Kielikasvatusfoorumi, rinnakkaisseminaari Opetushallitus Finlandia-talo Ilona Kuukka Katriina Rapatti

Samankaltaiset tiedostot
opetusneuvos Katri Kuukka, Opetushallitus äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Katriina Rapatti, Lehtikuusen koulu

S2-kehittämispäivät Katriina Rapatti Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, S2-opettaja Hakunilan koulu, Vantaa

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Arkistot ja kouluopetus

Aikuisten perusopetus

Monilukutaito. Marja Tuomi

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

OPS Minna Lintonen OPS

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Uudet OPSit- uusi lukutaito?

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

KIELITIETOINEN OPETUS - KIELITIETOINEN KOULU

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Lahden kv-syyspäivät etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Opetushallituksen terveiset opetussuunnitelmatyöstä ja muista ajankohtaisista asioista

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Nuorisotyo oppitunneilla

Uuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Horisontti

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Opetussuunnitelman perusteiden päälinjaukset

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Go for it! ja OPS 2016

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Jorma Joutsenlahti / 2008

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

VANHEMPAINILTA Opsii!

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Monilukutaidon vahvistaminen esi- ja perusopetuksessa

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Opetussuunnitelmasta opettajille Mikä muuttuu ja miksi?

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

OPPIAINEET. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

Transkriptio:

Kielikasvatusfoorumi, rinnakkaisseminaari Opetushallitus Finlandia-talo 28.10.2014 Ilona Kuukka Katriina Rapatti

Ops 2016 kehyksenä Monilukutaito ja kouluopetus Kielitietoisuus Kielitietoinen oppilaitos Kielitietoisia menetelmiä 10/28/2014 2

YLEINEN OSA Luku 3: Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet Luku 4: Koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet OPPIAINEKOHTAISET OSIOT laaja-alainen osaaminen kuvattu vuosiluokkaasteittain vuosiluokat 1 2 vuosiluokat 3 6 vuosiluokat 7 9 Jokaisen oppiaineen tavoitteissa kerrottu, mihin laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuteen tavoite liittyy mukana myös hyvän osaamisen kriteereissä

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Monilukutaito (L4) Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Toimintakulttuuri: Kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen ja vastuu ympäristöstä Osallisuus ja demokraattinen toiminta Oppiva yhteisö Hyvinvointi ja turvallinen arki Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

MA Opetuksen tavoitteet Kriteerit hyvälle osaamiselle T3 vahvistaa oppilaan kykyä havaita ja ymmärtää oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä Oppilas ymmärtää oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. T4 harjaannuttaa oppilasta täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti Oppilas osaa ilmaista matemaattista ajatteluaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

BI Opetuksen tavoitteet Kriteerit hyvälle osaamiselle T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta Oppilas tuntee eliökunnan luokittelun periaatteet, osaa nimetä eliöiden rakenteita sekä ymmärtää eliöiden elintoimintoja. Oppilas osaa vertailla eri eliöryhmien sukulaisuutta rakenteellisten ja toiminnallisten sopeutumien pohjalta sekä tunnistaa, luokittelee ja vertailee eliöryhmiä.

Mikä merkitys opetuksen kannalta on sillä, että oppiaineiden tavoitteet on kytketty laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksiin? EI: uusia sisältöjä tai suoritusmentaliteettia ( tässähän tämä tulee hoidettua )

Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet luovat kehykset oppiaineiden opetukselle: näyttävät suunnan: Millaiseen osaamiseen opetuksella pyritään? auttavat valitsemaan tarkoituksenmukaisia sisältöjä auttavat punnitsemaan teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen suhdetta auttavat valitsemaan mielekkäitä työtapoja luovat oppiaineiden opetukselle yhteiset tavoitteet.

NORMIOSA + TUKIOSA

Inhimillisen oppimisen tunnusomainen piirre on, että se on merkityksenmuodostamisen prosessi semioottinen prosessi.. Inhimillisen merkityksenmuodostamisen prototyyppi on kieli. Halliday 1993, 97.

kielen toimintaympäristöt kulttuurisesti ja sosiaalisesti yhä moninaisempia tekstit yhä monimuotoisempia kontaktit yhä monimuotoisempia edellyttävät myös pedagogista muutosta

literacy yhteisöllisten tekstilajitaitojen hallintaa kielen merkitykset ja rakenne syntyvät ja muokkautuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa lukeminen ja kirjoittaminen ovat sidoksissa kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiinsa kouluopetuksessa korostuu helposti yksilön taito

laaja-alaiset tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taidot tekstit puhuttuja, kirjoitettuja, kuvia, graafeja, ääntä kyky hankkia, muokata, tuottaa, esittää, analysoida, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja -tilanteissa sekä perinteiset että monimediaiset, teknologisesti tuetut oppimisympäristöt

lukemisen ja kirjoittamisen taidot eivät kehity muun toiminnan oheistuotteina lukemista ja kirjoittamista täytyy tietoisesti opettaa opettajan päävastuuna oppiaineesta riippumatta on kehittää oppilaidensa tekstitaitoja

sisältö ja kieli erottamattomia, joten: kaikki opettajat opettavat kieltä kognitiota ei ole ilman kieltä eikä se ole kielestä erillinen ilmiö ajattelutaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen perusta

uudet opsin perusteet: eri tiedonalojen kieli Sonja Nietoa mukaillen: Tärkein kysymys monikulttuurisessa opetuksessa: Miten maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäävät matematiikassa?

1. Look, it s making them move. Those didn t stick. Kato, se saa ne liikkuu. Noi ei tarttunu. 2. We found out the pins stuck on the magnet. Me saatiin selville, että nastat tarttuvat magneettiin. 3. Our experiment showed that magnets attract some metals. Kokeemme osoitti, että magneetti vetää puoleensa joitain metalleja. 4. Magnetic attraction occurs only between ferrous metals. Magneettista vetovoimaa ilmenee ainoastaan rautapitoisten metallien välillä. (Gibbons 2002.)

arkisessa kielessä prosesseja kuvataan verbeillä Magneetti vetää puoleensa joitain metalleja. tieteen kielessä prosesseista puhutaan nimillä Magneettista vetovoimaa ilmenee ainoastaan rautapitoisten metallien välillä. kieliopin ilmiö: nominaalistus, kieliopillinen metafora

merkitysten luomista ja tulkintaa tekstilajitaitoja

Kielitietoinen koulu ja opetus Monilukutaito Tekstilajitaidot =?

kaikissa aineissa luetaan ja kirjoitetaan eri tekstilajeihin kuuluvia tekstejä tekstilaji ohjaa kirjoittajan/puhujan ja lukijan/kuulijan valintoja tekstilaji konkretisoituu teksteinä luovan kirjoittamisen perusta ei ole vain sanojen ja rakenteiden hallintaa merkitysten tuottamisen ja tekstien käyttöyhteyksien hallintaa

kuvataan luokitellaan määritellään selostetaan ohjataan argumentoidaan arvioidaan kerrotaan tarinoita

eri toiminnoissa kielen resursseja hyödynnetään eri tavoin toistuviin tilanteisiin muodostunut omanlaisensa rakenteet, toistuvat merkityskuviot genret eli tekstilajit

Genre is a staged, goal oriented, social process (Rose & Martin 2012) sosiaalinen toimintatyyppi tavoitteellinen prosessi, jolla luodaan merkityksiä vaiheittainen: useampia askeleita Genres are how things get done, when language is used to accomplish them. (Martin 1985:248)

D. Rose, R2L, 2006 26

The Swimming Carnival I went in The nace 4 nace and fun Thursday Year 3 Rose & Martin 2012, 33.

usein multimodaalinen: piirroskuvia tekstin ohessa kerrotaan yksittäinen tapahtuma ja reaktio siihen kokemusta ei jäsennetä ajallisesti ei synny tapahtumien ketjua tavoitteena omakohtaisen kokemuksen jakaminen The Swimming Carnival I went in The nace 4 nace and fun Thursday Year 3 Rose & Martin 2012, 33.

On the holiday I went to my dads for 3 weeks an we went to ante Jhins house for crismuse. I got Leogo and a humonic I was very happy to se (vey?) famle BLak Year 5/6 Rose & Martin 2012, 34.

Jaksot: Alkutilanne Tapahtumien kerronta kerrotaan elämyksellisestä tapahtumasta tai tapahtumaketjusta jäsentyy ajallisesti tavoitteena ihmisen tai ihmisen käyttäytymisen moraalinen arvio On the holiday I went to my dads for 3 weeks an we went to ante Jhins house for crismuse. I got Leogo and a humonic I was very happy to se (vey?) famle BLak Year 5/6 Rose & Martin 2012, 34.

When I was walking up to MSCOX room I seen a suitcase. And aslimy thing hanging out and it looked like a baby octopus. AT first I was scared but when I took it wasn t that scary. Then I looked up closer I seen a face with to big eyes I jumped. It looked like a cat. I went over to open it and it was a cat palyi with a baby toy. I laughed at myself and the cat looked up at me and meowed at me. THE END. Year 7 Matin & Rose 2012, 46.

Jaksot: Alkutilanne Merkittävä tapahtuma Reaktio kerrotaan epätavallinen tapahtuma tavoitteena tunnereaktion jakaminen lukijan kanssa When I was walking up to MS COX room I seen a suitcase. And a slimy thing hanging out and it looked like a baby octopus. AT first I was scared but when I took it wasn t that scary. Then I looked up closer I seen a face with to big eyes I jumped. It looked like a cat. I went over to open it and it was a cat palyi with a baby toy. I laughed at myself and the cat looked up at me and meowed at me. THE END. Year 7 Matin & Rose 2012, 46.

A fish was swimn inthe worta. He heard a Splash and a car falld in theworta car. Help, help said the man. The fish help the man swim to the beach. Esikoulu Rose & Martin 2012, 43.

Jaksot: Alkutilanne Käänteeseen johtava tapahtumaketju Ratkaisu A fish was swimn inthe worta. He heard a Splash and a car falld in theworta car. Help, help said the man. The fish help the man swim to the beach. kertomuksen välttämätön ehto: ongelma Esikoulu Rose & Martin 2012, 43.

Historian opetus Luonnontieteiden opetus menneistä tapahtumista kertominen historian kuvaaminen historian selittäminen tieteellisten kokeiden tekeminen tapahtumien selittäminen tieteellisesti tieteellisen tiedon järjestäminen argumentointi historiasta tieteen haastaminen

Historian opetus Luonnontieteiden opetus menneistä tapahtumista kertominen historian kuvaaminen historian selittäminen tieteellisten kokeiden tekeminen tapahtumien selittäminen tieteellisesti tieteellisen tiedon järjestäminen argumentointi historiasta tieteen haastaminen

näkymättömän tekeminen näkyväksi tekeminen: merkityksen muodostuminen tavoitteet riittävän korkealle heikommin menestyviä tuetaan vuorovaikutuksellisen ohjauksen avulla kaikkien vaiheiden opettaminen ja tekeminen yhdessä ennen itsenäisen tehtävän antamista opetustilanne vs. koetilanne

Scaffolding oppimisympäristössä Opettajan säätelemä Yhteinen työskentely Oppilaan säätelemä opettajan johtama/ mallintama minä teen, sinä katsot yhteinen työskentely/ opettaja yhdessä oppilaiden kanssa minä teen, sinä autat/ sinä teet, minä autan itsenäinen oppilaan johtama sinä teet, minä katson Acevedo & Lövstedt 2011, adapted from: Strategic Reading: Guiding Students to Lifelong Literacy by Jeffrey Wilhelm, Tanya Baker, and Julie Dube. Copyright 2001 38

Genrepedagogiikan pohjana systeemisfunktionaalinen käsitys kielestä ja teksteistä (Michael Halliday): Tilanne, jossa kieltä käytetään, on saumattomassa yhteydessä kieliopillisiin rakenteisiin.

ALA SISÄLLÖL- LINEN konteksti OSALLISTUJA- ROOLIT teksti VUOROVAIKUTUK -SELLINEN osallistujat, prosessit, olosuhteet lauseet modaalisuus, ajan ilmaiseminen, persoona kirjaimet äänteet ILMENEMIS- MUOTO TEKSTUAA- LINEN teeman valinta, viittaussuhteet, koheesio, loogiset kytkennät

Euroopan herruus oli käden ulottuvilla Tilsitin kädenlyönti kiusallinen vuotokohta muistutus kuolevaisuudesta putoaa kuin kypsä hedelmä Ranskan syliin Ilmestyskirjan peto tarjota porkkanaa

Alina: -- ja se putoaa kuin kypsä hedelmä Ranskan syliin Nadja: niinku silleen et niinku mä tajusin niinku silleen et se ottaa sen niinku syliin tai jotain tolleen Alina: No kyl mä tajusin et niinku et se hävisi siinä vaiheessa et niinku se on kaatunut 42

Hafsa: mä en tajunnu mitä se tarkottaa pelinappula Sandra: no must tuntuu et se on vähä niinku ne käytti Suomee vähä niinku sellane leikkilelu 43

Simone: -- selitä -- syleilivät Samira: niin ku sylkee kättä ja lyö kättä yhtee (naurua) Simone: leppymätön Samira: eiks se oo sitä et ei lepää koskaan 44

Alina: - ei se voittanut Iso-Britanniaa ku siinä oli enemmän saaria merellä siin oli se se oli voimakaampi sit ku Nepaleo yritti tai käski tota Iso- Britannian et niinku se ei sais osta muiden maasta mitää tavaroit eikä saanu käydä kaupoissa koska se ei kummiskaa tiiätkö kuitenkaa voittanu Iso- Britannialle se yritti kovasti -- Alina: sit se yritti laittaa Venäjän ja Ruotsin sotaan mut Ruotsi ei suostunut siihen sit ne teki sille niinku jos Venäjä olis hyökkäämässä Suomeen nii sit se sais tiiätkö myös Ruotsin Nadja: sit se Kustaa Aadolf se niiku inhos sitä Napoleonia Alina: no kun ne oli niin mustasukkaisia 45

Aiheesta lisää: Vesa Heikkinen ym. (toim.): Genreanalyysi: Tekstilajitutkimukse n käsikirja. Gaudeamus 2012.

48

Ilona Kuukka Katriina Rapatti (toim.): Yhteistä kieltä luomassa suomea opetteleva opetusryhmässäni. Opetushallitus 2009.

New London Group 1995: A Pedagogy of Multiliteracies: Designing Social Futures. Harvard Educational Review; Spring 1996: 66, 1. Cope, Bill & Kalantzis, Mary 2000: Multiliteracies. Literacy Learning and the Design of Social Futures. Routledge. Lankshear, Colin & Knobel Michele 2003: New Literacies. Changing Knowledge and Classroom Learning. Open University Press. Unsworth, Len 2008: New Literacies and the English Curriculum. Continuum. Unsworth, Len 2008: Multimodal Semiotics. Functional Analysis in Contexts of Education. Continuum. Unsworth, Len 2001: Teaching Multilitearcies Across the Curriculum, Changing contexts of text and image in classroom practice. http://www.newliteracies.com.au/