Lausunto OKM/238/050/2016 02.02.2017 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia VM/2109/03.03.00/2016 Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistio Viitaten puhelinkeskusteluun Miska Lautiainen/Leo Liukkonen 18.1.2017 liitteenä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta saadut lausunnot liittyen Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistioon. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimitti oman lausuntonsa jo aikaisemmin alkuperäisen määräajan mukaisesti 27.1.2017. Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Hallitussihteeri Leo Liukkonen Liitteet Suomen Akatemia lausunto Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) lausunto Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta Taiteen edistämiskeskus Lausunto Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta OPH Lausunto Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta
Lausunto AKA/3/00.03.20/2017 1 (3) 01.02.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia OKM/238/050/2016 Lausunto nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta Opetus-ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Suomen Akatemialta lausuntoa nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta. Eduskunta edellytti hallitukselle lähettämäänsä kirjelmään (EK 22/2015 vp) sisältyvässä lausumassa, että hallitus valmistelee kiireellisesti esityksen valtion virkamieslain muuttamiseksi siten, että valituskielto virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta päätöksestä poistetaan. Valtiovarainministeriön nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistion mukaan valtion virkamieslaissa avattaisiin oikeus hakea valittamalla muutosta virkaan ja virkasuhteeseen nimittämisestä. Nimityspäätöksistä ei voisi kuitenkaan valittaa mm., jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille, valtioneuvoston yleisistunnolle tai jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi. Tuomioistuin voisi kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi. Nimityspäätös voitaisiin panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Jos valtion virkaan nimitetty virkamies nimitetään toiseen valtion virkaan ja hän alkaa hoitaa sitä, hänen aikaisempi virkasuhteensa ei katkea ennen kuin nimityspäätös saa lainvoiman. Virkamiehellä olisi oikeus myös saada virkavapautta aikaisemmasta virkasuhteesta kunnes nimityspäätös saa lainvoiman. Suomen Akatemia toteaa lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa: Suomen Akatemia katsoo, että esitetty valitusmahdollisuus tietyistä nimittämispäätöksistä tuo merkittävää epävarmuutta rekrytointiin ja hankaloittaa täytettävän tehtävän hoitamista. Suomen Akatemia rekrytoi paljon muualta kuin valtion organisaatioista, erityisesti yliopistoista. Valitusmahdollisuus heikentää Akatemia virkojen ja tehtävien houkuttelevuutta, kun mahdollisen valituksen takia on riski, että nimitys tulee kumotuksi. Esimerkiksi yliopistolla työskentelevä henkilö ei välttämättä uskalla irtisanoutua työsuhteestaan, jos nimityksen pysyvyydestä ei ole varmuutta. Voidaan arvioida, että lakimuutos vähentää Akatemiassa potentiaalisten ansioituneimpien hakijoiden määrää. Suomen Akatemia Hakaniemenranta 6 PL 131, 00531 Helsinki PUH. 029 533 5000 FAKSI 029 533 5299 etunimi.sukunimi@aka.fi www.aka.fi Finlands Akademi Hagnäskajen 6 PB 131 00531 Helsingfors TFN 029 533 5000 FAX 029 533 5299 fornamn.efternamn@aka.fi www.aka.fi/sv Academy of Finland Hakaniemenranta 6 POB 131 FI-00531 Helsinki Finland TEL. +358 29 533 5000 FAX +358 29 533 5299 firstname.lastname@aka.fi www.aka.fi/eng
AKA/3/00.03.20/2017 2 (3) Toisesta valtion vakinaisesta virasta virkaan nimitetyt saavat lain nojalla virkavapaata taustavirastaan, joten heille mahdollinen valitusprosessi ei aiheuta samaa epävarmuutta ja uhkaa työpaikan menettämisestä kuin valtion ulkopuolelta hakevien osalta. Kun virkamies on lain nojalla virkavapaana valitusprosessin ajan, hänen taustaorganisaatiolleen tuo puolestaan epävarmuutta virkavapauden ja valitusprosessin kesto. Virkavapautta haetaan todennäköisesti varmuuden vuoksi melko pitkäksi ajaksi, mutta se voi päättyä jo aikaisemminkin valitusprosessin ratkettua. Taustaorganisaation on haastavaa palkata virkavapauden ajaksi sijaista, kun kestosta ei ole varmuutta ja oman viran täyttäminen voi kestää huomattavan kauan. Viraston voi olla vaikeata määritellä määräaikaisuuden kestoa ja koko valitusprosessi voi kestää pitkäänkin. Valitusmahdollisuuden voidaan arvioida aiheuttavan myös uuden viran tehtävien hoitamiselle valitustilanteessa haittaa, koska valitun henkilön sitoutuminen valitusmenettelyn johdosta kärsii. Toisaalta valitulla on myös mahdollisuus siirtää viran vastaanottamista, kunnes valitus on ratkaistu. Tämäkin tarkoittaa tilapäisiä ratkaisuja viran hoidossa ja pidentää tehtävän hoidon tuloksellista käynnistämistä. Akatemia toivoo, että hallituksen esityksen perusteluissa kuvattaisiin konkreettisesti mahdollisia esimerkkejä siitä, millaisia menettelyvirheitä tai muuta lainvastaisuutta kumoamismahdollisuus tarkoittaa, ottaen huomioon, että niiden on voitava olennaisesti vaikuttaa valittajan nimitysmahdollisuuteen. Jos virassa ei ole säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, riittääkö vähemmän ansioituneen hakijan valinta virkaan valitusperusteeksi? Valitusmahdollisuuden rajaaminen määräaikaisten virkasuhteiden osalta vähintään yli kahdeksi vuodeksi tehtäviin määräaikaisiin nimityksiin on tärkeätä ottaen huomioon valitusprosessin keskimääräinen kesto. Valtion organisaatioissa on keskimäärin hyvää osaamista rekrytointiprosessin säännösten mukaiseen hoitamiseen. Valitusmenettely edellyttää kuitenkin sellaista oikeudellista osaamista, jota ei läheskään kaikissa organisaatioissa ole. Voisi olla tarpeen, että oikeudellista neuvontaa, ohjeistusta ja koulutusta näitä tilanteita varten olisi tarjolla keskitetysti valtion organisaatioille. Akatemia esittää, että myös virastojen rekrytointeja hoitaville tarjottaisiin keskitetysti oikeudellista/hallinnollista koulutusta rekrytointimenettelyn säädösten mukaisesta hoitamisesta. Kaiken kaikkiaan Akatemia katsoo, että esitys hankaloittaa ja pitkittää rekrytointiprosesseja ja heikentää mahdollisuuksia rekrytoida parhaat mahdolliset henkilöt erityisesti vaativiin asiantuntijatehtäviin. Se myös lisää työtä rekrytointitehtävissä ja oikeudellisissa tehtävissä toimiville henkilöille. Odotettavissa on, että tulevina vuosina kilpailu hyvistä asiantuntijoista jälleen kasvaa ja valtionhallinnolla tulisi olla riittävästi vetovoimaa tässä kilpailussa. Mielenkiintoiset tehtävät eivät ehkä riitä houkuttimeksi, jos ei voida tarjota valtion tehtäviin aikaisemmin yhdistettyä pysyvyyttä. Lakimuutoksen vaikutuksia on tarpeen arvioida muutaman vuoden kuluttua. Ylijohtaja Yksikön johtaja Ossi Malmberg Maarit Saarela
AKA/3/00.03.20/2017 3 (3) Tiedoksi Pia Nyblom Leo Liukkonen
Lausunto TKT/3/040/2017 1 (7) 30.01.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia Lausuntopyyntö VM/2109/03.01.00/2016 Lausunto OKM/238/050/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Taiteen edistämiskeskukselta lausuntoa 1.2.2017 mennessä nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta VM/2109/03.01.00/2016. Työryhmä ehdottaa muutettavaksi valtion virkamieslakia, tasavallan presidentin kansliasta annettua lakia, tuomioistuinlakia, korkeimmasta oikeudesta annettua lakia, korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettua lakia, oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annettua lakia, sotilasoikeudenkäyntilakia, puolustusvoimista annettua lakia sekä Suomen Pankin virkamiehistä annettua lakia. Valtion virkamieslaissa avattaisiin oikeus hakea valittamalla muutosta virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen. Nimityspäätöksistä ei voisi kuitenkaan valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai valtioneuvoston yleisistunnolle, jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi taikka jos virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta. Tuomioistuin voisi kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi. Työryhmä ehdottaa myös, että valitus nimittämistä koskevasta päätöksestä tehtäisiin sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä päätöksen tehneen viranomaisen päätoimipaikka sijaitsee. Nimitys voitaisiin panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valtion virassa olevan virkamiehen virkasuhde ei katkea ennen kuin uutta nimitystä koskeva päätös saa lainvoiman, jos virkamies alkaa hoitaa uutta virkaa ennen tätä ajankohtaa. Virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta aikaisemmasta virasta kunnes nimityspäätös saa lainvoiman. Työryhmä ehdottaa virkamieslakia vastaavien muutosten säätämistä myös edellä mainittuihin muihin lakeihin. Taiteen edistämiskeskus rajoittaa lausuntonsa koskemaan valtion virkamieslakiin ehdotettuja säännöksiä, jotka tulisivat sovellettaviksi viraston virkanimityspäätöksissä. Taiteen edistämiskeskus Hakaniemenranta 6 p. 0295 330 900 PL 1001 kirjaamo@taike.fi Y-tunnus 0245872-8-027 00531 Helsinki www.taike.fi
2 (7) 1.Valtion virkamieslain sisältämä valituskielto ja oikeusturvavaatimus 1.1Euroopan ihmissoikeussopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva 6 (1) artikla ja Suomen perustuslaki Voimassa olevan valtion virkamieslain 57 :n 3 momentin 1 kohdan mukaan nimityksestä valtion virkaan tai virkasuhteeseen ei voi valittaa. Sen sijaan valtion virkamieslain 53 :n ja 57 :n mukaan esimerkiksi päätöksistä, joissa valtioneuvosto tai valtion virasto on irtisanonut virkamiehen, purkanut virkasuhteen tai pidättänyt virantoimituksesta voidaan valittaa hallintolainkäyttölain mukaisesti. Sekä virkanimityspäätökset että irtisanomis-, virkasuhteen purku- ja virantoimituksesta pidättämispäätökset ovat perustavanlaatuisia valtion virkamiehen oikeudelliseen asemaan vaikuttavia päätöksiä, joiden oikeusturvan erilainen sääntely ei ole perusteltua. Kunnan nimitysasiassa muutosta voi hakea kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 10 luvussa säädetyllä tavalla laillisuusperusteella viran tai virkasuhteen hakija ilman rajoituksia ja lisäksi myös kunnan jäsen. Perustuslain 21 :n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslain 6 :n 1 ja 2 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Samat syrjinnän kieltävät perusteet sisältyvät yhdenvertaisuuslakiin. Perustuslain 21 :n 1 momenttia on arvioitava Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännön valossa. Työryhmän muistiossa todetaan, että oikeutta tulla nimitetyksi virkaan ei ole yleisesti pidetty sellaisena subjektiivisena oikeutena, jonka perusteella nimityspäätökseen olisi ehdottomasti liitettävä valitusoikeus. Tämä puoltaisi sitä, että valitusoikeutta voidaan rajoittaa, kun siihen katsotaan olevan tarvetta. Perustuslakivaliokunta on kahdessa lausunnossaan hallintovaliokunnalle katsonut, että perustuslaki tai kansainväliset sopimukset eivät edellytä valitusoikeutta virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta päätöksestä (PeVL 51/2010 vp ja PeVL 18/2011 vp). Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 51/2010 vp sisältää kuitenkin myös valitusoikeutta puoltavia näkemyksiä. Perustuslakivaliokunta ei pitänyt nimityspäätöstä muista hallintopäätöksistä poikkeavana, minkä lisäksi nimityspäätöksellä on valiokunnan mukaan suuri merkitys hakijan oikeudellisen aseman kannalta. Lisäksi valiokunta huomautti, että nykyisellään vain ylimääräinen muutoksenhaku voi johtaa nimityspäätöksen kumoamiseen. Työryhmän ehdotus perustuu selvästi EIT:n ratkaisuun Eskelinen ym. v. Suomi 19.4.2007, johon korkein-hallinto-oikeus on viitannut ratkaisussaan KHO:2011:39. Ratkaisussaan EIT toteaa, että se ei katso kuuluvan sen tehtäväkenttään arvioida, mitkä ovat kussakin jäsenvaltiossa ne julkiset tehtävät, joihin sisältyy sellaista julkisen vallan käyttöä, että yksilön intressien täytyy antaa periksi. Työryhmän muistiossa todetaan, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan perusteella virkaan nimittäminen ei ole henkilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskeva päätös,
3 (7) joten mainitun sopimuskohdan ei voida katsoa edellyttävän muutoksenhakuoikeuden säätämistä. Tapauksessa Penttinen v. Suomi 5.1.2010 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) katsoi, että EIS:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevaa 6 artiklaa voitiin soveltaa kunnallisia virkoja koskeviin nimityspäätöksiin. Taiteen edistämiskeskus katsoo, että kunnallisia virkamiehiä ja valtion virkamiehiä koskevat erilaiset muutoksenhakusäännöt ovat EIS:n ja EIT:n ratkaisukäytännön vastaisia. Lisäksi EIS:n 14 artiklan ja EIS:n 12. lisäpöytäkirjan 1 artiklan sekä perustuslain 6 :n ja yhdenvertaisuuslain mukaista ei ole se, että kunnallisesta virkanimityksestä saa valittaa, mutta valtion virkanimityksestä ei joko ollenkaan tai vain rajoitetusti. Taiteen edistämiskeskus toteaa, että myös oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yhdenvertaisuusperiaate estää kohtelemasta eri tavoin valtion virkamiehiä ja kunnallisia viranhaltijoita. EIS:n 6 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin, kun päätetään hänen oikeuksistaan tai velvollisuuksistaan. Myös muut kuin perinteisessä mielessä subjektiiviset oikeudet kuuluvat artiklan tarkoittaman oikeusturvan saatavuuden (access to justice) alaan. (Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus 2013 s. 842) Taiteen edistämiskeskus epäilee, että työryhmän ehdottama valtion virkamieslain uuden 59 :n 1 momentin 2 kohdassa säädetty määräaikaisten virkojen ja virkasuhteiden nimityspäätösten valituskielto saattaa olla EIS:n 6 artiklan 1 kohdan, perustuslain 6 :n 1 ja 2 momentin ja 21 :n 1 momentin vastainen. 1.2 Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen viranomaisten päätöksenteon lainmukaisuuden valvonta virkanimitysasioissa Oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut eivät ole muutoksenhakukeino eivätkä johda itse virkanimityspäätöksen kumoamiseen. Oikeuskansleri on virkanimityksiä koskevissa ratkaisuissaan arvioinut yleensä vain sen, ovatko virkanimitysmuistiot VM:n virantäytössä noudatettavista periaatteista annettujen ohjeiden mukaisia (VM 1/01/2009, 26.1.2009, jonka on korvannut VM//2118/00.00.00/2016, 29.11.2016). Virkanimitysasioissa oikeuskansleri antaa yleensä lainvastaisesti menetelleelle tai virkavelvollisuutensa laiminlyöneelle vain huomautuksen vastaisen varalle tai kiinnittää huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn. Myös eduskunnan oikeusasiamies antaa lainvastaisesti menetelleelle yleensä vain huomautuksen vastaisen varalle, kiinnittää huomiota hyvän hallintotavan vaatimuksiin tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin. Taiteen edistämiskeskus pitää ylimpien laillisuusvalvontaviranomaisten viranhakijalle tarjoamaa oikeussuojakeinoa virkanimitysasioissa edellä mainituilla perusteilla heikkona. Tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa säädetään mahdollisuudesta hakea hyvitystä yleisessä tuomioistuimessa. Taiteen edistämiskeskus katsoo, että hyvityskanteen nostaminen on raskas ja kallis prosessi ja kanteen menestyminen epävarmaa. Yleisen tuomioistuimen tuomiolla ei ole myöskään vaikutusta itse virkanimityspäätökseen, joka jäisi voimaan.
4 (7) 2. Työryhmän ehdotukset 2.1 Valituskielto ja tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yleisistunnon tekemät valtionhallinnon virkamiesten nimitykset Työryhmä ehdottaa, että valtion virkamieslain uuden 59 :n 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiin, että nimityspäätöksistä ei voisi valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai valtioneuvoston yleisistunnolle. Tasavallan presidentin nimitystoimivalta rajoittuu lähinnä puolustusvoimien ja tuomioistuinten henkilöstön nimityksiin. Tästä syystä tasavallan presidentin nimitystoimivaltaa ei käsitellä laajemmin tässä lausunnossa. Työryhmän muistiossa todetaan, että oikeuskanslerinvirasto valvoo ennen asian esittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa tehtävien nimitysmenettelyjen lainmukaisuutta ja voi edellyttää havaitsemiensa puutteiden oikaisemista. Tällä perusteella valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävien nimitysasioiden lainmukaisuuden valvonta on turvattu jo ennen nimitystä niin, ettei valitusoikeuden säätämiselle ole asiallista perusteita eikä tarvetta. Asiassa tutkitaan nimityksen oikeudelliset edellytykset, mutta ei sitä, kuka virkaan tai virkasuhteeseen pitäisi nimittää. Taiteen edistämiskeskus katsoo, että oikeuskaslerinviraston valtioneuvoston ja tasavallan presidentin nimitysesitysten etukäteen tapahtuva esityslistavalvonta on luonteeltaan yleispiirteistä. Oikeuskanslerin toimivallan luonnetta ja tämän oikeussuojakeinon heikkoutta kuvaa se, että oikeuskanslerilla ei ole veto-oikeutta valtioneuvoston ja tasavallan presidentin istunnossa tehtäviin nimityspäätöksiin. Työryhmän muistiossa on vaiettu siitä tosiasiasta, että nimityspäätöksiä koskeva valituskielto on mahdollistanut valtionhallinnossa poliittiset virkanimitykset. Tämä saattaa olla peruste myös sille, että valtioneuvoston tekemät nimityspäätökset on työryhmän ehdotuksessa rajattu valitusoikeuden ulkopuolelle. Kun tuomioistuinkontrolli rajautuu valituskiellon johdosta pois, virkaan tai virkasuhteeseen voitaisiin edelleen nimittää puoluepoliittisilla ansioilla ja syrjäyttää ansioituneempi hakija ilman perusteltua syytä. Lainvastaisesta nimityspäätöksestä kärsineelle jää käräjäoikeudessa nostettavan hyvityskanteen nostamisen lisäksi käytettäviksi vain ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joiden nojalla korkein hallinto-oikeus voisi purkaa nimityspäätöksen. Päätösten purkukynnys on kuitenkin korkea kuten hallintolainkäyttölain 63 1 momentin sanamuoto osoittaa. Hallintolainkäyttölain lainvoimaisen päätöksen purkua koskevan 63 1 momentin mukaan lainvoiman saaneen päätöksen purun ehtona on menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen tai jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai sellaiseen erehdykseen joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Purkaminen on mahdollista myös tilanteessa, jossa asiaan on saatu ratkaisevan tärkeää uutta selvitystä, eikä ollut hakijan syytä, ettei tätä selvitystä aikanaan esitetty.
5 (7) 2.2 Valituskielto ja määräaikaiset virat ja virkasuhteet Työryhmä ehdottaa, että valtion virkamieslain uuden 59 :n 1 momentin 2 kohdassa säädettäisiin, että nimityspäätöksistä ei voisi valittaa, jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi. Taiteen edistämiskeskus katsoo, että työryhmän valtion virkamieslakiin ehdottamissa säännöksissä vakinaiseen virkaan ja yli kahden vuoden määräajaksi nimitettyjen oikeudellinen asema on turvattu hyvin. Työryhmän ehdottaa säädettäväksi valtion virkamieslain 59 :n 2 momentissa, että päätös voitaisiin panna täytäntöön, ennen kuin se on saanut lainvoiman. Lisäksi työryhmä ehdottaa valtion virkamieslain 65 :ssä säädettäväksi, että virkamies katsotaan eronneen aikaisemmasta virasta siitä ajankohdasta, josta hänet on muutoin kuin määräajaksi nimitetty toiseen valtion virkaan ja nimityspäätös on saanut lainvoiman. Jos virkaan nimitetty virkamies nimitetään toiseen valtion virkaan ja nimityspäätös ei ole saanut lainvoimaa, virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta aikaisemmasta virasta virkaan nimittämisen vuoksi. Työryhmän ehdottaman rajoitetun valitusoikeuden takana enintään kahden vuoden määräaikaisissa virkanimityksissä vaikuttaisi ainakin osittain olevan se, että virkanimitysvalitusten käsittelyajat hallinto-oikeudessa ovat keskimäärin 12 kuukautta ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa keskimäärin 18-19 kuukautta. Taiteen edistämiskeskus katsoo, että kansallisten hallintotuomioistuinten käsittelyajat eivät ole riittävä peruste valituskiellon säilyttämiselle enintään kahden vuoden määräaikaisissa nimityksissä. Käsittelyaikoja voidaan lyhentää tuomioistuinten riittävällä resursoinnilla. Tätä tukee se, että EIT:n EIS:n 6 artiklan 1 kohdan ratkaisukäytännössä on katsottu, että myös tuomioistuinten liian pitkät käsittelyajat vaarantavat artiklan mukaisen oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa säädetään mahdollisuudesta hakea hyvitystä yleisessä tuomioistuimessa. Taiteen edistämiskeskus toteaa, että hyvityskanteen nostaminen on raskas ja kallis prosessi ja kanteen menestyminen epävarmaa. Yleisen tuomioistuimen tuomiolla ei ole myöskään vaikutusta itse virkanimityspäätökseen, joka jäisi voimaan. Myöskään hallintolainkäyttölain mukaiset ylimääräiset muutoksenhakukeinot jäävät tehottomiksi korkean purkukynnyksen ja purkuhakemusten pitkien käsittelyaikojen vuoksi. Taiteen edistämiskeskus katsoo, että tällä perusteella myös alle kahden vuoden määräaikaisiin virkanimityksiin tulisi säätää valitusoikeus. 2.3 Valituksen käsittelevä hallinto-oikeus ja valituksen perusteet Työryhmä ehdottaa, että valtion virkamieslain uuden 59 :n 2 momentissa säädettäisiin, että valitus nimittämistä koskevasta päätöksestä tehtäisiin sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä päätöksen tehneen viranomaisen päätoimipaikka sijaitsee. Taiteen edistämiskeskus pitää esitystä hyvänä viraston kannalta. Taiteen edistämiskeskus on virasto, jolla on päätoimipiste ja aluetoimipisteitä. Viraston päätoimipiste sijaitsee Helsingissä. Viraston tekemissä virkamieslain 53 :n ja 57 :n mukaisissa päätöksissä toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy hallintolainkäyttölain 12 :n mukaisesti, jolloin muutosta haetaan siltä hallintooikeudelta, jonka tuomiopiiriin valittajan kotikunta kuuluu. Päätöksen sisällön perusteella vaihteleva toimivaltainen tuomioistuin saattaa aiheuttaa hämmennystä
6 (7) valittajien keskuudessa. Yhtenäisyyden vuoksi kaikista virkamiesoikeudellisista päätöksistä toimivaltaisen tuomioistuimen tulisi määräytyä samalla tavalla. Työryhmä ehdottaa valtion virkamieslain uuden 59 :n 3 momentissa säädettäväksi, että hallintotuomioistuin voisi valituksen johdosta kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi kyseessä olevaan virkaan tai virkasuhteeseen. Taiteen edistämiskeskus katsoo, että työryhmän ehdottamat nimityspäätöksen kumoamisperusteet hallintotuomioistuimessa lähentelevät ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin kuuluvan päätöksen purun edellytyksiä ja eroavat muista hallintopäätöksistä, joihin voidaan hakea muutosta laillisuusperusteella ilman kumoamisperusteiden rajoittamista etukäteen. 3. Työryhmän ehdotusten taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viraston toimintaan ja muut vaikutukset Taiteen edistämiskeskuksessa tehdään korkeintaan muutamia virkanimityspäätöksiä vuodessa. Valtion virkamieslakiin ehdotetun nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamisen tai pikemminkin valitusoikeuden laajentamisen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Valitusoikeuden säätäminen koskemaan vakituisia ja yli kahden vuoden määräaikaisia virkoja ja virkasuhteita, saattaa aiheuttaa jonkin verran hallinnollista lisätyötä, joka aiheutuisi mahdollisiin hallintotuomioistuinten valitusprosesseihin liittyvästä kirjallisesta menettelystä. Työryhmän ehdotuksen mukaan valituskielto koskisi enintään kahden vuoden määräajaksi tehtyjä nimityspäätöksiä, jolloin hallinnollista lisätyötä ei syntyisi näiden nimityspäätösten valitusprosesseista hallintotuomioistuimiin. Ylimmille laillisuusvalvojille tehtävien kanteluiden tai käräjäoikeuksiin tehtävien hyvistyskanteiden ja lisäkustannusten määrää on vaikea arvioida. Viraston toiminnan ei vaarannu valitusoikeuden laajentamisesta, koska työryhmän ehdottamassa valtion virkamieslain 59 :n 2 momentissa on ehdotettu säädettäväksi, että nimityspäätökset olisivat täytäntöönpanokelpoisia ennen lainvoimaiseksi tulemista. Viraston töiden järjestelyn kannalta on tärkeää, että virkaan tai virkasuhteeseen nimitetty voi aloittaa tehtävässään, vaikka valitusprosessi on kesken. Johtaja Minna Sirnö Tuula Sarajärvi
7 (7)