Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet... 6 Vaaralliset jätteet eli ongelmajätteet... 6 Liikekiinteistöt... 6 Vastaanottopisteet... 6 4. Jäteastiat... 7 Käsin siirrettävät jäteastiat... 7 Astiatarve... 7 Merkinnät... 8 Jäteastiapesut... 8 Suuret jäteastiat... 8 5. Jätetila... 9 Millainen on toimiva jätetila... 9 Mitoitus... 10 Jätetilan hoito... 11 6. Jätteiden kuljetus... 12 7. Lajitteluastiat sisätiloissa... 13 8. Tiedottaminen kiinteistöllä... 14 9. Vinkkejä... 15 Kompostointi... 15 Energiansäästölamput ja loisteputket... 15 Puutarhajätteet... 15 Julkaisija: Kiertokapula Oy 2011 2
Kiertokapula Isännöitsijän jäteopas 2011 1. Johdanto Tämän oppaan tarkoitus on olla apuna kiinteistön jätehuollon suunnittelussa ja toteutuksessa. Sisältö on suunnattu isännöitsijöiden lisäksi kiinteistönhuollon ammattilaisille. 3
2. Lainsäädäntö Jätelain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä jätteistä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaaroja. Jätehuoltomääräysten tehtävä on tukea jätelakia. Määräyksillä pyritään mm. siihen, että jätteiden keräys, kuljetus, käsittely ja loppusijoitus tehdään turvallisesti ja ympäristön kannalta haitattomasti. Määräykset ovat kuntakohtaisia tai kuntien päätöksellä alueellisia. Kunnallisista jätehuoltomääräyksistä löytyy vastaus mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: Mitä jätejakeita kiinteistöllä on kerättävä? Minkälainen jätteiden käsittely ja varastointi on sallittua kiinteistöllä? Kuinka pitkät tyhjennysvälit jäteastioilla voi olla? Minkälaisia jäteastioita tulee käyttää? Mitä asioita tulee ottaa huomioon jätekatoksen järjestelyissä ja hoidossa? 4
Kiertokapula Isännöitsijän jäteopas 2011 3. Jätejakeet Jätelain mukaan jätteen haltija/tuottaja on velvollinen lajittelemaan jätteensä. Jätehuoltomääräyksistä selviävät eri jätejakeiden lajitteluvelvollisuudet. Jätejakeita voidaan kerätä kiinteistöllä erikseen, vaikkei sitä olisi määräyksissä vaadittu. Hyötyjätteet: paperi, kartonki, pienmetalli ja lasi Kaikilta kiinteistöiltä ei vaadita hyötyjätteiden erilliskeräystä. Jos kiinteistöllä ei tarvitse olla omaa astiaa, hyötyjätteet viedään yleisten keräyspisteiden jäteastioihin. Biojäte Kiinteistössä, jossa biojätteen erilliskeräystä ei vaadita, voidaan biojäte joko kompostoida tai laittaa sekajätteeseen. Biojätteen kompostointi tai erilliskeräys mahdollistaa kuivajäteastian tyhjennysvälin pidennyksen. Kuivajäte / Sekajäte Jokaisella kiinteistöllä tulee olla kuiva- tai sekajäteastia. Kuivajätettä kerätään kiinteistöissä, joissa biojäte lajitellaan erikseen joko erilliseen biojäteastiaan tai kompostoriin. Sekajätettä kerätään kiinteistöissä, joissa ei ole biojätteen erilliskeräystä, vaan jossa biojäte ja kuivajäte laitetaan samaan astiaan. Kuiva- ja sekajätteet ovat energiantuotannossa hyödynnettäviä jätteitä. 5
Erikseen kuljetettavat jätejakeet Erikseen kuljetettavia jätteitä ei saa laittaa kiinteistön omiin jäteastioihin painonsa, kokonsa tai koostumuksensa vuoksi. Näitä ovat mm. sähkö- ja elektroniikkaromu (SER), ajoneuvojen renkaat ja vaaralliset jätteet. Lisäksi esim. remontti- ja puutarhajätteet sekä huonekalut on toimitettava niitä vastaanottaviin pisteisiin. Vaaralliset jätteet eli ongelmajätteet Jokainen toimittaa itse vaaralliset jätteensä niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin. Vaarallisia jätteitä saa kiinteistöllä varastoida ainoastaan asianmukaisissa varastoissa. Lisätietoja vaarallisten jätteiden varastoista löytyy sivustolta www.ekokem.fi Liikekiinteistöt Yritykset ovat itse vastuussa jätehuollon järjestämisestä. Niillä on mahdollisuus itse kilpailuttaa jätteidensä kuljetus. Liikeja toimistokiinteistöissä tulee varautua mahdollisesti myös tietosuojamateriaalin, vaarallisten jätteiden, energiajakeen ja puujätteen lajitteluun. Näiden jätejakeiden keräyksestä saa lisätietoa kuljetusyhtiöiltä. Vastaanottopisteet Yleiset ja pääosin kotitalousjätteelle tarkoitetut jätteiden vastaanottopisteet löytyvät helposti netistä osoitteesta www.kierratys.info. 6
Kiertokapula Isännöitsijän jäteopas 2011 4. Jäteastiat Käsin siirrettävät jäteastiat Jäteastioita on käytössä useaa eri kokoa: 140, 240, 360 ja 600 litraa. Standardien mukaiset jäteastiat sopivat jäteautojen koneelliseen kuormaukseen. Jäteastian on oltava ehjä, kannellinen ja pyörillä varustettu. Suurin sallittu astiakoko biojätteelle on 240 l. Myös kiinteistön sisätiloissa tulee varata asianmukaiset tilat ja astiat jätteiden lajittelulle. Jäteastioita voi ostaa omaksi esimerkiksi rautakaupoista. Astian vuokraaminen tapahtuu jätteen kuljetukset hoitavan tahon kautta. Astiatarve Tarvittavien astioiden koko ja määrä eri jätejakeille määräytyy sen mukaan, minkälaisia käyttäjiä kiinteistöllä on, ja kuinka pitkä tyhjennysväli astialle halutaan tai on mahdollista saada. Pyörillä varusteltu, käsin siirreltävä jäteastia saa painaa enintään 60kg. Keskimääräinen astiatarve asuinkiinteistössä (suluissa tyhjennysväli viikkoina) Huoneistot Sekajäte 600 l Kuivajäte 600 l Biojäte 240 l Paperi 600 l Kartonki 600 l Lasi 240 l Metalli 240 l 4 1 (1) 1 (4) 10 1 (1) 1 (1-2) 1 (2-4) 1 (2) 1 (8) 1 (8) 30 2 (1) 1 (1) 1 (1) 1 (1) 1 (4) 1 (4) 60 2 (0,5) 2 (1) 2 (1) 1-2 (1) 1 (2) 1 (2) 7
Merkinnät Jäteastiat merkitään selkeästi. Jäteastiamerkinnästä tulee käydä ilmi kerättävä jätejae ja jäteastian tyhjentäjän yhteystiedot. Jäteastiaan ei saa laittaa lajitteluohjeistuksen vastaisia jätteitä. Kiertokapulalta voi tilata jäteastiatarroja ilmaiseksi. Jäteastiapesut Jätehuoltomääräysten mukaan jäteastiat tulee hygieniasyistä pestä tarvittaessa. Vähimmäisvaatimus on, että sekajäteastia pestään kerran vuodessa ja biojäteastia kaksi kertaa vuodessa. Pesun voi tilata tyhjennykset hoitavalta kuljetusyhtiöltä. Niissä kunnissa, joissa Kiertokapula hoitaa tyhjennykset, myös pesujen tilaus hoituu Kiertokapulan asiakaspalvelun kautta. Suuret jäteastiat Ns. tavallisten jäteastioiden sijaan taloyhtiöissä voidaan käyttää syväkeräysastioita tai etukuormaussäiliöitä, jotka ovat tilavuudeltaan suurempia kuin tavalliset jäteastiat. Suuren jäteastian sijoittamisessa on huomioitava, että niitä tyhjennettäessä joko astia tai sen sisäsäkki nostetaan ylöspäin, joten yläpuolisia esteitä ei saa olla. Ennen ison jäteastian hankintaa kannattaa olla yhteydessä kuljetusyhtiöön tai kuntaan selvittääkseen, minkälaisille astioille kunnassa saa tyhjennyksen. Syväkeräysastioiden vetoisuus on tavallisia jäteastioita suurempi, koska ne kaivetaan maan sisään. Syväkeräysastioille saattaa saada pidemmän tyhjennysvälin kuin tavallisille jäteastioille. 8
Kiertokapula Isännöitsijän jäteopas 2011 5. Jätetila Toimiva jätetila Paras paikka jätetilalle on kiinteistön käyttäjien kulkureitin varrella. Jäteastiat on paloturvallisuuden vuoksi sijoitettava vähintään 8 m päähän rakennuksista. Jäteautolla tulee olla esteetön ja turvallinen pääsy vähintään 10 metrin päähän jäteastiasta. Pidemmistä matkoista peritään siirtomatkaveloitus. Jätetilan oviaukon tulee olla tarpeeksi leveä, väh. 150 cm. Jäteastioiden tulee olla tasaisella, suoralla ja kulutusta kestävällä alustalla. Jätetilassa ei saa olla kynnyksiä, jotta astioiden siirtely on mahdollisimman helppoa. Jäteastiat / keräysvälineet tulee sijoittaa siten, että ne ovat helposti siirrettävissä ja useimmin tyhjennettävät astiat ovat etualalla. Keräysvälineet, joita ei voi käsin siirtää, tulee sijoittaa niin, että tyhjennys voidaan tehdä sijaintipaikalla. Jätetilan pitää olla valaistu. 9
Mitoitus Jätetila mitoitetaan siten, että jokainen astia voidaan tyhjentää muita astioita siirtämättä. Esimerkki asuinkiinteistön jätetilasta (10 huoneistoa) Esimerkki asuinkiinteistön jätetilasta (60 huoneistoa) 10
Kiertokapula Isännöitsijän jäteopas 2011 Jätetilan hoito Kulkuväylät on pidettävä siisteinä ja turvallisina ympäri vuoden (lumen luonti, hiekoitus, pensaiden leikkaus). Tilan puhtaanapito on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa (mm. astioiden pesumahdollisuus). Jos kiinteistöllä on lukittu jätetila, pitää jätteen kuljettajalle muistaa antaa jätetilan avain. Osassa kuntia vaaditaan kaksoispesällinen lukko, jolloin kuljettajan yksi avain käy koko kunnan kaikkiin katoksiin. Jätetila tulee pitää siinä kunnossa, että jätteen kuljettaja pääsee vaivatta tyhjentämään astiat. 11
6. Jätteiden kuljetus Jätelain mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan jätteen kuljetus. Sopimukset jätteenkuljetukseen liittymisestä tehdään kunnasta riippuen joko kunnan, kuljetusyhtiön tai Kiertokapulan asiakaspalvelun kanssa. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain ammattimaiselle jätteen kuljettajalle, joka on rekisteröitynyt alueellisen ympäristökeskuksen jätetiedostoon. 12
Kiertokapula Isännöitsijän jäteopas 2011 7. Lajitteluastiat sisätiloissa Sisätiloihin on saatavilla monenlaisia lajitteluastioita. Keittiökalustemyyjät myyvät erilaisia jätesankoja ja vaunuja keittiökokonaisuuksien mukana tai erikseen. Markkinoilla on nykyään runsaasti vaihtoehtoja sekä yrityksille, että kotitalouksille. Alla kuva (Lanka ja Muovi Oy) keittiökaappiin suunnitellusta jätevaunusta. 13
8. Tiedottaminen kiinteistöllä Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville jätteiden lajittelusta ja keräyksestä kiinteistöllä. Kiinteistön haltija voi sopia tiedottamisesta isännöintiyhtiön kanssa. Tärkeää tiedottamisessa: Uusia asukkaita informoidaan mm. jätteiden lajittelusta ja jätehuoltojärjestelyistä. Taloyhtiön yhteisistä jätelavoista ilmoitetaan jokaiseen talouteen erikseen. Ilmoitus sisältää ohjeet siitä, mitä lavalle saa ja mitä ei saa laittaa. Ilmoitustaululta tai muulta näkyvältä paikalta on hyvä löytyä seuraavat tiedot: - mitä jätejakeita kiinteistöllä kerätään - lajitteluohjeet (esim. Kiertokapulan neuvonnasta voi tilata rappulapun ) - minkälaiseen materiaaliin ja miten jätteet pakataan - miten toimitaan erikseen kuljetettavien jätteiden kanssa (esim. remonttijätteet) - paikallisen jätehuoltoyhtiön ja jätteenkuljetusyhtiöiden yhteystiedot. 14
Kiertokapula Isännöitsijän jäteopas 2011 9. Vinkkejä Kompostointi kiinteistöllä Pienissä kiinteistöissä biojätteen erilliskeräyksen vaihtoehtona on kompostointi. Kompostoinnista saa lisätietoa Kiertokapulan kompostointioppaasta. Kompostoreita voi hankkia mm. rauta- ja maatalouskaupoista. Parhaiten kompostointi toimii, kun kiinteistöllä nimetään henkilö kompostorin hoitajaksi, ja kompostorin käyttäjien kanssa sovitaan yhteiset säännöt sen käytöstä. Energiansäästölamput ja loisteputket Energiansäästölamput ja loisteputket aiheuttavat jätteenä päänvaivaa asukkaille. Lamppujen vastaanoton järjestäminen on tuottajayhteisöjen vastuulla, eikä niiden verkosto vielä ole kovin kattava. Kiinteistö voi halutessaan järjestää oman lamppujen keräyspaikan, jos saadaan järjestettyä asianmukainen tila sekä jätteiden toimitus yleiseen vastaanottopisteeseen (kts. Vaaralliset jätteet eli ongelmajätteet). Puutarhajäte Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. Pienet määrät puutarhajätettä voi laittaa pakattuna seka- tai kuivajäteastiaan. Jos puutarhajätettä tulee paljon, voi olla tarpeen vuokrata kiinteistölle jätelava. Muussa tapauksessa on hyvä ilmoittaa kiinteistön käyttäjille missä puutarhajätettä otetaan vastaan. 15
neuvonta@kiertokapula.fi 075 753 0011 Painovuosi 2011 Jätteiden vastaanotto Kiertokapula Oy:n jätteidenkäsittelyalueet ovat avoinna ma-pe 7-19 KARANOJA Karanojantie 145 13430 Hämeenlinna KAPULA Kapulasillantie 2 05880 Hyvinkää PUOLMATKA Hyötykuja 3 04400 Järvenpää LUMIKORPI Meijerikuja 37600 Valkeakoski Avoinna: ma, to 11-18 ja ti, ke, pe 9-16 keräyspisteet: www.kierratys.info KIERTOKAPULA OY Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna VAIHDE avoinna: ma-pe 8-15 075 753 0000 kiertokapula@kiertokapula.fi www.kiertokapula.fi