Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2004 Tietokannan suunnittelusta. Harri Laine 1

Samankaltaiset tiedostot
Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 Tietokannan suunnittelusta Harri Laine 1

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2006 relaatioalgebra. Harri Laine 1

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia

Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.

Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tenttipäivä, oma nimesi (selkeästi), opiskelijanumerosi ja nimikirjoituksesi

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos (H.Laine) Tietokantojen perusteet. Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, )

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Tietokannan suunnittelu

NORMALISOINTI TIETOJEN MALLINNUS JOUNI HUOTARI & ARI HOVI

Relaatiomalli ja -tietokanta

TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 7. Pasi Ranne /10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 2. Pasi Ranne /8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

HELIA TIKO-05 1 (20) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki

Nimi: Henkilötunnus: {id} {+id}

Ohjelmistojen mallintaminen Luokkakaaviot Harri Laine 1

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tentin päiväys, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi.

HELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

CSE-A1200 Tietokannat

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

Johdatus sovellussuunnitteluun, s99, osa3 Helsingin yliopisto;/tktl Harri Laine 1. Olioiden väliset yhteydet. Olioiden väliset yhteydet

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2003 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Tietomallit. Näkökulmat tietoon

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Yhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä

Luokkakaavion laatiminen

Relaatioalgebra. Kyselyt:

Esimerkki. pankkien talletus- ja lainatietokanta: Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Leikkaus (intersect) Yhdiste (Union) Erotus (except/minus) Leikkaus

Johdatus sovellussuunnitteluun, s99, osa3 Helsingin yliopisto;/tktl Harri Laine 1. Olioiden väliset yhteydet. Olioiden väliset yhteydet

Yhdiste, leikkaus, erotus ym.

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra - erotus (set difference) Kyselyt:

POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö

millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat

Kyselyt: Lähtökohtana joukko lukuja Laskukaava kertoo miten luvuista lasketaan tulos soveltamalla laskentaoperaatioita

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 43

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 43

Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio

Johdatus sovellussuunnitteluun, s 2001, osa 4b Helsingin yliopisto / TKTL Harri Laine / Inkeri Verkamo 1. Luokkakaavion tarkoitus

FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien

Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta

Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1

Oliotietokannat. Nääsvillen Oliopäivät Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta

UML - unified modeling language

SELECT-lauseen perusmuoto

Kyselyn yleisrakenne:

Normalisointi. Jouni Huotari & Ari Hovi. kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003, 2005) luku 5

Jouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu

Helsingin yliopisto/ tktl D Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra. Harri Laine 1. Relaatioalgebra.

Tietokantakurssit / TKTL

1. Tarkastellaan seuraavaa kaaviota

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki

YHTEYSSUHDE (assosiation)

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 51

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 ER-mallin peruskäsitteet.

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

HOJ Haja-aiheita. Ville Leppänen. HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10

HARJOITUS 2. Kasvattamot ja mittaukset

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1

HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki Relaatiomalli

Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto. Opettajien nimet: Opiskelijoiden pääaineet

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto.

Relaatioista TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS, JUHA IISAKKA 11-14

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietokannan suunnittelu ja Toteutus Outi Virkki

Helsingin yliopisto/ tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra Harri Laine 1. Relaatioalgebra

joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus

CS-A1150 Tietokannat CSE-A1150 Tietokannat / 29

Lisätään avainarvo 1, joka mahtuu lehtitasolle:

TURVAPUHELINPALVELU TILAUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1

Tietokannan suunnittelu

2. Haet työntekijöiden tiedot etunimen mukaan nousevasti järjestettyinä. (ORDER BY) SELECT * FROM employees ORDER BY firstname ASC;

Opintopiiritehtävä 3: Verkkohuutokauppa

HELIA TIKO-05 1 (28) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki

Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö

Transkriptio:

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie turhaa tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi kaikki kopiot päivitettävä ylläpito-operaatioilla voi olla odottamattomia sivuvaikutuksia. Toisaalta toistosta on etuakin tiedon haku saattaa nopeutua Esimerkki taulusta, joka ei käyttäydy hyvin: EMP_DEPT: E_no E_name E_bdate D_no D_name D_location M.Seppä.3.59 3 Myynti Helsinki 2 D.Leivo 4.0.40 3 Myynti Helsinki 3 K.Koivu 30..66 4 Hallinto Lahti 4 B.Oja 2.5.65 4 Hallinto Lahti 5 O.Itä 0.2.55 6 Tuotanto Helsinki Avain: E_no Jos O.Itä poistetaan, häviää tieto tuotantoosastosta Toistettava jokaisen osaston tt:n kohdalla Jos Hallinto muuttaa Espooseen om muutettava useita rivejä Ei tarpeetonta toistoa E_no E_name E_bdate D_no M.Seppä.3.59 3 2 D.Leivo 4.0.40 3 3 K.Koivu 30..66 4 4 B.Oja 2.5.65 4 5 O.Itä 0.2.55 6 D_no D_name D_location 3 Myynti Helsinki 4 Hallinto Lahti 6 Tuotanto Helsinki Tietokannan suunnittelun vaiheita ovat tietosisällön kartoitus luokkakaaviona (Johdatus sovellussuunnitteluun) kartoittamalla attribuutit ja niiden väliset riippuvuudet loogisten rakenteiden suunnittelu ja teknisten rakenteiden suunnittelu. Loogisen rakenteen suunnittelun tavoite on sijoittaa yhteenkuuluvat tiedot samaan taulu Parempi ratkaisu Muunnos luokkakaaviosta relaatiokaavioon Järjestelmän määrittelyn yhteydessä järjestelmän tietosisältö voidaan määrittellä luokkakaavion avulla Luokkakaavio kuvaa tällöin järjestelmän pysyväisluonteisia (persistent) tietoja - tietojen on säilyttävä ohjelman suorituskertojen välillä Luonteva paikka säilyttää olioiden tila on tietokanta: oliorakenteinen tietokanta (oliotietokanta) relaatiotietokanta Muunnos luokkakaaviosta relaatiokaavioon relaatiotietokanta standardoitu SQL ja liittymät perinteisiin ohjelmointikieliin ei suoraa tukea olioiden välisille yhteyksille ei luokkahierarkiaa e periytymistä vain data ei toimintoja uusimmissa tkhj:ssä mukana oliopiirteitä edellyyttää muunnosta oliorakenteista relaatiorakenteiksi Harri Laine

Muunnos luokkakaaviosta relaatiokaavioon Lähtökohtana normalisoitu luokkakaavio = tiettyjä sääntöjä noudattava kaavio Yhteydet näkyviä, ei attribuuteiksi piilotettuja Kukin asia esitetään vain kertaalleen Ei johdettavissa / pääteltävissä olevaa tietoja Yhteydet määritelty oikeiden osapuolten välillä Yhteydet piilotettu Olioiden välinen kytkentä esitetään aina yhteytenä, sitä ei piiloteta ominaisuudeksi (attribuutiksi) Opettajan_ Opettaja Nimi Kytkentä on piilotettuna kurssin attribuuttiin opettajan_ Yhteyden piilotus Olioiden välinen kytkentä esitetään aina yhteytenä, sitä ei piiloteta ominaisuudeksi (attribuutiksi) Opettajan_ opetus Opettaja Nimi Asiat esitetään vain kertaalleen Samaa asiaa ei pidä esittää sekä yhteytenä että ominaisuutena Tilaus Tilaajan_ tilaaja Asiakas Nimi Ei esitetä johdettavissa olevaa tietoa tulisi selvittää mitkä tiedot ovat perustietoja ja mitkä voidaan päätellä (laskea) muiden tietojen perusteella attribuutin tai yhteyden olemassaolo voi olla pääteltävissä ilmoittautunut ilmoittautuneiden_lkm laskettavissa Opiskelija. Ei esitetä johdettavissa olevaa tietoa kurssilla..n..n Harjoitusryhmä..n Opiskelija ryhmässä lla-yhteys on pääteltävissä, jos jokaisen kursillaolijan on oltava jossain ryhmässä Harri Laine 2

Muunnoksen perussäännöt: Kutakin olioluokkaa vastaa samannen taulu Kullakin luokan yksiisella attribuutilla on samannen vastinsarake luokkaa vastaavassa taulussa Luokan tunnistavia attribuutteja vastaavat sarakkeet kuuluvat luokkaa vastaavan taulun avaimeen Luokkakaavio: Vippi oy {id} {id} kuitti{id}..* pvm {id}..* arvioija hyväksyjä {id} {id}..* {+id} {id}..* Relaatiorakenteen ydin - jokaista luokkaa vastaa taulu kuitti pvm Kokoelma-attribuutit Kutakin kokoelma-attribuuttia (moniista) vastaa taulu, jonka sarakkeina ovat viiteavain kokoelmasen attribuutin sisältävää luokkaa vastaavaan tauluun, sarake attribuutin a varten. Taulun kaikki sarakkeet kuuluvat avaimeen Kokoelma-attribuutit Vippi oy:n esimerkissä ei ole kokoelmaattribuutteja esim: (id) oppi [ ] viiteavain moniinen oppi oppi Monen suhde moneen yhteydet Kutakin monen suhde moneen yhteyttä vastaa taulu Taulun = yhteyden Taulun sarakkeina ovat yhteyden osapuoliin osoittavat viiteavaimet. Taulun kaikki sarakkeet kuuluvat taulun pääavaimeen monen suhde moneen yhteys on yhteys, jossa kummankin osapuolen maksimiosallistumisrajoite on suurempi kuin. Harri Laine 3

Monen suhde moneen yhteydet (id)..* arvioija kuitti (id) Monen suhde moneen yhteydet kuitti arvioija kuitti _ pvm Yhden suhde moneen yhteydet Vaihtoehto : Lisää yhteyskumppaniin osoittava viiteavain sitä osapuolta vastaavaan tauluun, jolla on korkeintaan yksi kumppani Jos kookoonpanoyhteydessä kokoonpanon osien tunnistamiseen tarvitaan tieto kokonaisuudesta, niin lisätty viiteavain kuuluu taulun avaimeen. Tällaisessa tilanteessa ei ole muita vaihtoehtoja. Yhden suhde moneen yhteydet Vaihtoehto 2: Toimi kuten monen suhde moneen yhteyksien kohdalla ja tee yhteyttä varten erillinen taulu Taulujen määrän minimoimiseksi vaihtoehtoa tulisi suosia, ellei siitä seuraa epäedullisia viittaussyklejä taulujen välille. Yhden suhde moneen yhteydet (id) (id)..n arvioija kuitti (id) hyväksyjä..n pvm (id*) (id)..n (id*)..n kuitti arvioija kuitti _ hyväksyjä pvm Harri Laine 4

Yhden suhde yhteen yhteydet Vaihtoehtoja: Lisää yhteyskumppaniin osoittava viiteavain yhteyden toista osapuolta vastaavaan tauluun ensisijaisesti sille, jolle yhteys on pakollinen jos yhteys on pakollinen molemmille, valitse kumpi tahansa Tee erillinen taulu, kuten monen suhde moneen tapauksessa. jos yhteys on molemmille osapuolille valinnainen Yhden suhde yhteen yhteydet (id) naimisissa vaimo aviomies 0.. vaimo 0.. naimisissa 0.. aviomies ajokortti ajokortti (id)... ajokortti ajokortti... Yleistyshierarkia Vaihtoehto : Taulu sekä ala- että yläluokalle. Alaluokan tauluun sijoitetaan yläluokan tauluun osoittava viiteavain. Jos yläluokalla on käyttäjän määrittelemiä tunnistavia attribuutteja otetaan viiteavain alaluokan taulun avaimeksi. Jos yläluokan taululla ei ole käyttäjän määrittämää tunnistavaa attribuuttia, joudutaan sille luomaan keinotekoinen avain. Tätä ei oteta alaluokan taulun avaimeksi, jos alaluokalle on määritelty tunnistavia attribuutteja. Yleistyshierarkia oik_ (id) omist. osake nippu (id) yritys rekno (id) pienyritys Yleistyshierarkia käytetty keinotekoista avainta oik_ oh_ oh_ omist. yritys rekno oh_ osake rekno nippu Yleistyshierarkia Vaihtoehto 2: Alaluokalle ei tehdä omaa taulua, vaan alaluokan tauluun loogisti kuuluvat sarakkeet upotetaan yläluokan tauluun. työntekijä (id) työntekijä alaisten_lukumäärä upotettu yläluokan avain pienyritys rekno johtaja alaisten lukumäärä Harri Laine 5

Loogisen rakenteen suunnittelun tavoite on sijoittaa yhteenkuuluvat tiedot samaan tauluun Relaatiomalliin liittyvässä suunnitteluteoriassa yhteenkuuluvuus määritellään riippuvuuksien avulla Keskeinen riippuvuus: funktionaalinen riippuvuus Attribuutti B on funktionaalisesti riippuva attribuutista A (A määrää funktionaalisesti B:n), jos ja vain jos kaikissa relaatiokaavion R ilmentymissä kuvaus A:n joukolta B:n joukolle on funktionaalinen. Kuvaus f:v(a)->v(b) on funktionaalinen, jos kaikissa relaatiokaavion R ilmentymissä jokainen A:n kuvautuu yhdelle B:n lle eli, jos riveillä r ja s attribuutilla A on sama (r.a=s.a), niin näillä riveillä täytyy myös B-attribuuteilla olla keskenään sama (r.b=s.b). Funktionaalinen riippuvuus tarkoittaa sitä, että attribuutin B on ykssitteisesti selvitettävissä kun tiedetään attribuutin A. Selvittäminen voisi tapahtua kyselyllä select distinct B from R where A=a; (tuloksena olisi enintään yksi rivi) Funktionaalista riippuvuutta, jossa A määrää B:n merkitään A B. Attribuuttia A kutsutaan määrääjäksi. Yksittäisen attribuutin A tilalla voi olla myös attribuuttiyhdistelmä. Tavoitteena on kuitenkin löytää yhdistelmät, joissa on minimaalinen määrä attribuutteja, Jos A B, voidaan määrääjään lisätä m tahansa attribuutti x ja pätee Ax B. Avain määrää funktionaalisesti kaikki relaatiokaavan attribuutit Riippuvuudet ilmaisevat jonkin kuvattavaan todellisuuteen liittyvän säännön Tarkastellaan relaatiokaaviota lainen( koodi, Hetu, OpiskelijaNimi, Nimi, TehtavaLkm). Oletetaan että relaatio sisältää tietoja useista opiskelijoista ja useista kursseista ja kuvaa opiskelijoiden osallistumista kursseille. Hetu-->OpiskelijaNimi Yhtä tunnusta kohden on vain yksi Opiskelija Henkilötunnuksen perusteella on selvitettävissä opiskelijan koodi Nimi Yhtä kurssikoodia kohti on vain yksi kurssi Hetu, koodi --> TehtäväLkm Yhtä tunnus kurssikoodi yhdistelmää kohti on vain yksi tehtävälukumäärä = Henkilön tekemien tehtävien lukumäärä tehtävämäärä on kurssikohtainen Yhtä tunnusta kohti voi olla useita tehtävämääriä (opiskelija on monella kurssilla) Yhtä kurssikoodia kohti voi olla monta tehtävämäärää (kurssilla on monta opiskelijaa) Mitkä sarakkeet samaan relaatiokaavioon? Erilaisia kriteerejä Yhteenkuuluvuussääntönä, ns. Boyce-Codd normaalimuodon sääntö: relaatiokaavion R attribuutit kuuluvat yhteen, jos ja vain jos relaatiokaavioon R ei liity yhtään sellaista funktionaalista riippuvuutta, jossa määrääjä ei sisältäisi relaation avainta. lainen relaation avain on pari koodi, Hetu => Kaikki attribuutit eivät BC-säännön mukaan kuulu yhteen koska Hetu-->OpiskelijaNimi ja koodi Nimi rikkovat BC-sääntöä Harri Laine 6

Attribuutit on uudelleenjärjesteltävä relaatiokaavioiksi, joissa yhteenkuuluvuussäännöt ovat voimassa. päädytään relaatiokaavioihin Opiskelija(Hetu, OpiskelijaNimi) (koodi, Nimi) Osallistuminen(Hetu, koodi, TehtäväLkm). Jako Boyce-Codd normaalimuotoon Miten järjestellään: Karsi riippuvuusjoukko minimaaliseksi poista johdettavissa olevat riippuvuudet (materiaalissa sääntöjä) Ryhmitä riippuvuudet yhteisen määrääjän (vasen puoli) perusteella. Muodosta jokaista ryhmää kohti oma relaatio Jos alkupisen kaavion yksän avain ei sisälly muodostuneisiin relaatiokaavioihin tee sille oma kaavio Anna relaatiokaavioille nimet Tilauslomaketta analysoitaessa löydettiin seuraavat attribuutit: lomakenumero, tilaajan tunnus, tilaajan, tilaajan, tilaajan puhelinnumero, toimitus, rivinumero, tavaran koodi, tavaran, tilattu määrä, ja tilauspäivä. lomakenumero tilaajan tunnus (lomakkeella voidaan ilmoittaa vain yksi tilaaja) tilaajan tunnus tilaajan (tunnus identifioi tilaajan, joten sen perusteella saamme selville kaikki tilaajaan liittyvät tiedot) tilaajan tunnus tilaajan, tilaajan tunnus tilaajan puhelinnumero, lomakenumero toimitus (lomakkeella voidaan tilata tavaroita vain yhteen paikkaan) lomakenumero tilauspäivä (lomakkeeseen liittyy ykssitteinen tilauspäivä tavaran koodi tavaran (tavaran koodi on tavaran tunniste, jonka kautta päästään kaikkiin tavaran tietoihin) lomakenumero, rivinumero tavaran koodi (lomakkeen rivillä voi ilmoittaa yhden tilattavan tavaran koodin) lomakenumero, rivinumero tilattu määrä (lomakkeen rivillä voi ilmoittaa yhden tilattavan tavaran määrän) Jako relaatioihin yhteisen määrääjän perusteella (jos riippuvuuksissa sama määrääjä niin niissä esiintyvät attribuutit samaan relaatioon) X(tilaajan tunnus, tilaajan, tilaajan, tilaajan puhelinnumero) Y(tavaran koodi, tavaran ) Z(lomakenumero, tilauspäivä, tilaajan_tunnus, toimitus) T(lomakenumero, rivinumero, tavaran koodi, tilattu määrä) Harri Laine 7

Jos kaavioille löytyy kuvaava jako on onnistunut: tilaaja(tilaajan tunnus, tilaajan, tilaajan, tilaajan puhelinumero) tavara(tavaran koodi, tavaran ) tilaus(lomakenumero,tilauspäivä,tilaajan_tunnus, toimitus) tilausrivi(lomakenumero, rivinumero, tavaran koodi, tilattu määrä) tilaaja tilaajan tunnus tilaajan tilaajan tilaajan puhelinumero tilaus lomakenumero tilauspäivä tilaajan_tunnus toimitus tavara tavaran koodi tavaran tilausrivi lomakenumero rivinumero tavaran koodi tilattu määrä Harri Laine 8