. Hevoset ovat mukana näytöksissä, joissa roistot mm. raahautuvat hevosen perässä. Lännenkylä on kesäaikana avoinna yleisölle päivittäin ja nykyään alue on kesäisin eräänlainen huvipuisto. Alueella on erilaisia toimintoja, näkemistä ja tekemistä sekä näytöksiä. Alueella myös järjestetään konsertteja ja tapahtumia. Kesäaikaan yrityksessä työskenteleekin noin 50 ihmistä, Kylässä on myös intiaanikylä sekä kotieläinpiha ja kaikenlaista muuta lännen rekvisiittaa ja puuhaa.

Erillinen hiekkakenttäareena on varattu lännenratsastusnäytöksiin, joissa on mukana myös karjanajoa. Naapurin lännenratsastuskouluyrittäjällä on myös angnusrodun karjaa ja karjanajo-näytöksiä on kesäisin ollut jopa siten, että karja ajetaan kaupungin keskustan läpi. Yrityksen tarjonnassa on monenlaisia ohjelmapalveluita, mm. seikkaulutehtäviä yritysryhmille. Näytöksissä esiintyvät hevoset tulevat pääosin naapurista, mutta myös muualta tulevia lännenratsastushevosia on mukana. Kesäisin Western farmilla on myös mahdollisuus kokeilla lännenratsastusta tai ottaa lännenratsastustunteja. Pääsimme kokeilemaan ryhmätaitojamme puukolmiolla kävelyssä, oppimaan rivitanssia, testaamaan ratsastustaitoja rodeohärällä sekä kuulimme upeita saluunamusiikkiesityksiä. Ohjelmaesimerkkien antia voi käydä katsomassa HevosAgron Youtube-videoilta.

Illallinen, jonka söimme Western Farmilla oli erittäin maittava. Innokkaimmat jäivät vielä hotellin aulabaariin verkostoitumaan vierailun jälkeen. Muita menomestoja ei Bodenin keskustasta tuntunut näin maanantai-iltana löytyvän. Erittäin aktiivisesti sujui ryhmään tutustuminen ja ajatusten vaihto myös hotellilla Hästkraft: Bodens Hästcentrum http://www.hastcentrumboden.se/ Tiistaiaamun ensimmäinen tutustumiskohteemme Hästcentrum Boden on mittava kunnan ja hevosalan yhteisprojekti. Tiloja esitteli meille hevosklinikalla työskentelevä avustaja/eläintenhoitaja. Klinikalla on vakituisesti töissä vain kaksi vastaavissa tehtävissä olevaa henkilöä. Vakituinen eläinlääkäri on ollut etsinnässä jo pidempään, mutta riittävän kokenutta ja asiantuntevaa ei ole löytynyt. Tiloissa työskentelee keikkaeläinlääkäreitä 3-4 päivää viikossa, mm. Oulun hevosklinikalta. Kirurgi Bengt Runeus Keski-Ruotsista käy muutaman kerran kuukaudessa, jolloin hän tekee mm. tähystyksiä ja silloin potilaita on jonoksi asti. Alueelle on tässä vaiheessa rakennettu tilat hevosklinikkatoiminnalle sekä sen yhteyteen vastaanottorakennus, jossa on myös kahvio-, koulutus- ja sosiaalitiloja. Kunta on rakentanut tilat ja vuokrannut ne yksityiselle hevosklinikkayritykselle, jossa on useampia osakkaita. Kunta on investoinut klinikalle myös lähes kaikki käytettävät laitteet. Vastaanottotiloissa ei tällä hetkellä ollut mitään toimintaa. Rahoitus on tullut Bodenin kunnalta ja EU:lta. Tässä vaiheessa alueelle on investoitu 20 miljoonaa kr ja kunta on nimenomaan halunnut profiloitua hevoskuntana. Alueelle on ollut suunnitteilla lisärakentamista, kuten tallirakennus ravikoululle, toiminta- ja opetustiloja hevosten kuntoutukseen ja kengitykseen sekä tarvittavat piha-alueet. Projekti ei kuitenkaan ole edennyt suunnitellussa aikataulussa, koska vaalit vaihtoivat kunnan päättäjiä ja nyt projektin tulevaisuus on taas epävarma. Alueella, jota klinikka palvelee on noin 40000 hevosta. Asiakkaita tulee myös Norjasta ja Suomesta. Hästcentrum sijaitsee Bodenin raviradan välittömässä läheisyydessä. Alueella on myös muuta hevostoimintaa, kuten Boden Ridklubb ja Stall WF. Klinikan tiloissa on välinevarastot, huoltotilat, pieni laboratorio, leikkaussali heräämöineen, useita toimenpidehuoneita, röntgen, ontumatutkimuskäytävä ja tallitila asiakashevosille.

Tilat olivat kokonaisuudessaan todella hulppeat. Toiminta oli vielä alkuvaiheessaan (aloitettu kesällä 2013), mutta hyvin hiljaiselta näytti vielä. Markkinointia ei ole vielä tehty kovinkaan paljoa. jonka jälkeen hevonen siirretään pakkopilttuuseen, jossa se nukutetaan. Klinikalla on pieni laboratorio, jossa on jonkin verran omia laitteita tutkimuksiin. Lähinnä tehdään perusverikokeita jne. Monimutkaisemmat laboratoriokokeet teetetään muualla isommissa laboratorioissa. Sen jälkeen hevosta voidaan nostaa vinssillä pöydälle ja pöytä voidaan asettaa joko tasaisesti tai miten eläinlääkäri sen haluaa. Leikkaussalissa voidaan tehdä kaikenlaisia leikkauksia. Eniten klinikalla tehdään erilaisia tähystysleikkauksia, kuten irtopalojen poistoja. Operaation jälkeen hevonen viedään heräämöön. Hevoset poistuvat klinikalta eri ovesta kuin tulivat. Heräämön jälkeen hevoset siirretään talliin seurantaan. Leikkaussali on viimeisintä tekniikkaa ja mm. huippulaatuinen leikkauspöytä on suomalaisvalmisteinen. Leikkaussalissa voidaan nostaa, laskea ja kääntää hevosta. Kun hevonen saapuu klinikalle leikkaukseen, se rauhoitetaan, klipataan ja pestään. Hevoselta otetaan kengät pois tai sille laitetaan tossut, Tallissa on kaksi käytävää, toinen leikkauspotilaille ja toinen päiväkävijöille. Talli on rakennettu siten, että siellä voitaisiin

harjoittaa hevossairaalatoimintaa. Tällä hetkellä sitä ei ole. Koska klinikalla ei ole vielä vakituista eläinlääkäriä ei se luonnollisesti myöskään päivystä eikä näin ollen esim. ähkyhoitoja tai leikkauksia tehdä. Suurin osa asiakkaista on ontumatutkimuksia ja niiden hoitoa. Ontumatutkimuskäytävä on tallin yhteydessä. Käytännössä oli huomattu, että ikkunat olivat huono ratkaisu, koska juoksutettavat hevoset pyrkivät kurkkimaan ikkunoista ulos. Lisäksi seinän takana olevissa tutkimushuoneissa tutkittavat hevoset säikkyvät ja häiriintyvät jonkin verran juoksevien hevosten askelten ääniä. Ulkona olevalle liinassajuoksutuspaikalle olisi tarve. Klinikalla on kolme toimenpidehuonetta, joista yhdessä on pakkopilttuu ja yksi on varattu röntgentutkimuksiin. Käytössä on langaton digitaalinen röntgenlaitteisto. Järjestelmä on nopea ja erittäin hyvä laatuinen. Kuva siirtyy suoraan kuvauslevyltä langattomasti tietokoneelle. Pelkästään kuvauslevyn hinta on noin 35 000. Laitteistolla voidaan kuvata myös mm. selkää, mahaa ja päätä, mistä heikkotehoisimmilla röntgenlaitteilla ei saada kuvaa.

Lisäksi klinikalta löytyy mm. shockwave, laser ja ultralaitteistot. Siemennyksiä ei tehdä, koska läheinen Stall WF tekee niitä. Röntgeniä ja leikkaussalia voi myös vuokrata oman eläinlääkärin kanssa. Röntgenkuvat voidaan myös lähettää esimerkiksi Ouluun tai muulle klinikalle. Kuvauksen hinta on noin neljä kuvaa 1500 kr. Kuvaukseen saa yleensä varattua ajan melko nopeasti. Klinikalla käytössä olleesta lakaisukoneesta suositeltiin samalta valmistajaltakin löytyvää tehokkaampaa mallia. Klinikalta löytyy laitteisto, jolla voidaan tehdä hengitysteiden tähystyksiä hevosen liikkuessa eli ratsastettaessa/ajaessa. Hevoselle laitetaan selkään laatikot, joista toisessa on videotallennin ja toisessa akku. Tähystin kiinnitetään harjaan ja viedään suitsien kautta sieraimesta sisään kurkunpäähän. Järjestelmä nauhoittaa kurkunpään toiminnan koko rasituksen ajan. Videotallenne siirretään tietokoneelle tarkastelua varten. Klinikalla oli nähtävillä paikallisen taiteilijan upeita töitä, jotka olivat sangen edullisia. Hän maalaa tilauksesta eläimiä myös valokuvasta. http://jesicaselberg.wix.com/artwork

Stall WF http://stallwf.se/ Tallialue on laaja ja siellä on useita eri-ikäisiä pihatto- ja tallirakennuksia, tarhoja katoksineen ja laitumia. Tilan pinta-ala on yhteensä 70-80 hehtaareja. Seuraava tutustumiskohteemme oli Stall WF, joka harjoittaa oriasema/siittolatoimintaa, hevoskasvatusta ja hevosten kuntoutustoimintaa sekä valmentaa ravihevosia. Talli sijaitsee Bodenin raviradan läheisyydessä. Naapurissa sijaitsee myös Boden Ridklubb ja Hästkraft-klinikka. Toimintaa ja tiloja esitteli hevosten kuntoutuksen ja kasvatuksen parissa tilalla työskentelevä Monica Lierud. Hän teki yritykselle töitä omalla toiminimellä. Kyseessä on yksityinen yritys, jonka toimintaa esim. kunta ei tue. EU-tukia ei ole hakenut. Kunta on rakentanut raviradan alueen ympäristöön reitistöä noin 15 vuotta. Nyt valaistua reittiä on noin 15-16 km. Tilan alueelle ei ole myöskään muuta maankäyttöpainetta vaan toiminta voi jatkua. Tulevaisuuden suunnitelmissa on mm. oritallin rakentaminen. Tallilla työskentelee kolme kokoaikaista ja yksi osa-aikainen työntekijä sekä omistaja. Kengittäjä käy säännöllisesti tiistaisin. Omistajalla on myös muuta yritystoimintaa ja kirjanpito ja muut paperiasia hoidetaan keskustassa sijaitsevalla toimistolla. Tilalla on yhteensä 60-70 hevosta: siitostammoja ja eri-ikäisiä varsoja, siitosoreja ja kilpailevia ravihevosia. Myös kuntoutettavat hevoset ja astutukseen tulevat tammat voivat olla pidempään kuukausimaksulla. Päivässä kuluu noin 600 kg heinää ja 100 kg kauraa. Hevoset ruokitaan ulos ja tarhoissa on heinähäkit. Tallissa on purukuivitus. Suurin osa hevosista on yötä päivää ulkona, ja käytössä on pihatot ja tarhakatokset. Keltainen muovirakenteinen pihatto noin 30 hevoselle: siitostammoille, varsoille ja nuorille hevosille.

Pihaton 4,5 ha:n laiduntarhassa on kesäisin astutettavat tammat ja syksysin kesällä varsoneet tammat ja varsat syksyn ajan ja vieroitetut varsat talven yli. Varsojen vieroitus aloitetaan marraskuussa ja vuoden vaihteeseen mennessä kaikki on vierotettu. Oriasema on EU-hyväksytty ja siellä voidaan siementää siirtona kaikilla eurooppalaisilla oreilla. Pakastespermasiemennyksiä ei tehdä. Treenihevostallin ilmatila on korkea. Tammat varsovat jo vanhassa erillisessä tallirakennuksessa, mutta tautiriskin takia ne halutaan pitää erillään kilpahevosista. Varsinaisessa varsomiskarsinassa on kamerat varsomisen valvontaa varten. Kesän tammat ovat varsoineen laitumella. Stall Wf:lla on myös kolme omaa siitosoria, lämminverisiä ravihevosia: mm. ori Paul November ja Wellino Boko, jonka vanhin ikäluokka on nyt 3-vuotiaita. Wellino Pokosta siemennetään vain paikan päällä, koska sen sperma ei kestä hyvin siirtoa.

300 kruunua) ja tai lentokoneella illaksi (1000-1500 kruunua). Stall WF myös kasvattaa lämminverisiä ravihevosia ja arabeja. Ravurivarsoja syntyy noin 15 vuodessa. Tilalla on myös 1-vuotiaita varsoja myynnissä. Mm. Robet Berg ostaa 3-4 varsaa vuodessa. Oriasemalle tuodaan siemennettäviä tammoja Ruotsin lisäksi myös Suomesta noin 15 kpl ja Norjasta muutamia. Hoitomaksu on 80-150 kruunua päivä / tamma ja 100-120 kruunua päivä / tamma ja varsa. Jos haluaa tuoda tamman Suomesta, paikanpäältä löytyy tarvittaessa tulkkausapua mm. Petri Salmela. Asemalla käy vuosittain 100 tammaa, joista noin 15 on omia. Aseman eläinlääkäri on erittäin pätevä: tiinehtyvyys oli tänä vuonna 74 % ja vuonna 2013 88%. Pressukatokset tarhoissa olivat näppärän näköinen ratkaisu. Tarhojen heinäautomaateiksi oli kierrätetty käytöstä poistettuja paperinkeräysastioita. Oriasemalla käy eläinlääkäri maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja kaksi tammaa voidaan tutkia kerrallaan. Tammat tutkitaan aamulla ja siirtosperma tilataan silloin. Sperma kuljetetaan joko bussilla tiistaiaamuksi (maksaa Stall WF:lla on tilat ja laitteet hevosten kuntoutustoimintaan. Asemalle voi tuoda hevosiaan kuntoutukseen 7000 kr/kk+alv kuukausihintaan tai kertamaksuperiaatteella. Laitteita käytetään sekä hevosten

treenaamiseen että vammojen hoitoon. Kolme laitetta on maksanut yhteensä noin 100000. Tallilla on juoksumatto (maksiminopeus 45 km/h), johon saa myös 14 astetta kaltevuutta sekä vesikävelyallas. Altaan vesi on kloorattu ja se suodatetaan jokaisen käytön jälkeen. Vesi vaihdetaan noin kerran kuussa. Infrapuna ja tärinälevy ovat myös käytössä treenitallin tiloissa. Tärinälevyn idea perustuu siihen, että hevonen seisoo tärisevällä alustalla, jolloin sen on pakko jännittää lihaksiaan tärinässä mukana. Toisaalta tärinä läpäisee koko kropan ja rentouttaa myös syvimmät lihakset. Vesikävelykuntoutusta käytetään eniten ns. terveiden hevosten treenaamisen, jotka ovat monenlaisia kouluratsuja, ravihevosia jne.. Kävelyjakso on noin 30-35 minuuttia kerrallaan. Vettä on enimmillään noin 45 cm. Yksi työntekijä ehtii päivässä kävelyttää max. 6 hevosta. Tällä hetkellä asiakkaita käy noin 10-15 viikossa. Stall WF:n vierailun jälkeen matkamme jatkui kohti Suomea. Haaparannassa pysähdyimme syömään Seskarö Wärdhusetissa, joka sijaitsi upeissa meren rantamaisemissa. www.seskarowardshus.se/index.php?pageid= 126

MeriLapin Hevospalvelu http://www.m-lhp.fi/ Matkan viimeinen tutustumiskäyntikohde oli Meri-Lapin Hevospalvelu Keminmaalla. Toimintaa ja tiloja esitteli yrittäjä Katariina Pajari. Yrityksessä työskentelee tallimestari ja kaksi osa-aikaista työntekijää, jonka lisäksi yrittäjän lapset auttavat yritystoiminnan pyörittämisessä. Yrittäjä on itse opiskellut ensin ratsastuksenohjaajaksi ja sitten master ratsastuksenopettajaksi ja hän pitää A-tason tunteja ja yksityistunteja sekä valmentaa yksityisratsukoita. Mies toimii kengittäjänä (oman tallin ulkopuolisen työn ohessa) ja kengittää omat hevoset ja lisäksi vieraiden hevosia. Kirjanpito hankitaan ostopalveluna. Yritys on perustettu 2003 ja jo sitä ennen yrityksen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Meri- Lapin Ratsastajat seura ehti toimia jo jonkin aikaa. Yritys harjoittaa myyntihevosten maahantuontia, täysihoitotallitoimintaa sekä ratsastuskoulutoimintaa. Kysynnän mukaan ensin perustettiin täysihoitotalli ja sen jälkeen aloitettiin tuntitoiminta. Tällä hetkellä suurin osa eli 70 % liikevaihdosta tulee myyntihevostoiminnasta. Yritys tuo myyntihevosia Latviasta, Liettuasta, Virosta, Hollannista sekä Belgiasta (ja Ukrainasta). Maahan tuodaan kaikentasoisia hevosia asiakastarpeiden mukaan. Kaikkein vaikein on löytää hyviä ratsastuskouluhevosia. Vuodessa myydään noin 40-50 myyntihevosta. Kaikkia myyntiin tulevia hevosia ei osteta itselle vaan ne ovat välitysmyynnissä. Katariina on harjoittanut hevosten maahantuontia 14 vuotta ja saanut tuona aikana luotua vakiokontaktit, joilta ostaa hevoset. Aluksi aikaa meni paljon verkostoitumiseen ja hevosten etsintään ja yrittäjä pitääkin vahvoja verkostoja toiminnan kulmakivenä. Opetushevosia on viisi ja poneja kahdeksan. Tunteja pitää osa-aikainen ratsastuksenohjaaja. Tunteja on maanantaista torstaihin neljä tuntia päivässä, lauantaisin neljä tuntia ja sunnuntaisin viisi tuntia. Ryhmäkoot ja hinnat ovat: lapset 7-8 ratsastajaa 25 /h, pienryhmät 3 ratsastajaa 36 /,h ja A-tason tunnit max. 6 ratsastajaa 25 /h. Kysymykseen onko läheinen Haaparannassa sijaitseva ratsastuskoulu kova kilpailija Katariina totesi että ei. Haaparannassa on kyllä kunnan ylläpitämä talli, jossa työskentelee kunnan työntekijät ja ratsastaminen on edullista, mutta vain kunnan asukkaat pääsevät ratsastamaan: Lisäksi esim. alkeiskursseille on kahden vuoden

jono. Lisäksi siellä keskitytään enemmän ratsastuksen perusopetukseen eikä valmennustyyppiseen toimintaan. Näin ollen Haaparannalta tulee ennemminkin asiakkaita Katariinalle. Hevospalveluiden asiakkaista 75 % on junioreita ja loput 25 % aikuisia. Talli toimii hyvässä yhteistyössä paikallisen seuran kanssa. Seura järjestää valmennukset ja kilpailut ja maksaa tilavuokraa hevospalveluille. Tallilla käy säännöllisesti valmentamassa mm. Raul Kauna ja Pasi Meller. Pieni osa toiminnasta on terapiaratsastusta, noin 3-4 kertaa viikossa. Sitä tekee yrityksen ulkopuolinen fysioterapeutti, joka vuokraa toimintaansa hevoset tallilta. Lisäksi tallilla käy aika ajoin esim. kehitysvammaisten ryhmiä, kuten nyt minisyyskurssi, johon osallistui 30 kehitysvammaista. Vanhin kahdeksan hevosen osa on rakennettu vuonna 84 alunperin miehen ravihevosille. Uusi osa on rakennettu vuonna 2003 ja siinä on 20 karsinaa. Lisäksi tallissa on erillinen ponikäytävä. Talliin on suunnitteilla suuret remontit. Lisäksi alueella on ulkokarsinoita. Tallilla on tällä hetkellä 15 hevosta täysihoidossa, joka maksaa 450 /kk, eikä sisällä viikonloppusin karsinansiivousta. Täysihoitopaikkojen määrää on tulevaisuudessa tarkoitus vähentää sitä mukaa, kun nykyisiä asiakkaita muuttaa pois eikä uusia oteta tilalle. Katariina myös ratsuttaa nuoria hevosia ja myyyntihevosia. Esimerkiksi tällä hetkellä, kun tallilla on työharjoittelijoita niin hänellä on ratsastettavana kahdeksan hevosta. Tallia on laajennettu tarpeen mukaan ja alueella sijaitsee useampia eri-ikäisiä ja kokoisia tallirakennuksia. Nyt alueelle mahtuu maksimissaan 47 hevosta. Käytännössä 35-37 hevosta on kokoajan. Myyntihevosten määrä vaihtelee ja myös valmennuksessa käyvät vuokraavat karsinoita lyhytaikaiseen käyttöön. Tallityöntekijöiden työergonomiaa on yritetty parantaa Avant-pienkuormaajalla, joka on tallimestarin käytössä. Joka käytävällä on heinäpaali avattuna, joten heinien jakotilanteessa heinää ei kuljeteta kaukaa. Pienkuormaajaan on myös kaksi peräkärryä, joista toisessa on aina heinäpaali, jolloin heinien jako ulos sujuu myös helposti.

valmentajia pitämässä valmenuksia esim. tallin asukkaille he maksavat 15 uramaksun. Käytännössä tallilla ei käykään ulkopuolisia valmentajia paitsi seuran järjestämissä valmennuksissa. Piha-alueella on merikonteista tehty turvevarasto ja kontit toimivat rehu- sekä yksityishevosten tavaroiden varastoina. Maneesin yläkerran kahviosta pääsee hyvin seuraamaan ratsastustunteja ja valmennusta. Talli on ollut mukana hankkeessa, johon on saatu EU-tukea. Hankkeessa on rakennettu yhteen suuntaan 17 kilometriä pitkä reisistö, jota pitkin pääsee Laivakankaan raviradalle. Reitti siis mahdollistaisi myös ravihevosten treenaamisen. Kävelytyskonetta käytetään paljon. Katariinan näkemyksien mukaan hevosala on ala, jossa pitää koko ajan pystyä kuuntelemaan asiakasta ja muuttumaan. Oma kouluttautuminen auttaa kehittymään ja liiketoimintasuunnitelma täytyy päivittää säännöllisesti. Hän pitää tallin vahvuutena sitä, että siellä on todella hyvin koulutetut ratsastuskouluhevoset. Edistyneimmät asiakkaat saavat myös ratsastaa toisinaan myyntihevosia, joten he saavat kokeilla myös laadukkaampia hevosia. Tallilla on ulkokenttä ja maneesi. Tallilla on selkeä käytäntö, että jos siellä käy ulkopuolisia Yrittäjän oma tulevaisuuden visio on ehkä opettaa toisia ammattilaisia.

Lisätietoa opintomatkasta: HevosAgro, Heini Iinatti, heini.iinatti@proagria.fi, p. 040 5551674 ProAgria Oulu toimisto, Kauppurienkatu 23 HevosAgron FaceBook (kuvia) Ja matkalla mukana olivat: Kirsi Holmström, Oulu www.facebook.com/hevoshierojakirsi Kirsi Pahkala, Haukipudas Päivi Holopainen, Kärsämäki http://paivin-issikat4.webnode.fi/ Kristi Paldanius, KP-hevoset, Haapavesi Riitta Pekkala, Vihanti, http://www.hirnuvahevonen.fi/ Päivi Tolonen, Rantsila, http://hevoshaka.omatsivut.info/ Anne Alanko, Rantsila Heidi Kaasalainen, Rantsila Tanja Hynynen, Liminka, www.tuomikoskentila.com/ratsastuskoulu.html Tanja Takkula, Haukipudas, http://www.bonaza.fi/ Tuula ja Juhani Leinonen, Muhos, http://www.loscoyotes.fi/ Anne Perätalo, Ii http://www.ylirannanratsutila.fi/ Satu ja Arto Turkka, Oulu http://www.turkanratsurinne.fi/ Ulla-Maija Perttunen, Posio, T:mi Ulla Perttunen Saana Ylisirniö, Posio Sini Lötjönen, Haapajärven ammattiopisto Tanja Hämäläinen, Haapajärven ammattiopisto Eveliina Hietala, Haapajärven ammattiopisto Kaisa Leskinen, Kempele Tuula Alakastari, ProAgria Oulu Heini Iinatti, ProAgria Oulu Olli Nurkkala, ProAgria Oulu Kuljettaja Karvonen