Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 HE LSINKI Puhelin 029 56 42000 Faksi 029 56 42079 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Asia Päätös 14/0947/5 1 (7) 10.12.2014 I»äb«1tt0 K. RKSL_ÄTT 03120/13/5212 saat;- a 1 `' 2014 Dno Kas Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä os eva - aä itus _- Valittaja Soile Lundqvist Päätös, josta vali tetaan Valituksessa esitetyt vaatimukset Kirkkonummen kunnanhallitus 15.4.2013 201 Kunnanhallitus oli 18.2.2013 päätöksellään 92 hyväksynyt pöytäkirjan liitteen mukaisen alueen Lapinkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi niin, että toiminta-alue astuu voimaan heti päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kunnanhallitus on hylännyt Lundqvistin oikaisuvaatimuksen ja jättänyt tutkimatta vesihuoltolain 11 :n mukaisen liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen toiminta-aluepäätökseen kuulumattomana asiana. Oikaisuvaatimuksen tueksi ei ole esitetty sellaisia asiaperusteita, joita kunnanhallitus ei asiaa aikaisemmin käsitellessään olisi huomioinut. Alueella, mukaan lukien Lundqvistin kiinteistö 4:9, on todettu toiminta-alueen perusteena oleva vesihuollon tarve. Lisäksi kiinteistön sisällyttäminen toiminta-alueeseen osaltaan mahdollistaa vesihuoltolaitoksen kyvyn huolehtia vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vapautushakemukset lainvoimaisen toiminta-alueen liittämisvelvollisuudesta käsittelee kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta kiinteistönomistajan esityksestä. Lundqvist on valit tanut päätöksestä. Kirkkonummen kunn anhall ituksen päätöstä on muutettava niin, että kiinteistö 4:9 rajataan kokonaan pois Lapinkylän vesiosuuskunnan toimin ta-alueesta ja vapaut etaan l iittämi svelvol lisuudesta vesiosuuskunta an. Toiminta-alueesta vapauttamiselle on seuraavat edellytykset: kohtuuttomat kustannukset ja palvelujen vähäinen tarve, riittävä määrä vaatimukset täyttävää talousvettä, kiinteistön sijainti pohj avesialueen ulkopuolella ja vesiosuuskunnan toiminta-alueen ulkoraj alla ja että asianmukainen jätevesien poisto maaimeytyskentän kautta toteutetaan 2016 mennessä. Valituksessa on lisäksi viitattu Kirkkonummen kunnalle osoitetun muistutuksen 4.12.2012 ja oikaisuvaatimuksen 27.3.2013 perusteluihin. Muistutuksessa on muun ohella todettu, että Lundqvistin kiinteistö sijaitsee aivan suunnitellun toiminta-alueen rajalla, joten alueen rajaaminen uudelleen lienee helposti toteutettavissa tässä suunnitteluvaiheessa. Putkiverkostoa ei ole vielä vedetty, joten verkoston siirtäminen kulkemaan kiinteistön rajan ulkopuolelta on vielä mahdollista eikä aiheuttane osuuskunnalle lisäkustannuksia. Lundqvist vastaa taloudestaan yksin eikä hänellä ole mahdollista ottaa lainaa vesiosuuskuntaan liittymisen vuoksi.
2 (7) Asian käsittely ja selvittäminen Oikaisuvaatim uksessa on muun ohella todettu, että vesiosuuskunna n vast ineensa oli todettu, että runkolinja tullaan rakentamaan kiinteistön 4:9 ohi ja kiinteistön rajaamin en vähentää lii ttymismaksutuloja, mutta ei ver koston rakentamiskustannuksia. Runkolinjaa ei kuitenkaan ollut rakennettu vielä siinä vaiheessa, kun Lundqvist jätt i muistutuksensa, ilmaisi halunsa jäädä vesiosuuskunnan ulkopuolelle ja ehdotti linjan vetämistä kauemmas kiinteistönsä rajalta palvel emaan vain osuuskunta an ha luavia, ei pakkoliitet täviä. Myöskään Lundqvistin naapurikiinteistön 4:29 omistaja ei halua liittyä vesiosuuskuntaan. On myös ki inteistönomistajia, joiden hal ukkuutta l iittämiseen ei ole kysytty, ja arvio halukkaiden määrästä on vain 68%. Valittajan kiinteistö sijaitsee kehittämisalueella, jolle vain suositellaan yh teistä vesihuoltoa. On kohtuutonta velvoittaa kiinteistön omistajia liittymää n toiminta-alueeseen vain yleisen edun vuoksi ja siitä syystä, että tarvitaan riittävä määrä liittyjiä, asiakkaita ja vesiosuuskunnan kustannusten j akaj ia. Perusteita pakottamiselle toiminta-alueeseen liittymiseen ei ole. Lundqvist on vedonnut lisäksi valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon, jossa esitetään, että "pohjavesialueen ulkopuolella toiminta-aluetta rajattaessa otettaisiin mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kohtuusnäkökohdat ja kiinteistön omistajien halukkuus liittyä osuuskunnan tarjoamiin verkostoihin." Kirkkonummen kunnanhallitus on antanut lausunnon. Kunnanhallitus on esittänyt valituksen hylkäämistä ja lausunut muun ohella seuraavaa: Lapinkylä-Kauhalan alueella on todettu tarve yhteisesti järjestetylle vesihuollolle. Tarve perustuu yleiseen tilanteeseen ja yleiseen etuun alueella, ei yksittäisen kiinteistön näkökulmaan. Vesihuollon tarve on, kun asutus on niin tiivistä, että kiinteistökohtainen jätevesien käsittely ja vedenhankinta vaarantuu, kun tarkastellaan koko aluetta ja alueen kiinteistöjen yleistä etua. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely ja vedenhankinta voivat vaarantua alueen kiinteistöillä kokonaisuudessaan ilman yhteisesti järjestettyä vesihuoltoa. Se, että kyseessä olevalla kiinteistöllä vedenhankinta ja jäteveden käsittely voidaan toteuttaa asianmukaisella tavalla, ei poista yleistä tarvetta. Naapurikiinteistöjen mahdollisesti puutteelliset tai asutuksen tiiviyden vuoksi riittämättömät jätevedenkäsittelyjärjestelmät voivat olla vaara myös Lundqvistin kiinteistön vedenhankinnalle. Toiminta-aluepäätöksessä on vesihuoltolain mukaan otettava huomioon myös vesihuoltolaitoksen kyky huolehtia vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Tämän vuoksi toiminta-alue on raj attava niin, että palvelun tarvealueelle rakennettua verkkoa varten tulee riittävän monta liittyjää kattamaan tarpeellisen verkoston rakentamisen ja käytön kustannukset. Yhden liitettävissä olevan kiinteistön jättäminen pois toiminta-alueelta ei yleensä vaaranna vesihuollon järjestämistä taloudellisesti, mutta kiinteistönomistaj ien yhdenvertaisen kohtelun vuoksi toiminta-alue on rajattu niin, että se sisältää kaikki helposti verkostoon liitettävissä olevat kiinteistöt. Jos runkolinja olisi päättynyt valittajan kiinteistölle, sen jättämiselle pois toiminta-alueelta olisi ollut perusteita. Linja kuitenkin jatkuu lounaaseen kiinteistöille, joilla on tarvetta palvelulle ja jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa liittyä vesiosuuskunnan jäseniksi.
3 (7) Lainsäädäntö ei edellytä, että toiminta-aluepäätöksessä otettaisiin kantaa vesihuollon liittymismaksujen kohtuullisuuteen tai vesihuollon rakentamisen kustannuksiin. Kustannusten kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti vesihuoltolain 11 :n mukaisessa menettelyssä. Lundqvist on antanut vastaselityksen. Kun pohjavesialueella olevat kiinteistöt Lapinkylän alueella liittyvät vesiosuuskuntaan ja pohjavesialueen ulkopuolella olevat kiinteistöt toteuttavat kevääseen 15.3.2016 mennessä jätevesiasetuksen vaatimukset, ei yleistä tarvetta kaikkien kiinteistöjen liittymiselle vesiosuuskuntaan ole. Tämän jälkeen ei naapurikiinteistöillä voi olla puutteellisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä, koska ne olisivat säädösten vastaisia. Asutuksen tiiviys Lundqvistin kiinteistön ympärillä ei ole mainittavaa, sillä tontin takana on iso peltoalue, metsäinen alue ja sen takana järvi. Herrlantien toisella laidalla on myös iso metsäinen alue ilman asutusta. Tontti rajautuu kahdella puolella tiehen. Myös tontin suurehko pinta-ala noin 3 400 m2 antaa väljyyttä sekä vedenhankinnalle (toimiva porakaivo, veden laatu tutkittu/hyvä) että jätevedenkäsittelylle. Rajanaapureiden puuttuessa vaaraa vedenhankinnalle ei ole. Lundqvist hoitaa kiinteistöllään asianmukaisen jätevesienkäsittelyn määräaikaan mennessä. Muodostuva jäteveden määrä kiinteistöllä on erittäin pienin. Vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve on olematon. Toiminta-alueen rajalla sijaitseva kiinteistö 4:170 on päätetty jättää tehdyn huomautuksen perusteella pois toiminta-alueesta, vaikka perustelut ovat samat kuin Lundqvistin huomautuksessa 4.12.2012. Yhdenvertainen kohtelu kiinteistönomistajien välillä ei toteudu. Lapinkylä n vesi osuuskunn an vesihuolt overkoston r akennussuunn itelma kar tan (kunnanhallituksen lausunnon liite 3) sekä liittymishalukkuudesta olevan karttakuvan (liite lf) mukaan runkolinjat kulkevat myös liittymishalukkuutensa ilmaisseiden kiintei stöjen lähei syydessä Her rlanti en ala päässä järven läheisyydessä sekä Lapinkylä ntien vastakkaisell a puolella olevalla Kauhalan tien laidalla olevalla pellolla sekä pidemmällä Kauhalan tien varrella. Tästä syystä runkolinjaa Lundqvistin kiinteistön takana olevalla pellolla ei olisi ollut välttämätöntä raken taa ollenkaan, kun tiedossa oli jo rakennustöiden a lkaessa maaliskuussa 2013, ettei hänen kiinteistöään eikä naapurin kiinteistöä 4:29, haluta liittää Lapinkylän vesiosuuskuntaan. Runkolinja olisi siis voinut päättyä tai jäädä kokonaan raken tamatta kiinteistön läheisyyteen. Valittaja on viitannut hallintolain 54 :än ja todennut, että tiedonkulussa on ollut epäselvyyksiä. Vasta muutoksenhaun yhteydessä Lundqvist sai tiedon ensimmäi sen kerran liitt ymisha lukkuuskyselyä koskevasta kartasta, josta n äkyi, ettei häneltä ole kysytty liit tymishalukkuutta vuonna 2010. Lundqvist on eriarvoisessa asemassa niihin kiinteistön omistajiin nähden, joiden liittymishalukkuutta kysyttiin vuoden 2010 kyselyssä. Vaikka hänen mielipidettään ei tuolloin kysytty, oli hänen kiinteistönsä, joka ei ole lähelläkään pohjavesialuetta, liitetty vesi osuuskunn an t oimi nta- alue- ehdotukseen. La p i n kyl ä n vesiosuuskunnalle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. Selitystä ei ole annettu.
4 (7) Hallinto-oikeuden ratkaisu Perustelut Hallinto-oikeus jättää Lunqvistin vastaselityksessään esittämät uudet valitusperusteet yhdenvertaisuudesta kiinteistön 4:170 kanssa, tiedonkulusta sekä liittymishalukkuuskyselyä koskevasta kartasta tutkimatta. Muilta osin hallinto-oikeus hylkää valituksen. T utkima tta jättäminen Vesihuoltolain 32 :n 3 momentin mukaan kunnan viranomaisen 8 :n nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa (365/1995) säädetään. Kuntalain 90 :n 3 moment in mukaan valittajan tul ee esittää saman pykälän 2 momentissa tarkoitetut valitusperusteet ennen valitusajan päättymistä. Lundqvist on hallinto-oikeudelle valitusaj an jälkeen saapuneessa vastaselityksessään esittänyt uusia valitusperusteita, jotka on valitusajan päättymisen jälkeen esitettyinä jätettävä tutkimatta. Pääasia Sovellettavat oikeusohjeet Vesihuoltolain 3 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Vesihuoltolain 6 :n 2 momentin mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Vesihuoltolain 7 :n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toimintaalueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Vesihuoltolain 8 :n 1 momentin mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuolto laitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Vesihuoltolain 8 :n 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolain 8 :n 3 momentin mukaan hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin,
5 (7) sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Vesihuoltolain 10 :n 1 momentin mukaan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesij ohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolain 11 :n 1 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta 11 :n 2 momentissa säädetyin perustein. Asia ssa saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset Kirkkonummen kunnanhallitus on Lapinkylän vesiosuuskunnan hakemuksesta vahvistanut vesiosuuskunnan toiminta-alueen. Päätöksen mukaan vesiosuuskunta on rekisteröity 13.8.2010. Osuuskunnan johdot ovat olleet rakenteilla ja verkoston on ollut määrä valmistua 31.12.2013 mennessä. Toiminta-alueen vahvistaminen on tullut ajankohtaiseksi, jotta verkosto voidaan rakentaa toiminta-aluetta vastaavaksi sekä teknisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Ehdotuksessa toiminta-alueeksi on huomioitu alue, johon Lapinkylän vesiosuuskunta on rakentamassa vesihuoltoverkostoja. Toiminta-alueeksi on rajattu alue, jolle rakennetut tai rakennettavat rakennukset sijaitsevat enimmillään noin 100 metrin etäisyydellä runkolinjoista. Esityksen mukaisen toimintaalueen 159:stä kiinteistöstä 114 on vesiosuuskunnan kyselyssä ilmoittanut liittyneensä tai liittyvänsä osuuskunnan verkostoon. Arvio liittymishalukkuudesta rakennettujen kiinteistöjen osalta on 68 %. Oikaisuvaatimuksen johdosta annetussa valituksenalaisessa päätöksessä on todettu muun ohella, että vesihuoltoverkostojen tarvealueet on kartoitettu koko kunnan osalta vuonna 2009 päivitetyssä vesihuollon kehityssuunnitelmassa. Lapinkylän ja Kauhalan alue, mukaan lukien Lundqvistin kiinteistö, sisältyy kehittämistarvealueeseen, jolle ensisijaisesti suositellaan yhteistä vesihuoltoa. Linjan muuttamisesta Lundqvistin esittämän mukaisesti on keskusteltu vesiosuuskunnan kanssa ja todettu, että suunniteltu linja on sijoitettu maaston ja rakennusten kannalta edullisimpaan kohtaan. Toiminta-alueen (ja verkoston) muutos niin, että Lundqvistin kiinteistö jätettäisiin ulkopuolelle tai oikaistaisiin runkolinjaa, ei olisi tarkoituksenmukainen ratkaisu. Kiinteistön rajaaminen ulkopuolelle olisi voinut olla perusteltua siinä tapauksessa, että verkosto olisi päättynyt Lundqvistin kiinteistölle, tai että yksikään tämän jälkeinen kiinteistö ei olisi halukas liittymään. Vesihuoltoverkosto rakennetaan usean vuosikymmenen tarpeisiin, jolloin verkosto suunnitellaan ja mitoitetaan niin, että siihen on liitettävissä myöhemmin myös alkuvaiheessa liittymättömät kiinteistöt. Toiminta-alue on rajattava niin, että rakennettua verkkoa varten tulee riittävän monta liittyjää ja edelleen asiakasta kattamaan yleisen edun kannalta tarpeellisen verkoston rakentamisen ja käytön kustannukset. Rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunnossaan toiminta-alue ehdotukseen todennut,että vesihuoltolain 11 :n mukaiset ehdot vapautuksen myöntämiselle ovat tiukat ja on esittänyt, että pohjavesialueen ulkopuolella toimintaaluetta rajattaessa otettaisiin mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kohtuusnäkökohdat ja kiinteistön omistajien halukkuus liittyä osuuskunnan tarjoamiin verkostoihin. Vesihuoltopäällikön ja vesiosuuskunnan hallituksen lausuntoon antamassaan vastineessa on todettu, että todellisia tarpeita vastaava toi-
6 (7) minta-alue on ohjannut johtojen suunnittelua. Toiminta-alueen kohtuullisuutta pohjavesialueen ulkopuolella on arvioitu sillä perusteella, että osuuskunnan tarjoamat liitoskohdat sijoittuvat enintään 100 metrin etäisyydelle lähimmästä liitettävästä rakennuksesta. Vesihuoltolain tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 85/2000) mukaan, että toiminta-alueisiin sisällytetään kaikki sellaiset alueet, joilla vesihuolto on parhaiten järjestettävissä liittämällä kiinteistöt vesihuoltolaitoksen verkostoon. Tästä säädettäisiin pykälässä, joka yhdessä 6 :n 2 momentin kanssa määrittäisi kunnan vastuun vesihuollon järjestämisessä. Pykälässä asetettaisiin vähimmäisvaatimus alueiden sisällyttämiselle toiminta-alueisiin, joten sen estämättä toiminta-alueisiin voitaisiin sisällyttää muitakin 6 :n 2 momentin tarkoittamia alueita, jos kunta katsoo tämän tarpeelliseksi. Hyväksyessään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kunnan tulee ottaa vesihuoltolain 8 :n 2 momentin mukaisesti huomioon myös laitoksen edellytykset vesihuollon hoitamiseen. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Tämä edellyttää riittävän määrän verkostoon liitettäviä kiinteistöjä, jotka käyttävät vesihuoltolaitoksen palveluja. Hallinto-oikeus katsoo asiakirjoista ilmenevät seikat huomioon ottaen, että vahvistettua toiminta-aluetta voidaan ennalta arvioiden pitää sellaisena, että Lapinkylän vesiosuuskunta todennäköisesti kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuolloista taloudellisesti ja asianmukaisesti. Valituksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee vesihuoltolain 7 :n mukaisella alueella, jolla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin on tarpeen alueen nykyisen ja tulevan asutuksen määrän vuoksi. Valituksessa tarkoitetun yksittäisen kiinteistön rajaamiseen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle tällaisilla alueilla ei yleensä ole perusteita. Nyt kysymyksessä olevan kiinteistön rajaamista toiminta-alueen ulkopuolelle ei ole erikseen tehdyssä karttatarkastelussa pidetty kiinteistön sijainnin vuoksi perusteltuna. Huomioon ottaen, että verkoston rakentaminen on suurimmaksi osaksi tehty ja siihen on liittynyt tai ilmoittanut liittyvän 114 kiinteistöä, hallinto-oikeus katsoo, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistamista koskeva päätös on vesihuoltolain 8 :n mukainen. Päätös ei ole syntynyt virheellisessäjärjestyksessä, kunnanhallitus ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole valituksensa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Hallinto-oikeus toteaa, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä laitoksen vesij ohtoon ja viemäriin. Yksittäistä kiinteistöä koskevaa hakemusta liittämisvelvollisuudesta vapauttamisesta arvioidaan erikseen omassa menettelyssään. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut ja Kuntalaki 90
7 (7) Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (kunnallisvalitus). Hallinto-oikeuden kokoonpano Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen (t) ja Ilona Nuorteva. Esittelijä Miia Rissanen Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Jäljennös maksutta Soile Lundqvist saantitodistuksin Lapinkyläntie 733 02510 OITMÄKI Oikeudenkäyntimaksu 90 euroa (tiedote oikeudenkäyntimaksusta) Kirkkonummen kunnanhallitus Päätöksen kuuluttamisen osalta on otettava huomioon, mitä kuntalain 97 :ssä säädetään Kaj -Erik Monten / Lapinkylän vesiosuuskunta Sjökullantie 41 02420 LAPINKYLÄ MOR
Liite hallinto-oikeuden päätökseen VALIT USO SO IT US Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Jos päätöksestä valitetaan seurakunnan jäsenelle taikka seurakuntayhtymän jäsenseurakunnalle tai sen jäsenelle kuuluvan valitusoikeuden nojalla, valitusaika lasketaan siitä päivästä, jolloin ilmoitus päätöksestä on julkaistu seurakunnan tai seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Jos päätös on annettu asianomaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Sijaistiedoksiannossa päätös katsotaan tiedoksisaaduksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä todistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Postiosoite: Käyntiosoite: PL 180 Fabianinkatu 15 00131 HELSINKI Helsinki Faksi: 029 56 40382 Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi kirkollisvalitus 02.12