Pukkilan Osuuspankin TASEKIRJA 2015
TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-17 Toimintakertomus 18-20 Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase 21-22 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 23-26 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 27-51 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 52-86 Liitetiedot 87-95 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 96 Hallituksen allekirjoitus 96 Hallintoneuvoston lausunto 96 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja OP Ryhmä Toimintaympäristö Pukkilan Osuuspankin korkokate kasvoi, mutta liikevoitto oli merkittävästi pienempi kuin edellisvuonna. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi kohtuullisella tasolla. Luottokanta kääntyi kasvuun ja talletuskanta kasvoi erittäin hyvin. Jäsen määrä kasvoi. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 862 4 146-79,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 41 13,3 27,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,3 25,8-20,5 Ydinpääoman (CET1) 66,18 62,90 3,28 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 5 4 1 Jäsenet 1 182 1 135 47 Pukkilan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan.
2 Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Pukkilan kunnan asukasluku väheni 42 henkilöllä ja oli vuoden päättyessä 1 969 henkeä. Kunnan työttömyysaste 8,0 % (marraskuu-2015) oli lähellä valtakunnan keskiarvoa, joka oli 8,2%. Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin yhteensä 20 kpl, kun niitä edellisvuonna myönnettiin 28 kpl. Myönnetyistä rakennusluvista oli uusien omakotitalojen rakennuslupia 3 kpl ja omakotitalojen laajennuslupia 1 kpl. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Pukkilan osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 755 tuhannella eurolla (2 243). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut Tuotto-osuuksista saadun pääoman OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 195 tuhatta euroa lisäosinkoa. Pukkilan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä Kiinteistö Oy Pukkilan Liikekeskus. Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiön tilinpäätös Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emoosuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Pukkilan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 781 661 18,1 616 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 635 450 41,1 298 Palkkiotuotot, netto 139 122 14,4 78 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 1 1 1,3-1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 3 684-100 - Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 8 114-92,5 19 Liiketoiminnan muut tuotot 13 13 3,7 14 Yhteensä 797 4 383-81,8 408 Tuotot yhteensä 1 578 5 044-68,7 1 024
3 Kulut Henkilöstökulut 292 274 6,7 274 Muut hallintokulut 223 221 0,8 192 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 18 13 36,5 12 Liiketoiminnan muut kulut 113 163-30,4 160 Kulut yhteensä 646 671-3,7 638 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 70 228-69,2 5 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 862 4 146-79,2 381 Liikevoitto pieneni merkittävästi vertailuvuodesta. Edellisvuonna tulosta kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Korkokate kasvoi perinnässä olleista luotoista saatujen korko- ja viivästyskorkojen johdosta, että luottokannan kasvun sekä talletusvarainhankinnan kustannusten laskun ansiosta. Henkilöstökulut kasvoivat, johtuen henkilöstön määrän hienoisesta kasvusta. Arvonalentumiset saamisista laskivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät kohtuullisella tasolla. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiotuotot kasvoivat arvopapereiden välityksestä, takauksista ja vakuutusten välityksestä. Sen sijaan palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä ja omaisuudenhoidosta vähenivät. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä väheni edellisvuodesta. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 3 3-0,5 Luotonannosta 65 70-7,1 Maksuliikkeestä 106 109-2,1 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 42 39 8,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 38 39-0,5 Takauksista 11 8 43,7 Vakuutusten välityksestä 31 23 35,5 Muut 33 33 0,9 Yhteensä 331 323 2,3 OP-bonukset -149-162 -7,9 Palkkiotuotot yhteensä 182 161 12,6 Palkkiokulut 42 39 7,2 Palkkiotuotot, netto 139 122 14,4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 257 228 12,9 Vähennykset -187 - Arvonalentumisten nettomäärä 70 228-69,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,2 0,5-0,4
4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 69 531 64 407 8 61 939 Luotot 45 136 43 258 4,3 42 851 Saamistodistukset 2 104 2 169-3 2 332 Osakkeet ja osuudet 15 135 14 025 7,9 10 148 Talletukset 52 470 47 997 9,3 48 034 Oma pääoma 14 737 13 240 11,3 10 510 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 345 2 298 2,1 1 941 Luottokanta kasvoi edellisvuodesta. Erityisesti asunto- ja maanhankintalainojen kysyntä kasvatti luottokantaa. Tuotto-osuuksien myynnistä saatujen varojen sijoitus OP Osuuskuntaan kasvatti Osakkeiden ja osuuksien määrää taseessa. Talletukset kasvoivat reippaasti edellisvuodesta. Erityisesti yritysten talletusten määrä kasvoi hyvin. Omaa pääomaa kasvatti jäsenten sijoitukset Tuotto-osuuspääomaan. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 9 516 tuhatta euroa eli 353 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 45 136 tuhatta euroa (43 258 1 ). Luottokanta kasvoi tasaisesti niin asunto- investointi- kuin myös kulutusluotoissa. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 16 311-94,9 1 1 26,7 17 312-94,6 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,0 0,7-0,7 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 317 322 Prosenttia taseesta 0,5 0,5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 32 32 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 67 67 Nettotuotto, % 21,1 9,9 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.
5 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 349 354 Prosenttia taseesta 0,5 0,5 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 0,5 prosenttia taseesta (0,5). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytöstä olevista kiinteistöistä ei arvonalennuksia tai arvonkorotuksia kirjattu. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin ei kirjattu arvonalennuksia tai arvonkorotuksia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, jotka muodostuivat saamisista Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 6 374 tuhatta euroa (4 104). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 1000 tuhatta euroa (1000). Sijoitus sisältyy taseerään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 15 118 tuhatta euroa (13 978). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 42 tuhatta euroa oli 13 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Muutos johtuu tilinpäätöksessä tehdyistä suunnitelmanmukaisista poistoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 23 680 22 203 6,7 Säästämistilit 6 470 5 984 8,1 Sijoittamistilit 22 273 19 769 12,7 Valuuttatalletukset 46 42 11,5 Yhteensä 52 470 47 997 9,3 Muut velat 131 174-24,7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 52 601 48 171 9,2
6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Pukkilan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 11,3 prosenttia 14 737 tuhanteen euroon (13 240). Osuuspääoma kasvoi 26,7 prosenttia 3 374 tuhanteen euroon (2 663). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 62 tuhatta euroa (59), lisäosuuksiin 313 tuhatta euroa (361) ja Tuotto-osuuksiin 2 999 tuhatta euroa (2 243). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 755 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 79 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 33 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 9 tuhatta euroa (83) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014 yhteensä 42 641,39 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1 230 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 50 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 29 988 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 32 210 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuotto-osuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää.
7 Vapaaehtoiset varaukset Poistoeroa pienennettiin 4 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja pienemmät elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta purettiin 8 tuhatta euroa, jotta varauksen sallittu enimmäismäärä, viisi prosenttia verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä ei ylittyisi. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 14 424 12 880 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 322 444 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 299 1 309 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -826 - Suunniteltu voitonjako - -43 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -9 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -302-88 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 14 918 14 493 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 14 918 14 493 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 9 Omat varat yhteensä 14 918 14 501 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1).
8 Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 19 33 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 5 23 Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 2 234 2 365 Yritysvastuut pk-yritykset 1 382 1 220 Yritysvastuut - Muut 851 1 145 Vähittäisvastuut 2) 2 097 3 559 Kiinteistövakuudelliset 1 814 3 276 Muut vähittäisvastuut 283 282 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 16 039 14 921 Muut erät 391 446 Luottoriski yhteensä 20 785 21 345 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 1 756 1 694 Yhteensä 22 541 23 040 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 66,18 62,90 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 66,18 62,90 Vakavaraisuussuhde 66,18 62,94 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *18,6 15,1 *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 1 803 tuhatta euroa (1 843). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 2 367 tuhatta euroa. Vakavaraisuus kasvoi edellisvuodesta, vaikka tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Vakavaraisuuden kasvu johtui omaan pääomaan kasvusta ja riskipainotettujen erien vähentymisestä. Omaa pääoma kasvatti Tuotto-osuuksien myynti jäsenille. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä
9 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Osuuspankin konserni Keskinäinen vastuu Osuuspankin konsernin liikevoitto pieneni 76,6 prosenttia ja oli 790 tuhatta euroa (3 372). Konsernin tase oli vuoden lopussa 69 442 tuhatta euroa (64 363). Konsernin ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET 1) oli 64,91 prosenttia (61,58). Konsernin ensisijaisen pääoman vakavaraisuussuhde oli 64,91 prosenttia (61,58) ja vakavaraisuussuhde 64,91 prosenttia (61,62). Ydinpääoma (CET 1) oli yhteensä 14 693 tuhatta euroa (14 259), ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 14 693 tuhatta euroa (14 259) ja omat varat yhteensä 14 693 tuhatta euroa (14 267). Konsernin riskipainotetut erät olivat yhteensä 22 638 tuhatta euroa (23 155) ja omien varojen vähimmäismäärä 1 811 tuhatta euroa (1 852). Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 5,1 prosenttia (25,6 ja 3,6), koko pääoman tuotto (ROA) 1,2 prosenttia (5,3 ja 0,7), omavaraisuusaste 22,9 prosenttia (22,4 ja 19,0) ja kulujen suhde tuottoihin 45,8 prosenttia (15,4 ja 69,2). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva
10 Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Riskienhallinta Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,3 25,8 3,2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,2 5,4 0,6 Omavaraisuusaste, % 23,1 22,6 19,1 Kulu-tuotto-suhde, % 41 13,3 62,3 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema
11 Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 15 743 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 28,1 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Pankilla ei ollut sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien määrä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista.
12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0,5 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 21,1 prosenttia oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Palveluverkko Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Jäsenistö OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Pukkilan Osuuspankilla on yksi konttori, pääkonttori Pukkilan kunnan Kirkonkylässä. Pääkonttorin yhteydessä on Ottokäteisautomaatti. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 47 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1 182. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilökunnan määrä oli vuoden päättyessä viisi ja oli seuraava: Toimitusjohtaja Ari Talkara, toimihenkilöt; Sirkku Koskelainen, Minna-Kaisa Mattila, Tuija Rautiainen ja Maarit Viljanen. Siivoustoimi on järjestetty ostopalveluna Saima ja KO Oy:ltä.
14 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Pukkilan Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 09.04.2015. Kokoukseen osallistui 11 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 13 ja enintään 20 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 19. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu.
15 Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle, sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4-6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksessa on tällä hetkellä viisi hallintoneuvoston valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain hallituksen jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 12. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto (suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi) Puheenjohtaja Markku Heinonen, (2013-2016) sähköteknikko, maaseutuyrittäjä, Pukkila. Varapuheenjohtaja *Anu Koivisto (2014-2017), agronomi, tutkija, Pukkila Muut jäsenet: Piritta Ahl, (2014-2017) nuorisotoimenohjaaja, toiminnanohjaaja nuoriso-liikuntapalvelut, Pukkila Eija Brunou, (2014-2017), lähihoitaja, perushoitaja, Pukkila Petra-Riina Haaranen, (2014-2016), lähihoitaja, perhehoitaja, Pukkila Sari Jagielski, (2013-2016), filosofian maisteri, yrittäjä, Pukkila *Kirsi Lilja, (2015-2018), agrologi, maanviljelijä, Askola Henri Keskipasma, (2014-2017), asentaja, työmestari ja maaseutuyrittäjä, Pukkila Pirjo Kesijärvi, (2013-2016), ylioppilas, varastotyöntekijä, Pukkila Mikko Kittelä, (2013-2016), autokorimestari, kouluttaja ja maaseutuyrittäjä, Pukkila *Heikki Kivimäki, (2013-2016), maanviljelijä, Pukkila
16 Ritva Kärpänen, (2015-2018), lähihoitaja, ohjaaja, Mäntsälä *Heikki Majakallio, (2015-2018),insinööri, Facility & EHS-Manager, Pukkila Hannu Mälkiä, (2014-2017), instrumenttiasentaja, autoilija, Pukkila Teijo Pennanen, 2013-2016) automaatioasentaja, yrittäjä, Pukkila Arja Peltomäki, (2015-2018), MMM/agronomi, maatalousyrittäjä, Myrskylä Jani Pirhonen, (2015-2018), insinööri, tuotekehitysinsinööri ja maaseutuyrittäjä, Pukkila Päivi Rusila, (2014-2017), agrologi, maaseutuyrittäjä, Pukkila Matti Simola, (2015-2018), yrittäjä, Pukkila *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Mika Mäenrinta, Pukkila, s. 1967, maanviljelysteknikko, maanviljelijänä omalla tilalla v. 1989 lähtien, hallituksessa 03.12.2003 ja puheenjohtajana 21.12.2011 alkaen. Keskeiset luottamustehtävät: Metsänhoitoyhdistys Uusimaa Ry valtuusto 2013-, Askolan seudun puulämpöosuuskunta hallitus 1999-. Varapuheenjohtaja Pirjo Leikkola, Pukkila, s. 1964, merkonomi, laskentasihteeri, pankkitoimihenkilö KOP 1985-1986, Pukkilan kunta 1986 alkaen, hallituksessa 1.1.2000 ja varapuheenjohtajana 21.12.2011 alkaen. Keskeiset luottamustoimet: - Muut jäsenet: Riitta Borgman, Pukkila s. 1974, tradenomi, ylempi AMK, talouspäällikkö, laskentavastaava Starckjohann Oyj 1997-1999, controller Allu Group Oy 1999-2010, talouspäällikkö Eurokangas Oy 2010-2011, Styrud Boreal Oy 2011 lähtien, hallituksessa 28.11.2013 alkaen. Keskeiset luottamustoimet: - Hannes Höykälä, Pukkila, s. 1980, agrologi AMK, Agronomy Manager, tuotepäällikkö Rautakesko Oy 2006-2012, BASF Oy 2012 alkaen ja osa-aikainen maa- ja metsätalousyrittäjä omalla tilalla 2005 lähtien, hallituksessa 08.12.2011 alkaen. Keskeiset luottamustehtävät: Kasvinsuojeluteollisuus Ry hallitus 2013- ja varapuheenjohtaja 2014-, Myrskylän reserviupseerit Ry hallitus 2012-, Kanteleen metsästysyhdistys Ry johtokunta 2010-. Tapio Jäppinen, Pukkila, s. 1952, merkonomi, yrittäjä/toimitusjohtaja, Kesko Oy 1980-1989, vuodesta 1989 Kuljetusliike Haikkola&Jäppinen Oy:n toimitusjohtajana, hallituksessa 1.1.1997 alkaen. Keskeiset luottamustoimet: - Toimitusjohtaja Ari Talkara, Pukkila, 62-vuotta, merkantti, agrologi, LKV ja kaupanvahvistaja, vuodesta 1988 pankin palveluksessa toimitusjohtajana. Tilintarkastajat Varsinainen tilintarkastaja KHT Tapani Huopainen, varatilintarkastaja KPMG Oy Ab. Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäisen tarkastuksen tarkastajat Tuija Seppälä ja Timo Valkama suorittivat osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan arvion 10.02.2015. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut toimitusjohtaja Ari Talkara. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Pukkilan Osuuspankin toimintaympäristössä rakentaminen ja muu taloudellinen toimeliaisuus jatkunee pitkäaikaista keskiarvoa hiljaisempana vuonna 2016.