Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Kuva: Ville VähäV Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Esitelmän n lähtl htökohdat Tausta-aineistot aineistot ja tutkimukset: Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES): lohitilastot ja lohen kanta-arviot arviot Kansalliset lohitilastot ja kalamerkkiaineistot oma väitv itöstutkimus Tarkastelun näkökulma: n kulma: Kalastusbiologinen ei esim. talous- eikä sosiologisia tekijöit itä,, ei juurikaan alueellisia/saalisjaon näkökohtian kohtia Pyrkimys realismiin vallinneista olosuhteista Kysymykseen tulee vain parempi vaihtoehto yksinkertainen yksilajitarkastelu mitä opittavaa?
Itämeren lohijoet -ennen noin 100 - nyt noin 30 -(+ siirretyt kannat) Suomessa: -ennen 30 - nyt 2 (+) ISTUTUKSET!!
N Perämeren lohien vaellusreitit p ääpiirteissään Itämerellä Vaelluskäytt yttäytyminen, ytyminen, peräkk kkäiset kalastukset Norja Jokipyynti, vaellus- ja kutualueet joessa Poikastuotanto (ml. istutukset) Ruotsi Rannikkopyynti, Suomi kutuvaellusalue meressä Avomeripyynti, syönn nnösalue 0 200 400 km
7000 6000 5000 4000 Istutukset, tuhatta vaelluspoikasta Muut maat Ruotsi Suomi 3000 2000 1000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
7000 Luonnontuotanto, tuhatta vaelluspoikasta *) 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 *) Mitattu 1980-luvun puolivälistä lähtien, sitä ennen arvioitu (Lindroth 1974, Christensens et al. 1994)
7000 Lohisaalis pyyntialueittain, tonnia 6000 5000 4000 Joki Rannikko Avomeri 3000 2000 1000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
7000 Lohisaalis maittain, tonnia 6000 5000 4000 Muut Tanska Ruotsi Suomi 3000 2000 1000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Suomen saalisosuus omien kantojen saalistuotosta Koko kalastuskuolevuus Kalastuskuolevuus rannikolla 100 6000 % 80 5000 % 4000 60 % 3000 40 % 2000 20 % 1000 0 % 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 KIINTIÖT: T: SUOMI 30-35% 35% RANNIKKOSÄÄ ÄÄTELY, SAP
MITEN SUOMEN OLISI KANNATTANUT TOIMIA TILANTEESSA, JOSSA Luonnonkannat historiansa heikommassa tilassa Suomen kalastus pyydysti kasvavan osan Itämeren lohisaaliista ja omista lohikannoistaan (myös s Ruotsin Pohjanlahden kannoista) Istutukset tuottivat runsaasti saalista Miten sovittaa parhaiten yhteen vallinnut luonnonkantojen suojelu- ja elvyttämistarve sekä Suomen kalastusedut?
Lohikantojen suojelu ja elvyttäminen Elinympärist ristökunnostus Istutus Kalastuksen sääs äätely Vähäinen apu Vähäinen apu KESKEINEN APU! Suomen kalastuksen etu Kalastettaviksi tarkoitettujen istukkaiden saalis Luonnonkantojen runsas tuotto Suojelu, elvytys KALASTUS JA SEN SÄÄS ÄÄTELY
Oliko luonnonkantojen suojelu- ja elvyttämistarve ja Suomen kalastusedut ristiriidassa keskenää ään? OTETTIINKO HUOMIOON KALASTUKSEN JA SEN SÄÄS ÄÄTELYN KESKEINEN VAIKUTUS JA SEN KAIKKI KALABIOLOGISET ASPEKTIT PARHAAN MAHDOLLISEN LOHIPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEKSI???
Vähemmän n jälkelj lkeläisiä / kutukala Vaelluspoikasia, tuhatta kpl 1200 1000 800 600 400 200 0 Tornionjoki 2000 1998 1999 1996 1997 2004 2005 2003 2006 2001 2002 2007 2008 0 50 100 150 200 Kudulla laskettu mätimäärä, milj. kpl 1980-luku, 1990-luvun alku: yksi kudulle säästetty lohi tuotti 20-30 aikuista lohta seuraavaan sukupolveen!!
Merikalastuksessa 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa luonnonlohia keskimää äärin 20%, istukkaita 80% Yhden luonnonlohen sääs äästäminen kudulle edellytti 4 istukkaan sääs äästämistä (käyt ytännössä hieman vähemmv hemmän) Mutta uuden sukupolven myötä lisäys 20-30 lohta, joista noin 10 olisi selvinnyt avomerikalastuksen jälkeen j kutuvaellukselle Suomen lohenkalastuksen yksipuolinenkin vähentv hentäminen olisi tuottanut huomattavasti lisää kalastettavaa!! Samalla luonnonkannat olisivat elpyneet toteutunutta aiemmin
Mitä sitten tehtiin? Lisättiin kalastusta merellä,, pyrittiin luomaan uutta kalastusta istutuksilla (mm. Nevan lohi Selkämerell merellä,, Ahvenanmaan istutukset) suuret sopeutumisvaikeudet 90-luvun puoliväliss lissä Rysäpäivi iviä 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 Verkkopäivi iviä 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 Rysät Ajoverkko (kutuvaelluskalaan kohdistuva)
Mitä sitten tehtiin? Pyrittiin ylläpit pitämään n voimakas kalastus, ei juurikaan yritetty suojella luonnonlohia kudulle:...the Finnish Delegation indicated that it could not agree to an establishment of the overall Salmon TAC for 1992 at a level as low l as 3.350 tonnes, nor to the amount allocated under the above Chairman an s proposal to the Finnish Fishery Zone... (IBSFC, Proceedings of the 17th session, Warsaw, Poland, 16-12 12 September 1991) Rannikkokalastuksessa joko ei lainkaan tai vain vähäiset v aikarajoitukset (~ 2 vkoa aiempi kalastuksen avaus kuin nykyisin) Jokikalastus myös s selvästi sti vähemmv hemmän n sääs äädeltyä: : mm. pidempi kalastuskausi, ei saalisrajoituksia/kalastaja, vapaampaa kalastusta sta tehokkailla perinteisillä pyydyksillä
Mutta myös s itsekritiikkiä menneestä: Lohen luonnontuotantopotentiaali arvioitiin pitkää ään n aivan liian alhaiseksi tutkimus antoi liian pessimistisen kuvan luonnonkantojen mahdollisuuksista Tutkimuslaitos ylläpiti ja vahvisti istutuskeskeistä hoitopolitiikkaa MIKSEI JO AIEMMIN KYETTY NÄKEMN KEMÄÄN LOHENKALASTUKSEN SÄÄS ÄÄTELYPOLITIIKAN MUUTTAMISEN VÄISTV ISTÄMÄTTÖMYYS JA HYÖDYT?
Kiitoksia tarkkaavaisuudesta!! Kuva: Ville VähäV