1 (10) OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Päijät-Hämeen jätelautakunta 16.02.2017 6 Kiinteän jätteen kuljetusjärjestelmä D/3175/14.06.00.00/2016 Perusteluosa Aiempi käsittely Päijät-Hämeen jätelautakunnan tulee tarkastella jätelain 149 :n mukaisesti täyttääkö kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus jätelain 37 edellytykset alueella ja päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä. Päijät-Hämeen Jätelautakunta päätti aiemmin päätöksissään 16.1.2014 3 ja korjauspäätöksissä 6.3.2014 8 ja 10.4.2014 13, että jätteenkuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämänä. Itä- Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi jätelautakunnalle 16.2.2016. Kuljetusjärjestelmäpäätöksen valmistelu aloitettiin alusta, koska edellisestä päätöksestä oli niin kauan. Jätelautakunta merkitsi tiedoksi uuden jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelun lausuntoversion ja päätti kuulemisesta 27.10.2017 17. Jätelautakunta on seminaarissaan 9.2.2017 käynyt läpi tarkemmin päätöksentekomateriaalia. Tarkastelualue Jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelu koskee Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueita, joissa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Näitä ovat kokonaisuudessaan Asikkala, Hollola, Lahti, Myrskylä, Padasjoki ja Pukkila. Näissä kunnissa tarkastelu koskee kaikkea kunnan vastuulle kuuluvaa kiinteää jätettä pois lukien sako- ja umpikaivolietettä. Lisäksi tarkastelu koskee jätehuoltomääräysten mukaan erilliskerättäviä tuottajavastuullisia jätteitä. Tarkastelu koskee myös mahdollisia muita tuottajavastuullisia jätelajeja mitä kuin tällä hetkellä erilliskerätään, mikäli kunta päättää huolehtia niiden kuljettamisesta. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on siirrytty kaikkien jätelajien osalta Sysmän ja Heinolan haja-asutusalueilla sekä Orimattilan Artjärvellä. Heinolassa ja Sysmässä tarkastelun piirissä ovat taajama-alueet sekä Orimattilassa muu kuin Artjärven alue. Näillä alueilla tarkastellaan kaikkia em. jätelajeja. Orimattilan ja Heinolan taajamaalueiden biojätteenkuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä. Tarkastelu koskee näillä alueilla muita jätelajeja kuin biojätettä edellä mainituin rajauksin. Kärkölän osalta lautakunta päätti erikseen, että kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirrytään 1.7.2017. Kuljetusjärjestelmästä päättäminen
2 (10) Kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta huolehtiminen on julkinen välttämättömyyspalvelu, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Jätelain (646/2011) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan järjestämään käsittelyyn. Jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena (Jätelaki 36 ) tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jätelaki 37 ). Jätelautakunta voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta tarkasteltavilla alueilla, jos voidaan perustellusti osoittaa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyvät (KHO:2016:19). Jätelain mukaiset edellytykset järjestää jätteenkuljetus kiinteistön haltijan järjestämänä ovat (Jätelaki 37.1 ): 1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 2. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Tuomioistuinten kuljetusjärjestelmäpäätöksiä ohjaavia KHO:n ennakkopäätöksiä on avattu tarkemmin liitteessä 8. Lausunnot ja kuuleminen Jätelautakunnan on ennen kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta (Jätelaki 38 ). Kunnan tai viranomaisen kantaa ei voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, että koko kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle: Uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vuoden vanhan jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Päätöksen lainmukaisuudesta ei voida varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan tai viranomaisen arvion mukaan toiminut. Kuulemisvaiheen jätteenkuljetusjärjestelmätarkasteluraportti pidettiin julkisesti nähtävillä 2.11.2016 1.12.2016 Lahden kaupungin internetsivuilla ja kuntien palvelupisteissä (liite 2). Kuulemisesta kuulutettiin kuntien ilmoitustauluilla ja alueen lehdissä. Samalla asianosaisille varattiin hallintolain 41 mukaisesti mahdollisuus lausua mielipiteensä. Lisäksi tarkastelualueen kunnilta, kuntien
ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hämeen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä pyydettiin perusteltu lausunto 31.12.2016 mennessä täyttääkö jätteenkuljetus jätelain 37 :n edellytykset (jätelautakunta 27.10.2016 17). Kuntien ja viranomaisten lausuntoaikaa jatkettiin pyynnöstä kuukaudella. Lausuntoja ja mielipiteitä annettiin 70 kappaletta (liite 3). Lausuntovastine ja mielipidevastine ovat liitteinä 4-6. Tarkasteluraporttia on täydennetty mielipiteissä esille tulleilla asioilla. Muutokset kuulemisvaiheen raporttiin verrattuna näkyvät liitteessä 7. Jätelain 37 edellytysten täyttyminen Virkatyönä tehdyn kuljetusjärjestelmätarkastelun perusteella jätelain 37 edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty missään Päijät-Hämeen alueen kunnassa ja tarkastelualueella tulisi siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen (liite 1). 1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Asikkala, Padasjoki: Edellytys ei täyty. Kuntien liittymisaste on heikko. Kuntien haja-asutusalueen jätehuollon kattavuus on heikko ja palvelua ei voida nykyisellä kuljetusjärjestelmällä tarjota nykyisen tasoisena. Alueella saatavilla olevat palvelut ovat riittämättömät, koska kiinteistökohtaista kuljetusta on täydennetty aluekeräyspisteillä. Palvelut voidaan järjestää joko 1) rajaamalla alueet kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuolella, jolloin kaikilla on kunnan järjestämä aluekeräyspistekeräys tai 2) siirtymällä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jolloin alueella voi olla sekä kiinteistöittäistä keräystä että aluekeräystä. Ei ole perusteltua tehdä aluerajausta ja poiketa jätelain mukaisesta ensisijaisesta kiinteistökohtaisesta keräyksestä, sen takia että nykyinen kuljetusjärjestelmä ei toimi. (Kattavuus ja luotettavuus) Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). Heinola, Lahti, Orimattila: Edellytys ei täyty. Palvelujen puutteet tulevat esille tieyhteydeltään (saarikiinteistöt) tai tien kantavuudeltaan ongelmallisilla kiinteistöillä, jotka eivät pysty järjestämään jätteenkuljetusta (Kattavuus ja luotettavuus). Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). Hollola: Edellytys ei täyty. Palvelujen puutteet tulevat esille tieyhteydeltään (saarikiinteistöt) tai tien kantavuudeltaan ongelmallisilla kiinteistöillä, jotka eivät pysty järjestämään jätteenkuljetusta. Kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen toimivuutta ei voida luotettavasti arvioida, koska alueella toimiva kuljetusyrittäjä ei toimita jätehuoltoviranomaiselle tietoja. 3 (10)
Jätehuoltoviranomainen ei voi seurata jätehuoltoon liittymistä (Kattavuus ja luotettavuus). Niiden tietojen osalta mitä on saatu, tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). Myrskylä, Pukkila: Edellytys ei täyty. Palvelujen puutteet tulevat esille tieyhteydeltään (saarikiinteistöt) tai tien kantavuudeltaan ongelmallisilla kiinteistöillä, jotka eivät pysty järjestämään jätteenkuljetusta. Alueiden liittymisaste on heikko. (Kattavuus ja luotettavuus). Energiajätteen tyhjennyshinnat ovat kalliimpia kuin sekajätteen ja alueella toimii pääsääntöisesti yksi yritys. Tyhjennyshintojen vaihtelua ei voida selittää pelkällä alueellisella tai kiinteistöjen/rakennusten välisellä olosuhteiden vaihteluilla (Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot). Sysmä: Edellytys täyttyy. Palveluja on saatavilla koko taajaman alueella. Yrityksellä, jolla on määräävä markkina-asema on listahinnat, myös toiselta kuljetusyritykseltä on mahdollista saada kuljetuspalvelua sen ilmoituksen mukaan. Energiajätteen tyhjennyshinta on halvempi kuin sekajätteen. 4 (10) 2. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä: Edellytys ei täyty Jätehuoltoon liittymisessä ja lajittelussa on puutteita. Ainoastaan Lahdessa voidaan katsoa, että energiajäte erilliskerätään lähes kaikissa kuljetuksen piiriin kuuluvissa kiinteistöissä. Kuljetusyritykset sallivat asiakkailleen jäteastian soitosta tyhjentämistä ja liian pitkiä tyhjennysvälejä. Jätehuollon kokonaisuus koostuu jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä. Uusia jätteenkeräysmenetelmiä ei ole otettu käyttöön kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen aikana. Uusien keräystapojen käyttöönotto tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti onnistuu vain kun jätteiden keräys voidaan suunnitella aluekohtaisesti kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Esimerkiksi hyötyjätteiden nelilokerokeräys vaatii niin suuria investointeja, että sitä ei kannata tehdä nykyisessä epävarmassa kuljetusjärjestelmätilanteessa. Jos alueella pysytään kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, markkinatilanne ei tule muuttumaan vakaammaksi, koska jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelu tulee tehdä säännöllisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista käyttää taksaohjausta tehokkaammin. Taksaohjaus ei tarkoita jätelajien perusteetonta subventointia. Käsittelymenetelmien ja jätteiden
käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen on helpompaa, kun tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Keräystavat, kuljetus ja käsittely voidaan sovittaa yhteen paremmin. Jätehuollon huoltovarmuus mahdollisissa kriisitilanteissa paranee kuntien kannalta, kun vastuujako selkenee. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnissa ei ole varauduttu jätteenkuljetuksen poikkeustilanteisiin. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteautojen hiilidioksidipäästöjen määrä on järjestelmästä johtuen suurempi kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa niillä alueilla, joissa toimii enemmän kuin yksi kuljetusyritys nykyisessä järjestelmässä. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kunnan järjestämä keskitetty jätteenkuljetus on energia- ja kustannustehokkaampi kuin kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. 5 (10) 3. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä: Edellytys ei täyty Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouksille ei voida arvioida myönteisiksi. Eniten ongelmia on palvelujen kattavuudessa ja tasapuolisuudessa. On myös ongelmallisia erityisryhmiä, kuten maksukyvyttömät asukkaat, joiden jätehuolto katkaistaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Alueilla, joilla ei ole tällä hetkellä saatavilla jätteenkuljetusta, olisi mahdollista järjestää kiinteistöittäinen kuljetus ja aluekeräyspistekeräyspisteverkosto kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. PHJ:n arvion mukaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joidenkin asukkaiden kuljetushinnat voisivat laskea ja joidenkin nousta. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hinnat ovat yleisesti olleet noin 20 % korkeammat kuin kunnan järjestämän kuljetuksen hinnat. VATT:n tutkimuksessa vuodelta 2010 puolestaan osoitettiin, että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen alensi asiakashintoja keskimäärin 40 %. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on vahvistanut alueen markkinoilla jo olevia suuria kuljetusyrityksiä. Uusien yritysten edellytykset tulla markkinoille nykyisessä kuljetusjärjestelmässä on käytännössä lähes mahdotonta. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on mahdollista kilpailuttaa niin, että pienten tai uusien yritysten markkinoille tulo helpottuu. Keskitetystä kilpailuttamisesta johtuvien yritysvaikutusten merkitys korostaa kuntien vastuuta jätekuljetusmarkkinoiden suunnittelijana. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on seurata kiinteistöjen liittymistä kunnan järjestämään jätehuoltoon sekä kunnan järjestämää että kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta.
Jätehuoltoviranomaisen yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on toiminut kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pääsääntöisesti hyvin. Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta toimittaneet kiinteistökohtaiset kuljetustiedot. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikutukset jätehuoltoviranomaisen toimintaan riippuu siitä, miten jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen ja minkälaisessa operatiivisessa järjestelmässä toiminta hoidetaan. Kokonaisuudessaan jätehuoltoviranomaisen työmäärän väheneminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa seurannan osalta riippuu suunnitellaanko seurantajärjestelmät yhdessä yhtiön kanssa integroitumaan jätehuoltoon vai onko seuranta jälkikäteistä kuten kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kuntien ympäristönsuojelusihteereille lähetetyn kyselyn perusteella useimmat kuntien ympäristönsuojelusihteerit pitävät liittymisen valvontaa hankalana nykyisessä kuljetusjärjestelmässä ja sen mahdollistavan lähinnä satunnaisen ongelmiin puuttumisen. PHJ pitää kunnan järjestämää jätteenkuljetuksen vaikutuksia kokonaisuutena positiivisempana yhtiölle alueellisen jätehuollon suunnittelun helpottumisen takia. Kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymäaika ja kilpailuttaminen Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta. Tämä tarkoittaa, että siirtymä olisi tehtävä jätelain mukaan viimeistään 1.5.2017. (jätelaki 149 ) Ottaen huomioon, että jätelaki on ollut voimassa 1.5.2012 alkaen ja ensimmäinen palautettu jätteenkuljetuspäätös tehtiin 16.1.2014, kuljetusyrityksillä on ollut aikaa valmistautua kuljetusjärjestelmäpäätöksen uudelleenkäsittelyyn ja päätöksentekoon. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ilmoittaa, että voi aloittaa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alkamaan porrastaen 1.10.2018 1.4.2020. Siirtymäaika on riittävä ja jätelain mukainen. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakassopimuksen mukaan kilpailuttamisen siirrosta jäteyhtiölle päättää jätelautakunta. Jätelautakunta pitää erityisesti jätehuollon yleisen toimivuuden ja alueellisen kehittämisen kannalta hyvänä, että yksi taho kilpailuttaa kaikki kuljetukset. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että jätteenkuljetuksen kilpailuttaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Jätehuoltoviranomaisen katsoo, että on tarpeen antaa jäteyhtiölle tarkempia ehtoja, jotta yhteistyö jätehuoltoviranomaisen, jäteyhtiön, kunnan ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa olisi sujuvaa ja jätelain 35 edellytysten seuraaminen olisi kustannustehokasta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että 6 (10)
kilpailutukset ovat kuntien määrittämän palvelutason mukaisia. Jätehuoltoviranomaisen viranhaltijat käynnistävät vuoden 2017 palvelutason määrittämisen Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti. 7 (10) Liitteenä Esittelijä 1. Tarkasteluraportti 2. Valmisteluvaiheen kuulutus 3. Lausunnot ja mielipiteet 4. Lausuntovastine 5. Mielipidevastine 6. Vastine kuljetusyritysten tilaamaan selvitykseen 7. Tarkasteluraportti, muutokset kuulemisvaiheen raporttiin 8. Tiivistelmä KHO:n kuljetusjärjestelmiä koskevista ennakkopäätöksistä 9. Muutosesitys 10. Äänestyslista Kaupungininsinööri Jorma Vaskelainen Päätösehdotus Lautakunta päättää määrätä kiinteistön haltijan järjestämän yhdyskuntajätteen, pois lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätteenkuljetuksen päättymän Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Myrskylässä, Orimattilassa, Padasjoella, Pukkilassa ja Sysmässä. Lisäksi lautakunta päättää, että edellä mainittu jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä kuljetuksena Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kilpailuttamana. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus alkaa portaittain 1.10.2018 1.4.2020. Jätelautakunta antaa myöhemmin kilpailutukseen liittyviä tarkempia ehtoja. Käsittely Virpi Streng teki Ville Holopaisen ja Marjo Loposen kannattamana liitteen 9 muutosesityksen. Koska asiassa oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti, että asiassa on äänestettävä ja teki äänestyslistasta ilmenevän äänestysesityksen. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannatti 2 jäsentä ja jäsen Virpi Strengin muutosehdotusta 11 jäsentä (äänestyslista liitteenä 10), joten lautakunta päätti hyväksyä jäsen Strengin muutosehdotuksen. Päätös Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä sekä jäsen Heikki Moilanen jättivät eriävän mielipiteen. Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Muutoksenhaku Jäteasiamies Tiia Yrjölä p. 044 416 3634 Kuulutus: kuntien ilmoitustaulut, Lahden kaupungin tietoverkko Kunnallisvalitus
Otteen oikeaksi todistaa helmikuun 17. päivänä 2017 Tiia Yrjölä jäteasiamies 8 (10)
9 (10) VALITUSOSOITUS Liitetään pöytäkirjanotteeseen Lahden kaupunki Kunnallisasiat Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä: Päijät-Hämeen jätelautakunta 16.02.2017 6 Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen ja valitusaika Valitusviranomainen ja sen yhteystiedot Hämeenlinnan hallinto-oikeus www.oikeus.fi/hao/hameenlinna Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna 029 56 42200 Telekopio 029 56 42269 hameenlinna.hao(at)oikeus.fi Valitusaika: 30 päivää Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Annettaessa päätös asianosaiselle tiedoksi hänen suostumuksellaan sähköisenä viestinä hänen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Muuta tiedoksiantotapaa käytettäessä asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valitusaika taloudellisin ja tuotannollisin perustein tehdystä irtisanomista koskevasta päätöksestä alkaa kulua vasta irtisanomisajan päättymisestä. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Kuntalain 139 :n 1 momentin mukainen tiedoksianto asianosaiselle Pvm: 23.2.2017 Asianosainen: Annettu tiedoksi sähköisesti, pvm: Lähetetty tiedoksi kirjeellä, joka on annettu postin kuljettavaksi, pvm: (kuntalaki 139 ) Tiedoksiantaja: Luovutettu asianosaiselle Paikka ja pvm: Vastaanottajan allekirjoitus Muulla tavoin, miten Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
10 (10) Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai kirjelmän muun laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjojen toimittaminen Tuomioistuinmaksut Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja (HLL 21 ) Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n mukaan peritään hallinto-oikeudessa ja markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä tuomioistuimissa 4 ja 5 :n poikkeuksia lukuun ottamatta. Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta.