Paraisten kaupunginvaltuuston työjärjestys Tarkistettu 11.12.2012 Sovelletaan 1.1.2013 lukien 1
1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, ja hän myös johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Valtuuston puheenjohtajat valitaan samanaikaisesti kaksivuotiskaudeksi. Valtuuston työskentelyn sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii kaupunginlakimies, jollei valtuusto toisin päätä. Kaupunginlakimies huolehtii myös muista sihteerintehtävistä. 2 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä, puheenjohtajasta ja sihteeristä on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen on allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen 4 Istumajärjestys Jos valtuutettu liittyy valtuustoryhmään tai eroaa siitä, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyntä. Jos valtuustoryhmä erottaa valtuutetun, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. Oikeuskäytännössä valtuustoryhmiä ei katsota kunnan toimielimiksi. 5 Tilapäiset valiokunnat ja teemaryhmät Valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan kuntalain 21 :ssä ja 25 :ssä mainittuja asioita. Valiokuntia voidaan myös asettaa lausuntojen antamista ja hallinnon tarkastamista varten. Valtuusto voi asettaa keskuudestaan myös teemaryhmiä. Tarkistettu 11.12.2012 Sovelletaan 1.1.2013 lukien 2
2. LUKU VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS 6 Valtuutettujen aloitteet Kun esityslistalla mainitut asiat on käsitelty, on valtuustoryhmillä ja valtuutetuilla oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloitteet annetaan kirjallisesti puheenjohtajalle. Valtuusto ei ota aloitteita käsiteltäviksi heti, vaan lähettää ne kaupunginhallituksen valmisteltaviksi. Valtuusto voi kuitenkin päättää, että aloitteesta käydään erillinen lähetekeskustelu, jossa käsitellään sitä, miten asia on valmisteltava. Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto toteaa, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 7 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys 8 Kyselytunti Kaupunginhallitukselle voidaan esittää kirjallinen kysymys kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta, mikäli vähintään yksitoista valtuutettua allekirjoittaa kysymyksen. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen seuraavassa kokouksessa tai ilmoitettava kysymyksen allekirjoittajille, miksi kysymykseen ei voida vastata. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on tehtävä päätös tästä ehdotuksesta. Sen sijaan muuta päätöstä kysymyksen johdosta ei saa tehdä. Valtuutetulla on kyselytunnilla oikeus esittää kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle tai vastuussa olevan viranomaisen edustajille vastattavaksi lyhyitä, enintään kahden minuutin pituisia kysymyksiä asioista, jotka koskevat kaupungin toimintaa, hallintoa tai talouden hoitoa. Kukin kysymys saa kohdistua vain yhteen asiaan. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta tai tarvittaessa muunakin aikana, jos valtuuston puheenjohtaja katsoo siihen olevan aihetta. Kysymys on toimitettava kirjallisena kaupunginlakimiehelle vähintään seitsemän päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin, samoin kuin ne kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan vastauksen kysymyksen esittäjä voi tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. Tarkistettu 11.12.2012 Sovelletaan 1.1.2013 lukien 3
3. LUKU VALTUUSTON KOKOUKSET 9 Kokouskutsu 10 Esityslista Kutsu valtuuston kokoukseen on lähetettävä vähintään viisi päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samaan aikaan kokouksesta on annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka, käsiteltävät asiat sekä koska tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä. Esityslista sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotuksen valtuuston päätöksiksi. Se on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Valtuuston esityslista laaditaan sekä ruotsiksi että suomeksi. Liitteet laaditaan pääsääntöisesti molemmilla kielillä. 11 Kokouksesta tiedottaminen Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. 12 Varavaltuutetun kutsuminen Jos valtuutettu on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai jos hän on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, hänen on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle ja kaupunginlakimiehelle. Saatuaan valtuutetulta itseltään tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava kokoukseen valtuutetun sijaan kuntalain 11 :n 1 momentissa tarkoitettu varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun tai muun läsnäoloon ja puhevallan käyttöön oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. 13 Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei kuitenkaan estä asioiden käsittelyä. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun. 14 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä ja vastata järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa, ensin varoituksen annettuaan, määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai jossakin asiassa esteellisiä, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja. Tarkistettu 11.12.2012 Sovelletaan 1.1.2013 lukien 4
15 Nimenhuuto Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan äänestyskoneella tai aakkosjärjestyksessä toimitettavalla nimenhuudolla. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä sen, onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 16 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut 17 Asioiden käsittelyjärjestys 18 Puheenvuorot Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet sieltä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen. Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana on yleensä kaupunginhallituksen ehdotus (pohjaehdotus). Kuitenkin, jos asian on valmistellut tilapäinen valiokunta, pohjana on tilapäisen valiokunnan ehdotus. Jos kaupunginhallitus tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Asioiden käsittelyä johdetaan sekä ruotsiksi että suomeksi. Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä äänestyskonetta käyttämällä tai muulla selvästi havaittavalla tavalla. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Jos puheenvuoroa pyytää yhtä aikaa useampi kuin yksi tai jos joku pyytää puheenvuoroa muulla tavalla kuin äänestyskonetta käyttämällä, puheenjohtaja määrää, missä järjestyksessä pyytäjät saavat puheenvuoronsa. Kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja pyytää puheenvuoroa, se annetaan hänelle ennen muita. Jos valtuutettu tahtoo vastata puheenvuoroon ja on pyytänyt lupaa tähän, voi valtuuston puheenjohtaja oikeuttaa hänet käyttämään välittömästi puheenvuoron jälkeen enintään yhden minuutin kestävän vastauspuheenvuoron ennen aikaisemmin pyydettyjä puheenvuoroja. Tällaisessa vastauspuheenvuorossa ei saa esittää muuta kuin selvityksiä ja oikaisuja toisen puheenvuoron johdosta tai vastineen siinä esitettyyn väitteeseen. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä Tarkistettu 11.12.2012 Sovelletaan 1.1.2013 lukien 5
2. puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisen toimielimen valmistelemaa asiaa. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on kuitenkin annettava ennen muita. 19 Puheenvuorojen käyttäminen Pitkät puheenvuorot ja ehdotukset esitetään kokoushuoneeseen sitä varten asetetulta puhujakorokkeelta. Puheenvuoron saanut saa kuitenkin puhua istualtaan ja omalta paikaltaan, jos on kyse vastaus- tai kannatuspuheenvuorosta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän poikkeaa siitä, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata kehotusta, puheenjohtajan on otettava häneltä puheenvuoro. 20 Pöydällepano- ja palautusehdotus 21 Ehdotukset 22 Äänestystapa 23 Äänestysjärjestys Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai palauttamisesta, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Ehdotuksesta on myös tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, käsittely jatkuu. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, ellei asia ole ollut kokouskutsun yhteydessä toimitetulla esityslistalla ja jos pöydällepanoa pyytää vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi. Äänestys on toimitettava avoimesti. Äänestys toimitetaan äänestyskoneella tai nimenhuudolla. Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja tekee ehdotuksen äänestystavasta ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksestä. Valtuuston on hyväksyttävä ehdotus. Ehdotusta laadittaessa on otettava huomioon seuraavaa: Tarkistettu 11.12.2012 Sovelletaan 1.1.2013 lukien 6
1. Ensiksi äänestettäväksi asetetaan pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan seuraavaa eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava äänestettäväksi viimeisenä muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. Jos asia koskee talousarvion määrärahoja, asetetaan ensiksi äänestettäväksi määrältään suurin vastaehdotus ja määrältään toiseksi suurin vastaehdotus. Niistä voittanut asetetaan määrältään kolmanneksi suurinta vastaehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. 3. Jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, valtuuston on äänestettävä erikseen sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 24 Ponsi Kun valtuusto on tehnyt käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen, se voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan ponnen. Ponnen tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan eikä se saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 4. LUKU VAALIT 25 Yleiset määräykset Jonkun valtuutetun niin vaatiessa vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa myös muille vaalikelpoisille henkilöille kuin keskustelussa ehdotetuille tai kannatetuille henkilöille. 26 Vaalitoimituksen avustajat Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 27 Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. Tarkistettu 11.12.2012 Sovelletaan 1.1.2013 lukien 7
28 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä sen, milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 29 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä ja antaa sen valtuuston puheenjohtajalle. Hänellä on myös oikeus tehdä siihen 30 :ssä tarkoitetut oikaisut. 30 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, onko ne laadittu asianmukaisesti. Jos listassa on virhe, asiamiehelle annetaan tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 31 Ehdokaslistojen yhdistelmä 32 Vaalitoimitus Kun 30 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettavaksi. Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 33 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Kun nimenhuuto on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle. Vaalilautakunta tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes vaalissa tehty päätös on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, nämä on säilytettävä suljetussa kirjekuoressa. Tarkistettu 11.12.2012 Sovelletaan 1.1.2013 lukien 8
5. LUKU PÖYTÄKIRJA 34 Pöytäkirja 35 Pöytäkirjan tarkastus Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään. Valtuuston pöytäkirjat laaditaan ruotsiksi ja suomeksi. Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Tarkistettu 11.12.2012 Sovelletaan 1.1.2013 lukien 9