PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 36/2014/2 Dnro ESAVI/14/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2014 ASIA HAKIJAT Vääräkosken padon muuttaminen pohjapadoksi, Janakkala Veli Hietasen kuolinpesän osakkaat Reijo Hietanen ym. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Veli Hietasen kuolinpesän osakkaat Reijo Hietanen, Vuokko Jaatinen, Hilkka Hietanen, Raija Hietanen, Kaisa Lehtinen ja Pertti Mankonen ovat 24.1.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet vesilain mukaista lupaa nykyisen Mallasjoen Vääräkosken padon pysyttämiseen siten muutettuna, että tasoluukuilla säädettävän juoksutusaukon eteen rakennetaan kiinteä pohjapato hakemukseen liitetyn 30.5.2012 päivätyn suunnitelman mukaisesti Mallinkaisten ja Turengin kylissä Janakkalan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HANKETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Hämeen läänin Kuvernöörin 21.12.1912 antamassa päätöksessä nro 2106 Ossian Sivénille oli myönnetty lupa asettaa Vääräkoskessa sijaitsevaan vesilaitokseensa vesirattaan sijaan kaksi turbiinia. Luvan edellytyksenä oli muun muassa, että Mallasjoessa sijaitsevan padon aukot tuli sulkea luukuilla siten, että vedenkorkeus padon yläpuolella ei missään olosuhteissa ollut ylempänä kuin 13,00 m vesilaitoksen kiintopisteen (K = 10,00 m) tasossa. Länsi-Suomen vesioikeus oli 14.11.1989 antamallaan päätöksellä nro 85/1989/1 muuttanut Paavo Alaspään, Ilkka Koskelan ja Heikki Ojalan yhteisestä hakemuksesta Hämeen läänin Kuvernöörin 21.12.1912 antamaa Vääräkosken vesilaitosta koskevaa päätöstä siten, että padon kaikki aukot oli pidettävä kokonaan auki silloin, kun vedenkorkeus välittömästi padon yläpuolella oli ylempänä kuin 12,33 m vesilaitoksen kiintopisteen (K = 10,00 m) tasossa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (15) Vesiylioikeus oli 26.9.1990 antamassaan päätöksessä nro VYO 152/1990 kumonnut vesioikeuden päätöksen nro 85/1989/1 ja palauttanut asian vesioikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Vesiylioikeuden päätöksen mukaan vesioikeuden tuli ennen asian ratkaisemista varata hakijoille tilaisuus vesioikeuden asettamassa määräajassa hakea ojitustoimitusta ja toimittaa vesioikeudelle toimitusinsinöörin laatima suunnitelma siltä osin, kuin asia saatetaan vesioikeuden ratkaistavaksi. Länsi-Suomen vesioikeus oli 17.12.1993 antamallaan päätöksellä nro 97/1993/1 jättänyt asian käsittelyn sikseen, koska hakijat olivat kirjeessään 9.9.1991 ilmoittaneet panneensa asian vireille ojitustoimituksessa eikä vesioikeudelle ollut tuon ajankohdan jälkeen toimitettu uutta vesiylioikeuden päätöksessä tarkoitettua hakemusta. Vesioikeus oli lisäksi todennut, että jos ojitustoimituksen toimitusinsinööri katsoi, että hankkeeseen tarvittiin vesilain 6 luvun 2 :n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu vesioikeuden lupa ojitustoimituksen jatkamiseksi, hakijat voivat toimittaa vesioikeudelle sitä koskevan uuden lupahakemuksen. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Hankealue on kokonaisuudessaan kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Vääräkosken pato sijaitsee Mallasjoessa Mallinkaisten ja Turengin kylissä Janakkalan kunnassa. Padon yläpuolella sijaitsee Myllylampi. Padon alapuolella on pieni lampare. Vuonna 1956 toimintansa lopettaneesta Vääräkosken myllystä on enää jäänteitä jäljellä. Vuosien 1979 ja 1980 vaihteessa toimintansa lopettaneen sahan saharakennus laitteineen on edelleen olemassa ja on melko hyväkuntoinen. Myllylammen rannoilla ja sen välittömässä läheisyydessä on 12 kiinteistöä, joista hakijat omistavat kiinteistöt Mallasranta 165-432-4-139, Myllytila 165-418-1-57, Rantaruoho 165-418-1-6 ja Vellamo 165-418-1-5. Myllylammen ja padon alapuoleisen lampareen vesialueet kuuluvat yhteisiin vesialueisiin 165-418-876-1, 165-420-876-1 ja 165-432-876-1. Hankkeen taustaa Hämeen läänin Kuvernöörin 21.12.1912 antaman päätöksen nro 2106 nojalla rakennettu Vääräkosken pato sortui ukkossateen aiheuttaman tulvan aikana vuonna 1988 ja se rakennettiin uudelleen. Tällöin vedenjohtorakenteita muutettiin. Nykyisellä padolla ja siinä olevilla vedenjohtorakenteilla ei ole vesiviranomaisten lupaa. Pato oli alkuaan kolmeaukkoinen. Siinä oli vedenjohtokanavat sahalle ja myllylle sekä tasoluukuilla säädettävä ohi/tulvajuoksutusuoma. Sahan lopettamisen jälkeen sinne johtanut vesikanava suljettiin ja betonimuuri muu-
3 (15) rattiin umpeen. Ukkossateen aiheuttaman tulvan aikana vuonna 1988 pato sortui osittain. Murtuma tapahtui pääosin ohi/tulvajuoksutusuoman kohdalla, jossa kiviarkkuperusteinen puukantinen siltarakennelma petti. Myllyuoma ja sen tasoluukku säilyivät tulvassa. Vuoden 1988 tulvan jälkeen kiviarkkuperusteisen sillan tilalle rakennettiin ellipsinmuotoinen rumpu ja heti sen yläpuolelle tehtiin betonikynnys korkeuteen +11,55 m hankkeen tasossa. Rummun alapinnan korkeus on +10,75 m ja yläpinnan korkeus +12,70 m. Rummun kohdalla putouskorkeus on siten 80 cm. Rummun suurin leveys on 2,68 m ja suurin korkeus 1,95 m. Rummun pituus on 9,3 m ja se on käytännössä vaakasuorassa. Padon uusimisen yhteydessä tieuraa nostettiin jonkin verran ylemmäksi. Hankkeen korkeuskiintopisteen korkeus N 60 -korkeusjärjestelmässä on +86,65 m. Hankkeen tason korkeuksiin tulee siten lisätä 76,65 m, jotta saadaan korkeus N 60 -korkeusjärjestelmässä. Juoksutusta säädellään kahdella ellipsirummun edessä olevalla käsikäyttöisellä tasoluukulla. Lisäksi padossa on myllykanavan tasoluukku, mutta sitä ei ole hyödynnetty juoksutukseen muulloin kuin vuonna 2004, jolloin se jouduttiin avaamaan konevoimin rankkasateen jälkeen. Myllykanavan tasoluukku on huonokuntoinen ja vuotaa jonkin verran. Myllyaukon alapinnan korkeus on +11,70 m hankkeen tasossa ja yläpinnan korkeus +12,80 m sekä leveys 1,05 m. Myllylampi ja padon alapuolinen lampare ovat muodoltaan ja pohjan tasoltaan samanlaisia kuin padon rakentamisen aikana. Padon kokonaispurkautumiskyky on noin 6,0 m 3 /s Myllylammen vedenkorkeudella +12,55 12,60 m hankkeen tasossa, kun sekä ellipsirummun että myllykanavan tasoluukut ovat kokonaan auki. Tämä riittää kerran 20 vuodessa sattuvan tulvan aikana, mutta harvemmin toistuvan tulvan aikana vettä saattaa purkautua padon yli kulkevan tienkin yli. Hankkeen tarkoitus Hankkeessa on tarkoitus pysyttää Hämeen läänin Kuvernöörin 21.12.1912 Vääräkosken padosta antaman päätöksen mukaiset Myllylammen vedenkorkeudet ennallaan ja säilyttää päätöksen mukainen vakiintunut tila. Nykyisen tasoluukuilla säädettävän padon hoitaminen on vaivalloista ja vaatii padonhoitajan jatkuvaa läsnäoloa. Siksi ellipsirummun edessä olevat kaksi tasoluukkua poistetaan ja rakennetaan ellipsirummun eteen kaareva pohjapato. Samassa yhteydessä muokataan padon alapuolista kivikkoa ja nostetaan hieman padon alapuolella sijaitsevan pienen lampareen vedenkorkeutta rakentamalla kivistä ja moreenista pohjakynnys lampareen luusuaan. Vesistötiedot Vääräkoski sijaitsee Mallasjoessa Mallinkaistenjärven alapuolella. Vääräkosken valuma-alueen pinta-ala Myllylammen luusuassa on 35,6 km 2 ja järvisyys 7,9 %. Mallinkaistenjärven valuma-alueen pinta-ala järven luusuassa on 12,6 km 2 ja järvisyys 20,5 %. Myllylammen valuma-alueen pintaala ilman Mallinkaistenjärven valuma-aluetta on 23,0 km 2 ja järvisyys 1,0 %.
4 (15) Vääräkoskelta ei ole käytettävissä mitattuja virtaamatietoja. Valuma-alueen ominaisuuksien perusteella arvioituna virtaamien keski- ja ääriarvot osavaluma-alueittain ovat seuraavat: Mallinkaistenjärven Myllylampi ilman Vääräkoski luusua Mallinkaistenjärveä HQ 1/20 0,57 m 3 /s 4,8 m 3 /s 5,37 m 3 /s MHQ 0,35 m 3 /s 3,0 m 3 /s 3,35 m 3 /s MQ 120 l/s 220 l/s 340 l/s MNQ 10 l/s 25 l/s 35 l/s NQ ~ 2 l/s ~ 20 l/s ~ 22 l/s Edellä olevat ylivirtaamat on arvioitu Kaiteran nomogrammin avulla. Lumen vesiarvon keskimääräisenä kevätmaksimina on käytetty 120 mm. Valumaalueen pohjoisosassa on Ellanharjun ja Peeletinmäen pohjavesialueet, joiden ansiosta alivirtaama (NQ) on noin 20 l/s. Vääräkosken padon yläpuolella sijaitsee Myllylampi, jonka pinta ala on 4,7 ha ja rantaviivan pituus 2 300 m. Myllylammen vedenkorkeuksista ei löydy kirjattua tietoa. Hämeen läänin Kuvernöörin vuoden 1912 päätöksessä on todettu, että vedenkorkeus ei saa padon yläpuolella nousta korkeammalle kuin +13,00 m hankkeen tasossa. Padonhoitajalta saatujen tietojen mukaan Myllylammen vedenkorkeus on pyritty pitämään välillä +12,40 12,50 m hankkeen tasossa. Kevään 2012 aikana vedenkorkeuksia on seurattu melko säännöllisesti ja ne ovat vaihdelleet välillä +12,41 12,53 m. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Ellipsirummun kaksi tasoluukkua poistetaan ja ylävirran puolelle rakennetaan kaareva teräsponteilla vahvistettu pohjapato (ylisyöksypato). Teräspontit ovat suoria ja 60 cm leveitä Larsen 603 -pontteja. Teräsponttiseinämän pituus on 28 m. Myllylammen pohjankorkeus patolinjan lähellä on +11,4 12,0 m hankkeen tasossa ja yhdeksän metrin päässä patolinjasta noin +10,50 m. Pohjan päällä on 0,2 0,4 m paksu kerros pehmeää savea ja sen alapuolella kovaa savea. Patolinjan lähellä teräspontit ovat kolmen metrin pituisia ja kauempana patolinjasta neljän metrin pituisia ja ne upotetaan kovaan pohjaan noin 1,5 2 m:n syvyyteen. Teräsponttien molempien puolien luiskat kivetään työn edetessä. Pohjapadon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuudeksi tulee noin 1:3 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuudeksi sitä pienempi. Lopuksi pontit leikataan määrättyyn muotoon ja niiden kulmat hitsataan vakauden lisäämiseksi kiinni toisiinsa. Kaarevan teräsponttiseinämän harjan keskelle tulee v-muotoinen alivirtaama-aukko, jonka alakärjen korkeus on +12,37 m hankkeen tasossa sekä aukon yläreunan korkeus +12,40 m ja leveys 0,40 m. Harja nousee molemmilla puolilla alivirtaama-aukon yläreunasta mitattuna 12,20 m:n tai 13,20 m:n matkalla korkeuteen +12,45 m ja kummallakin
Hanketta varten tarvittavat alueet Hanketta koskevat suostumukset 5 (15) reunalla korkeuteen +12,60 m. Tavoitteena on, että työn valmistuttua vesi putoaa koskimaisesti padonharjalta kohti ellipsirummun kynnystä. Myös Myllykanavan tasoluukku poistetaan töiden aikana väliaikaisesti. Myllylammen vedenkorkeuden laskettua määräävän kynnyksen tasolle selviää tämän tasoluukun ja sen tukirakenteiden kunto. Tukirakenteet ja tasoluukku uusitaan todennäköisesti kokonaan. Myllykanavan tasoluukku pidetään myös töiden valmistuttua kokonaan suljettuna, mutta se voidaan hyvin harvinaisissa poikkeuksellisissa tulvatilanteissa avata traktorilla tai kaivukoneella. Pohjapadon rakentamiseen käytetään joko kaivukonetta tai isoa traktorikaivuria. Tarvittavat materiaalit tuodaan patopaikalle traktorilla tai kuormaautolla padon yli menevää tilustietä pitkin. Teräslevy asennetaan niin, että se tulee molemmista päistä kiinni patolinjaan. Tarvittaessa teräslevyn ja padon väliin asennetaan tiiviste. Työt on tarkoitus suorittaa alivirtaamakautena mieluiten loppukesällä. Padon ellipsirummun alapuolista jyrkkää kivistä putousta vahvistetaan ja nostetaan hieman padon alapuolella olevan lampareen vedenkorkeutta rakentamalla kivistä ja moreenista pohjakynnys lampareen luusuaan. Pohjakynnyksen kohdassa pohjan korkeus on +8,95 9,00 m hankkeen tasossa ja uoman leveys noin 5 m. Kynnyksen harjan korkeudeksi tulee +9,40 m. Harja tehdään sen pysymisen varmistamiseksi virtaussuuntaan noin 2 m pitkäksi. Ylävirran puoleinen luiska tehdään kaltevuuteen noin 1:6 ja alavirran puoleinen luiska kaltevuuteen noin 1:10 1:15. Nykytilassa lampareen alivedenkorkeus on noin +9,10 9,13 m, joten alivedenkorkeus nousee hankkeen johdosta noin 30 cm. Keskivedenkorkeuden muutos on pienempi ollen arviolta noin 20 cm. Hankkeella ei ole vaikutusta tulvakorkeuksiin, koska lampareen alapuolinen uoma määrää jatkossakin tulvakorkeudet lampareessa. Toimenpiteet eivät vaikuta ellipsirummun purkautumiskykyyn. Vääräkosken pohjapato rakennetaan suurimmalta osaltaan (noin 230 m 2 ) Mallinkaisten osakaskunnan hallinnoimalle yhteiselle vesialueelle 165-418-876-1, jolle myös padon alapuolisen lampareen pohjakynnys sijoittuu kokonaisuudessaan (50 m 2 ), ja pieni osa pohjapadon ylävirran puoleisesta luiskasta (noin 10 m 2 ) sijoittuu Turengin osakaskunnan hallinnoimalle yhteiselle vesialueelle 165-432-876-1. Hakijat omistavat näiden rakenteiden kohdalla olevien rantojen maa-alueet ja ne maa-alueet, joihin vaikuttaa padon alapuolisen lampareen veden nousu, sekä suuren osan Myllylammen rantojen maa-alueista. Mallinkaisten osakaskunta on antanut kirjallisen suostumuksensa hankkeelle. Myllylammen muiden kuin hakijoiden omistuksessa olevien ranta-
6 (15) kiinteistöjen omistajat ja lammen yläpuolisen ojanvarren rannanomistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa hankkeelle. Hankkeen kustannukset Hankkeen kustannusarvio on noin 31 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Hankkeen vaikutukset Pohjapadon rakentamisen jälkeen Myllylammen vedenkorkeuksien eri virtaamatilanteissa arvioidaan olevan seuraavat: Virtaama Vedenkorkeus (hankkeen taso) HQ 1/20 5,0 m 3 /s HW 1/20 12,65 m MHQ 3,35 m 3 /s MHW 12,60 m MQ 340 l/s MW 12,46 m MNQ 35 l/s MNW 12,42 m NQ 22 l/s NW 12,41 m Hankkeen hyödyt ja edunmenetykset Vääräkosken pohjapadon rakentamisen jälkeen kerran 20 vuodessa tapahtuvan ylivirtaaman 5,0 m 3 /s (HQ 1/20 ) aikana vedenkorkeus on Myllylammessa +12,65 m hankkeen tasossa. Mikäli vedenkorkeus nousisi Myllylammessa korkeuteen +13,00 m, tien yli menisi vettä noin 12 m:n levyiseltä alueelta. Myllylammen vedenkorkeuksista ei löydy kirjattua tietoa. Hakijoiden käsityksen mukaan tuleva Myllylammen keskivedenkorkeus (MW) +12,46 m on hyvin lähellä aikaisemmin vallinnutta keskivedenkorkeutta eikä se ole ristiriitainen Hämeen läänin Kuvernöörin 21.12.1912 antaman päätöksen kanssa. Myllylammen vedenkorkeus tulee hankkeen toteuttamisen jälkeen käytännössä olemaan suurimman osan vuotta välillä +12,41 12,46 m hankkeen tasossa, mikä vastaa väliä N 60 +89,06 89,11 m. Ali- ja keskivedenkorkeudet laskevat hieman aikaisemmista korkeuksista. Pohjapadon rakentamisella ei käytännössä ole vaikutusta kalastoon (hauki ja ahven) eikä muuhun eliöstöön. Padon ellipsirummun alapuolen kiveyksen vahvistaminen ja padon alapuolisen lampareen vähäinen vedenpinnan nostaminen parantavat maisemaa. Vedenkorkeuden vaihtelu tulee olemaan varsin vähäistä, kun pohjapato automaattisesti hoitaa riittävän purkautumisen eikä edellytä padonhoitajan läsnäoloa ja patoluukkujen säätämistä. Pohjapadon rakentamisella säilytetään Hämeen läänin Kuvernöörin 21.12.1912 antaman Vääräkosken padon yläpuolisen Myllylammen vedenkorkeuksia koskevan päätöksen mukainen vakiintunut tila eikä päätöksen mukainen ylin vedenkorkeus +13,00 m hankkeen tasossa ylity. Tulevat vedenkorkeudet eri virtaamatilanteissa on valittu niin, että niistä ei aiheudu merkittävää kuivatushaittaa Myllylammen yläpuolisen ojanvarren peltotiloille. Samassa yhteydessä tehtävä padon alapuolisen kivikon
7 (15) muokkaus ja padon alapuolella sijaitsevan pienen lampareen vedenkorkeuden vähäinen nostaminen palvelevat maisemallisia näkökohtia. Hankealueella ei ole luonnonsuojelualueita. Alue on kokonaisuudessaan kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Tarkkailu Hakijat ovat esittäneet, että Myllylammen vedenkorkeutta seurataan riittävällä tarkkuudella, mikä tarkoittaa esimerkiksi vedenkorkeuden seuraamista tulva-aikana kerran viikossa ja muulloin parin viikon välein padon yhteyteen asennettavasta vedenkorkeusasteikosta. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Janakkalan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 3.10.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta vesilaissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena ja patoturvallisuusviranomaisena, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Janakkalan kunnalta. LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on vesilain mukaisena valvontaviranomaisena ja patoturvallisuusviranomaisena todennut, että hankealue kuuluu Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja ettei alueen vesistölle ole tehty ekologista luokittelua. Vääräkosken padon muuttaminen pohjapadoksi ei vaaranna vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Vääräkosken patoa ei ole aikaisemmin luokiteltu patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaiseen luokkaan, mutta myös luokittelemattomaan patoon sovelletaan patoturvallisuuslainsäädäntöä. Hakemusta on täydennettävä patoturvallisuuslain 9 1 momentin mukaisesti selostuksella, josta tarpeellisessa määrin ilmenee padosta aiheutuva vahingonvaara ja sen vaikutus padon mitoitusperusteisiin. Selostuksessa tulee olla arvio siitä, onko pato luokiteltava johonkin patoturvallisuuslain 11 :n mukaiseen luokkaan vai voidaanko pato jättää kokonaan luokittelematta. Tämän jälkeen patoturvallisuusviranomainen voi esittää arvion padon mitoituksesta patoturvallisuuden kannalta. Hankalasti käytettävistä säännöstelypadon luukuista luopuminen on patoturvallisuuden kannalta edullista. Vedenkorkeutta on seurattava vähintään kaksi vuotta tulva-aikoina päivittäin ja muina aikoina viikoittain. Seurannan lopettamisesta tai jatkamisesta päättää Hämeen ELY-keskus luvan saajan hakemuksesta kahden vuoden kuluttua työn valmistumisesta.
MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 8 (15) Lausunnossa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen lupa hankkeelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että nykyinen Vääräkosken pato kynnyksineen estää kalojen nousun. Myös suunnitellut rakenteet estävät kalojen nousun. Hakemuksessa ei ole vesiasetuksen mukaista selvitystä alueen kalastosta eikä mahdollisuudesta turvata kalojen esteetön kulku. Mallinkaistenjärvessä on ELY-keskuksen tietojen mukaan vahva ahven- ja haukikanta, heikko muikkukanta ja istutuksiin perustuva kuhakanta. Heikkoa jokirapukantaa vaivaa ilmeisesti piilevä rapurutto. Mallasjoen kalakannoista ei ole tietoa, mutta muun muassa Puujokeen laskevassa Hausjoessa on vahva taimenkanta. Vesienhoidossa keskeisenä tavoitteena on pyrkimys kalojen ja muiden vesieliöiden esteettömään kulkuun, jota tukee muun muassa valtioneuvoston vahvistama kalatiestrategia. Vääräkosken patoa uudistettaessa esteettömyyden tulisi myös olla tavoitteena, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin saavutettavissa. Vaikka alueella ei nykyisin esiintyisikään vaelluskaloja, hyötyisivät esteettömyydestä monet paikalliset lajit, jotka erityisesti kutuaikaan liikkuvat aktiivisesti. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 mainitaan kalankulkua helpottavat toimenpiteet sekä virtavesien elinympäristökunnostus yhtenä Puujoen valuma-alueella toteutettavana toimenpiteenä. Hanke tukisi Puujoen Teuronjoen vesistöalueilla suunniteltuja ja jo käynnissä olevia kalatiehankkeita. Hakemusta tulee täydentää selvityksellä mahdollisuuksista kunnostaa pato siten, että kalat pääsevät kulkemaan padon ohitse ainakin suurten virtaamien vallitessa. Tämä lienee mahdollista esimerkiksi kynnystämällä alapuolisen lammen ja rummun välinen alue luonnonmukaiseksi kalatieksi ja rakentamalla rummun yläpäässä olevan betonikynnyksen alapuolelle riittävä määrä betonisuisteita tai poistamalla betonikynnys kokonaan. Näiden rakenteiden kustannukset eivät nousse kohtuuttomiksi. Mikäli kalan kulkua ei turvata, tulee päätökseen liittää määräys, jonka mukaan kalatien rakentaminen padon yhteyteen on myöhemmin sallittava, mikäli kalatalousviranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. 3) Janakkalan kunnan ympäristölautakunta on todennut, että hakemus padon muuttamiseksi suunnitelman mukaiseksi kiinteäksi pohjapadoksi on perusteltu ja että lautakunta puoltaa hankkeen toteuttamista. Asiassa ei ole toimitettu aluehallintovirastoon muistutuksia tai mielipiteitä. HAKIJOIDEN SELITYS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Aluehallintovirasto on 17.10.2013 varannut hakijoille tilaisuuden antaa selitys annettujen lausuntojen johdosta ja täydentää hakemusta lausunnoissa edellytetyiltä osin. Hakijat ovat 12.11.2013 aluehallintovirastoon toimitta-
9 (15) massaan selityksessä täydentäneet hakemustaan seuraavilla kalasto- ja patoturvallisuusselvityksillä. Padon ylä- ja alapuolella on kalastona lähinnä särkiä, haukia ja ahvenia. Teuronjoelta saattaa pyrkiä ylävirtaan myös istutettuja ankeriaita. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole määrittänyt kyseistä virtapaikkaa siika- ja lohipitoiseksi vesistöksi. Padon muutokset on suunniteltu siten, että myöhemmin on mahdollista tehdä kalankulun mahdollistava lisäys alavirran puolelle kiveämällä ja pengertämällä uomaa rummusta alkaen. Silloin ei nyt suunniteltuihin rakenteisiin tarvitse tehdä muutoksia. Padon yläpuolisen vesialtaan tilavuus on vähäinen altaan mataluuden vuoksi. Padon alapuolella sijaitsee kaksi kesämökkiä. Lähin mökki on noin 30 m:n etäisyydellä padosta ja Mallasjoen uomasta ja on 3 m uoman normaalivedenpintaa ylempänä. Toinen mökki on 150 m:n etäisyydellä padosta, noin 40 m:n etäisyydellä uomasta ja on noin 5 m uoman normaalivedenpintaa ylempänä. Hakijat ovat arvioineet padon patoturvallisuusluokaksi luokittelematon. Padon alapuolinen Mallasjoen uoma on suhteellisen syvä. Sen varrella on vain kaksi kesämökkiä, jotka sijaitsevat siten, että padon sortumisen aiheuttama tulva-aalto ei niihin yllä. Padon varsinaiset säännöstelyluukut poistetaan ja korvataan kivirakenteisella pohjapadolla, mikä on patoturvallisuuden kannalta parannus nykyiseen tilanteeseen verrattuna. LAUSUNNOT HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSEN JOHDOSTA ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 4) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on patoturvallisuusviranomaisena antamassaan lausunnossa katsonut, että suunnitellusta Vääräkosken pohjapadosta ei aiheudu patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaista vaaraa eikä sitä tarvitse luokitella. Patoon sovelletaan kuitenkin patoturvallisuuslain 15 :n säännöksiä padon kunnossapidosta, 16 :n säännöksiä padon käytöstä, 24 :n säännöksiä onnettomuuksien ehkäisemisestä ja 6 luvun säännöksiä edellä mainittujen säännösten valvonnasta. Vastuualueella ei ole patoturvallisuuden osalta ollut huomautettavaa kalastoa koskevasta selvityksestä. 5) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että kalojen kulkumahdollisuus on teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista ja mahdollista toteuttaa nyt vireillä olevassa hankkeessa, mikä tulee ottaa huomioon päätöksen lupamääräyksissä. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Veli Hietasen kuolinpesän osakkaille Reijo Hietaselle, Vuokko Jaatiselle, Hilkka Hietaselle, Raija Hietaselle, Kaisa Lehtiselle ja Pertti Mankoselle luvan nykyisen Mallasjoen Vääräkosken padon pysyttämiseen siten muutettuna, että nykyisin tasoluukuilla säädettävän juoksutusaukon eteen rakennetaan pohjapato ja nämä kaksi tasoluukkua poistetaan, muokataan padon alapuolista kivikkoa ja rakennetaan pohjakynnys padon alapuolella sijaitsevan lampareen luusuaan hakemukseen
10 (15) liitetyn 30.5.2012 päivätyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti Mallinkaisten ja Turengin kylissä Janakkalan kunnassa. Muutostyöt tehdään aluehallintovirastoon 20.5.2013 toimitetussa täydennyksessä olevan asemapiirroksen (mittakaava 1:1 250) osoittamissa kohdissa sekä täydennyksessä olevien pohjapadon ja pohjakynnyksen pituus- ja poikkileikkauspiirustusten (mittakaavat 1:200, 1:100, 1:50, 1:20 ja 1:10) mukaisina. Aluehallintovirasto myöntää luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan noin 10 m 2 :n suuruiseen alueeseen yhteisestä vesialueesta 165-432-876-1. Hankkeesta ja myönnetystä vähäisestä pysyvästä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Muilta osin Hämeen läänin Kuvernöörin 21.12.1912 antama päätös nro 2106 Vääräkosken vesilaitoksesta ja sen edellyttämä ylin sallittu Myllylammen vedenkorkeus padon yläpuolella +13,00 m hankkeen tasossa (N 60 +89,65 m) ovat voimassa ja niitä on noudatettava. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä, joissa hankkeen tasossa olevat korkeuslukemat saadaan muutettua N 60 -korkeusjärjestelmän mukaisiksi lisäämällä niihin 76,65 m. Lupamääräykset Rakenteet 1. Vääräkosken padossa olevan ellipsinmuotoisen rummun alapinnan korkeus on +10,75 m ja yläpinnan korkeus +12,70 m. Rummun suurin leveys on 2,68 m, suurin korkeus 1,95 m ja pituus 9,3 m. Rummun ylävirran puolella on betonikynnys korkeudella +11,55 m. 2. Padon ellipsirummun edessä olevat kaksi tasoluukkua poistetaan ja ylävirran puolelle rakennetaan kaareva teräsponteilla vahvistettu pohjapato (ylisyöksypato). Kaarevan 28 m pitkän teräsponttiseinämän harjan keskelle tehdään v-muotoinen alivirtaama-aukko, jonka alakärjen korkeus on +12,37 m sekä aukon yläreunan korkeus +12,40 m ja leveys 0,40 m. Harja nousee molemmilla puolilla alivirtaama-aukon yläreunasta mitattuna 12,20 m:n tai 13,20 m:n matkalla korkeuteen +12,45 m ja kummallakin reunalla korkeuteen +12,60 m. Teräsponttien molempien puolien luiskat kivetään. Pohjapadon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuudeksi tulee noin 1:3 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuudeksi sitä pienempi. 3. Myllyaukon alapinnan korkeus on +11,70 m ja yläpinnan korkeus +12,80 m sekä leveys 1,05 m. Myllykanavan tasoluukku poistetaan töiden aikana väliaikaisesti. Tasoluukku ja sen tukirakenteet uusitaan tarvittaessa. Myllykanavan tasoluukku pidetään töiden valmistuttua kokonaan suljettuna, mutta poikkeuksellisissa tulvatilanteissa se on voitava tarvittaessa avata esimerkiksi traktorilla tai kaivukoneella.
Töiden suorittaminen Kunnossapito Edunmenetykset 11 (15) 4. Padon ellipsirummun alapuolista kivistä putousta muokataan ja vahvistetaan. Padon alapuolella sijaitsevan lampareen luusuaan rakennetaan pohjakynnys kivistä ja moreenista. Pohjakynnyksen harja tehdään korkeuteen +9,40 m ja virtaussuuntaan noin 2 m pitkäksi. Ylävirran puoleinen luiska tehdään kaltevuuteen noin 1:6 ja alavirran puoleinen luiska kaltevuuteen noin 1:10 1:15. 5. Pohjapadon rakenteita on muutettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla, jos se on tarpeen hakemussuunnitelman mukaisten Myllylammen vedenkorkeuksien toteutumiseksi. 6. Padon tai pohjapadon yhteyteen ylävirranpuolelle rakennetaan vedenkorkeusasteikko, johon merkitään korkeus +13,00 m. 7. Luvan saajien on myöhemmin sallittava kalatien rakentaminen padon ja pohjapadon yhteyteen, mikäli kalatalousviranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. 8. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle sekä ranta-alueille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä eikä vettä tarpeettomasti samenneta. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 9. Luvan saajien on pidettävä pato, pohjapato, muut rakenteet ja vedenkorkeusasteikko asianmukaisessa ja turvallisessa kunnossa ottaen huomioon myös patoturvallisuus. 10. Luvan saajien on korvattava töistä välittömästi aiheutuva edunmenetys viipymättä asianomaiselle edunmenettäjälle. Jos tästä hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saajat ovat vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän päätöksen estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 11. Luvan saajien on tarkkailtava Myllylammen vedenkorkeutta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla.
12 (15) Määräajat ja ilmoitukset 12. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. 13. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maa- ja vesialueiden omistajille. 14. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hankkeesta saatavat hyödyt Nykyisen tasoluukuilla säädettävän Vääräkosken padon hoitaminen on vaivalloista ja vaatii padonhoitajan jatkuvaa läsnäoloa. Hankkeessa on tarkoitus pysyttää Hämeen läänin Kuvernöörin 21.12.1912 Vääräkosken padosta antaman päätöksen mukaiset Myllylammen vedenkorkeudet ennallaan ja säilyttää päätöksen mukainen vakiintunut tila. Käytännössä vedenkorkeudet pysyvät entisellään tai laskevat hieman siitä, jossa ne on pyritty pitämään viimeisten vuosikymmenien aikana. Myllylammen arvioitu tuleva keskivedenkorkeus +12,46 m hankkeen tasossa vastaa aikaisemmin vallinnutta keskivedenkorkeutta. Padon alapuolista kivikon muokkaaminen ja padon alapuolella sijaitsevan pienen lampareen vedenkorkeuden vähäinen nostaminen parantavat vesimaisemaa. Hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset Myllylammen vedenkorkeuden vaihtelu tulee olemaan varsin vähäistä, kun pohjapato hoitaa automaattisesti riittävän purkautumisen eikä edellytä padonhoitajan läsnäoloa ja patoluukkujen säätämistä. Hämeen läänin Kuvernöörin 21.12.1912 antaman päätöksen mukainen Myllylammen ylin vedenkorkeus +13,00 m hankkeen tasossa ei ylity pohjapadon rakentamisen jälkeen. Tulevista vedenkorkeuksista eri virtaamatilanteissa ei aiheudu sanottavaa kuivatushaittaa Myllylammen yläpuolisen ojanvarren peltotiloille. Niiden omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Lisäksi Mallinkaisten osakaskunta sekä Myllylammen muiden kuin hakijoiden omistuksessa ole-
Käyttöoikeudet 13 (15) vien rantakiinteistöjen omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Aluehallintovirasto myöntää luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan noin 10 m 2 :n suuruiseen alueeseen Turengin osakaskunnan hallinnoimasta yhteisestä vesialueesta 165-432-876-1. Pintaalaltaan vähäisestä käyttöoikeusalueesta ei määrätä luvan saajille korvausvelvollisuutta, koska edunmenetys on osakaskunnan osakkaiden kannalta merkityksettömän pieni. Pohjapato suurimalta osaltaan ja padon alapuolisen lampareen pohjakynnys kokonaisuudessaan tehdään Mallinkaisten osakaskunnan hallinnoimalle yhteiselle vesialueelle 165-418-876-1 ja osakaskunta on antanut suostumuksensa hankkeelle. Luvan saajat omistavat näiden rakenteiden kohdalla olevien rantojen maa-alueet ja ne maa-alueet, joihin vaikuttaa padon alapuolisen lampareen veden nousu. Luonnonarvot ja vesienhoitosuunnitelma Patoturvallisuus Hankealueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä muita suojeltavia kohteita. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyssä Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 hankealueen vesistölle ei ole tehty ekologista luokittelua. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Vääräkosken pohjapadosta ei aiheudu patoturvallisuuslain 11 :n mukaista vaaraa eikä sitä tarvitse luokitella. Edellytykset luvan myöntämiselle Hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille ja yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Sovelletut säännökset Vesilain 2 luvun 12 ja 13 :n 2 momentti, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 6, 7, 10, 11 ja 18 sekä 11 luvun 21 Patoturvallisuuslain 11 ja 15 Lausuntoihin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa lausunnot huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
14 (15) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on 5 480 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintovirastojen maksuista vuosille 2014 ja 2015 annettu valtioneuvoston asetus (1092/2013) on tullut voimaan 1.1.2014. Asetuksen voimaantulosäännöksen mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on vireillä asetuksen voimaan tullessa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Edellä mainitun asetuksen voimaan tullessa ja hakemuksen vireille tullessa on ollut voimassa aluehallintovirastojen maksuista vuosille 2012 ja 2013 annettu valtioneuvoston asetus (1572/2011), jonka liitteen maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen pohjapatoa, jolla padotetaan vesialuetta enintään 0,1 km 2, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 5 480 euroa. Päätös Veli Hietasen kuolinpesän osakkaat Reijo Hietanen ym. Jäljennös päätöksestä Janakkalan kunta Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-14-04-09-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Janakkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla.
15 (15) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki ja esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.4.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.