Tulostavoiteasiakirja 2016

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala TEM/1191/00.03.01.02/2015 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Pitkän aikavälin strategiset linjaukset Strategia-asiakirjan painopisteet: Ihmiset ja yhteisöt Hyvinvoinnin, osaamisen ja työllisyyden lisääminen sekä osallisuuden ja turvallisuuden parantaminen Yritykset ja elinkeinot Elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen ennakoivasti ja kestävästi Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristön hyvän tilan tukeminen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Maakuntastrategian visio on: Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. Maakuntastrategian tavoitteena on luoda maakuntaan nettona10.000 uutta työpaikkaa ja 2.000 uutta yritystä. Työpaikat syntyvät älykkään erikoistumisen kautta: Biotalous: luonnonvarojen kestävää ja tehokasta hyödyntämistä

2 (16) Digitalous: keskisuomalainen IT-osaaminen muuntuu moninaisiksi palveluiksi, joille alati suurentuva ja tarkentuva tietomäärä tarjoaa mahdollisuudet Osaamistalous: tulevaisuudessa aineettoman pääoman vienti koulutus ja osaaminen määrittelevät suuren osan keskisenkin Suomen menestyksestä. Keski-Suomen ELY-keskus on ollut vahvasti mukana luomassa maakuntastrategiaa, joten ELY-keskuksen tulossuunnitelman painopisteet rakentuvat tämän yhteisen strategian mukaisesti. Lisäksi maakunnan kehitys on edennyt siihen suuntaan, että maakuntastrategian valinnat toteuttavat hallitusohjelman kärkihankkeita Keski-Suomen osalta. Keski-Suomi on erikoistunut vahvasti metsäteollisuuteen. Paperiteollisuuden, metsäteollisuuden, puuteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Siksi on luontevaa, että biotalous on yksi strategisista kärjistä. Metsä Fibren investointi Äänekoskelle tuo mukanaan aivan uusia mahdollisuuksia keskisuomalaiselle teollisuudelle. Investointi tuo mukanaan tehtaan sivuvirtoja hyödyntävää yritystoimintaa. ELY-keskuksen yhtenä painoalueena on tehtaan ympärille syntyvän yritystoiminnan tukeminen mm. yritysten kehittämispalveluiden, osaavan työvoiman saannin varmistamisen ja liikenneyhteyksien varmistaminen. Hallitusohjelmassa Liikenneverkoille kohdistettava korjausvelkarahoitus mahdollistaa myös biotalouden näkökulmasta tärkeät tieverkon parantamistoimet. Biotalous on myös kotimaisia biopolttoaineita. Keski-Suomessa on selvittelyn alla biokaasuhanke. Siinä hyödynnettäisiin mm. peltojen biomassaa. Biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistetään alueellisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Uusiutuvan energian osuuden lisäämistä toteutetaan ohjauksen, neuvonnan ja lausuntojen avulla Maakuntastrategiaan kirjattu biotalous korostuu jatkossa. Maakuntakaavan valmistelun keskeiset painotukset ovat toiminnallisesti merkittävät valtakunnalliset liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet, tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella, sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen alueet, biotalouden ja uusiutuvan energian jalostusalueet sekä työpaikkakeskittymät. Keski-Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus päivitetään vuoden 2016 aikana. Keski-Suomessa toteutetaan maakuntakaavan kokonaisuudistus, jonka pohjaksi laaditaan erillinen strateginen liikenneverkkoselvitys. Selvityksessä liikenneverkon osien ja yksittäisten väylien strategista merkitystä arvioidaan maakunnan ulkoisen ja sisäisen liikenteellisen saavutettavuuden ja maakuntastrategian painotusten pohjalta.

3 (16) Biotalous on myös metsistä ja ympäristöstä huolehtimista. Metsien kestävän käytön turvaamiseksi osallistutaan Metsäkeskuksen uuden alueellisen metsäohjelman toimeenpanoon erityisteemoina vesienhoito ja luonnon monimuotoisuus. Vesienhoidon tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila sekä pintavesien hyvän ja erinomaisen tilan turvaaminen.? Alueella on edellytyksiä myös ruokaan perustuvien liiketoimintojen kasvulle ja mahdollisuuksia puhtaiden, kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden viennin lisäämiseen. Maaseudun elinvoimaisuus edellyttää, että perusrakenteet ja yritystoiminnan yleiset edellytykset ovat kunnossa ja digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnetty. Digitaalinen uudelleenajattelu ulottuu Keski-Suomessa kaikkialle. Jotta maakunnan kilpailukyky pysyy korkealla tasolla, pitää yritysten olla valmiita investoimaan uusimpaan teknologiaan ja kehittämään sen avulla toimintaansa. Henkilöstön osaaminen keskittyy suorittavan työn sijaan tuotannon suunnitteluun, kehittämiseen ja innovointiin (maakuntastrategia). Liikenneväylien palvelutaso ei ole liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä. Suunnittelukaudella väyläomaisuutta hallitaan rakenteiden näkökulmasta kestävällä tavalla sekä uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja hyödyntäen. Hallitusohjelman mukaisesti liikenneverkkojen korjausvelan vähentämisessä painotetaan asiakastarpeisiin vastaamista ja erityisesti maakunnan elinkeinoelämän kannalta tärkeiden yhteysvälien kunnon varmistamista. Tulevaisuudessa väyläverkon kunnon tulee olla digitaalisaation ja automatisaation edellyttämällä tasolla ja infran soveltua liikenteen älykkäille palveluille. Suunnittelukaudella Keski-Suomessa edistetään aktiivisesti liikkuminen palveluna konseptin (MaaS) toteutumista. Kyberturvallisuusteema kuuluu digitalouden pääteemaan. Teema rakentuu osaamisen varaan ja tavoitteena on saada aikaa sekä positiivista virettä maakunnassa että globaalia verkottumista. Kyberturvallisuuden kohdalla ajankohtainen esimerkki on Paviljongissa järjestettävä Kyberturvallisuus & ICT 2015 messut. Tekes on muun muassa rahoittanut Jykesiä Kyberturvallisuus -teeman käynnistämiseen. Samoin kuin JAMK:ia ja JYU:ta välillisesti DIGILE SHOK:in kautta teemaan Cyber Trust. Kyberturvalisuus on yksi johtavista teemoista, joihin sekä Tekes että maakunnan toimijat panostavat. Keski-Suomessa erityisiä painopistealoja yritysrahoituksessa ovat digi-, osaamis- ja biotalous sekä INKAohjelman teemojen (mm. kyberturvallisuus) kautta syntyvän uuden liiketoiminnan käynnistäminen. Tukea kohdennetaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Tuotekehityshankkeilla tulee olla uutuusarvoa kyseessä olevan toimialan näkökulmasta. Rakennerahastohankkeissa on painopisteenä biotalous ja digitalous. Osaamistalous ei ole ELY-keskuksen näkökulmasta mukana omana itsenäisenä teemanaan vaan ELYkeskus on yhdessä oppilaitosten ja maakunnan toimijoiden kanssa ennakoimassa työelämän muutoksia, kehittämässä koulutusta arvioimalla muutoksia osaamisen ja työelämätaitojen näkökulmasta.

4 (16) Digiosaaminen on uusi kansalaistaito. ELY-keskuksen näkökulmasta se tarkoittaa digi-osaamisen tuomista läpäisyperiaatteella mm. kaikkeen työvoimakoulutukseen. Sitä sisällytetään useisiin korkeasti koulutetuille suunnattuihin työvoimakoulutuksiin. Yksi työvoimakoulutuksen painopiste on kyberturvallisuus, myös alkavan yrittäjyyden näkökulmasta. Rakennemuutoksen ennakoinnilla voidaan vaikuttaa kaikkien kolmen strategisen tavoitteen toteutumiseen. Alueiden ja työllisyyden muutoksiin ennakoiden varautuva ja aktiivisesti elinkeinorakennettaan uudistava alue menestyy ja voi hyvin. Alueen ennakointityö on jo systemaattista ja monipuolista. Siihen osallistutetaan lisää eri tahoja ja kehittämiskohteena on saada ennakointi vielä suoremmin tukemaan päätöksentekoa. Toimintatapamuutos ELY-keskuksen strategiakauden suurin muutos on MITEN toimitaan ei MITÄ tehdään. ELYkeskuksen uusi tapa toimia nousee halusta luoda asiakkaille toiminnastamme vielä suurempaa lisäarvoa. Elinkeinoelämää parhaiten hyödyttäviksi toimiksi katsotaan ne, jotka tuovat maakuntaan yrityksiä, työtä ja vientiä. Kehittämisessä ELY-keskuksen ja maakunnan toimijoiden yhteistyö on keskeistä. Pakottavana tekijänä toimintatapamuutoksen taustalla on ELY-keskuksen resurssien merkittävä väheneminen samanaikaisesti kun toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia. Ne muutokset pakottavat arvioimaan asiakasnäkökulmasta parasta tapaa ELY-keskuksen palveluiden ja resurssien kohdentamiseen. Edellä kuvatun tavoitteen saavuttamiseksi Keski-Suomen ELY-keskus kehittää omaa toimintatapaansa siten, että toiminta on entistä asiakaslähtöisempää, ketterämpää ja nopeampaa. Lähdemme mukaan kokeiluihin, etsimme pilotointihankkeita ja muutamme omaa toimintatapaamme niiden mukaisesti, luovuutta unohtamatta. Vaikutamme käytettävissämme olevin keinoin normiohjaukseen. Priorisoimme omaa toimintaamme jatkuvasti tilanteiden ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmiset ja yhteisöt

5 (16) Ihmisten työllisyys, osaaminen ja osallisuus lisääntyvät TA = Tavoite sisältyy valtion talousarvioon. Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus % 22 20 20 20 TA Virta yli 3 kk työttömyyteen % 36 36 36 36 TA Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla % 27 27 27 27 TA Vaikeasti työllistyvien määrä kpl 12 700 12 700 12 700 12 700 TA 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus % 39 39 39 39 TA 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus % 52 50 50 50 TA Ihmisten kokema hyvinvointi ja turvallisuus paranevat Kulttuurin saavutettavuuden edistäminen ELY-keskus vahvistaa kulttuurialan toimijoiden välistä yhteistyötä, tukee kulttuuritoimen ja luovan talouden alueellista kehittämistä hankerahoituksella sekä edistää kulttuuritoimeen ja luovaan talouteen liittyviä työllistämistoimenpiteitä. Erityistä huomiota kiinnitetään kulttuuripalveluihin vähän osallistuviin väestöryhmiin. Elintarvikeketjun turvallisuus ja vastuullisuus % 95 96 96 96 Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla kpl 0 0 0 0 Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen p 3,3 3,3 3,3 3,3 Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä kpl 199 199 199 199 Yritykset ja elinkeinot Elinkeinoelämä monipuolistuu ja kansainvälistyy ja sen kilpailukyky kasvaa TA = Tavoite sisältyy valtion talousarvioon.

6 (16) Elintarvikeviennin edistäminen TA Maaseutuohjelmasta rahoitetaan elintarvikealan (ruokaketjun) hankkeita, joilla edistetään alan yritysten kasvua ja tavoitellaan myös vientiyritysten syntymistä ja viennin lisääntymistä. Elintarvikesektorin pk- yritysten vientiin liittyviä markkinaselvityksiä ja kansainvälistymisstrategioiden laatimista tuetaan monipuolisesti eri rahoitusvälineillä. Yrityksiä aktivoidaan ja kannustetaan mm. Team Finland- toiminnan kautta panostamaan kansainvälistymiseen. Maaseudun elinvoimaisuus ja elinkeinojen kilpailukyky sekä ruuan tuotantovarmuus ja turvallisuus Maaseudun elinvoimaisuutta ja elinkeinojen kilpailukykyä edistetään rahoittamalla alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteiden mukaisia hankkeita. Erityisesti tavoitteena on yritystoiminnan uudistuminen ja työpaikkojen syntyminen. Yhtenä kehittämisen kulmakivenä on biotalous, johon sisältyvät myös alueellisen suunnitelman erityispainopisteet maito, matkailu ja metsä. Koko ruokaketjua kehittämällä parannetaan maatalouden ja elintarvikealan yritysten kilpailukykyä ja kannustetaan yrityksiä kasvuun ja samalla varmistamaan ruuan tuotantovarmuus alueella. Hankkeissa ja yritysten tukemisessa kiinnitetään huomiota elintarvikkeiden viennin lisäämiseen. Metsäbiotalouden edellytyksiä parannetaan mm. hankkeilla, jotka edistävät puun liikkuvuutta ja varmistavat mm. biotuotetehtaan raaka-aineen saantia. Kehitetään myös metsään perustuvien yritysten syntymistä ja kasvua, mm. mekaanisen puunjalostuksen ja puurakentamisen aloilla. Maaseudun elinvoimaisuutta lisää yhteisöllisyyden voimistuminen ja sitä tuetaan erityisesti Leader-ryhmien paikallisten strategioitten kautta. Uudet kansainvälistyvät yritykset kpl 50 80 100 100 TA Maatalouden fosforitase kg/ ha 2,8 2,8 2,8 2,8 TA Maatalouden typpitase kg/ ha 42 42 42 42 TA Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen p 3,8 3,8 3,8 3,8 TA Päällystettyjen teiden kunto km 65 65 65 65 Eri toimenpiteiden kautta syntyneiden yritysten määrä kpl 650 650 650 650 TA Yritysten investoinnit t&k-työhön kpl 119 135 155 155 Kestävä bio- ja kiertotalous, energiaomavaraisuus sekä digitaalinen liiketoiminta kasvaa Uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävät virkistys- ja luontopalvelut Luonto-,kulttuuri- ja kalastusmatkailua tukevan sähköisen opastusaineiston kokoaminen aloitetaan. Osallistutaan yhteistyössä kalatalousviranomaisen ja paikallisten toimijoiden kanssa Konneveden koskireitin kalastus-, virkistys- ja luontomatkailukäytön kehittämiseen vuonna 2015 valmistuneeseen Konneveden koskireitin hoito- ja käyttösuunnitelmaan

7 (16) perustuen. Koskireitti liittyy laajempaan suojelu- ja luontomatkailukokonaisuuteen, johon kuuluu myös Etelä-Konneveden kansallispuisto. Yhdyskuntajätteen kierrätyksen edistäminen Biokaasun tuotantoa biohajoavista jätteistä edistetään alueellisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Mustankorkealle rakennetaan vuoden 2016 aikana maakunnan suurin biokaasulaitos. Ruoantähteistä ja jäteveden puhdistamon lietteistä on tarkoitus tuottaa liikennepolttoainetta ja alkuvaiheessa myös sähköä sekä lämpöä. Biokaasulaitos rakennetaan kompostointilaitoksen viereen ja yhdessä laitokset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.uuteen jätesuunnitelmaan (joka toteutetaan vähentyneillä resursseilla toimenpideohjelmatyyppisenä) otetaan yhdyskunta- ja rakennusjätteen kierrätyksen lisääminen painopistealueeksi. Pyritään vaikuttamaan jätteen (syntypaikka)lajittelun tehostamiseen mm. kuntien jätehuoltomääräysluonnoksista annettavilla lausunnoilla, kuntaviranomaisten ja jätehuoltoyhtiöiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Osallistutaan alueen toimijoiden hankkeisiin, jotka edistävät jätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä biokaasuntuotantoa. Ympäristöluvissa annettavissa lausunnoissa ja laitosvalvonnassa tuodaan esille jätteiden kierrätyksen lisäämismahdollisuudet. Kierrätysteema on sisältönä niissä työvoimakoulutuksissa joihin se aiheen puolesta sopii. Rahoitetaan mahdollisimman mukaan yrityksiä, jotka edistävät kierrätystä ja kehittävät kierrätysratkaisuja. Maaseudun kehittämisohjelmassa on vuoden 2016 tavoitteena edistää biotalouteen liittyen mm. kiertotaloutta ja resurssien käytön tehokkuutta rahoittamalla hankkeita ja kokeiluja. Kasvun kärkialojen yritystoiminnan edistäminen "Metsien kestävä käyttöä turvataan osallistumalla Metsäkeskuksen uuden alueellisen metsäohjelman toimeenpanoon erityisteemoina vesienhoito ja luonnon monimuotoisuus. ELY-keskus rahoittaa biokaasuhanketta, jolla pyritään saamaan maakuntaan erityisesti nurmiraaka-aineeseen perustuvaa biokaasuliiketoimintaa. Metsäbiotalouden edellytyksiä parannetaan mm. hankkeilla, jotka edistävät puun liikkuvuutta ja varmistavat mm. biotuotetehtaan raaka-aineen saantia. Kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia puunhankintaan ja metsäomaisuuden hallintaan digitaalista luonnonvaratietoa hyödyntämällä. ELY-keskus suuntaa työvoimakoulutusta voimakkaasti kasvaville aloille (esim. bioala tai digitalous) ja rohkeasti sellaisillekin aloille, joissa kasvua voi mahdollisesti syntyä. Työvoimakoulutuksen avulla tähdätään työllistymisen lisäksi uuden liiketoiminnan kasvuun. TE-toimisto tekee aktiivisesti RekryKoulutuksen markkinointia. Yhteishankintakoulutusta toteutetaan erityisesti kasvavien alojen yritysten kanssa niin, että siihen voidaan poluttaa myös muita TE-palveluja ja/tai oppisopimuskoulutusta. Osallistutaan Liikenneviraston kärkihankkeiden toteuttaminen - tavoitteeseen, jolla mainittuja kärkialoja edistetään hallinnonalan tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen sisältö ja ELY- keskuksen vastuut tarkentuvat myöhemmin. Keskeisenä tavoitteena on luoda kasvuhakuisia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja ympäristövastuullisia yrityksiä ja niille kilpailukykyinen toimintaympäristö. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista. Kehitystoimia kohdistetaan yritystoiminnan kaikkiin elinkaaren vaiheisiin, erityishuomion ollessa kuitenkin kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä pk-yrityksissä. ELY- keskus toimii kiinteänä osana Team Finland- verkostossa. Alueellisen Team Finlandverkoston toiminnan kehittäminen tapahtuu yhteisen valtakunnallisen toimintamallin mukaisesti. Toiminnan tavoitteena on suomalaisten vientiyritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. ELY-keskuksen rahoittaman ESR - kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, edistää työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien pääsyä työpaikkoihin sekä tukea

8 (16) työvoiman liikkuvuutta. Kehittämishankkeilla lisätään työtekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä työ- ja elinkeinoelämän muutoksissa ja kehitetään työelämän laatua ja tuottavuutta sekä lisätään toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen yhteistyötä ja työelämäyhteyksiä. ESR-rahoituksella voidaan vastata myös maahanmuuton aiheuttamiin uusiin haasteisiin. ESR-kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on digitaalisten ratkaisujen uudenlainen soveltaminen ja hyödyntäminen uusien toimintamallien ja palveluiden kehittämisessä. Lisäksi painotetaan kehitettävien digitaalisten ratkaisujen käytettävyyttä loppukäyttäjän näkökulmasta sekä eri toimijoiden yhteistyötä, mm. digitaalisessa koulutusyhteistyössä. Vuonna 2016 ESR-haussa haetaan erityisesti kiertotalouteen liittyviä hankkeita Merkittävät tavoitetta toteutettavat uudet pilotti- ja demonstraatiokohteet "ELY-keskus suunnittelee erityisesti korkeasti koulutetuille työttömille työvoimakoulutusta, jossa yhdistyvät kahden tai useamman alan heikot signaalit. Tällaisia voivat olla esim. biokuitua ja 3D-tulostusta yhdistävät koulutukset tai muut ennakkoluulottomat työvoimakoulutukset, joissa koulutuksen sisällöt muodostavat kokonaan uuden osaamisalueen. Haasteena on löytää riittävän hyviä koulutusorganisaatioita ja opettajia toteuttamaan tämän tyyppisiä koulutuksia. Päällysteiden ennakoiva hoidon ja kunnostuksen ohjelmointi (PEHKO) pilotti 2015 2025. Liikenneviraston rahoittama pilotti toteutetaan yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteena on parantaa päällystettyjen teiden ennakoivia ylläpidon ja hoidon käytäntöjä niin, että investointien tuottavuus paranee ja teiden kuntoa voidaan ylläpitää/parantaa vähemmillä resursseilla. Pilotissa tavoitellaan valtakunnallista toimintamallia. Pilotoidaan CTI-järjestelmää (säädettävää rengaspainejärjestelmää) puutavara-autoissa. Yritysten tuotekehityshankkeita tuetaan etenkin vähähiilistä taloutta edistävien uusien innovaatioiden kaupallistamiseksi. Alihankintateollisuuden palvelumallien uusiutumista ja digitalisaation tarjoamien uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä edistetään toimintaympäristötuella. ESRhankkeilla kehitetään kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutustarjontaa ja laatua, etenkin bio- ja kiertotaloudessa. " Painorajoitteiset ja huonokuntoiset sillat kpl 31 31 31 31 Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristön hyvä tila ja kestävä yhdyskuntakehitys paranevat TA = Tavoite sisältyy valtion talousarvioon. Alueidenkäytön ohjauksen painopisteet Osallistutaan Keski-Suomen kokonaismaakuntakaavan tarkistustyöhön. Hyödynnetään paikkatietoaineistoja kuntien kehittämiskeskusteluissa kuntien strategisen alueidenkäytön suunnittelun edistämiseksi. Kuntien taajama-alueiden osayleiskaavoja on vireillä useita.

9 (16) Niitä ohjataan samoin kuin muita vaikutuksiltaan merkittäviä yleis- ja asemakaavoja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksessa huomioidaan elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön arvot. Ohjauksella parannetaan ihmisten hyvinvointia, elinympäristön viihtyisyyttä ja alueiden vetovoimaa. Tuulivoimakaavojen ohjauksessa huomioidaan puhtaan energiatuotannon edistäminen ja toisaalta elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön arvot. Itämeren ja vesien hyvä tila Edistetään vesienhoitosuunnitelmien vuosille 2016 2021 ja Keski-Suomen toimenpideohjelman toimeenpanoa mm. lausuntojen ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Vaikutetaan yhteistyön kautta sidosryhmien omiin ohjelmiin vesienhoidon tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen edistämiseksi. Asetetaan keväällä 2016 uusi sidosryhmistä ja toimijoista muodostettu yhteistyöryhmä tukemaan vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamista sekä seuraavien vesienhoitosuunnitelmien tarkistamista varten. Järjestään vesienhoitosuunnitelmien työohjelman ja keskeisten kysymysten kuuleminen v. 2018 sekä kerätään yhteistyössä sidosryhmien kanssa toteutumatiedot joulukuussa 2018 tehtävää väliraportointia varten. Aloitetaan vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien tarkistaminen. FresHabit Life IP-hanke käynnistyy 1.1.2016 ja Keski-Suomesta hankkeessa on mukana Päijänne, Saarijärven reitti ja Etelä-Konnevesi. Hankkeen yhtensä tavoitteena on vaikuttaa toimenpiteillä positiivisesti vesientilaan. Puhdistamattoman jäteveden ohitukset % 0,2 0,2 0,2 0,2 Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva aluerakenne kaupunkiseuduilla % 60 60 61 61 TA Uudelleen luokitellut pohjavesialueet ja tarkistetut rajaukset kpl 80 80 80 80 Luonnon monimuotoisuus lisääntyy TA = Tavoite sisältyy valtion talousarvioon. Vesistöjen käytettävyys ja riskienhallinta sekä kalakantojen hyvä tila Osallistutaan Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueille laadittujen tulvariskien hallintasuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamiseen ja seurantaan yhteistyössä vesistöalueiden muiden ELY-keskusten kanssa. Viimeistellään Kymijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvityksiä edeltävät vesitaselaskelmat ja ratkaistaan varsinaisten selvitysten tarve. Varmistetaan, että alimmat rakentamiskorkeudet otetaan huomioon kuntien maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa ELY-keskuksen vuonna 2015 päivittämien ohjeiden mukaan. Lisäksi avustetaan kuntia alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämisessä. Säännöstelyverkoston toimintaa kehitetään yhdessä muiden ELY-keskusten kanssa painottaen yhteistyömahdollisuuksia Kymijoen vesistöalueen säännöstelyjen kehittämisen, operatiivisen käytön ja vesistösäännöstelyjen valvonnan osalta. Poikkeuksellisissa vesitilanteissa tuotetaan tilannekuvaa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa. Valuma-alueiden tulvanhallinnan ja kuormituksen vähentämisen selvityksiä ja hankkeita

10 (16) jatketaan mahdollisuuksien mukaan perustuen aikaisempaan yhteistyöhön Metsäkeskuksen ja SYKEn kanssa. Avustetaan vesistöjen kunnostuksia osana vesienhoidon toteuttamista. Toteutetaan 1-2 virtavesien kunnostushanketta Järvi-Suomen kalatalousviranomaisen kanssa yhteistyössä. Pohjavesiselvityksillä parannetaan valmiutta ottaa uusia vedenhankinta-alueita käyttöön vesihuollon varmistamiseksi poikkeuksellisissa vesitilanteissa. Jatketaan kolmea käynnissä olevaa tekopohjavesihanketta, joissa toiminnan suunnittelu tehdään konsulttityönä ja ELYkeskus tukee suunnittelua ja imeytyskokeita alueiden hyvällä asiantuntemuksella sekä mittauksiin ja seurantaan liittyvillä kenttätöillä. Toimivaksi osoittautuneella yhteistyömallilla toteutettavilla hankkeilla parannetaan vedenhankinnan toimintavarmuutta noin 145 000 asukkaan osalta. Valmistellaan ELY-keskuksen vesistörakenteiden omistajuuden sekä ylläpito- ja perusparannustehtävien keskittämistä siten, että ne vuoden 2017 alusta alkaen ovat EPOELYn vastuulla. Valmistellaan hydrologisen tiedon tuottamisen järjestämistä siten, että vuoden 2017 alusta alkaen siirrytään yhtenäiseen menettelyyn. Luontotyyppien ja lajien suojelun edistäminen Natura 2000 -tietokanta ja verkoston yleissuunnitelmat päivitetään osana valtakunnallisia tavoitteita. Osallistutaan suojelualueverkoston toimivuuden ja edustavuuden kokonaistarkasteluun sekä luontotyyppien toiseen uhanalaisuustarkasteluun. Luontotyyppisuojelussa keskitytään metsäisten luontotyyppien ja sisävesien hiekkarantojen suojeluun. Luonnonsuojelulain maisemanhoitoalueiden valmistelua jatketaan. Osallistutaan valtakunnalliseen perinnebiotooppien inventointityöhön. Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelman suuntaviivojen mukaan tärkeät lajistokeskittymät kartoitetaan suojelutoimien kustannustehokkaaksi kohdentamiseksi. Kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä turvataan ja eliötyöryhmätyötä jatketaan. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien suojelussa neuvonnan roolia korostetaan. Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen inventoidaan ja turvataan tarvittaessa esiintymispaikkojen rajauspäätöksin. Uhanalaisten lajien suojelutoimet toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä alueellisissa priorisointineuvotteluissa sovittavan mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden toteutus ha 630 400 350 300 TA Substanssiin liittyvät kärkihankkeet ja erikoistumistehtävät Substanssiin liittyvät kärkihankkeet ja erikoistumistehtävät Substanssiin liittyvien kärkihankkeiden toteuttaminen ks. ELY-keskuksen strategiset painotukset ja Kasvun kärkialojen yritystoiminnan edistäminen. ELY-keskus valitsemat painotukset liittyvät seuraavien kärkihankkeiden toteutukseen: kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä

11 (16) parantamalla, työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi, biotalous ja puhtaat ratkaisut kaikilla osa-alueilla, digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen kaikilla osaalueilla. Erikoistumis- ja keskitetyt substanssitehtävät "Ympäristökasvatuksen erikoistumistehtävässä osallistutaan Suomen kestävän kehityksen kasvatuksen kansallisen suunnitelman laatimiseen. Selvitetään hankkeella ympäristöhallinnon organisaatioiden roolit ympäristökasvatuksessa ja ympäristötietoisuuden edistämisessä ja kehitetään yhteistyötä. Kehitetään ELY-keskusten ympäristötietoisuustyötä uuden strategian pohjalta. Arvioidaan hankeavustusten painotuksen toimivuutta ja valitaan mahdollisesti uudet painopisteet. Kehitetään ELY-keskusten ympäristötietoisuustyötä uuden ELY/AVI-strategian pohjalta ja Keski-Suomen ELY-keskuksen mahdollisen OHKEhankkeen (kulttuuriympäristöstrategian jalkauttaminen) osana ja rinnalla. Rakennerahastoohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 vaikuttavuustavoitteet on määritelty Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelma-asiakirjassa ja sen tuloskehikossa. Henkilöstön työnkuvia kehitetään vastaamaan uutta verkostomaista toimintatapaa." Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen tehokkuus Sujuvasti palvellen Ennakkoneuvottelumenettelyyn osallistuminen Edistetään prosessien sujuvoittamista osallistumalla ennakkoneuvottelumenettelyihin toiminnanharjoittajan, lupaviranomaisen tai/ja sidosryhmien kanssa. Kaikissa YVA-menettelyä edellyttävissä hankkeissa tarjotaan mahdollisuutta ennakkoneuvotteluun. ELY-palveluihin sitoutuminen Sitoudutaan ELY-palveluihin. Sitoudutaan ELY-palveluiden kehittämiseen YHApalveluiden ohjausryhmän linjauksien mukaisesti. Monikanavaiseen toimintamallin sitoutuminen Y-ASPAlle annetaan pyydettäessä asiantuntija-apua. Pääasiassa Y-ASPAsta on välitetty ELYlle soittopyyntöjä asiakkailta. ELY on ottanut suoraan yhteyttä asiakkaisiin tai välittänyt pyydettyjä materiaaleja. Kysymykset ovat koskeneet mm. järvien vedenlaatutietoja ja niiden

12 (16) tulkintaa, sinilevätilannetta, vahingonkorvauksia vedenpinnan vaihteluista, ruoppausasioita, laitureiden luvanvaraisuutta, maaperän pilaantumiseen liittyviä asioita, jätehuoltorekisteriasioita, roskaantumistapauksia, meluasioita, toimintojen ympäristöluvanvaraisuutta, ojitusasioita, rakennusvalvonta-asioita sekä luonnonsuojelu- ja erilaisia maankäytön luontovaikutuksiin kohdistuneita aineistopyyntöjä. Arvioitu htv-panos 0,05 htv (y-vastuualue). - Osallistutaan Y-ASPAn palveluneuvojien tiimin viikkopalavereihin. ELY-keskusten ympäristöaiheisten verkkosivujen tuotantoa, laatua ja yhtenäisyyttä on edistetty tuottamalla ELYjen käyttöön yhteisiä sivumalleja, tukemalla päivittäjiä ja osallistumalla aktiivisesti monikanavaisen asiakaspalvelun ohjauksen kehittämiseen. Sitoudutaan monikanavaisen toimintamallin kehittämiseen YHA-palveluiden ohjausryhmän linjauksien mukaisesti. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus % 75 75 75 75 USPA-asiakirjahallintajärjestelmän käyttö % 100 100 100 100 Tuotokset ja laadunhallinta Sujuvasti palvellen TA = Tavoite sisältyy valtion talousarvioon. Tietoturvan taso ELY-keskuksesssa noudatetaan johdon hyväksymää tietoturvapolitiikkaa. ELYssä toimii laadun kehittämisryhmä, joka on samalla tietoturvaryhmä. Henkilöstöä koulutetaan tarpeen mukaan tietoturva-asioissa. TE-toimistojen työnantaja-asiakkaiden positiivisen palvelukokemuksen osuus % 69 69 69 69 TA TE-toimistojen työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus % 65 65 65 65 TA Asiakaspalvelutyytyväisyys p 4 4 4 4 TA Alueiden vahvuuksia hyödyntäen ja vuorovaikutteisesti kehittäen TA = Tavoite sisältyy valtion talousarvioon.

13 (16) ELY-keskus vahvistaa yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa "Työelämä 2020 alueellinen verkosto toimii aktiivisesti jatkossakin maakunnan eri työelämätoimijoiden ja verkostojen kanssa, mm. maakuntaan perustettavan tyhy-verkoston kanssa. Tavoitteet ja mittaristot esitetään tarkemmin ministeriön ohjeistamana myöhemmin. Yritys-Suomen asioita edistetään tiiviissä yhteistyössä ministeriön Yritys-Suomitoimintamallin ja tammikuussa esitettävän yritysasiakkuussuunnitelman pohjalta. ELYkeskus on laatinut strategiset elinikäisen ohjauksen painopisteet yhteistyön pohjaksi. ELO-ryhmän/ELYn tuottama vuosiraportti, NEET-nuorten määrä, nuorisotakuun seurantaindikaattorit (tietoanuorista.fi). ELY-keskus koordinoi elinikäisen ohjauksen kehittämistoimintaa alueellaan ja edistää alan toimijoiden ohjausosaamista. Vuonna 2016 ELY-keskusten Elinikäinen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmien, ELO -toiminnan erityisenä painopisteenä on monialaisen TNO palvelun (Ohjaamo-toiminta) edistäminen ja jatkuvuuden varmistaminen. Tavoitteena on alueen omien tavoitteiden ohella. Hyvien etnisten suhteiden edistäminen hoidetaan yhteistyössä laajennetulla toimialueella Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla. Alueellisen neuvottelukunnan 2015-2019 nimeäminen on käynnissä. Monikanavaisten ohjauspalvelujen kehittäminen osana valtakunnallisesti rakennettavia palveluja. Lisäksi seurataan ohjauspalvelujen resurssien, ohjauspalvelujen saavutettavuuden ja laadun ongelmakohtia." Tulvariskien hallintasuunnitelmien toteutuminen ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys Sidosryhmien arvio ELY-keskuksen onnistumisesta alueellisen vaikuttavuuden lisäämisessä Sidosryhmien arvio toimintatapojen yhtenäisyydestä ja tehokkuudesta Sidosryhmien arvio asiakaslähtöisyydestä ja asiantuntevuudesta Valvontasuunnitelmien toteuttaminen täysimääräisesti % 0 0 10 30 p 3,5 3,5 3,5 3,6 TA p 3,6 3,6 3,6 3,7 p 3,3 3,4 3,4 3,4 p 3,8 3,8 3,8 3,9 % 100 100 100 100 TA Toimintatapoihin liittyvät kärkihankkeet ja erikoistumistehtävät Toimintatapoihin liittyvät kärkihankkeet ja erikoistumistehtävät Toimintatapoihin liittyvien kärkihankkeiden toteuttaminen Toimintatapojen kehittäminen liittyy kärkihankkeeseen Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen: ELY-keskus on päättänyt muuttaa aktiivisesti toimintatapaansa seuraavissa

14 (16) asioissa: toimimme avoimesti ja asiakaslähtöisesti, sujuvoitamme normien tulkintaa, käytämme työssämme hyväksi normien antaman tulkintavaran lähtien asiakkaan tarpeesta, osallistumme aktiivisesti eri hallinnonalojen normienpurkutalkoisiin ja viestimme lakien muutostarpeista, kokeilemme rohkeasti ja menemme mukaan yhteistyökumppaneidemme kokeiluihin, priorisoimme työtämme ja tekemisiämme resurssien riittävyyden takaamiseksi, käytämme rohkeasti luovuuttamme, ELY L-vastuualue edistää Omalta osaltaan Liikenneviraston digitaalisaation, kokeilukulttuurin ja säädösten sujuvoittaminentavoitteiden toteutumista. Varaudutaan työvoimakoulutuksen vastuiden siirtoon v. 2018 alusta alkaen. Turvataan siirtymävaiheessa myös tutkintoon valmistavan ja muun pitkäkestoisen työvoimakoulutuksen katkeamaton saatavuus myöhemmin sovittavalla tavalla. Toimintatapoihin liittyvät erikoistumis- ja keskitetyt tehtävät "RR-ELY on laatinut rahoituksen ydinprosessien kuvauksen. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle ripeää, joustavaa ja yhdenmukaista palvelua. Hankinta-aluemallin toimivuus ELY -keskuksen L-vastuualue tehostaa toimintaansa hankinta-aluemallilla mm. poistamal-la henkilöstöresurssien päällekkäisyyksiä, osaamista kehittämällä ja työnkuvia optimoimal-la. Pientie-toiminta ja metsäsektorin asiakkuustyö ELY- keskuksen L-vastuualue toimii aktiivisesti yksityistienpidon tehostamiseksi, selvittää maantieverkon laajuuteen liittyviä kysymyksiä ja edistää valtakunnallista metsäsektoriyhteistyötä." Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ELY-keskuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja keskusta johdetaan määrätietoisesti TA = Tavoite sisältyy valtion talousarvioon. Henkilötyövuosien kehitys htv 158,4 156 143,8 138,8 TA Henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi 3,4 3,4 3,4 3,5 TA Johtaminen: johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä 3,5 3,4 3,4 3,5 Kehittymisen tuki: työpaikkakoulutusmah, muut työyht tarjoamat osaamisen kehittämist.pit. 3,4 3,45 3,5 3,5

Liitteet Toimintamenomäärärahojen käyttö- ja htv-suunnitelmat vastuualueittain vuodelle 2016 15 (16)

Allekirjoitukset Helsinki 10.12.2015 Työ- ja elinkeinoministeriö Hyväksymme osaltamme vuoden 2016 tulostavoitteet Taina Susiluoto Ylijohtaja Liikennevirasto Liikennevirasto Antti Vehviläinen Pääjohtaja Ympäristöministeriö Raimo Tapio Ylijohtaja Maa- ja metsätalousministeriö Timo Tanninen Ylijohtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Risto Artjoki Osastopäällikkö Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Kirsi Kaunisharju Kulttuuriasiainneuvos Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Kari Lehtinen Ylijohtaja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Jukka Lehtinen Johtaja Ulla Mehto-Hämäläinen Johtaja