6. Muuttujat ja Java 6.1

Samankaltaiset tiedostot
Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit:

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

6. Muuttujat ja Java 6.1

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Java-kielen perusteet

7. Näytölle tulostaminen 7.1

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Java-kielen perusteet

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi

Java-kielen perusteita

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 15.3

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Sisällys. 15. Lohkot. Lohkot. Lohkot

13. Loogiset operaatiot 13.1

13. Loogiset operaatiot 13.1

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 16.3

Sisällys. 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa. Aritmetiikkaa toisin merkiten. for-lause lyhemmin

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1

Java-kielen perusteita

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

17. Javan omat luokat 17.1

20. Javan omat luokat 20.1

Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisällys. 16. Ohjelmoinnin tekniikkaa. Aritmetiikkaa toisin merkiten. Aritmetiikkaa toisin merkiten

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä

Muuttujat ja kontrolli. Ville Sundberg

11. Javan valintarakenteet 11.1

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.


11. Javan valintarakenteet 11.1

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Metodien tekeminen Javalla

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

1. Omat operaatiot 1.1

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

3. Muuttujat ja operaatiot 3.1

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1

// Tulostetaan double-tyyppiseen muuttujaan "hinta" tallennettu // kertalipun hinta ja vaihdetaan riviä. System.out.printf("%.1f euros.

Sisällys. 16. Lohkot. Lohkot. Lohkot

12. Javan toistorakenteet 12.1

Luokka Murtoluku uudelleen. Kirjoitetaan luokka Murtoluku uudelleen niin, että murtolukujen sieventäminen on mahdollista.

17. Javan omat luokat 17.1

7. Oliot ja viitteet 7.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat. Operaatiot. Imperatiivinen laskenta. Muuttujat. Esimerkkejä: Operaattorit.

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

12. Javan toistorakenteet 12.1

11. Javan toistorakenteet 11.1

812341A Olio-ohjelmointi, Olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet ja Java-kieli

Kielioppia: toisin kuin Javassa

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä. Tiedonkätkentä. Aksessorit. 4.2

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

Olio-ohjelmointi Javalla

9. Periytyminen Javassa 9.1

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

// Tulostetaan double-tyyppiseen muuttujaan "hinta" tallennettu // kertalipun hinta ja vaihdetaan riviä. System.out.printf("%.1f euros.

Tietotyypit ja operaattorit

Tietueet. Tietueiden määrittely

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

9. Periytyminen Javassa 9.1

19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1

Taulukot, silmukat ja muut joka koodin pikku veijarit

Sisällys. 19. Olio-ohjelmointia Javalla. Yleistä. Olioiden esittely ja alustus

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2

Harjoitus Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

16. Javan omat luokat 16.1

Ohjelmointi 1 / 2009 syksy Tentti / 18.12

13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1

Ohjelmoinnin perusteet, 1. välikoe

Python-ohjelmointi Harjoitus 2

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Java-kielen perusteet

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä

Java-kielen perusteet

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

on ohjelmoijan itse tekemä tietotyyppi, joka kuvaa käsitettä

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Transkriptio:

6. Muuttujat ja Java 6.1

Sisällys Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut, merkit, totuusarvot. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi String. Vakiot. 6.2

Muuttujien nimeäminen Javan tunnuksissa, kuten muuttujien, operaatioiden ja ohjelman nimissä, voi käyttää kirjaimia, numeroita sekä alaviiva (_) ja dollari ($) -merkkejä. Java käyttää monipuolista Unicode-merkistöä, mutta koodaaminen on helpompaa, jos käyttää vain kirjaimia a ö ja A Ö sekä numeroita. Koska skandinaaviset merkit (å, ä, ö, Å, Ä, Ö) saattavat olla ongelmallisia tiedoston nimessä, on turvallisinta nimetä ohjelma ilman näitä merkkejä. Esimerkki: Paattelyatunnus on huonoa suomea, mutta toisaalta Päättelyä.java-tiedosto voi olla ongelma käyttöjärjestelmälle. 6.3

Muuttujien nimeäminen Toisin kuin ohjelman tunnus, muuttujien tunnukset aloitetaan pienellä kirjaimella. Tunnuksessa ei voi käyttää välilyöntiä. Välilyöntiä ei korvata Javakielessä alaviivalla, vaan useasta sanasta koostuvissa nimissä sanat kirjoitetaan yhteen. Sanat erotetaan toisistaan aloittamalla kukin sana ensimmäistä sanaa lukuun ottamatta isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi arvattuluku, salinovi tai syntymapaiva. Tunnusta ei saa aloittaa numerolla. 6.4

Muuttujien nimeäminen Muuttuja tulee nimetä siten, että nimestä käy ilmi muuttujan käyttötarkoitus. Esimerkiksi syntymapaiva on paljon informatiivisempi kuin s. Yleensä muuttujan nimi on kompromissi: nopeasti kirjoitettavissa, mutta vielä ymmärrettävissä. Hyvään ohjelmointitapaan kuuluu myös koodin kommentointi ja koodin sisentäminen asianomaisissa kohdissa. 6.5

Muuttujan tyypin määritys Vuokaavioissa tyypit on määritelty hyvin heikosti. Muuttujan arvon tyyppi (luku, merkki tai merkkijono) on toistaiseksi päätelty epäsuorasti esimerkiksi muuttujan nimen, muuttujan arvon tai tehtävänannon avulla. Java on monien lausekielien tapaan vahvasti tyypitetty kieli, jossa muuttujille on aina erikseen määriteltävä tietotyyppi (data type) eli tyyppi. Javassa tyyppien ilmaisuun on varattu englanninkieliset sanat. Esimerkiksi varattu sana int osoittaa, että kyseessä on kokonaislukutyyppisen arvon omaava muuttuja. Tyypin nimeä ei voi käyttää esimerkiksi muuttujan nimenä. 6.6

Muuttujan tyypin määritys Muuttujan tyyppi annetaan muuttujan esittelyn (declaration) yhteydessä. Esittelylause yleisesti: tyyppi nimi; Esittely on ensimmäinen kerta, jolloin muuttuja esiintyy lähdekoodissa. Muuttuja esitellään vain kerran. Samannimiset muuttujat aiheuttavat käännösvirheen. Esimerkki: muuttujien arvaus ja etunimi esittely: Aiemmin esittely tapahtui alkuarvon asettamisen (alustuksen) yhteydessä: arvaus 10; etunimi "Matti"; Javassa esittely on oma lauseensa, jolloin alustus voidaan tehdä myöhemmin: int arvaus; String etunimi; 6.7

Muuttujan tyypin määritys Useissa lausekielissä, Java mukaan lukien, ei ole omaa merkintää sijoitusoperaatiolle, vaan yhtäsuuruusmerkki (=) on varattu arvojen sijoittamiseen muuttujaan ja arvojen yhtäsuuruuden vertailuun käytetään kahta yhtäsuuruusmerkkiä (==). Esimerkki: muuttujan aika esittely, alustus ja vertailu: Vuokaavioissa:... aika 1... apu = 1 Javassa: int aika; aika = 1; if (aika == 1) 6.8

Muuttujan tyypin määritys Sijoitusoperaatio voidaan yhdistää myös esittelyyn, jolloin esittely ja alustaminen voidaan suorittaa yhdellä lauseella. Yleisesti: tyyppi nimi = arvo; Esimerkki: muuttujien arvaus ja etunimi esittely ja alustus: int apu = 1; String etunimi = "Matti"; Muuttujat voidaan esitellä a) joko aivan ohjelman alussa tai b) sitä mukaan kuin muuttujia tarvitaan. Esitellään toistaiseksi ohjelman alussa; jälkimmäinen tapa vaatii näkyvyyssääntöjen tuntemista. Esimerkki: // Lasketaan nopeus matkan ja ajan avulla. public class NopeusLaskuri { public static void main(string[] args) { // Muuttujien esittelyt. Arvot antaa käyttäjä. int matka; int aika; double nopeus; // Ohjelman muut lauseet tulisivat alle. } } 6.9

Javan tietotyypit Javan tietotyypit voidaan jakaa alkeistietotyyppeihin (primitive data types): - kokonaisluvut: byte, short, int ja long - liukuluvut (desimaaliluvut): float ja double - merkit: char - totuusarvot: boolean (arvot true ja false) ja viitetyyppeihin (reference data types): luokka-, rajapinta- ja taulukkotietotyypit. Tehtävä määrää minkä tyyppisiä ja kokoisia lukuja on syytä käyttää. Yleensä selviää hyvin int- ja doubletyypeillä. Muuttujilla ei voi olla rajapintatyyppistä arvoa. 6.10

Kokonaisluvut Koko ilmaistaan tavuina (byte, B). Tavu: kahdeksan bittiä, 2 8 = 256 arvoa. Bitti (bit, b): tiedon pienin mittayksikkö. Kaksi toisensa poissulkevaa arvoa, usein 0 tai 1. Esimerkiksi short-tyyppisenä esitelty luku 273 on kooltaan 2 B eli 16 b ja sen bitit ovat: 00000001 00010001. Usein eniten merkitsevä bitti on ensimmäinen vasemmalla. 0 2 15 + 0 2 15 + + 1 2 8 + + 1 2 4 + + 0 2 1 + 1 2 0 = 273 Tietokone käsittelee tietoa sanan (word) kokoisina yksiköinä. Sana koostuu tavuista. Nykyisin yleisimmät sanan pituudet ovat 4 B (32 b) ja 8 B (64 b). 6.11

Kokonaisluvut Tyyppi Koko Pienin arvo Suurin arvo byte short int long 1 B (8 b) 2 B (16 b) 4 B (32 b) 8 B (64 b) -2 7 = -128 2 7-1 = 127-2 15 = -32768 2 15-1 = 32767-2 31 = -2147483648, Vakiona: Integer.MIN_VALUE -2 63 = -9223372036854775808, Vakiona: Long.MIN_VALUE 2 31-1 = 2147483647 Vakiona: Integer.MAX_VALUE 2 63-1 = 9223372036854775807 Vakiona: Long.MAX_VALUE 6.12

Kokonaisluvut Luvun ensimmäinen (merkitsevin) bitti on positiivisilla luvuilla 0 ja negatiivisilla 1. Negatiiviset luvut saadaan positiivista niin sanottuna kahden komplementtina: käännetään bitit ja lisätään 1. Esim. 10-järjestelmän luku 14 on 8-bittisenä (byte) binäärilukuna 00001110 (2 3 + 2 2 + 2 1 = 14). Kahden komplementti: 11110001 + 00000001 ---------- 11110010 = -14 6.13

Liukuluvut Desimaalilukujen esittämiseen. Desimaalierottimena käytetään pilkun sijasta pistettä. Likiarvoja, laskennassa käytetään pyöristystä. Yhtäsuuruuden kanssa kannattaa siis varoa: voi olla, että joskus a (b c) (a b) c. Liukuluvut voidaan esittää tieteellisessä muodossa x 10 y, jota merkitään ohjelmassa xey tai xey. Esimerkiksi luku 120,123 = 1,20123 10 2, esitetään Javassa joko 120.123, 1.20123e2 tai 1.20123E2. 6.14

Liukuluvut Tyyppi Koko Pienin itseisarvo Suurin itseisarvo float 4 B (32 b) 2-149 Float.MIN_VALUE (2-2 -23 ) 2 127 Float.MAX_VALUE double 8 B (64 b) 2-1074 Double.MIN_VALUE (2-2 -52 ) 2 1023 Double.MAX_VALUE Liukulukujen esitystavan vuoksi niiden arvoalue on huomattavasti kokonaislukujen arvoaluetta suurempi. Liukulukuarvot ovat oletusarvoisesti double-tyyppisiä. Tästä johtuen lause: float korkeus = 1.5; on virheellinen. Arvon saa float-tyyppiseksi lisäämällä sen loppuun joko f- tai F-kirjaimen. Esimerkkejä: 1.5f, 1.5F, 1.20123e2f, 1.20123e2F. 6.15

Totuusarvotyyppi boolean Tyypillä vain arvot true (kyllä, tosi) ja false (ei, epätosi). Arvoilla ei ole järjestystä. Kokonaisluvut 0 ja 1 eivät vastaa totuusarvoja. Esimerkki: totuusarvoisten muuttujien esittelyjä ja alustuksia: boolean oviauki; oviauki = true; boolean lukuok = false; Totuusarvon negaatiota merkitään huutomerkillä (!):!true == false!false == true Esimerkki: // Alustetaan muuttuja todeksi. boolean ekakierros = true; // Tästä tulostuu epätosi, // koska NOT true = false. System.out.println(!ekaKierros); 6.16

Merkkityyppi char Yksittäisten merkkien esittämiseen. Arvot esitetään yksinkertaisilla lainausmerkeillä (') eli niin sanotuilla hipsuilla. Esimerkki: char vastaus = k ; Isot ja pienet kirjaimet ovat eri asia. Esimerkiksi arvot e ja E eivät ole sama kirjain. Java käyttää Unicode-merkistöä, jossa merkille on varattu tilaa 16 bittiä. Merkki on myös luku välillä 0 65535. Esimerkiksi luku 32 vastaa välilyöntimerkkiä, joka on ASCIImerkistön (osa Unicode-merkistöä) ensimmäinen tulostuva merkki. 6.17

Tyyppien yhteensopivuus sijoituksessa Sijoitusoperaatiossa operandien tyyppien on oltava yhteensopivat, jotta ohjelma kääntyisi. Kokonais-, liukuluku- ja merkkityyppejä voidaan sijoittaa toisiinsa, mikäli kohdetyyppi on kooltaan (arvoalueeltaan) riittävän suuri. boolean-tyyppi on yhteensopiva vain itsensä kanssa. Suurempaan kokonaislukutyyppiin (liukulukuun) mahtuu pienempi kokonaislukutyyppi (liukuluku). Liukulukutyyppiseen muuttujaan voi sijoittaa mitä tahansa kokonaislukutyyppiä olevan arvon, koska kokonaislukujen arvoalue sisältyy liukulukujen arvoalueeseen. 6.18

Tyyppien yhteensopivuus sijoituksessa Esimerkki: yhteensopivia ja epäyhteensopivia sijoituksia. // Kokonaislukuja. int i = 1; long l = 1; // Liukulukuja. float f = 1; double d = 1; // Sijoituksia. l = i; i = l; d = f; f = d; // Oikein. // Väärin. // Oikein. // Väärin. // Kokonaisluku mahtuu // liukulukumuuttujaan. f = l; // Oikein. d = i; // Oikein. // Liukuluku ei mahdu // kokonaislukumuuttujaan. l = f; // Väärin. i = d; // Väärin. 6.19

Viitetietotyypit Alkeis- ja viitetyyppiset muuttujien arvot liitetään tunnuksiin eri tavoin. Muuttujien arvot tallennetaan johonkin paikkaan (osoitteeseen) keskusmuistissa. Alkeistietotyyppisten muuttujien arvot löytyvät suoraan tunnukseen liittyvästä muistiosoitteesta. Esimerkki: public class OmaOhjelma {... int kokoluku = 42;... } Keskusmuisti Osoite Arvo...... 3FFFFFFF 42...... 00000000... 6.20

Viitetietotyypit Viitetyyppisten muuttujien voidaan ajatella liittyvän arvoonsa epäsuorasti: tunnus viittaa muistiosoitteeseen, jonka kautta arvo löytyy. Javan viitteet ovat eri asia kuin C++:n viitteet ja osoittimet. Viitteet turvallisia osoittimia, joilla ei voi harrastaa esimerkiksi aritmetiikka. Esim. public class OmaOhjelma {... String nimi = "Frodo";... } Keskusmuisti Osoite... Arvo... 40000009... 'F'... 3FFFFFFF... 40000009... 00000000... 6.21

String-merkkijonotyyppi Yksittäisten merkkien yhdistelmää kutsutaan merkkijonoksi. Arvot esitetään lainausmerkkien (") avulla. Esimerkki: String sukunimi = "Meikäläinen"; Myös yksittäiset lainausmerkkeihin suljetut merkit ovat merkkijonoja. Esimerkki: // Yhdestä a-merkistä koostuva merkkijono. String merkkijono = "a"; // Yksittäinen merkki a. char merkki = a ; String-tyyppi kuuluu viitetyyppeihin (luokkiin), mutta tätä tyyppiä voidaan käyttää alkeistyypin myös tapaan! 6.22

String-merkkijonotyyppi Merkkijonoon voidaan yhdistää yhteenlaskuoperaatiolla (+) alkeistyyppinen arvo tai toinen merkkijono. Esimerkki: String ekamjono = "opinto"; String tokamjono = "piste"; // "opintopiste" String kolmasmjono = ekamjono + tokamjono; Esimerkki: String tulosteksti = "Tulos oli "; int tulos = 10; // "Tulos oli 10." tulosteksti = tulosteksti + tulos + "."; System.out.println(tulosTeksti); 6.23

Vakiot Vakiot (constant) ovat muuttujia, joiden arvoa ei voi muuttaa alustamisen jälkeen. Vakiot esitellään Javassa final-määreellä. Vakioiden tunnukset kirjoitetaan aina ISOIN KIRJAIMIN, jotta ne erottuvat paremmin muuttujista. Vakio alustetaan yleensä esittelynsä yhteydessä. Esimerkki: final double PII = 3.14; // Kääntäjä ei hyväksy uutta sijoitusta. PII = 3.1415; Kuuluvat hyvään ohjelmointitapaan. 6.24

Vakiot Hyödyllisiä, kun tiettyä arvoa käytetään monessa kohtaa lähdekoodissa: Arvo voidaan muuttaa kätevästi vain muuttamalla vakion alustuslausetta! Oheisessa esimerkissä piin likiarvon muuttuessa tarvitsee muuttaa vain yhtä lausetta. // Arvo 3.14 kahdessa // lauseessa. double ala = 3.14 * r * r; double keha = 2 * 3.14 * r; // Arvo 3.14 vakiona. final double PII = 3.14; double ala = PII * r * r; double keha = 2 * PII * r; 6.25