Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kunnanhallitus@isojoki.fi Aloitusaika 10.4.2012 Lopetusaika 10.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 1 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Linda Leinonen Sähköposti linda.leinonen@isojoki.fi Puhelin 0401880566 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Linda Leinonen Sähköposti linda.leinonen@isojoki.fi Puhelin 0401880566 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Palvelurakenne kaipaa uudistamista, kuntien lakisääteiset tehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet ja samalla kalliiden palveluiden tarve esimerkiksi sosiaali ja terveyspuolella on kasvanut. Ikärakenne ja lisääntyvä lainsäädäntö ovat osaltaan vaikuttaneet tähän. Tämän vuoksi sosiaali ja terveyspuolen palvelurakennetta sekä tuottamis ja rahoitusmallia on muutettava. Sosiaali ja terveyspalveluja on siirrettävä maakuntien tai jopa valtion hoidettavaksi. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajaaita on purettava. Tällä tavalla turvataan tasaarvoiset palvelut ympäri maan, samalla sosiaali ja terveyspuolen satunnaisvaihtelut eivät kurita yksittäisiä pieniä kuntia, vaan potti on suurempi. Toinen vaihtoehto tasaarvoisuuden turvaamiseksi on lähipalvelulain säätäminen. Tärkeimmät syyt palvelurakenteen uudistamiselle on muutokset ikärakenteessa ja sen aiheuttama taloudellinen lisätaakka sekä tasaarvoisuuden turvaaminen. Sen kaltainen kuntamalli, joka alueellemme on suunniteltu, ei mielestämme ratkaise kumpaakaan ongelmaa.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta tarkastelu Isojoen kohdalla vaikuttaa oikeanlaiselta. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Taloustarkastelu vastaa Isojoen kunnan tilannetta. Isojoki on valtionosuusriippuvainen kunta. Toisaalta Isojoella ei ole juurikaan velkaa ja kunnalla on jonkin verran edellisten kausien ylijäämiä taseessa. Veroprosentti on tällä hetkellä 21. Nykyisellä kustannuskehityksellä kunnalla on paineita, joko nostaa veroprosenttia tai ottaa lainaa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kriteeri ei ole alueellamme oleellinen samalla tavalla kuin suurilla kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntarakenteen osalta voimme todeta, että Isojoen yhdyskuntarakenne on toimiva. Nykyiselläänkin kunnan pintaala on suurehko n. 647 km2. Kirkonkylällä on n. puolet kunnan talouksista ja kunnan keskus sijaitsee maantieteellisestikin kunnan keskellä. Kunnan itäraja on 20 km:n päässä keskustasta, kahden maakunnan rajalla. Isojoelta on hyvä tieyhteys kunnan itäosien kautta Poriin, Honkajoen kautta Kankaanpäähän ja toisaalta pohjoisen suunnassa Kristiinankaupunkiin. Haluamme huomauttaa, että maaseutukunnassa hajaasumista ei saa vaikeuttaa. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Isojoki on työpaikkaomavaraisuudeltaan melko omavarainen. Saavutettavuuden osalta haluamme todeta, että tieyhteys Kauhajoelle vaatii kunnostusta, etenkin jos kunta ja palvelurakennetyöryhmän esitys toteutuu. Asiointi hajautuu Kauhajoen lisäksi useampaan naapurikuntaan, kuitenkin niin, että palveluidenkin osalta olemme melko omavaraisia. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen tuottamisen näkökulmasta olemme jo vuodesta 2009 tehneet seudullisesti yhteistyötä Kauhajoen, Teuvan ja Karijoen kanssa. Yhteinen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä tuottaa sosiaali ja terveyspalvelujen sekä ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut alueella. Mikäli sosiaali ja terveyspalvelut edelleen halutaan toteuttaa maakuntaa pienemmillä, vähintään 20 000 asukkaan alueille, koemme tämän yhteistyön silloin meille tarkoituksenmukaisimmaksi. Liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja palvelurakennetta kehitetään jatkuvasti. Yhteistoimintaalue on ollut toiminnassa vasta lyhyen ajan ja uskomme, että meillä on mahdollisuudet yhteistoiminnan avulla toteuttaa palvelut tulevaisuudessa entistä kustannustehokkaammin, mutta kuitenkin lähipalvelut turvaten. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta teemme myös yhteistyötä alueellisesti Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toteuttamana. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Olemassa olevien yhteistyösuhteiden syventämisellä pääsemme samoihin ellei jopa parempiin tuloksiin turvaten lähipalvelut ja demokratian kuin esitetyllä uudella kuntajaolla.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 2 5 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Kts. kohdan 1 vastaukset. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Selvityksessä ei ole otettu riittävästi kantaa lähipalveluiden järjestämisen kriteereihin. Tulee muistaa, että esimerkiksi sosiaali ja terveyspalveluja tarvitsevat eniten vanhukset ja lapsiperheet sekä heikoimmin toimeentulevat, joiden mahdollisuudet hakea palveluita pitkien matkojen takaa ovat huonot. Lähipalveluiden merkitys korostuu julkisen liikenteen vähäisyyden ja satunnaisuuden vuoksi. Myös lähidemokratian osalta tarkastelu on jäänyt tekemättä. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Emme aio tässä vaiheessa käynnistää selvitystä. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Emme tässä vaiheessa halua osallistua ministeriön järjestämään kuntajakoselvitykseen. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Isojoen kunta vastustaa pakkoliitoksia ja siihen rinnastettavaa lainsäädännöllä ohjausta. Muu, mikä? Pidämme tärkeänä, että mikäli kunta vapaaehtoisuuteen perustuen liittyy toiseen kuntaan, liitosta tuetaan taloudellisesti. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmällä ei saa ohjata kuntaliitoksia. Valtionosuudet on tarkoitettu palvelujen järjestämisen turvaamiseksi, oli kuntarakenne sitten mikä tahansa. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntia ei saa missään muodossa pakottaa liitoksiin puuttumalla rahoitusjärjestelmään. Muutoin rahoitusjärjestelmän uudistamiseen on vaikea ottaa kantaa, kun sosiaali ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyvät seikat eivät ole tiedossa. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Valtion ja kuntien tehtävänjakoa on syytä tarkastella kriittisesti. Kuntien normiohjausta ja tehtävätaakkaa on kevennettävä. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle
19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Uudistuksen toteuttamista edesauttaisi lähipalveluiden takaaminen esimerkiksi lähipalvelulailla myös tulevaisuudessa nykyisen kuntamme alueella. Lisäksi mahdollisen uuden kunnan talouden tasapainottaminen valtionavulla, ilman, että Isojoen kunta, joka on hoitanut talouttaan vastuuntuntoisesti jo pitkään korkeahkolla veroprosentilla ja esimerkiksi kouluverkkoa karsimalla joutuisi uudistuksessa maksajaksi. Huolemme on, että uudessa kunnassa joudumme syyttä kustantamaan uuden kunnan heikkoa taloutta omia lähipalveluitamme uhraamalla. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Isojoen kunta esittää, että kunnille järjestetään toinen lausuntokierros kun sosiaali ja terveyspalvelujen uudistamistyö on saatu valmiiksi ja kun hallitus on antanut oman linjauksensa kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen ja niihin ohjauskeinoihin, joilla uudistus aiotaan toteuttaa. Moniin tässä lausunnossa esitettyihin kysymyksiin on mahdoton antaa vastauksia tässä vaiheessa valmistelua. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että entistä paremmin ottaa huomioon kunnan ikärakenteen, huoltosuhteen, sairastavuuden, työttömyysasteen ja yhdyskuntarakenteen aiheuttamat haasteet palvelujen järjestämisessä. Valtionosuusjärjestelmän tulisi olla nykyistä yksiselitteisempi. Jos kunnalle annetaan tehtäviä, siihen on saatava myös resurssit.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Tehtävien vähentäminen ei saa johtaa siihen, että itse rahoitusvelvollisuus kuitenkin jää kunnalle, vaikka tehtävän toteuttaminen siirretään esimerkiksi yhteistoimintaalueelle vrt. mm. ensihoito, palo ja pelastustoimi. Valtion ja kuntien tehtävänjako Myös siinäkin tapauksessa, että valtio ottaa hoitaakseen kuntien tehtäviä, on muistettava lähipalveluiden merkitys asukkaille. Yhteispalvelupisteiden avulla monet jo kauemmaksi siirtyneet palvelut olisi nykyiselläänkin järjestettävissä myös syrjäisemmillä seuduilla. Isojoen kunta ei hyväksy keskittämiseen johtavaa valtiollistamista. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Valtionosuuksien on oltava samalla tasolla kuin kuntien tehtävien aiheuttamien kustannusten. Uudessa kunnassa on otettava huomioon se laaja alue, jossa palvelut on tasavertaisesti tuotettava. Palveluiden on oltava saavutettavissa myös reunaalueilla. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Isojoen kunnan lausunto tiivistettynä: Isojoen kunnan näkemyksen mukaan kunnallishallinnon rakenne työryhmän esittämä ratkaisu kuntajaoksi ei olennaisesti muuttaisi tämän hetkistä tilannetta elinvoimaisuuden eikä ikärakenteen aiheuttamien haasteiden osalta. Nykyisten tietojen valossa kuntatalous ja veropohja pysyisivät edelleen epävakaana myös uuden kunnan alueella. Uusi kunta olisi edelleen samalla tavalla valtionosuusriippuvainen. Olemme huolissamme maaseudun elinvoiman säilymisestä ja siitä, että maaseudulla ja taajamien ulkopuolella on kuntaliitosten hyöty hyvin kyseenalainen. Liitoksen seurauksena kuntalaiset etääntyvät päättäjistä niin maantieteellisesti kuin henkisesti. Laajoissa kunnissa tarvitaan vaalipiirit turvaamaan reunaalueiden ääni. Maaseudulla tarvitaan riittävästi palveluita, jotta elinvoimaisuutta voidaan ylläpitää ja elinkeinotoimintaa jatkaa. Isojoen kunta vaatii lähipalvelulain säätämistä. Palveluidentuottavuuden kasvusta suurempiin yksiköihin mentäessä ei ole riittävästi näyttöä, eikä tuottavuus kasva kuntaliitoksia tehtäessä. Yhteistoimintaa tiivistämällä ja mahdollisesti kuntayhtymiämme yhteen sulauttamalla pääsemme samoihin, ellei jopa parempiin tuloksiin kuin kuntaliitoksella.