TERVETULOA JÄTEASEMALLE

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti 1/2007 TERVETULOA JÄTEASEMALLE TÄSSÄ NUME- ROSSA: Risu-ja kevätsiivouspäivät toukokuussa s.2 Purkit ja tölkit kiertoon s.3 Ympäristökasvatusta pienestä pitäen s.4 Vammalan jäteasemalla s.5 Lhj:n ympäristöasiat mallillaan s.6 Ongelmajätekiertue käynnistyy s.8

2 ÄMPÄRI ON LÖYTYNYT Hyvä asiakkaamme. Tätä kirjoittaessani aurinko paistaa mitä hienoimmin ja ulkona lämpötila on noussut 15 asteeseen. Kevään ensimmäiset sitruunaperhoset lentelevät pihapiirissä ja mitä upein keväinen sää hemmottelee meitä loisteellaan. Nämä ovatkin niitä hetkiä, jolloin itse kukin heräämme talvihorroksesta. Mielemme virkistyvät ja monenlaiset kevätpuuhat ja askareet käynnistyvät itse kunkin pihapiirissä. Näissä merkeissä myös koko Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n henkilökunta valmistautuu palvelemaan teitä mahdollisimman hyvin jäteasemillamme sekä Kiimassuon jätekeskuksessa. Mikäli ennen käyntiänne tarvitsette opastusta ja neuvontaa pihapiireistänne löytyneiden vuosien varrella kertyneiden aarteiden lajittelussa, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä asemillemme tai Kii- massuon jätekeskukseen. Myös tästä lehdestämme löydätte jo monenlaisia ohjeita ja vinkkejä kevätsiivoustanne varten. Tämä kevät on 12 toimintavuoden jälkeen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle uudistumisen aikaa. Kuten voitte tästä lehdestäkin huomata, yhtiömme ilme uudistuu ja nuorentuu. Sanotaan, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Nyt on tullut aika huoltaa ja uudistaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:tä. Tämän uuden Ämpäri ympäri lehden myötä siirrämme hyvin palvelleen Hyöty Sanomat nimen historiaan ja etsimme samalla tulevaisuuteen uutta näkökulmaa viestintäämme. Tämä uusi lehtemme ilmestyy jatkossa edeltäjänsä tapaan tilanteen ja tarpeen mukaan kerran tai kaksi vuodessa välittäen ajankohtaisia jäteteemoja uudistuneella ilmeellä ja lisääntyvällä pilkkeellä silmäkulmassa. Tämän lehden myötä alkaa samalla laajempikin muodon muutos. Ilmeen uudistaminen ei rajoitu pelkästään ulkoisen ilmeeseen, vaan samalla panostamme myös sisältöön ja erityisesti henkilöstömme koulutukseen. Henkilöstön osaamisen kautta pyrimme entisestään kehittämään ja parantamaan palvelujamme teille asiakkaille. Tällä hetkellä yhtiössämme on käynnissä mm. asiakaspalvelukoulutus, jonka hedelmistä pääsette nauttimaan jo kevään kuluessa, entistä parempana, osaavampana ja ystävällisempänä palveluna. Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille ja muistakaa tyhjentää ämpärinne oikeaan paikkaan. Parhain terveisin, Immo Sundholm toimitusjohtaja

KORKKI ON TONNIN ALKU 3 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakuntien alueella kerättiin viime vuonna hyötyjätepisteissä metallia 303 tonnia eli 2,63 kiloa asukasta kohden. Tavoitteena tälle vuodelle on, että 340 tonnin raja saadaan rikki. Se tarkoittaa, että jokainen asukas lajittelee 6,5 tyhjän tonnikalapurkin verran enemmän pienmetallia hyötyjätepisteeseen. Vanha totuus pienistä puroista syntyvistä valtameristä pitää paikkansa myös metallinkierrätyksessä. Pelkästään pullonkorkeista kertyy Suomessa vuosittain pari miljoona kiloa metallia. Määrä vastaa 2000 perhekokoisen henkilöauton painoa. Suomessa kerätään metallia yleisesti hyvin, mutta kodin pienmetalleja vielä melko vähän. Vain noin kolmannes näistä metalleista saadaan talteen. Meidän toimialueella kerätään valtakunnallisesti mitattuna melko hyvin pienmetallia. Varaa on tosin nostaakin kierrätysastetta ja siksi metallinkeräys on nostettu yhdeksi tavoitteeksemme, kertoo Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedottaja Pasi Kaskinen. Noin puolet koko maailman metallituotannosta tehdään kierrätysmateriaalista. Kierrätyspisteeseen viety hernekeittotölkki palaa siis hyvin todennäköisesti takaisin kotitalouteen joko samassa tai toisessa muodossa. Kierrättäjän ideologiaa Forssalainen Niina Mäkelä on ahkera kierrättäjä. Hän kierrättää metallin, lasin, pahvin ja paperin. Tölkkien ja purkkien keräys käy Mäkelältä kuin luonnostaan. Kai minun sisälläni asuu jokin pieni vihreä ihminen, joka haluaa ajatella pidemmälle huomiseen. Mäkelä kerää metallipurkit ja tölkit varastoon ämpäreihin, jotka hän tyhjentää kierrätyspisteissä kauppakäynnillä tai vaunulenkillä. Huuhtelen purkit hyvin, rasvaisemmat vielä paremmin. Silloin niitä on mukavampi säilyttää ja kuljettaa keräykseen. Mäkelän viisihenkisessä perheessä tulee metallijätettä arviolta muovikassillinen kuukaudessa. Lasten ollessa purkkiruokaiässä huomasin, miten paljon kierrätettävää jätettä syntyy. Lasi, metalli ja paperi veisivät aika ison osuuden omasta jäteastiasta, mikäli ne vaan heittäisi sekajätteen mukana pois. Paistinpannusta pienemmät Hyötyjätepisteiden metallinkeräysastioihin saa laittaa huuhdellut säilyke- ja juomatölkit, korkit, kannet, puhdistetut alumiinivuoat ja foliot sekä tyhjät ja kuivat maalipurkit. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että metallinkeräysastiaan voi laittaa kaikki paistinpannua pienemmät metalliesineet, tiedottaja Pasi Kaskinen summaa. On myös hyvä ja jopa helpottavaa tietää, että metalliesineistä ei tarvitse ottaa irti pieniä muovi-, puu- tai paperiosia. Eli paistinpannun saa laittaa keräysastiaan kahvoineen päivineen, eikä ruokatölkeistä tarvitse repiä etikettiä irti. Isommat metallipurkit ja esimerkiksi tyhjät maalipurkit olisi hyvä litistää ennen kierrätysastiaan laittamista. Isot metalliesineet, kuten polkupyörät, kattopellin palaset, kiukaat ja niin edelleen tulisi aina kuljettaa jäteasemalle. Jos keräyspisteiden astioihin laitetaan paljon isoa tavaraa, ne täyttyvät heti. Hyötyjätepisteiden astiat tyhjennetään säännöllisin välein. Mikäli astiat täyttyvät liian nopeasti, olemme pyrkineet lisäämään astioiden määrää tai tyhjennyskertoja. Meille voi aina ilmoittaa, mikäli metallinkierrätysastia täyttyy toistuvasti äärimmilleen ennen tyhjennystä jossain pisteessämme. Samoin kannattaa ilmoittaa roskaamistapauksista, jotta saamme tarvittaessa siivouspartion liikkeelle. Yhteystiedot löytyvät katoksen seinästä, Kaskinen kehottaa.

4 OPETTAJAT KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPISSA Näin opetellaan lajittelemista forssalaisen Pihakoivun päiväkodissa. Tähän astiaan sujahtaa paristo. Ympäristökasvatus on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi koulujen opetussuunnitelmissa. Loimi-Hämeen Jätehuolto ja Varsinais-Suomen Agendatoimisto järjestivät Keke-koulutuksen Loimaan seudun opettajille Maatalousmuseo Saran tiloissa helmikuun lopussa. Koulutuksen teemana oli jakaa vinkkejä koulun ympäristökartoituksen tekemiseen sekä arjen ekotekojen suunnitteluun. Varsinais-Suomen Agendatoimiston päällikkö Jaana Itälä-Laine kertoi Vihreä Lippuohjelmasta sekä oppilaitosten ympäristösertifioinnista. - Monet koulut ja päiväkodit ovat lähteneet tavoittelemaan Vihreää Lippua, mutta kevyemminkin voi päästä alkuun. Virallista ohjelmaa ei välttämättä tarvita, vaan koulu voi käyttää esimerkiksi materiaaleja, joita on saatavissa internetistä tai järjestöiltä. Vihreä lippu -ohjelma on suunnattu pääasiassa päiväkodeille ja kouluille. Ohjelmaa aloitettaessa lapsista, opettajista ja muusta henkilökunnasta koostu- va ympäristöraati valitsee kolmesta perusteemasta yhden, johon keskitytään ensimmäisen vuoden aikana. Jätteiden vähentäminen on yksi näistä teemoista. Lisätietoa: www.vihrealippu.fi tai www.koulujaymparisto.fi Jätehuolto mukana koulujen ympäristökasvatustyössä Loimi-Hämeen Jätehuollon tiedottajan Pasi Kaskisen mukaan jätehuolto tekee runsaasti yhteistyötä koulujen kanssa. - Tyypillisesti sovimme koulun kanssa vierailun Jätekeskukseen Forssaan. Vierailun aikana kerromme lyhyesti toiminnasta ja teemme tutustumiskierroksen. Tästä mahdollisuudesta olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta myös muilta kuin kouluryhmiltä. Vierailuryhmien lisäksi jätehuoltoyhtiö on osallistunut koulujen ympäristöpäivien lajittelu- ja kierrätysteemoihin. Tapahtumissa on usein käytetty yhtiön omia materiaaleja kuten videoita ja lajitteluroskisharjoitusta. Viime vuonna mukana on ollut myös Hyötyjätepisteheittopeli, jossa oppilaat saavat tuntumaa miten lajittelu sujuu heittotaitojen avulla. Jätejengi muuttaa Kiimassuolle Jätehuoltoyhtiön henkilökunnan lisäksi kouluille on huhtikuun lopusta alkaen mahdollista saada vierailulle myös Jätejengi, johon kuuluvat mm. Paavo Paperi, Pipsa Biojäte ja Sikke Sekajäte. Kokonaisuudessaan Jätejengiin kuuluu yhdeksän käsinukkea, joista jokainen edustaa yhtä jätejaetta. Ihastusta herättänyt Jätejengi auttaa seuraamaan esineiden koko elinkaarta, miettimään eri materiaalien ympäristövaikutuksia ja etsimään keinoja jätteiden synnyn ehkäisyyn. Jätejengin mukana tulevien valmiiden jätejutustelujen lisäksi lapset voivat itse ideoida lyhyitä tarinoita, jotka he voivat jengin avustuksella esittää. Jokioisten Kuuman koulun oppilaat viettivät ympäristöpäivää viime syksynä. Päivän tuloksena oppilaat pääsivät toteuttamaan piirroksia uuden Ämpäri Ympäri lehden sivuille. Ohessa on luokan taidonnäytteitä. Aino Oja Henri Harju Suvi Mathlin

5 TYYPILLISIÄ RAKENNUSJÄTTEITÄ Simo Mäkinen ilmoittautumassa kuormansa kanssa Vammalan jäteaseman asemanhoitaja Kauko Siukolle. Tällä kertaa kuorma koostui pääasiassa rakennusjätteestä. Energiajätettä ovat polttokelpoiset muovit, styrox, kierrätykseen kelpaamaton paperi ja pahvi sekä kyllästämätön puu (laudat, kuormalavat, vanerit, lastulevyt). Energiajätteestä tehdään kierrätyspolttoainetta voimalaitosten käyttöön. Sekajätettä ovat mm. lasi- ja kivivillaeristeet, kipsilevyt, laatat, laastit sekä PVC-muovit (pressut, viemäriputket, muovimatot, sähköjohtojen päällysmuovi jne.). Sekajäte sijoitetaan kaatopaikalle. Rakennus- ja remonttityömaalla syntyy usein myös pahvia, metalliromua, vanhoja kodinkoneita ja ongelmajätteitä, joille löytyy omat lajittelupisteet jäteasemilta. Kysy tarvittaessa lisää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä (03) 424 2619. LUVASSA VILKKAUTTA JÄTEASEMILLA Tyypillisin yksityisasiakas Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n jäteasemilla on rakentaja, remontoija ja kevätkärpäsen puraisema suursiivooja. Kotinurkkien siivoaminen on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Viime vuonna jäteasemilla kävi peräti 40 prosenttia enemmän yksityisasiakkaita edellisvuoteen verrattuna. Jätteiden tuominen asemille on helppoa, kunhan muistaa lajitella jo kuormaa tehdessä. Monet jätteet voi tuoda jopa täysin maksutta. TOIMINTAOHJEET PIENKUORMILLE: 1. Pakkaa jätteet kotona jo siten, että ne on helppo lajitella asemalla 2. Ilmoittaudu jäteasemanhoitajalle 3. Suorita maksu tarvittaessa käteisellä tai pankkikortilla 4. Lajittele jätteet omille paikoilleen On maaliskuinen torstaipäivä ja kello lähestyy puolta päivää. Vammalan jäteasemalla on tavallista hiljaisempaa. Ainoastaan keräysmetallikuormaa tekevä kone pitää ääntä. Asemanhoitaja Kauko Siuko siivoaa metallikuormasta tippuneita litistyneitä purkkeja ja purnukoita. Talvi on aina hiljaista aikaa, mutta kesää kohti kyllä vilkastuu. Aurinko kun rupeaa lämmittämään, niin jopa alkaa autoja kuormineen virrata tänne jäteasemalle, tietää Siuko. Vammalan jäteasemalle tuodaan keväänkorvalla kaikkea mitä lumen alta paljastuu: risuja, oksia, rakennusjätteitä, vanhoja romuja ja sähkölaitteita. Siuko on iloinen siitä, että elektroniikan ja sähkölaitteiden keräystä koskeva valistus on mennyt perille. Myös ongelmajätteitä osataan tuoda asemille paremmin. Ihmiset tietävät nykyään hyvin, että vanhat televisiot, jääkaapit, hellat ja tietokoneet saa tuoda jäteasemalle veloituksetta. Sähkölaitteita tuodaan paljon, on jopa innostuttu siivoamaan autotalleja ja nurkkia vanhoista laitteista. Vielä kun ihmiset oppisivat käyttämään hyötyjätepisteitä ja aluekeräyspisteitä oikein, Siuko toteaa ja lähtee vastaanottaman päivän ensimmäistä pienkuormaa. Vanha keittiö ja muuta tavaraa Vammalan jäteasemalle ajaa tuttu pakettiauto peräkärryt perässä. Simo Mäkinen Vammalan kaupungin tilakeskuksesta on tuomassa vanhoja keittiökaappeja, sähkölaitteita ja wc-kalusteita. Asemanhoitaja Kauko Siuko tutkii kuormaa ja sen sisältöä. Keittiökaapit ovat siististi peräkärryssä ja muu sekalainen tavara pakettiauton tavaratilassa. On tärkeää lajitella kuorma jo pakatessa. Lajittelu täällä päässä on sen jälkeen nopeampaa ja myös maksun ottaminen on helpompaa. Hyvin lajiteltu kuorma voi tulla jopa edullisemmaksi, Siuko sanoo. Vammalan kaupungin tilakeskuksen miehet ovat oppineita jätekuorman tekijöitä, joten myös purkaminen sujuu nopeasti. Menihän wc-pytty ja allas sekajätteisiin?, Mäkinen varmistaa. Pakettiauton tavaratilasta löytyy wc-kalusteiden lisäksi iso kasa loisteputkia, vanhoja maaleja ja muutamia sähkölaitteita. Nämä ovat kaikki yksityistalouksille ilmaisia jätteitä. Kannattaa siis ehdottomasti tuoda ne jäteasemalle oikeaan sähkölaitteiden ja ongelmajätteen keräyspaikkaan. Näitä ei saisi sekajätteen mukana hävittääkään, Siuko sanoo. Lajittele oikein Aivan kuten Simo Mäkisen kuorma, niin myös moni muu peräkärryn sisältö koostuu tänä päivänä rakennusjätteestä. Rakennusbuumi näkyy siis myös jäteasemilla. Suurin osa rakennustyömaalla syntyvästä jätteestä on kääremuovia, pahvia ja käsiteltyä puuta. Ne kaikki kelpaavat energiajätteeksi, jolla on pienempi käsittelymaksu kuin sekajätteellä. Peräkärrykuormien vastaanotto-ohjeet ovat energia- ja sekajätteen lisäksi kaikilla jäteasemilla pääosin samanlaiset. Sähkölaitteiden ja ongelmajätteiden lisäksi myös pahvi, metalliromu ja pienet erät kyllästettyä puuta otetaan vastaan kaikkialla ilman käsittelymaksua. Pieniä eroja on muun muassa puutarhajätteessä, jota otetaan vastaan Someron ja Urjalan jäteasemaa lukuun ottamatta. Forssan jätekeskukseen voi tuoda erikseen maalamatonta tai muuten käsittelemätöntä puuta maksutta, joka muualla otetaan energiajätteenä. Tarkemmat vastaanotto-ohjeet saat soittamalla lähimmälle jäteasemallesi. Vammalan jäteasemalle tulee tämän vuoden kuluessa parannuksia energiajätteen vastaanottoon, jotta jatkokäsittelyä ja energiahyötykäyttöä saadaan parannettua.

6 KYLLÄ LUONTO HOITAA Lumien sulaminen kotipihalta on suuri keväinen ihme. Tänä vuonna valkoinen peite katosi yllättävän aikaisin. Matkasimme perheen kanssa maaliskuun alussa Leville. Lähtiessämme kotoa oli täysi talvi ja palatessamme täysi kevät. Ilman ennakkovaroituksia olimme jokavuotisen paniikin edessä. Mitä kaikkea sinne lumen alle olikaan jäänyt? Sitä luulisi oppivan vuodenaikojen vaihtelut. Silti lumi sataa joka vuosi yllätyksenä ja myös sulaa yllätyksenä. Palasimme kotiin Levin matkalta myöhään illalla. Pimeydessä ei vielä ehtinyt huomaamaan muuta kuin mustan maan. Seuraavana aamuna kurkkasin ikkunasta takapihalle. Oliko puutarhastamme tullut loman aikana avomaakaatopaikka? Sitten muistin, että lehdet jäivät tosiaankin syksyllä haravoimatta. Perunanvarret tököttivät mustina kasvimaalla. Myös lasten kahluuallas jäi tyhjentämättä. Kaikki polttopuut eivät koskaan löytäneet tietään vajaan lasten leluista puhumattakaan. Nököttipä siellä muutama muoviämpärikin keskellä pihaa, ties minkä jäljiltä. Näky oli kieltämättä lohduton. Pistin nopeasti sälekaihtimet kiinni. Päätösten ja toiminnan aika olisi vasta vahvan aamukahvin jälkeen. Punnitsin erilaisia vaihtoehtoja: teenkö tehokkaan raivauksen ja tilaan siirtolavan vai keskitynkö kestävään kehitystyöhön. Siirtolavavaihtoehto houkutti kovasti, roinaa kun oli sisä- ja ulkonurkissa ärsyttävän paljon. Toisaalta, olinhan luova ja järjestelykykyinen ihminen. Siispä päädyin kahden kuukauden pitkän linjan pihansiivoussuunnitelmaan. Lehtiä olisi vielä turha haravoida. Maa oli märkää ja Kiimassuon risupäivä aivan liian kaukana. Missä niitä siihen asti jemmaisi? Lasten leluja ei missään nimessä kannata kerätä, ne ovat siellä taas ympäri pihaa seuraavana päivänä. Kasvimaatakaan ei vielä pääse kääntämään, sillä pinnan alla on routaa. Pikkuhiljaa suunnitelma alkoi hahmottua: kahden kuukauden kuluttua alkaa vihertää. Jos nurmikon päästää englantilaiseen tyyliin tarpeeksi pitkäksi, romut ja lehdet hukkuvat sinne kuin itsestään. Ihan kuin olisi taas satanut pelastava lumi! No, ehkä kuitenkin tartun tarmokkaasti haravan varteen. Ämpäristä on Ampäri Ympäri -lehden kolumnipalsta, jossa vierailevat kirjoittajat kurkistavat oman ämpärinsä pohjalle. Tämänkertainen kolumnisti on forssalainen viestinnänsuunnittelija ja toimittaja Johanna Talikainen. YMPÄRISTÖASIAT KONTROLLISSA KIIMASSUON JÄTEKESKUKSESSA Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on ollut jätehuollon edelläkävijä Suomessa. Yhtiö otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön tiukat EU-määräykset täyttävän turvallisen jätteen loppusijoitusalueen. Yhtiö on ollut ensimmäisten mukana kehittämässä kierrätyspolttoaineen valmistusta Suomessa. Maailman ensimmäinen lasertekniikkaan perustuva televisioiden kierrätyslaitos valmistui yhteisyritykselle Forssaan. Yhtiö on myös yksi harvoista yrityksistä Suomessa, jolle on myönnetty kaksi kansainvälistä ympäristösertifikaattia: ISO 14 001 ja EMAS. Yhtiö laatii ympäristötavoitteita ja seuraa omia ympäristövaikutuksiaan tarkasti. Ulkoinen tarkastaja varmistaa toiminnan tason vuosittain tehtävillä tarkastuskäynneillä. Hän tarkastaa myös yrityksestä ulospäin lähetettävien ympäristötietojen paikkaansa pitävyyden. Myös ympäristöviranomaiset ja yhtiö itse arvioi omaa suoritustasoaan säännöllisesti. Yhtiön toimitusjohtajan Immo Sundholmin mukaan näillä toimenpiteillä varmistetaan, että yhtiön miinusmerkkiset vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä ja positiiviset vaikutukset puolestaan mahdollisimman suuria. - Jätekeskuksen suojarakenteiden avulla ja säännöllisen tarkkailun perusteella emme ole aiheuttaneet muutoksia lähiympäristössä. Puolueettoman näytteenottolaboratorion mukaan kaatopaikan vaikutuksia ei ollut näkyvissä missään lähes paristakymmenestä näytteenottopisteestä alueen ulkopuolella. Pölykään ei pääse mittausten mukaan kulkeutumaan alueen ulkopuolelle, Sundholm kertoo. - Nämä mittaukset vahvistivat, että tekemämme rakenteet ja investoinnit turvallisuuteen ovat olleet oikeita. Seurannan avulla pystymme reagoimaan tarvittaessa nopeasti. Parin vuoden takaisesta jätevesipumppaamon vaurioitumisesta johtunut hetkellinen pitoisuuksien kasvu alueen eteläpuoleisella suoalueella on korjaustoimenpiteiden avulla korjaantunut. Positiivisina vaikutuksina pyrimme lisäämään jätteiden hyötykäyttöä, jäteasemilla käyntiä ja lajittelua. Jäteaseman kävijämäärien kasvu on ylittänyt tavoitteemme. Hyötyjätteissä pienmetallin osalta emme ole puolestaan pysyneet tavoittelemallamme kasvuuralla, Sundholm summaa viime vuoden tuloksia. 400 350 300 296 Jäteaseman kävijämäärien kasvu on ylittänyt tavoitteemme. Hyötyjätteissä pienmetallin osalta emme ole puolestaan pysyneet tavoittelemallamme kasvu-uralla. Pienmetallin T määrä hyötyjätepisteessä 314 309 303 340 Hlöä 20000 15000 10000 Jäteasemien kävijämäärät hlöä 19 400 13 900 14600 10 800 11 800 250 200 150 100 223 5000 50 FIN-000047 0 2003 2004 2005 2006 2007 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007

7 JÄTEKONTIT ASTIOIHIN EKO- JA ALUEKERÄYSMAKSUISSA MUUTOKSIA Loimi-Hämeen Jätehuollon laskuttamat eko- ja aluekeräysmaksut ovat viime vuosina pysyneet lähes muuttumattomina. Varsinkin jätehuollon perusmaksuun eli ekomaksuun ei ole tullut korotusta aiemmin. Aluekeräysmaksua tarkistettiin viimeksi kolme vuotta sitten. Maksut eivät enää vastanneet kustannuksia, koska polttoaineen hinta ja yleinen kustannustason nousu ovat nostanut sekä kuljetus- että käsittelykustannuksia. Aluekeräysmaksuissa huomioidaan nyt UUTTA! myös vuonna 2005 tehty viimeisin jäteveron korotus, joka nosti nimenomaan käsittelyn hintaa. Jätemaksujen nostaminen mahdollistaa jatkossa palvelutason ylläpitämisen ja myös kehittämisen. Yhtiö voi paremmin toteuttaa asiakkaiden toivomia lisätyhjennyksiä jätepisteissä. Ekomaksutuotoilla järjestetään kuntiin lakisääteiset peruspalvelut, kuten hyötyjäte- ja ongelmajätehuolto sekä neuvonta. Tämä jätehuollon perusmaksu lähetetään kaikille vakituisille Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on saanut uuden ilmeen. Uuden tunnuksen ja ilmeen on suunnitellut forssalainen mainostoimisto Mainossatama Oy. Samalla uudistuvat myös Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n internetosoite, ja vapaa-ajanasunnoille jätehuoltoyhtiön omistajakuntien alueella. Ekomaksut nousivat vuoden alusta 1-1,5 euroa kotitaloutta kohden kiinteistön käyttötarkoituksesta riippuen. Aluekeräysmaksuilla järjestetään puolestaan jätehuolto niille kiinteistöille joilla ei ole omaa jätekuljetusta. Aluekeräysmaksu nousi vuodelle 2007 7-16 euroa kiinteistön käyttötarkoituksesta riippuen. Kylmäkosken kunnan alueella siirryttiin huhtikuun alussa kotitalouden sekajätteen keräyksessä isoista jätekonteista kiinteistökohtaisiin pienempiin jäteastioihin. Isot vihreät jätekontit poistuivat jätepisteistä muutoksen myötä. Muutos koski niitä kiinteistöjä, jotka ovat mukana Loimi-Hämeen Jätehuollon aluekeräysjärjestelmässä. Muutos ei koske kiinteistöjä, joilla on oma jätteenkuljetussopimus alueella toimivan kuljetusyrityksen kanssa. Kiinteistökohtainen aluekeräys on ollut käytössä jo Akaan kaupungin alueella parin vuoden ajan. Järjestelmä on vähentänyt selvästi pisteiden roskaantumista ja palvelu on muuttunut oikeudenmukaisemmaksi, kun astioihin ei kerry enää muiden kuin jätemaksun maksaneiden jätteitä. Myös suuremmat jäte-esineet ovat kulkeutuneet entistä tehokkaammin suoraan jäteasemalle. ENVITECH-KLUBILLE INNOSUOMI-PALKINTO Ympäristöalan yritykset Forssassa ovat niittäneet mainetta innovatiivisella toiminnallaan. Viimeisimpänä tunnustuksena tästä forssalaisia ympäristöalan yrityksiä ja organisaatioita edustavalle Envitech-klubille myönnettiin Kanta-Hämeen InnoSuomi-palkinto vuoden 2006 päätteeksi. Loimi-Hämeen Jätehuolto on ollut aktiivisesti kehittämässä klubin toimintaa ja yhteistä toimintamallia. Envitech-alueen palkittu toimintamalli ja ympäristöpalveluiden tarjonta ovat esillä internet-sivuilla: www.envitech.fi sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot Uusi nettiosoite www.lhj.fi Uudet sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@lhj.fi Henkilökohtaiset puhelinnumerot muuttuvat 0440-alkuisiksi toukokuun loppuun mennessä. Keskuksen puhelinnumero pysyy samana (03) 424 2600. Neuvonnan yhteydet: puhelin (03) 424 2619 neuvonta@lhj.fi Innosuomi-palkintoa vastaanottamassa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedottaja Pasi Kaskinen (vas.), ja toimitusjohtaja Immo Sundholm sekä Envor Group Oy:n toimitusjohtaja Mika Laine.

8 ONGELMAJÄTTEEN KERÄYSTEMPAUS VALMIINA LÄHTÖÖN Perinteisellä keräyskiertueella kerätään maksutta kotitalouksien ja maatilojen ongelmajätteet. Keräys on suunnattu kotitalouksille eikä yritysten ongelmajätteitä oteta vastaan. Tempauksessa ei oteta vastaan myöskään sähkö- ja elektroniikkalaitteita, vaan niiden vastaanottopaikka on jäteasemilla. Tuo keräykseen: öljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot, loisteputket, maalit, liuottimet, torjunta-aineet, ym. ongelmajätteet. Kun öljyjätteen eräkoko on vähintään 1000 litraa, öljyt noudetaan aina tilattaessa, 400-1000 litran erät noudetaan alueelle suuntautuvien muiden noutojen yhteydessä. Noudosta kannattaa sopia suoraan Ekokem Oy:n öljyjätepalvelun kanssa, puh. 010 7551 576. Toimita pienemmät öljyerät tempaukseen tai jäteasemalle. Öljytynnyreitä ei voi jättää keräykseen vaan ne on vietävä halkaistuina tai molemmista päistä avattuna jäteasemalle. ONGELMAJÄTETEMPAUSAIKATAULU 2007 Forssa ma 14.5.2007 16.15-16.45 ent.suonpään kauppa 17.00-17.30 Pietilän kauppa, Koijärvi 17.45-18.15 Matkun Teräsrakenteet Oy 18.30-19.00 Peräjoen Kylätalo 19.45-20.15 Vieremän Uitontien risteys Toijala ti 15.5.2007 16.45-17.15 17.30-18.00 18.15-19.15 19.30-19.45 Viiala ke 16.5.2007 17.30-18.00 Koskenkyläntien kuormausalue 18.15-19.00 Keskustan ala-aste, parkkipaikka 19.15-19.45 Rasin koulun piha Humppila pe 18.5.2007 16.00-16.30 Kakkostien levähdyspaikka 17.15-18.00 Venäjän kenttä 18.15-19.15 Seurojentalo Jokioinen ma 21.5.2007 17.15-17.45 18.00-18.30 19.00-19.30 19.45-20.15 20.30-21.00 Arajärvi Heikki Tmi, Arajärvenkuja2, Tori Nahkialan koulu Ellilän Kievari, Tyriseväntie Kari-Matti Heikkilä, Murronkulmantie 206 Vaulammin Urheilutalo Kalakosken ala-aste ent. Minkiön kyläkauppa Latovainion urheilukenttä Ypäjä ti 22.5.2007 17.00-17.45 Ypäjänkylä, Seurojentalo 18.30-19.30 Ypäjän paloasema, keskusta 19.45-20.15 Forssantie, Palikkalan levähdysalue Punkalaidun ke 23.5.2007 15.30-16.00 Pohjoisseudun nuorisoseurantalo 16.30-17.00 K-Huoltopiste Koskioinen Ky, Urjalantie 621 17.30-18.00 Kiertolan koulu, Murronharjuntie 890 18.45-19.15 Parkkipaikka Kauppakadun ja Puistotien kulmassa 19.30-20.00 Majatalo Hiidenhelmi, ent.vanhainkoti 20.30-21.00 Kanteenmaan koulu Somero to 24.5.2007 16.30-17.15 Pajulan koulu 18.00-18.45 Pitkäjärven koulu 19.00-19.45 Ollilan koulu Somero pe 25.5.2007 14.30-15.00 Häntälän koulu 16.00-16.30 Terttilän koulu 17.00-17.30 Oinasjärven koulu 17.45-18.15 Somerniemen torin paikoitusalue Tammela ma 28.5.2007 16.00-16.30 16.45-17.15 17.45-18.30 18.45-19.15 19.30-20.00 Portaan ent. kyläkauppa Liesjärvi, työväenyhdistyksen talo Letkun Puoti Riihivalkaman koulu Torro, Sohkasen kuivuri Tammela ti 29.5.2007 16.00-16.30 Saaren koulu 16.45-17.15 Manttaalitalo 18.00-18.30 Teuron koulu 18.45-19.15 Susikkaan kylätalo 19.30-20.00 Neste, Kaukjärvi Urjala ke 30.5.2007 15.00-15.45 Halkivaha, Seuraintalo 16.30-17.00 Urjalankylä, Kaunisto 17.15-17.45 Puolimatkan ala-aste 18.30-19.15 Lasitehtaan parkkipaikka 19.30-20.00 Menonen, VPK 20.15-20.45 Paloasema Kylmäkoski to 31.5.2007 14.00-14.30 Riisikkala/Tapiola 14.45-15.15 Sotkia, Nuorisoseuraintalo 15.30-16.00 Elecster, Sontulantie 382 17.00-17.30 Kirkonkylän ala-aste 17.45-18.15 Savikoski, Kari Ruokolan kuivuri 18.45-19.15 Maanmiesseurantalo, Taipaleentie 19.30-20.00 Asemakoulun piha Kiikoinen pe 1.6.2007 16.45-17.30 Kiikoisten Stl, Kiikostentie 8 17.45-18.30 Kiikoisten SEO, Jaarantie 11 18.45-19.30 Jorma Jalonen, Nimenmaantie 785 Vammala ma 4.6.2007 15.00-15.45 16.15-16.45 17.45-18.30 19.00-19.45 Ratakatu, P-alue, jäähallia vastapäätä Karkun koulu Ellivuoren tienhaara, Shell Illon koulu. alakenttä Äetsä ti 5.6.2007 15.00-15.45 Kiimajärven kylätalo 16.00-17.00 Äetsän koulu ja Sarkia-lukio 17.15-18.00 Vähähaaran kotiseututalo 18.15-19.00 Peuhula, tori 19.30-20.00 Keikyän koulu Alastaro ke 6.6.2007 15.00-15.45 Kahvila Karoliina 16.00-16.30 Autokorjaus, J. Hulsi, Tammiaistentie 117 17.00-17.30 18.00-18.45 19.00-19.30 Oripää to 7.6.2007 16.00-16.30 17.00-17.45 18.30-19.15 Mellilä pe 8.6.2007 16.00-16.45 Pentti Oksasen tila 17.00-17.30 Isoperän ala-aste 17.45-18.45 Mellilän keskusta, rata-alue Koski ma 11.6.2007 16.00-16.30 17.00-17.30 18.15-18.45 19.00-19.45 Loimaa ti 12.6.2007 16.00-16.45 Hirvikoski, kunnan varasto 17.15-18.00 Kojonkulma, Kojontupa 18.15-18.45 Orisuo, Kerhotupa 19.15-19.45 Metsämaa, Kalliohovi Loimaa ke 13.6.2007 16.00-16.45 Niinipirtti 17.00-17.45 Pappinen, Eskolan kuivuri 18.00-18.45 Piltola, Hulsin piha 19.15-20.00 Kauhanoja, Lieskiven paja Yläne to 14.6.2007 15.00-15.30 16.00-16.30 16.45-17.15 18.15-19.00 19.15-19.45 Asko Aalto, Rannantie 155 Keskusta, Siwa Palkeispirtti Myllykylä, Saarelaisen kuivuri Latvan koulu Paloasema Keskusta, Paloasema Hongiston kylä, Pohjolan tienhaara Koivukylä, Eino Saarinen Teboil, Koskentie Heinijoen koulu Rannanmäen levähdys/ parkkipaikka Pentti Peltolan kuivurin piha Kirkonkylä (keskustori) Paimenmäki, Keihäskoski Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti kotitalouksiin ja yrityksiin huhtikuu 2007 Toimitus: Pasi Kaskinen, LHJ Elviira Hakkarainen, LHJ Marianne Laukkanen, LHJ Johanna Talikainen, Mainossatama Oy Kuvat: Johanna Talikainen, Mainossatama Oy Mira Valjakka, Mainossatama Oy Antti Raita Heidi Cavén Ulkoasu ja taitto: Mira Valjakka, Mainossatama Oy Painopaperi: Stora Enso Solaris Press 65 g/ m² Paino: Priimus Paino Oy, Loimaa Painos: 68 000 kpl Jakelu: Suomen Posti Oy