nro 4/2015 SISÄLLYSLUETTELO PTLTK 26 PTLTK 27 PTLTK 28 PTLTK 29 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta Perusturvalautakunnan ehdotus vuoden 2016 investoinneiksi ja investointisuunnitelmaksi vuosille 2017-2019 n kotihoidon Menumat-kokeilun yhteenveto ja ehdotus toimintamuodon jatkamiseksi PTLTK 30 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 PTLTK 31 Työttömien aktivointi n kunnassa PTLTK 32 Perusturvalautakunnan kokoukset syksyllä 2015 PTLTK 33 Perusturvalautakunnan taloudellinen toteuma 04/2015 PTLTK 34 Muut asiat
Sivu 2 Nro 4/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-19.50 Läsnäolevat jäsenet Siikala-Lautjärvi Kristiina, puheenjohtaja Dahlström Kaj, jäsen Elo Tuula, jäsen Kaisla Sirpa, jäsen Mäenpää Mika, jäsen Nordenswan-Lindén Eva, jäsen Tarnanen Keijo, jäsen Muut läsnäolevat Öberg Benita, perusturvajohtaja, esittelijä Heerman Karin, sosiaalipalvelupäällikkö, sihteeri Asiat 26-34 Allekirjoitukset Kristiina Siikala-Lautjärvi puheenjohtaja Karin Heerman pöytäkirjanpitäjä Sirpa Kaisla pöytäkirjantarkastaja Keijo Tarnanen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 24.6.2015 Todistaa, allekirjoitus Martina Kinnunen toimistosihteeri
Sivu 3 PTLTK 26 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Päätös: Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi Sirpa Kaislan ja Keijo Tarnasen pöytäkirjan tarkastajiksi.
Sivu 4 PTLTK 27 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja kuluvan vuoden aikana tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia perusturvalautakunnan alaisen viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Perusturvajohtaja Benita Öbergin päätösluettelo 16.4. -26.5.2015 8-12/2015 Sosiaalipalvelupäällikkö Karin Heermanin päätösluettelo 12.5.2015 3/2015 Hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin päätösluettelo 13.4. -16.4.2015 3-4/2015 Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 5 KH:255 /2015 PTLTK 28 PERUSTURVALAUTAKUNNAN EHDOTUS VUODEN 2016 INVESTOINNEIKSI JA INVESTOINTISUUNNITELMAKSI VUOSILLE 2017-2019 Oheismateriaalia Kunnanhallitus antoi 11.5.2015 92 lautakunnille talousarvion laatimisohjeet ja määritteli lautakunnille talousarviokehykset. Investointeina pidetään yli 10 000 euron hankintoja, jotka tuottavat kunnalle tuloa tai ovat palvelutuotannon käytössä useamman tilikauden ajan. Irtaimen käyttöomaisuuteen liittyvien investointien hankintamääräraha on tarkoitettu sellaisen irtaimen hankintaan, jonka käyttöikä on yli 3 vuotta ja hankintahinta yli 10 000 euroa. Jos hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää hintarajan, niin sitä pidetään myös investointina. Tällaisia voi olla esimerkiksi kerralla hankittava hyödykeryhmä (mm. atk-laitteet) tai ensikertainen kalustaminen. Investointikohde ei kuitenkaan voi olla yhdistelmä useasta eri hyödykkeestä, jotka koskevat useita toimipisteitä. Perusturvaosaston investoinnit vuodelle 2016 käsittävät: - Kotihoidon mobiililaitteiden hankinta. Mobiililaitteiden käyttö kotihoidossa tehostaa todellisen työajan käyttöä. Laitteiden avulla hyödynnetään kotihoidon prosesseja, helpotetaan asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja tehostetaan tiedonkulkua. Tähän oli vuoden 2015 investoinneissa varattu 15 000 euroa, mutta koska tämä summa ei riitä peittämään kokonaiskustannuksia ehdotetaan, että hankinta tehdään vuonna 2016. Investointikustannukset nousevat 42 000 euroon, joka käsittää 2 000 euroa laitehankintoja ja 40 000 euroa käynnistämiskustannuksia (mm. tekninen käynnistäminen, koulutus, potilastieto-ohjelma). - Hammashoitoyksikön hankinta (hammaslääkärin tuoli) 35 000. - Autokatoksen rakentaminen kotihoidon autoille, 35 000. Kotihoidossa on tällä hetkellä käytössään neljä leasingautoa. Autokatoksen puutteen vuoksi lumenpoisto autoista talvisin on aikaa vievää. - ssa on nykyään 20 tehostetun palveluasumisen paikkaa mutta pitkällä tähtäimellä tätä määrää tulee lisätä. Aikaisemmassa investointisuunnitelmassa on varattuna 50 000 tehostetun palveluasumisen kehittämistä ja suunnittelua varten vuonna 2016. Suunnittelun tarvetta ei ole vuonna 2016, joten se siirretään vuoteen 2017. Oheismateriaali:
Sivu 6 - oheismateriaalina kunnanhallituksen 12.5.2014 hyväksymät ohjeet talousarvion laadintaa varten vuodelle 2015 Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, s-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää 1. Ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että vuoden 2016 talousarvion investointiosaan varataan: - 42 000 kotihoidon mobiililaitteiden hankintaan - 35 000 hammashoitoyksikön (hammaslääkärin tuoli) hankinta - 35 000 autokatoksen rakentamista varten kotihoidon autoille 2. Ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että vuoden 2017 2019 investointisuunnitelmaan varataan: 50 000 tehostetun palveluasumisen suunnittelua varten vuonna 2017. Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 7 PERUSTLTK:199 /2014 PTLTK 29 Liite 1 Oheismateriaali SIUNTION KOTIHOIDON MENUMAT-KOKEILUN YHTEENVETO JA EHDOTUS TOIMINTAMUODON JATKAMISEKSI n kunnan kotihoidossa on ollut MENUMAT pilotti ajalla kesä 2014 - talvi 2015. Pilotoinnista on tehty asiakastyytyväisyys kysely pilotointiin osallistuneille asiakkaille ja heidän omaisilleen sekä kotihoidon henkilökunnalle huhtikuussa 2015. Ikääntyneen ihmisen hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Hyvä ravitsemustila sekä ennaltaehkäisee sairauksia että nopeuttaa niistä toipumista. Kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli yksilön ravitsemustila on hyvä. Keskeisimmät ongelmat ikä-ihmisten ravitsemuksessa ovat liian vähäinen energian saanti ja laihtuminen. Ravitsemusongelmien riski on suurin yli 80-vuotiailla. Asiakaskyselyn perusteella Menumatin käyttö koettiin pääosin erittäin helpoksi tai helpoksi. Ruokien makua ja annoskokoa pidettiin myös pääosin erittäin hyvänä. Asiakkaan valinnanvapaus ateriavaihtoehdoissa ja oman aterian ajankohdasta pidettiin erittäin tärkeänä ominaisuutena Menumat palvelussa. Vain yksi asiakas koki Menumat palvelun vaikeaksi ja ongelmalliseksi. Henkilökunnan palautteissa nousi esiin etenkin pilottijakson alun laitteiden kanssa ilmenneet toimintaongelmat. Ongelmat ovat kuitenkin alun takkuilun jälkeen helpottaneet, kun laite ja palvelumuoto ovat tulleet tutummaksi. Menumat palvelu on hyvä palvelumuoto yhtenä kotihoidon tukipalveluna ja esimerkiksi valintavaihtoehtona ateriapalveluissa. Tulevaisuudessa kotihoidon asiakasmäärät tulevat kasvamaan, joka lisää myös tarvetta erilaisille kotihoidon tukipalveluille. Tarjoamalla helppokäyttöistä Menumat palvelua yhtenä kotihoidon tukipalveluvaihtoehtona tuetaan asiakkaiden kotona selviämistä ja omatoimisuutta. Menumat palvelun avulla on myös mahdollista tukea asiakkaiden valintamahdollisuuksia ja itsenäistä ruokailurytmiä. Erilaisten tukipalveluiden avulla on mahdollista vapauttaa kotihoidon henkilökunnan aikaa varsinaiseen hoitotyöhön sekä asiakkaiden jäljellä olevien voimavaroja tukevaan kuntoutustyöhön. Myös ruokapalveluiden resurssit ovat rajalliset lämpimien kotiin kuljetettavien aterioiden valmistuksen suhteen. MENUMATin ehdotus n kunnalle: (Tarjous liitteenä) - Menumat kotiateriapalvelu tasavertaiseksi vaihtoehdoksi kunnan kotiateriatarjontaan
Sivu 8 - Palveluohjaus esittelee uusille asiakkailleen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä myös Menumat kotiateria vaihtoehdon - Menumat osallistuu haluttaessa mukaan kunnan tapahtumiin ja esittelee ja markkinoi palveluaan n alueen ikäihmisille suunnatuissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa - Mikäli asiakas ei ole oikeutettu kotihoidon palveluihin, Menumat voi haluttaessa hoitaa tällaiset asiakkaat yksityisasiakkaina Nykyisen kunnan tarjoaman ateriapalvelun hinta on 10,80 /ateria mikä sisältää pääruoan, jälkiruoan ja kuljetuksen. Menumatin tarjouksen ateriapalvelun keskimääräinen hinta on 9,83 /ateria, joka sisältää pääruoan, jälkiruoan ja palvelumaksun. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä 1 tarjous, Menumat Oy:n ateria-automaattipalvelu - oheismateriaalina Asiakaskyselyn tulokset Valmistelija: hoivapalveluesimies Katja Palkoranta, puh. 050 386 0839, s- posti: katja.palkoranta@siuntio.fi Ehdotus: Käsittely: Lautakunta päättää ottaa käyttöön Menumat kotiateriapalvelun tasavertaiseksi vaihtoehdoksi kunnan kotiateriatarjontaan. Asiakasmaksu ateriapalvelusta on 8,90 /ateria, joka sisältää pääruoan, jälkiruoan ja palvelumaksun. Asiakasmaksu on sama kuin nykyinen kotiin kuljetettu ateria. n kunta laskuttaa asiakasta. Tämä ei poissulje nykyistä kotiateriapalvelua mutta antaa asiakkaille valintamahdollisuuksia. Eva Nordenswan-Lindén ehdotti, ettei Menumat kotiateriapalvelua oteta vaihtoehdoksi. Ehdotusta ei kannatettu, minkä vuoksi se raukesi. Eva Nordenswan-Lindén ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 9 PERUSTLTK:268 /2015 PTLTK 30 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2014 Liite 2 Vuonna 2013 sosiaaliasiamiestoiminnan piirissä olivat Hyvinkään ja Lohjan kaupungit, n kunta, Perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen perusturva (Mäntsälä ja Pornainen). Sosiaalitaidossa työskentelee kokoaikainen sosiaaliasiamies, jonka toimipaikka on Järvenpäässä. Asiakastapaamisia varten kunnat järjestävät tiloja sosiaaliasiamiehen käyttöön. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Selvitys kuvaa asiakkaan oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa sosiaaliasiamiehelle kuntalaisilta tulleiden yhteydenottojen pohjalta. Sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä yleensä silloin, kun asiakas tarvitsee yleistä neuvontaa tai ohjausta sosiaalipalveluissa tai asiointi sosiaalitoimessa ei ole sujunut asiakkaan odotusten mukaisesti. Selvityksestä välittyvä kuva on sen vuoksi negatiivisempi kuin jos asiakkaan asemaa ja oikeuksien toteutumista tarkasteltaisiin kaikkien sosiaalitoimessa asioineiden antaman palautteen pohjalta. Sosiaaliasiamies on puolueeton ja riippumaton toimija. Asiamies ei tee päätöksiä, vaan hän neuvoo ja opastaa asiakkaita sekä avustaa tarvittaessa päätökseen liittyvässä muutoksenhaussa. Sosiaaliasiamiehen toiminta ei ulotu kansaneläkelaitoksen, työ- ja elinkeinotoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai edunvalvojan palveluihin. Näitä asioissa koskevissa yhteydenotoissa sosiaaliasiamies ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen puoleen. Sosiaaliasiamies tekee vuosittain selvityksen kunnan- tai kaupunginhallitukselle niistä asioista, joita vuoden aikana on tullut esiin asiakkaiden yhteydenotoissa. Selvityksessä tuodaan tämän aineiston perusteella esille nousseita kehittämisehdotuksia, joilla sosiaalihuollon rakenteita ja toimintatapoja voitaisiin kehittää. Asiakkaiden yhteydenotot sosiaaliasiamieheen ovat vuoteen 2012 saakka kasvaneet vuosittain melko tasaisesti. Vuonna 2013 yhteydenottojen määrä on ensimmäistä kertaa laskenut edellisvuoteen verrattuna (10 %). Vuoden 2014 asiakasmäärä ei ole täysin vertailukelpoinen edelliseen vuoteen nähden koska tilastointikäytäntö on muuttunut vuoden aikana henkilövaihdoksen yhteydessä. Suuren muutos huhtikuusta 2014 alkaen on, että yksittäinen asia tilastoidaan yhtenä asiana niin kauan kun asiakasyhteys jatkuu. Aikaisemmin jokainen asiakasyhteys tilastoitiin erillisenä yhteytenä. Uusi tilastointimenetelmä noudattaa kansallista mallia. Muutos on otettava huomioon vuoden 2014 tilastoa tarkasteltaessa.
Sivu 10 Toimeentulotukea koskevien yhteydenottojen osuus oli 43 %, lastensuojelun liittyvien yhteydenottojen osuus 16 %, ikääntyneiden palveluun liittyvien yhteydenottojen osuus 7 % ja vammaispalvelun osalta osuus oli 15 %. On kuitenkin huomioitava, että ikääntyneiden palveluja koskeva neuvontaja ohjaustarve sekä tyytymättömyyden ilmaisu kanavoituu myös potilasasiamiehille. sta otettiin vuoden 2014 aikana yhteyttä sosiaaliasiamieheen 5 kertaa (14 krt v. 2013). Näistä uusia asiakkaita oli 3, 1 oli vanha ja 1 käännytettiin toiselle viranomaiselle. Yhteydenotoista puolet (2) koski toimeentulotukea ja puolet (2) lastensuojelua. Vähäisen yhteydenottomäärän takia ei voi vetää mittavampia johtopäätöksiä. Perusturvalautakunnan yksilöasioiden jaosto käsitteli viime vuonna neljä oikaisuvaatimusta. Kukaan ei valittanut jonotus- tai käsittelyajoista eikä asiattomasta kohtelusta. Vuoden 2014 aikana ei tehty yhtään huomautusta Lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista liittyen. Hallinto-oikeuteen tehtiin yksi valitus ja toinen tehtiin aluehallintovirastolle. Eduskunnan oikeusasiamiehelle ei tehty yhtään valitusta. Sosiaaliasiamiehen arvion mukaan näyttää siltä, että kunnat yleisesti ottaen ovat kehittäneet ja parantaneet asiakaspalvelua ja asiakkaiden kohtelua. Sosiaaliasiamies kehottaa kuntia kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: 1. Tiedottamisvelvollisuus, ns. velvollisuus antaa asianmukaista palvelua sekä tiedottaa ja neuvoa asiakkaita palvelutarjonnasta. 2. Lakisääteisiä toimeentulotuen käsittelyaikoja on noudatettava. 3. Päätöksiä on perusteltava perusteellisesti ja ymmärrettävästi asiakkaalle. 4. Kirjalliset päätökset on tehtävä kohtuullisen ajan puitteissa ilman että asiakkaan tarvitsee pyytää niitä. 5. Annetaan asiakkaille mahdollisuus osallistua asiakasprosessiin, myös koskien omaisia. 6. Annetaan perusteltuja vastauksia muistutuksiin Sosiaalihoitolakiin perustuen kohtuullisessa ajassa. Kunta ottaa nämä seikat huomioon palvelua kehittäessään. Liitteet: - liitteenä 2 on Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Valmistelija: sosiaalipalvelupäällikkö Karin Heerman, puh. 044 386 1245, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi
Sivu 11 Ehdotus: Lautakunta päättää merkitä sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2014 tiedoksi ja lähettää sen edelleen tiedoksi kunnanhallitukselle. Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 12 PERUSTLTK:284 /2015 PTLTK 31 TYÖTTÖMIEN AKTIVOINTI SIUNTION KUNNASSA Tausta: n perusturvaosaston strateginen tavoite vuodelle 2015 on vähentää työttömyyttä sekä aktivoida pitkäaikaistyöttömiä ja parantaa palveluja heille. n työttömyysaste on noussut vuodesta 2014, ja tämänhetkinen työttömyysaste on 6,7 % (maaliskuu 2015). Vuoden 2015 alusta astui voimaan uusi laki, joka määrittelee kuntien kustannusvastuun pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Kunnan tulee korvata 50 % työmarkkinatuen kustannuksista 300 työttömyyspäivän jälkeen. 1000 työttömyyspäivien jälkeen kustannusvastuu nousee 70 prosenttiin. n kunnan osalta tämä tarkoittaa että kustannukset tulevat nousemaan. Maaliskuussa 2015 työmarkkinatuen budjetista oli käytetty 44 %. Tämä tarkoittaa että ilman uusia toimenpiteitä työmarkkinatuen kokonaiskustannukset vuodelle 2015 tulevat olemaan n. 240 000. Prosenteissa tämä tarkoittaa 178 % budjetoiduista kustannuksista. Toimenpiteet: Marraskuussa 2014 perustettiin eri osastojen edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää n tämänhetkinen työttömyystilanne sekä pohtia millaisilla toimilla kunta voi toimia työttömyyden vähentämiseksi. Työryhmässä pohdittiin erilaisia pitkäaikaistyöttömien aktivointikeinoja, ja keskeisimmiksi keinoiksi nähtiin kuntouttava työtoiminta sekä työkokeilupaikkojen tarjoaminen sekä kunnan osastoilla että yhteistyön tiivistämisen myötä yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Joko työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevien osalta kunta ei joudu maksamaan kustannusvastuuosuuttaan työmarkkinatuesta. Lisäksi kunta saa valtiolta päiväkohtaisen korvauksen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista. Yhteistyön tiivistämisestä saatiin hyviä kokemuksia kunnan nuorisotoimen organisoimassa Nuorisotyöttömyys nollaksi-tempauksessa, jossa kohderyhmänä olivat nuorisotakuun piirissä olevat nuoret. Kokemuksia tullaan hyödyntämään nuorisotyöttömyyteen liittyvissä toimenpiteissä sekä soveltuvin osin myös laajemmalle kohderyhmälle. n kunnassa on tähän mennessä tarjottu kuntouttavaa työtoimintaa alle 29-vuotiaille nuorille nuorten työpaja Virrassa. Paja on toiminut vuoden 2014 alusta sivistysosastolla nuorisotoimen tulosyksikössä. Suunniteltaessa kuntouttavaa työtoimintaa myös aikuisikäiselle kohderyhmälle, työryhmässä nähtiin järkevänä tiiviin yhteistyön tekeminen perusturva- ja sivistysosastojen välillä.
Sivu 13 Kuntouttavaa työtoimintaa lähdetään toteuttamaan syksystä 2015 alkaen osastojen välisenä yhteistyönä. Toimintaa toteutetaan työpajatoimintana sekä nuorille että aikuisille. Pajatoiminnassa työskentelee kaksi työpajaohjaajaa nuorisotoimen työntekijöinä, sekä sosiaalitoimiston palkkaama työttömyysohjaaja ajalla 1.6. - 31.12.2015. Toimintaa ja yhteistyömallia kehitetään ja arvioidaan loppuvuoden 2016 aikana. Tavoite on, että toiminta ja sen organisointi saadaan kehitystyön myötä vakiintumaan siten, että vuoden 2016 budjettiin varataan määrärahoja toimintaa varten. Valmistelijat: sosiaalipalvelupäällikkö Karin Heerman, puh 044 386 1245, s-posti: karin.heerman@siuntio.fi vapaa-aikapäällikkö Tapio Lepikkö, puh 050 386 0825, s-posti: tapio.lepikko@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: päättää merkitä asian tiedoksi Ehdotuksen mukaan.
Sivu 14 PTLTK 32 PERUSTURVALAUTAKUNNAN KOKOUKSET SYKSYLLÄ 2015 Perusturvalautakunnan kokoukset pidetään kerran kuukaudessa. Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti kunnantalolla, kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Kokouspäiviksi syksyllä 2015 ehdotetaan seuraavia päiviä: keskiviikko 26.8. kello 18.00 keskiviikko 30.9. kello 18.00 keskiviikko 28.10. kello 18.00 keskiviikko 25.11. kello 18.00 keskiviikko 16.12. kello 18.00 Valmistelija: perusturvajohtaja Benita Öberg puh. 044 386 1240 s-posti benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää pitää kokouksensa syyskaudella: keskiviikko 26.8. kello 18.00 keskiviikko 30.9. kello 18.00 keskiviikko 28.10. kello 18.00 keskiviikko 25.11. kello 18.00 keskiviikko 16.12. kello 18.00 Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 15 PTLTK 33 Oheismateriaali PERUSTURVALAUTAKUNNAN TALOUDELLINEN TOTEUMA 04/2015 Perusturvalautakunnan talousarvion käyttötalouden toteuma neljän ensimmäisen kuukauden osalta on 35,0 %. Tuotot ovat 28,4 % ja menot 34,5 %. Tämän ennusteen mukaan perusturvalautakunnan tulos ylittyy vuositasolla n. 191 000. Erikoissairaanhoitoa on tosin vaikea arvioida, koska kuntia veloitetaan todellisesta käytöstä jälkikäteen, kun hoitojakso on päättynyt ja kalliin hoidon kustannukset on huomioitu. Terveyspalveluiden toimintakate ensimmäisten neljän kuukauden osalta on yhteensä 36,2 %. Tähän sisältyy myös erikoissairaanhoito, joka on 38,0 % ensimmäisten neljän kuukauden osalta. Tähän arvioon ei sisälly kaksi kertaa vuodessa tehtäviä kalliin hoidon vähennyksiä. Terveyspalveluiden toimintakate muun toiminnan osalta on 31,4 %, mikä tarkoittaa n. 100 000 euron säästöä vuositasolla. Tuotot ovat 37 % ja menot 31,9 %. Vanhuspalvelun toimintakate neljän ensimmäisen kuukauden osalta on 32,6 %. Vaikka tuotot eivät yllä talousarvion tasolle, ennustetaan vanhuspalvelun pysyvän annettujen kehysten puitteissa. Tulojen menetys johtuu lähinnä siitä, että ulkopuoliset kunnat ovat käyttäneet vuodeosaston palveluja vähemmän ja näin ollen myyntituotot ovat vähentyneet. Ostopalvelujen käytön arvioidaan vähentyvän n. 50 000 vuositasolla. Sosiaalipalveluiden osalta toimintakate oli ensimmäisten neljän kuukauden osalta 33,5 %. Toimeentulotuen kustannukset ovat tällä hetkellä arvioita pienemmät ja ovat 22 % talousarviosta. Päihdehuollon kuntoutuskustannukset ylittävät budjetin ja ensimmäisen neljänneksen toimintakate on jäljessä budjetoidusta 53,2 %. Vammaispalvelun kustannusten arvioidaan ylittävän talousarvion n. 70 000, mikä johtuu asumispalveluiden lisääntyneestä käytöstä. Lasten ja perheiden huollon toimintakate ylittää budjetin n. 170 000 200 000. Syynä on lakisääteisten lastensuojelupalvelujen lisääntynyt käyttö avohuollossa. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on iso haaste. Ellei työllistämistavoitetta saavuteta, arvioidaan että talousarvio ylittyy n. 100 000. Palkkaamalla koordinoija saataneen kustannuksia alenemaan n. 30 000 euroa vuoden 2015 osalta. Oheismateriaali: - oheismateriaalina on talouden toteuma 4/2015 Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää
Sivu 16 Päätös: - merkitä asian tiedokseen. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 17 PTLTK 34 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista - ensi vuoden talousarvio - SOTE uudistus - aloite kiintiöpakolaisista Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 18 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 26 28, 30-34 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 29 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta Puistopolku 1 02580 siuntio@siuntio.fi Pykälät: 29 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan
Sivu 19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirjelmä Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolaissa säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle.