Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa 9.3.2013 Hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisen toimikunnan kokouksessa 22.8.

1 FIELDSPANIELIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa 9.3.2013 Hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisen toimikunnan kokouksessa 22.8.2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 8 4. RODUN NYKYTILANNE...10 4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja...10 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet...25 4.2.1 Rotumääritelmän maininnat rodun luonteesta sekä käyttötarkoituksesta...25 4.2.2 Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa...26 4.2.3 Käyttö- ja koeominaisuudet...29 4.2.4 Kotikäyttäytyminen ja lisääntyminen...33 4.2.5 Yhteenveto käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista...34 4.3 Terveys ja lisääntyminen...35 4.3.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet...35 4.3.2 Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet...44 4.3.3 Yleisimmät kuolinsyyt...48 4.3.4 Lisääntyminen...49 4.3.5 Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet...49 4.3.6 Yhteenveto rodun keskeisimmistä hyvinvointi- ja terveysongelmista...49 4.4 Ulkomuoto...50 5.YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA...53 6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS...55 6.1 Jalostuksen tavoitteet...55 6.2 Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille...56 6.3 Rotujärjestön toimenpiteet...58 6.4 Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin...58 6.5 Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta...59 LÄHTEET...61

3 1. YHTEENVETO Fieldspanieli-rodulle tehty ensimmäinen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) on hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n syyskokouksessa 24.10.1987. Toinen JTO on hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa 16.11.2008 ja sen voimassaolo päättyy 31.12.2013. Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on muodostaa kuva Suomen Spanieliliitto ry:n alaisen fieldspanieli-rodun alkuperäisestä historiasta ja nykytilasta Suomessa, sekä kartoittaa jalostuksen suunnittelua. Tavoitteena on saada sekä nykyiset että tulevat kasvattajat ja rodun harrastajat tuntemaan rotumääritelmä ja jalostuksen tavoitteet, sekä ymmärtämään omien jalostuskoiriensa taso verrattuna koko rodun kantaan. Koiranjalostuksen yleisesti hyväksytty päämäärä on pyrkiä kasvattamaan rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon omaavia, käyttötarkoitukseensa soveltuvia, hyväluonteisia ja terveitä koiria, säilyttäen oikea tyyppi. Fieldspanielin rotumääritelmän edellyttämät mittasuhteet ja rodulle ominainen voimakkuus sekä tyypilliset liikkeet tulee myös säilyttää. Ulkomuodon lisäksi tulee saada rodun alkuperäinen ja rodunomainen käyttö ylösajavana ja noutavana lintukoirana säilytettyä. Fieldspanieli-rodun jalostuksessa käytettävissä o l e v a populaatio on erittäin pieni. Perinnöllisen vaihtelun säilymisestä tulee huolehtia ja kasvattajien edellytetään käyttävän koiria monipuolisesti, huomioiden PEVISA-ohjelman määräykset ja yhdessä sovitut jalostuksen toimintaohjeet. Jalostuksessa on pyrittävä turvaamaan rodun jalostuspohjan laajuus käyttämällä riittävästi erisukuisia koiria. Genetiikka on hyvin monimuotoista, eikä tiedetä miten monet koiran ominaisuudet periytyvät. Vaikeutta lisää myös se, että koiran ominaisuuksiin vaikuttavat voimakkaasti myös ympäristötekijät. Tavoitteena on säilyttää fieldspanieli terveenä, ulkomuodoltaan ja luonteeltaan rodunomaisena koirana, josta löytyy myös nykyajan perhekoiralta vaadittavat ominaisuudet. Luonteen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että fieldspanielin pitää tulla toimeen hankaluuksitta sekä vieraiden ihmisten että koirien kanssa ja esim. koiran yksinjättämisen on oltava mahdollista ilman ympäristöä haittaavaa haukkumista tai muuta häiriökäyttäytymistä. Vastuu rodun jalostuksesta on rotujärjestöllä, rotuyhdistyksellä sekä kasvattajilla, jotka ovat vastuussa myös rodussa esiintyvistä perinnöllisistä sairauksista. Kasvattajien tulee olla rehellisiä kasvateissaan ilmenneistä vioista ja sairauksista sekä jalostustoimikunnalle että pentujen ostajille. Jalostukseen käytettävien urosten omistajilta vaaditaan samaa avointa asennetta. 2. RODUN TAUSTA Fieldspanielin historia Englannissa 1800-luvulla spanielit oli jaettu maa- ja vesispanieleihin. Maaspanielit olivat yhteisesti tunnettuja fieldspanieleina. Ne oli jaettu satunnaisesti clumber-, sussex- ja field - muunnoksiin. Täten toista vuosisataa sitten fieldspanieleihin luettiin mukaan useimpien cocker- ja springerspanielien esi-isät, jotka myöhemmin tunnistettiin erillisiksi roduiksi. 1800-luvulla oli yleinen käytäntö risteyttää spanielimuunnoksia keskenään, kuten sussexia ja fieldiä, ja rekisteröidä jälkeläiset jompaankumpaan rotuun riippuen siitä, kumpaa muunnosta ne enemmän muistuttivat. Tämä käytäntö jatkui vielä 1900-luvulle. Koiranäyttelyissä oli luokkia joillekin muunnoksille, mutta fieldspanieleille oli yleistä tulla

4 jaetuksi 25 naulan (n. 11 kg) painorajan mukaan. Ne, jotka alittivat tämän rajan, Kennel Club lopulta tunnisti cockerspanieleiksi. Isommat maksavalkoiset ja mustavalkoiset koirat, jotka oli tunnettu norfolkinspanieleina, tulivat tunnetuksi englanninspringerspanieleina. Pienemmät punavalkoiset koirat tulivat tunnetuiksi walesinspringerspanieleina. Jäljellejääneet, yleensä yksiväriset, koirat säilyttivät nimensä fieldspanielina. Mr J. Walsh raportoi, että norfolkinspanielien ja sekoittuneiden rotujen joukossa on joitakin mustia, musta ja tan - ja jopa maksanvärisiä koiria. Näitä hän pitää laadultaan ensiluokkaisina spanieleina. Hän raportoi myös, että paljon sussexinspanielin ja vesispanielin verta oli tuotu fieldspanieleihin. Dr Spurgin oli vastuussa kirjavista fieldspanieleista. Kirjavat fieldspanielit eivät kuitenkaan koskaan olleet niin suosittuja kuin yksiväriset. Ne näyttivät hankkineen itselleen enemmän kuin yksivärinen muunnos niitä virheitä, jotka toivat paljon kritiikkiä koko rodulle. On selviä todisteita siitä, että kirjavia fieldspanieleita oli risteytetty bassettien kanssa. Fieldspanielien käyttökokeista mainittakoon, että kokeet alkoivat vasta 1899, kun oli kehitetty menetelmä testata spanielin kaltaista tuhattaituria. Ensimmäisen maailmansodan aikoihin rotu kärsi melkoisesta rappeutumisesta. Rekisteröinnit vähenivät huomattavasti. Samoin tapahtui myös toisen maailmansodan aikana. Vuosina 1942-1943 rekisteröitiin ainoastaan kaksi koiraa, ja koko vuosikymmenellä rekisteröinnit eivät olleet kuin keskimäärin kymmenen vuosittain. Näyttelyihin ilmoittautuneiden lukumäärät 1950-luvun alussa eivät olleet kovin korkeita, vaan vaihtelivat kymmenestä kolmeenkymmeneen. 1950-luvun lopulla päätettiin taas risteyttää, ei hyvien työkoirien tuottamiseksi, vaan tuoreen veren saamiseksi. Koirien puutteen takia sisäsiitosta oli harrastettu liikaa. Tosiasia on, että kaikki nykyiset fieldspanielit polveutuvat suoraan neljästä koirasta: Ronayne Regal ja Gormac Teal, pentueveljet, sekä nartut Columbina of Teffont ja Elmbury Morwena of Rhiwlas. Jokaisen nykykoiran sukutaulun linjat johtavat johonkin näistä neljästä koirasta. Fieldspanielien historia on kertomus kourallisesta kasvattajia, jotka kamppailivat suurissa vaikeuksissa pitääkseen rodun hengissä. Rotu on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana siihen, mitä se on tänään, mutta silti tarvitaan kaikkien fieldspanielien omistajien ja kasvattajien huolenpitoa ja päättäväisyyttä säilyttää se, mitä on saavutettu ja yhä kehittää ja parantaa tilannetta.

5

6 Fieldspanielin historia Suomessa Suomeen ensimmäinen fieldspanieli tuotiin Englannista vuonna 1972. Kyseessä oli maksanvärinen narttu Elmbury Belle, kasvattaja R. H. Jones, omistajat Reima Rintama ja Tarmo Viirtelä. Vuonna 1973 tuotiin samalta kasvattajalta Englannista maksanvärinen uros Mittina Dotterel, omistaja Terhi Parkkali. 70-luvulla tuli Englannista myös maksanvärinen narttu Elmbury Dora, kaksi maksanväristä urosta Mittina Lähdesuo Cleo s Boy ja Twrog Venture Boy, sekä musta uros Shipden Bogard. Urokset Mittina Lähdesuo Cleo s Boy ja Twrog Venture Boy, jotka Sinikka Merkkiniemi on tuonut maahan, sekä Kimmo Favorinin tuoma uros Shipden Bogard, ovat olleet aikanaan avainasemassa rodun alkuun saattamisessa Suomessa.

7 1972 2012 rekisteröidyt tuonnit: koira Elmbury Belle kotimaa Englanti jälkeläiset 7 Mittina Dotterel Englanti 13 Elmbury Dora Englanti 7 Mittina Lähdesuo Cleo s Boy Englanti 42 Shipden Bogard Englanti 26 Twrog Venture Boy, Englanti 19 Fieldstar Bonny Rosalinda Ruotsi 23 Tamlin s Bimbo-Bear Ruotsi 42 Fieldstar Jeromy Morgan Ruotsi 59 Fieldstar Christmas Flower Ruotsi 25 Gamefell Fern Englanti 37 Silksheen Filipendula Englanti 19 Dayhouse Annabel Englanti 12 Donholme Hamish Englanti 29 Brooklet s Norbert Hollanti 10 Brooklet s Field Flin Hollanti 32 Winterbourne Voodoo Witch Ruotsi 28 Fieldstar Toffee Ruotsi 34 Fieldstar Salome Ruotsi 10

8 Arborfield LoveAtfirstsight Fieldstar Anny Tanny Fieldstar Lucas Fieldstar Ludvig USA Ruotsi Ruotsi Ruotsi 14 - - - Accounts Aragon Ruotsi 14 Rhiwlas Fantasia Arborfield Heartsong Coralmist Chorister Englanti USA Englanti 6-7 Fieldstar Maya Majong Romance of Bloodline Fieldstar Azalea Ridgetor Koivu Amanda Izpod Spika Ruotsi Sveitsi Ruotsi Englanti Slovenia 24-13 - 2 Winterbourne Golden Celebration Ruotsi 18 Xenion of Bloodline Sveitsi 5 Maxfield Enya November Dream Ruotsi 1 Overlook s Austin at Bogdogs Winterbourne Hot Pink Treasure Calua of Bloodline USA Ruotsi Sveitsi Goloworez Quadrophenia Viro 16 Bretagne des Haies de la Conchee Ranska - Accounts Back to Black Ruotsi - Enjoy of Bloodline Sveitsi - Maxfield Farina Ruotsi - Periwinkle's Carissima Ruotsi - Periwinkle's Pure Moonlight Ruotsi 12 Winsome Jam Blue Moon Ruotsi - Accounts Arthos Ruotsi 3 Elgert Sibelius Englanti - Fieldstar Polonius Ruotsi 7 Periwinkle's Prosperity Ruotsi - Best Friend of the Field Society Hollanti 3 Periwinkle's Bogdogs Promise Ruotsi 18 Periwinkle's Burnished Bronze Ruotsi 7 Ceben Xico Ruotsi - My Boy Unique for Fortune-Favoured Hollanti - Upland's the Bar Nothing USA 4 Winterbourne Sleepy Hollow Ruotsi - Ceben Yirah Ruotsi - Huomionarvoista on, että melko moni tuontikoira on (terveys- tai muista syistä) jäänyt ilman jälkeläisiä, vaikka ne lähtökohtaisesti on todennäköisesti tuotu jalostusmateriaaliksi. 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA 7 - - Rotujärjestö on 1964 perustettu Suomen Spanieliliitto ry, jolla on jäseninä 24 alayhdistystä. Rotujärjestössä ei ole henkilöjäseniä. Jäsenyhdistysten yhteinen henkilöjäsenmäärä on noin 3200 henkilöä. Vuonna 2005 rodulle on perustettu oma rotuyhdistys, Suomen Fieldspanielit ry. Se hyväksyttiin Suomen

9 Spanieliliitto ry:n jäseneksi rotujärjestön kevätkokouksessa 25.3.2006 uudella nimellä Fieldspanielit ry. Yhdistyksen jäsenmäärä oli v. 2012 lopussa 114 henkilöä (93 varsinaista jäsentä, 20 perhejäsentä, 1 nuorisojäsen). Yhdistys kuuluu Suomen Kennelliittoon ja Pohjois-Hämeen Kennelpiiriin. Fieldspanielit ry haki rotua harrastavan yhdistyksen asemaa tammikuussa 2013, Spanieliliitto ei kuitenkaan puoltanut anomusta. Spanieliliitto vastaa alaistensa rotujen jalostuksesta. Jalostustoimikunnan valitsee rotujärjestön kokous, esityksen kokoonpanosta tekee vuosittain kokoontuva rotuneuvottelu. Jalostustoimikunnassa toimivien henkilöiden pitää omata hyvä rodun ja Suomessa olevan kannan tuntemus, omata riittävä tieto perinnöllisyydestä ja pyrkiä omassa kasvatustoiminnassaan noudattamaan tavoiteohjelmaa. Jalostustoimikunnan kokoonpano ei ole muuttunut muutamiin vuosiin. Siihen kuuluu 2-3 henkilöä, eikä sille ole koskaan valittu varsinaista puheenjohtajaa. Jalostustoimikunnan tehtävät Yhteisesti on etukäteen sovittava neuvonnan periaatteet, mikä tarkoittaa sitä, että neuvontatyön on perustuttava rotumääritelmän, JTO:n ja PEVISA-ohjelman henkeen. On otettava huomioon Suomessa oleva tilanne sekä odotettavissa oleva kehitys. Jalostustoimikunnan päätökset perustuvat pääasiassa kasvattajien ja harrastajien yhdessä rotukohtaisessa neuvottelussa laatimaan jalostuksen toimintaohjeeseen. Jalostustoimikunta voi päätyä toimintaohjeesta poikkeavaan päätökseen, mutta päätös on silloin kirjallisesti perusteltava. Jalostustoimikunnat eivät anna urosehdotuksia kasvattajille, vaan kasvattaja itse valitsee sopivaksi katsomansa urokset ja lähettää yhdistelmän tiedot halutessaan jalostustoimikunnalle jalostuksen toimintaohjeen, JTO:n ja PEVISAn vaatimusten täyttymisen tarkistamista varten. Jalostustoimikunta käsittelee tulleen yhdistelmän tiedot mahdollisuuksiensa mukaan pikaisesti, kuitenkin viimeistään noin kuukauden sisällä. 1. varsinainen neuvontatyö, jolloin käsitellään saapuneet tiedustelut 2. jalostustietojen ylläpito (siitosurokset, tutkimustulokset ym.) 3. jalostustarkastusten järjestäminen 4. jalostusyksilöiden maahan tuonnin ja viennin neuvontatyö 5. pentueenhoito- ja astutusneuvonta, kasvattajien mahdollinen koulutus ja informointi 6. informaatio rotujärjestön ulkomuoto- ja koetuomareiden neuvottelutilaisuuksiin 7. tutkimustulosten julkistaminen Näiden tehtävien lisäksi jalostustoimikuntien tulee täyttää Suomen Kennelliiton jalostustoimikunnille asettamat tehtävät. Lähde: Suomen Spanieliliitto, ohjeet jalostustoimikunnille

10 4. RODUN NYKYTILANNE 4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja Rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geeniversioiden (alleelien) runsautta. Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua. Suurilukuinenkin koirarotu on monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät geeniversionsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä geeniversiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai -sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla tätä geeniversiota ei ole. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään puolet syntyvistä koirista, tai pentuekoko huomioiden se rodun osuus, joka saadaan jakamalla luku 2 rodun keskimääräisellä pentuekoolla. Jos rodun pentuekoko on vaikkapa 5, jalostukseen tulisi käyttää 40 % rodun koirista. Monimuotoisuutta turvaava rajoitus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa 5 % ja suurilukuisissa 2-3 % suhteessa rodun neljän vuoden rekisteröinteihin. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana keskimäärin 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin 20-50 koiralle. Yhdessäkään rodussa ei yhdellä yksilöllä saisi olla enempää kuin 100 jälkeläistä. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % suhteessa neljän vuoden rekisteröinteihin.

11 SKL, Jalostus ja kasvatus, Katariina Mäki Fieldspanieli-rodun kanta maailmanlaajuisesti on erittäin pieni. Lähes kaikki samat koirat löytyvät sukutauluista koko Skandinavian alueella ja maailmanlaajuisestikin. Erillisiä sukulinjoja ei rodussa löydy. Samoja esivanhempia tulee sukutauluissa helposti vastaan jo viidennessä tai kuudennessa sukupolvessa. Tästä syystä täysin vierassukuisten jalostuskoirien löytyminen ulkomailtakaan ei ole kovinkaan todennäköistä. Vuosittainen rekisteröintimäärä on Pohjoismaissa ollut yhteensä 70 80 koiraa. Fieldspanieli ei ole koskaan ollut missään päin maailmaa muotirotu, ja rotu on suppeutuneisuutensa vuoksi ollut jo pitkään vaikeasti kasvatettava. Rodulla ei Suomessa ole kasvattajaa, joka harrastaisi kasvatusta suuremmassa määrin. Fieldspanielien rekisteröinnit 1972-2012 : Rekisteröinnit 1972-2012 vuosi 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 kpl 1 1 8 1 11 15 19 21 28 33 34 14 14 6 18 8 18 33 +/- ed.v 0 0 7-7 10 4 4 2 7 5 1-20 0-8 12-10 10 15 vuosi 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 42 47 55 52 45 12 30 34 7 18 20 23 8 14 22 22 25 28 kpl +/- 9 5 8-3 -7-33 18 4-27 11 2 3-15 6 8 0 3 3 ed.v vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 kpl 66 27 30 86 +/- 38-39 3 56 46-40 ed.v.

12 Fieldspanielien rekisteröinnit 1972-2012: 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 197 2 Fieldspanielien rekisteröinnit 1972-2012 197 197 197 197 197 197 197 198 198 198 198 198 198 198 198 198 198 199 199 199 199 199 199 199 199 199 199 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 201 201 201 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 Rekisteröintimäärät ovat kulkeneet tietynlaisissa sykleissä niin, että vuosina 1976-1982 rekisteröintimäärät nousivat joka vuosi. Sitten tuli notkahdus, jonka jälkeen taas vuosina 1988 1997 rekisteröinnit nousivat huomattavasti. Tuon jälkeen tuli taas tasaantumista useaksi vuodeksi, jolloin rekisteröinnit olivat n. 20-30 kpl/ vuosi. Vuonna 2008 tuli selvä piikki (66 kpl), ja kahden rauhallisemman välivuoden (27 + 30 kpl) jälkeen v. 2011 kaikkien aikojen rekisteröintiennätys (86 kpl). Vuonna 2012 tuli taas selvä tasaantuminen (46 kpl). Viime vuosien huomattavasti vaihtelevien rekisteröintimäärien perusteella on vaikea päätellä, mikä tulee olemaan rodun pidemmän aikavälin suosio. Kokonaisuutena näyttää kuitenkin siltä, että fieldspanieli on rotuna yleistymässä. Vuonna 2012 fieldspanieli oli Kennelliiton rekisteröintilistalla sijalla 167. Suomessa on rekisteröity yhteensä 1037 fieldspanielia. Rekisteröinnit Ruotsissa ja Englannissa: Maa 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ruotsi Field Spaniel- klubben 21 29 29 40 25 38 32 40 4559 33 35 28 28 17 Englanti-Kennel Club 72 75 97 73 84 75 86 86 64 67 75 51 55 46 47 Vuosina 2008-2012 Ruotsissa on syntynyt yhteensä 154 pentua, tämä tekee keskimäärin 30 pentua vuotta kohti. Viimeisten viiden vuoden aikana Suomi on mennyt rekisteröintimäärissä (yht. 255 kpl) selvästi Ruotsin edelle, kun vielä 2000-luvun alussa oltiin Ruotsia jäljessä. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut siihen, että Suomesta vietäisiin juurikaan koiria Ruotsiin, vaan tuontisuunta on edelleenkin Ruotsista Suomeen (vv. 2006-2012 13 kpl). Rodun kasvattajia on pienessä määrin myös Australiassa, USA:ssa ja muutamissa Euroopan maissa (Hollanti, Ranska, Saksa).

13 Vuositilasto 1998-2007: Vuosiyhteenveto 1998-2007 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 Pennut (kotimaiset) 25 24 18 17 11 7 20 19 17 7 Tuonnit 3 1 4 5 3 1 3 1 1 0 Rekisteröinnit yht. 28 25 22 22 14 8 23 20 18 7 Pentueet 5 7 4 4 3 4 6 4 5 2 Pentuekoko 5 3,4 4,5 4,3 3,7 1,8 3,3 4,8 3,4 3,5 Kasvattajat 5 6 2 2 2 3 6 3 5 2 Urokset - kaikki 4 6 3 3 2 2 4 4 5 2 - kotimaiset 3 5 2 2 2 2 4 4 5 1 - tuonnit 1 0 1 1 0 0 0 0 0 1 - ulkomaiset 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 - keskimääräinen jalostuskäytön ikä Nartut 6 v 6 v 2 kk 4 v 6 kk 3 v 8 kk 6 v 8 kk 5 v 4 kk 4 v 12 kk 5 v 8 kk 3 v 9 kk 6 v 7 kk - kaikki 5 7 4 3 3 4 6 4 5 2 - kotimaiset 2 4 2 1 2 3 4 4 5 2 - tuonnit 3 3 2 2 1 1 2 0 0 0 - keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 3 v 4 v 7 kk 4 v 3 v 11 kk 4 v 5 kk 2 v 9 kk 5 v 1 kk 4 v 1 kk 6 v 4 kk Isoisät 15 13 12 11 11 6 12 7 8 3 Isoäidit 15 14 13 12 11 7 13 8 8 4 Tehollinen populaatio 9 13 7 6 5 5 10 8 10 4 Sukusiitosprosentti 2,99% 2,68% 1,07% 0,52% 2,57% 9,46% 1,90% 2,76% 5,34% 5,73%

14 Vuositilasto 2008 2012: Vuosiyhteenveto 2008-2012 2012 2011 2010 2009 2008 Pennut (kotimaiset) 45 83 28 23 56 Tuonnit 1 3 2 4 10 Rekisteröinnit yht. 46 86 30 27 66 Pentueet 9 15 7 6 11 Pentuekoko 5 5,5 4 3,8 5,1 Kasvattajat 8 10 6 5 8 Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki 8 13 6 6 7 - kotimaiset 3 7 3 3 4 - tuonnit 4 5 3 1 2 - ulkomaiset 1 1 0 2 1 - keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 3 kk 3 v 8 kk 5 v 6 kk 5 v 3 kk 6 v 1 kk Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki 9 14 6 6 11 - kotimaiset 7 11 4 3 7 - tuonnit 2 3 2 3 4 - keskimääräinen jalostuskäytön ikä 2 v 11 kk 3 v 3 kk 3 v 11 kk 3 v 5 kk 3 v 3 kk Isoisät 13 17 10 12 13 Isoäidit 14 20 9 10 13 Sukusiitosprosentti 2,31% 2,29% 2,46% 1,60% 1,51% Vuositilasto - jalostuspohja 2012 2011 2010 2009 2008 Per vuosi - pentueet 9 15 7 6 11 - jalostukseen käytetyt eri urokset 8 13 6 6 7 - jalostukseen käytetyt eri nartut 9 14 6 6 11 - isät/emät 0,89 0,93 1 1 0,64 - tehollinen populaatio 12 (67%) 18 (60%) 8 (57%) 8 (67%) 12 (55%) - uroksista käytetty jalostukseen 0% 0% 20% 31% 12% - nartuista käytetty jalostukseen 0% 4% 0% 50% 21% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet 37 39 29 29 27 - jalostukseen käytetyt eri urokset 25 26 19 15 14 - jalostukseen käytetyt eri nartut 28 27 20 22 19 - isät/emät 0,89 0,96 0,95 0,68 0,74 - tehollinen populaatio 36 (49%) 36 (46%) 26 (45%) 25 (43%) 23 (43%) - uroksista käytetty jalostukseen 8% 11% 18% 15% 13% - nartuista käytetty jalostukseen 10% 16% 24% 29% 27% Lähde: Suomen Kennelliitto, KoiraNet Jalostustilasto /Vuosiyhteenveto

15

16 Keskimääräinen jalostukseenkäyttöikä on pysynyt sekä urosten että narttujen osalta samalla tasolla viimeisten 15 vuoden aikana. Sukusiitosprosentti on pysynyt suhteellisen tasaisena, eikä siinä ole ainakaan nousutendenssiä. Verrattuna mm. vuosiin 1998 (5,73%), 1999 (5,34%) ja 2002 (9,46%) ollaan viimeisten viiden vuoden aikana oltu hyvin maltillisissa lukemissa. Voidaan katsoa, että fieldspanielien sukusiitosaste ei ole liian korkea. Tosin sukusiitosasteet on saatu Koiranetistä, joten se on aliarvio todellisesta tilanteesta. Tehollisen populaation koko on noususuhdanteinen, tämä kertoo siitä, että aiempaa suurempaa osaa koirista on käytetty suvunjatkamiseen. Toki tehollisen populaation koko on edelleen huomattavan matala. 1 0,0 0 % Sukusiitosprosentin kehitys Sukusiitosprosentin kehitys 9,00% 8,00% 7,00% 6,00% 5,00% 4,00% 3,00% 2,00% 1,00% 0,00% 1 9 9 8 1 9 9 9 2 0 0 0 2 0 0 1 2 0 0 2 2 0 0 3 2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 2 0 1 0 2 0 1 1 2 0 1 2 Sukusiitosprosentin kehitys vv.1998-2012 Taulukossa esitetään sukusiitosprosentin keskiarvon kehitys neljällä sukupolvella laskettuna vuosien 1998-2012 aikana.

17 Sukusiitosaste/Sukusiitosprosentti Sukusiitosprosentti on matemaattinen arvio, joka kuvaa yksilön mahdollisuutta periä esivanhempiensa identtisiä geenejä vanhemmiltaan. Rodussa esiintyvät yksilöiden korkeat sukusiitoskertoimet kertovat perinnöllisen vaihtelun katoamisesta, sillä geenien lokukset yhdenmukaistuvat sukusiitosasteen kasvaessa. Koko rodun vuosittaisille sukupolville lasketun sukusiitoskertoimen voimakas kasvu saattaa olla hälytys tulevista hankaluuksista erityisesti, jos kasvu liittyy muihin ongelmia tuoviin tekijöihin, kuten pieneen populaatiokokoon ja rajoittuneeseen geenivaihtoon. Sukusiitoskertoimen laskemisessa voidaan käyttää viiden polven sukutaulutietoja, mikäli halutaan ainoastaan vertailla sukusiitoskertoimen kasvua vuositasolla. Kymmenen tai useamman sukupolven sukutaulu kertoo kuitenkin enemmän todellisesta sukusiitosasteesta. Tehollinen populaatio määrittää jalostuspohjan laajuutta. Tehollinen populaatiokoko on sitä pienempi, mitä pienempää osaa rodun kannasta käytetään jalostukseen. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin sen keskimääräinen sukusiitosaste nousee. Monia geenejä menetetään populaatiosta, mikä kaventaa jalostuspohjaa peruuttamattomasti. Tämä alentaa populaation vastustuskykyä erilaisia uhkatekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia, vastaan. Jalostuksen toimintaohje päivitetään vuosittain jalostustoimikunnan järjestämässä rotuneuvottelussa. Tällä hetkellä voimassaoleva toimintaohje on päivitetty 8.9.2012. Suomen Spanieliliiton linjaus on nykyisin se, että jalostustoimikunnat eivät anna kasvattajille urosehdotuksia, vaan kasvattaja itse valitsee sopivaksi katsomansa urokset ja lähettää yhdistelmän tiedot halutessaan jalostustoimikunnalle jalostuksen toimintaohjeen, JTO:n ja PEVISA:n vaatimusten täyttymisen tarkistamista varten. Jalostustoimikunta ei anna varsinaisia hyväksyntöjä, vaan tarkastaa, täyttyvätkö em. vaatimukset. Pentuvälitykseen otetaan kaikki pentueet, mutta mikäli toimintaohje ei joltain osin täyty, tämä asia mainitaan pentueilmoituksen yhteydessä. Vuonna 2009 hyväksyntöjä haettiin 11 kpl, niistä 7 sai hyväksynnän. Vuonna 2010 hyväksyntöjä haettiin 13 kpl, niistä 11 kpl sai hyväksynnän. Vuonna 2011 toteutuneista yhdistelmistä jalostuksen toimintaohje täyttyi kaikilta osin 7 pentueessa 15:sta, ja vuonna 2012 3:ssa pentueessa 9:stä. Jalostuksen toimintaohjeen täyttymisen tarkastaminen on tehtävä ennen astutusta, jälkikäteistarkastuksia ei anneta. Tällä hetkellä toimintaohjeessa on kirjattuna, että yhdelle koiralle sallitaan elinaikana korkeintaan 20 jälkeläistä. Tämä on linjassa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan suositukseen, jossa yksittäisen koiran jälkeläismäärän ei tulisi ylittää 2-3 pentuetta. Kahden pentueen jälkeen edellytetään, että jälkeläisistä on PEVISA:n määräykset täyttäviä terveystutkimuksia. Aiempina vuosina uusintayhdistelmiä on tehty useita. Yhtenä syynä tähän on ollut se, että uroksissa on ollut takavuosina niitä, jotka eivät ole suostuneet astumaan ja keinosiemennyksiin eivät kasvattajat ole halunneet lähteä. Uroksien astumattomuus on usein johtunut niiden liian herkästä luonteesta, jolloin nartun vingahtaminen tms. on saanut uroksen pakenemaan tilanteesta. Jalostukseen käytetyt urokset ja nartut vuosina 1992 2012: Kyseisenä ajanjaksona on jalostukseen käytetty yhteensä 55 eri urosta. Fieldspanielin kaltaisessa pienilukuisessa rodussa viittä pentuetta uroksen elinaikana voi pitää liiallisena käyttönä. Uroksia, joilla on ollut 5 tai useampi pentue kyseisellä kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla, on 8 kpl. Näistä kaksi on vielä jalostusiässä. Kaikkien kahdeksan uroksen toisen polven jälkeläisiä on kuitenkin varsin maltillinen määrä. On myös huomioitava, että pelkkä pentueitten lukumäärä ei kerro jälkeläisten määrästä. Listalla esiintyy esim.

18 koira, jolla on jo yhden pentueen jälkeen 12 jälkeläistä, ja toisaalta eräällä uroksella on enemmän ensimmäisen polven jälkeläisiä kolmen pentueen jälkeen kuin toisella uroksella viiden pentueen jälkeen. Kokonaisuutena uroksia on käytetty kohtuullisen tasaisesti, valtaosalla on 1-2 pentuetta. Iso osa koirista on tosin edelleen jalostusiässä, joten pentueiden määrä saattaa vielä muuttua. Taulukosta, jossa on esitetty seitsemän eniten käytetyn uroksen sukulaisuussuhteita, on todettavissa, että koirien joukossa on isä ja poika (Maifield Grandy Boy, Mandolic Aikapoika), lisäksi yhden runsaasti käytetyn uroksen isänisää on itseään käytetty paljon (Mandolic Formula, Hurricane's Nick Nolte). Muilta osin käytetyimmät urokset eivät ole aivan läheistä sukua. Tilasto vuosien 1992 2012 aikana käytetyistä uroksista: Jalostusuroks et Tois essa polvess a Yhteensä # %-os uus kumulat.% Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 FIELDSTAR JEROMY MORGAN 9,46% 9,00% 9 49 10 59 2 MAIFIELD GRANDY BOY 5,61% 15,00% 10 27 5 35 3 FIELDSTAR TOFFEE 5,45% 21,00% 12 51 6 34 4 BROOKLET'S FIELD FLINN 5,13% 26,00% 7 37 7 32 5 HURRICANE'S NICK NOLTE 4,49% 30,00% 16 65 5 28 6 HURRICANE'S CHARLIE BROWN 3,85% 34,00% 3 11 4 24 7 MANDOLIC AIKAPOIKA 3,37% 37,00% 10 34 7 21 8 IITU-MARIN FARENHAIT 3,21% 41,00% 12 23 4 20 9 GOLOWOREZ LONELY RIDER 3,21% 44,00% 0 0 4 20 10 WINTERBOURNE GOLDEN CELEBRATION 2,88% 47,00% 5 28 5 18 11 PERIWINKLE'S BOGDOG'S PROMISE 2,88% 50,00% 3 18 12 MANDOLIC FORMULA 2,72% 52,00% 4 18 5 17 13 HURRICANE'S YOU TOUCH ME 2,56% 55,00% 12 35 4 16 14 ANDIAMO 1,12% 84,00% 13 61 2 16 15 MAIFIELD LARS LEEVI 2,24% 57,00% 11 46 3 14 16 ACCOUNTS ARAGON 2,24% 59,00% 2 14 17 QUIBBLE'S PHANTASOS 2,24% 62,00% 3 14 18 PERIWINKLE'S PURE MOONLIGHT 1,92% 63,00% 2 12 19 AROSUON CAESAR 1,92% 65,00% 1 12 20 IITU-MARIN BRUNO 0,48% 98,00% 2 7 2 12 21 PENTWYN'S FRANZ JOSEF 1,76% 67,00% 4 11 1 11 22 BROOKLET'S NORBERT 1,60% 69,00% 4 4 1 10 23 IITU-MARIN BLACK SANTZO 1,60% 70,00% 2 3 3 10 24 CEBEN URFEE 1,44% 72,00% 5 34 1 9 25 UNOLUNA 1,44% 73,00% 1 4 3 9 26 MAIFIELD KARPAASI'N WIND 1,44% 75,00% 0 0 2 9 27 RYEFIELD DIXI 1,44% 76,00% 3 6 2 9 28 MUSSUKAN MAROKKO 1,28% 77,00% 1 8 29 GOLOWOREZ YELLOW HIGHLIGHT 1,28% 79,00% 1 8 30 MANDOLIC HOH-HOI 1,28% 80,00% 2 8 31 HURRICANE'S LOVE ME TENDER 1,28% 81,00% 0 0 1 8 32 HAZELFIELD BREAK OF DAWN 1,28% 83,00% 1 8 33 CORALMIST CHORISTER 1,12% 85,00% 3 23 1 7 34 FIELDSTAR POLONIUS 1,12% 86,00% 1 6 2 7 35 WINTERBOURNE GOING DUTCH 0,96% 87,00% 1 6

19 36 HURRICANE'S NEVER SAY NEVER 0,96% 88,00% 1 1 2 6 37 QUIBBLE'S JONATHAN 0,96% 89,00% 4 6 3 6 38 QUIBBLE'S MIMAS 0,96% 90,00% 6 20 1 6 39 VALENTIINO 0,96% 91,00% 0 0 1 6 40 MANDOLIC COPPER COIN 0,96% 92,00% 2 13 2 6 41 ARISHMELL ARTHUR 0,80% 92,00% 3 14 1 5 42 SANDSCAPE HIGHLAND LIGHT 0,80% 93,00% 1 12 1 5 43 PERIWINKLE'S SPIRIT OF FREEDOM 0,64% 94,00% 1 4 44 GOLOWOREZ YO-HEAVE-HO 0,64% 95,00% 1 4 45 GOLOWOREZ AVANTGARDE 0,64% 95,00% 1 4 46 MAIFIELD DARIOS 0,64% 96,00% 0 0 1 4 47 QUIBBLE'S MINOS 0,64% 96,00% 2 5 2 4 48 MANDOLIC NONSTOP 0,64% 97,00% 1 4 49 BEST FRIEND OF THE FIELDS SOCIETY 0,48% 98,00% 1 3 50 IITU-MARIN BLACK SANDELS 0,48% 99,00% 0 0 3 3 51 ACCOUNTS ARTHOS 0,48% 99,00% 1 8 1 3 52 PERIWINKLE'S CINNAMON 0,32% 99,00% 3 20 1 2 53 MAIFIELD NICHOLAS 0,32% 100,00% 0 0 1 2 54 HURRICANE'S ALWAYS YOURS 0,16% 100,00% 4 20 1 1 55 TASSEL-TAIL'S ANXIOUS ALEX 0,16% 100,00% 0 0 1 1 Lähde: Suomen Kennelliitto, KoiraNet Jalostustilasto Jalostusurokset

20 Eniten käytettyjen urosten sukulaisuussuhteet: Pentueita Pentuja Koira Vanhemmat Isovanhemmat 10 59 FIELDSTAR JEROMY MORGAN FIELDSTAR CHARLIES BOY WINWARD OF WESTACRES S. 1990 PENTWYN'S FLOWERING-MAY RHIWLAS JENNY WREN GB CH ADMIRAL OF WESTACRES HYFRYDLE JENNIFER OF RHIWLAS FIN MVA FIN JVA EUV-91 ANDIAMO KANS&POHJ MVA LÄHDESUON 5 28 HURRICANE'S NICK NOLTE KILROY S.1992 INDIGON JULIETTA FIN MVA FIELDSTAR BONNY ROSALINDA DAYHOUSE CHRISTOPHER FIELDSTAR BONNY BELINDA FIN MVA TAMLIN'S BIMBO-BEAR GB SH CH ADAMANT OF 5 35 MAIFIELD GRANDY BOY WESTACRES S.1991 FIELDSTAR DANCING DOLL FIN JVA MAIFIELD ELEONOORA KANS MVA PMV-83 PMV-84 S MVA N MVA ARTTURI ANIKASUI 6 34 FIELDSTAR TOFFEE RHIWLAS SHAMAN RHIWLAS WATEROAK SURVIVOR COVERWELL WITCHE'S BREW OF S. 2002 RHIWLAS FIELDSTAR MIRANDA FIELDSTAR JESPER MASERATI PRIMA DONNA OF THE FIELDS SOCIETY 7 21 MANDOLIC AIKAPOIKA FIN MVA FIN JVA MAIFIELD GRANDY FIN MVA TAMLIN'S BIMBO-BEAR S.1997 BOY FIN JVA MAIFIELD ELEONOORA FIN MVA HURRICANE'S TIME AFTER CIB, FIN MVA, EE MVA, V.94 TIME FIELDSTAR JEROMY MORGAN FIN MVA FIELDSTAR CHRISTMAS FLOWER 5 18 WINTERBOURNE WINTERBOURNE DEEP BLUE SEE WINTERBOURNE WEEPING WILLOWS GOLDEN CELEBRATION SE MVA SEV-04 RIDGETOR S.2005 BUBBLING WATER FIELDSTAR SANTANA OF FIELDSTAR BUZZARD WINTERBOURNE DEEP BLUE SEE KISS ME KATE OF TREBLE'S VOICE 5 17 MANDOLIC FORMULA FIN MVA V-98 HURRICANE'S YOU CIB FIN MVA EE MVA, MV-98 S. 2004 TOUCH ME EEV-98 HURRICANE'S NICK NOLTE FIN MVA HURRICANE'S ROSEBUD FIN MVA JV-00 WINTERBOURNE ELGERT SOUL FREE VOODOO WITCH WINTERBOURNE HALLOWEEN PUMPKIN

21 Vuosina 1992-2012 on käytetty 82 eri narttua. Valtaosalla on 1-2 pentuetta, 10:llä nartulla 3 pentuetta. Seitsemällä nartulla pentueita oli 4-5, tämän voi pienessä rodussa katsoa olevan jo selvästi nartun liikakäyttöä. Eniten käytetyistä koirista (mukaan lukien 3 pentueen nartut) yksikään ei ole enää jalostusiässä. Jalostustilastoa tutkiessa tulee vaikutelma, että narttujen käyttöön olisi tullut viime vuosina lisää kohtuullisuutta. Kasvattajat ovat toivon mukaan havahtumassa siihen, että pienilukuisessa populaatiossa yhden koiran jälkeläisten määrän on oltava varsin pieni, jotta geneettistä monimuotoisuutta saadaan ylläpidettyä. Toisen polven jälkeläisten määrä on kaikilla nartuilla varsin maltillinen. Narttujen sukulaisuussuhteista voi todeta, että seitsemän eniten käytetyn nartun joukossa on kaksi tytär-äiti paria: Hurricane's Rosebud -Fieldstar Christmas Flower ja Iitu-Marin Edit Piaf Gamefell Fern. Lisäksi yhden paljon käytetyn nartun isä on paljon käytettyjen urosten listalla: Hurricane's Rosebud Fieldstar Jeromy Morgan. Tilasto vuosien 1992 2012 aikana käytetyistä nartuista: Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Narttu Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 WINTERBOURNE VOODOO WITCH 5 28 4,47% 17 65 5 28 2 FIELDSTAR CHRISTMAS FLOWER 4 25 3,99% 8 37 4 25 3 IITU-MARIN EDIT PIAFF 4 25 3,99% 4 9 4 25 4 FIELDSTAR MAYA MAJONG 3 24 3,83% 3 23 3 24 5 HURRICANE'S ROSEBUD 4 21 3,35% 10 48 4 21 6 IITU-MARIN BLACK MIZ MILLA 2 20 3,19% 4 11 2 20 7 8 9 MANDOLIC KEHÄKUKKA GOLOWOREZ QUADROPHENIA HURRICANE'S TIME AFTER TIME 4 2 3 18 16 15 2,88% 2,56% 2,40% 2 6 10 10 38 27 4 2 3 18 16 15 MANDOLIC 10 GOLOWOREZ STAR 3 15 2,40% 5 30 3 15 11 JO-VAIN EMMANUELLE 2 15 2,40% 2 13 2 15 FIELDSTAR BONNY 12 ROSALINDA ARBORFIELD LOVE 13 ATFIRSTSIGHT 2 2 14 14 2,24% 2,24% 13 6 61 14 3 2 23 14 14 GOLOWOREZ YLVA-LI 2 14 2,24% 2 14 15 FIELDSTAR AZALEA 3 13 2,08% 4 16 3 13 16 WOLFSONG APHRODITE 1 12 1,92% 1 12

22 GOLOWOREZ 17 TEMPTATION 2 12 1,92% 2 12 18 RUUKIN TIFFANY 1 11 1,76% 0 0 1 11 19 GAMEFELL FERN 1 10 1,60% 10 63 4 37 20 FIELDSTAR SALOME 5 10 1,60% 3 15 5 10 MANDOLIC HULDA 21 HUOLETON 2 10 1,60% 1 8 2 10 22 MANDOLIC SEKUNDA 2 9 1,44% 2 9 23 AUGATHELLA 1 8 1,28% 5 8 2 14 KITINKA FIVE HAVE 24 FUN 1 8 1,28% 1 8 25 MANDOLIC ELYSEE 3 8 1,28% 5 21 3 8 26 HURRICANE'S YAKI-DA 2 8 1,28% 1 4 2 8 IITU-MARIN BLACK 27 NATASHA 1 8 1,28% 10 21 1 8 28 BOGDOGS MAMMA MIA 1 8 1,28% 1 8 GOLOWOREZ YOU 29 DRIVE ME CRAZY 1 8 1,28% 1 8 30 MANDOLIC LAMBADA 1 8 1,28% 1 6 1 8 31 MAIFIELD FRIDA 1 8 1,28% 0 0 1 8 32 MAIFIELD FILIPPA 2 8 1,28% 0 0 2 8 33 JO-VAIN ELEGIA 1 8 1,28% 0 0 1 8 OVERLOOK'S AUSTIN 34 AT BOGDOGS 2 7 1,12% 1 8 2 7 PERIWINKLE'S 35 BURNISHED BRONZE 1 7 1,12% 1 7 HURRICANE'S KISS ME 36 QUICK 2 7 1,12% 2 7 37 MUSSUKAN MADEIRA 1 7 1,12% 1 7 38 IITU-MARIN SANDRA 3 7 1,12% 1 1 3 7 39 MANDOLIC QUADRINA 1 6 0,96% 1 6 40 IITU-MARIN EILEEN 1 6 0,96% 0 0 1 6 HURRICANE'S LOOK AT 41 ME 1 6 0,96% 0 0 1 6 HURRICANE'S NEAR MY 42 HEART 1 6 0,96% 0 0 1 6 43 MANDOLIC ILMILIEKKI 1 6 0,96% 1 4 1 6 44 RHIWLAS FANTASIA 2 6 0,96% 5 14 2 6 MAIFIELD HANNA DE 45 HOLAND 1 6 0,96% 5 16 1 6 46 TASMINIA 2 5 0,80% 3 18 2 5

23 47 XENION OF BLOODLINE 1 5 0,80% 1 12 1 5 HURRICANE'S NICE 48 BRUNETTE 1 5 0,80% 1 5 MANDOLIC 49 LOUNATUULI 1 5 0,80% 1 8 1 5 50 IITU-MARIN FEN FIRE 1 5 0,80% 1 8 1 5 MAIFIELD LAURA LU 51 LOGAN 2 5 0,80% 1 2 2 5 52 MANDOLIC JET SET 1 5 0,80% 0 0 1 5 53 IITU-MARIN BEE-BEE 2 4 0,64% 6 26 3 12 54 AROSUON CARAMIA 1 4 0,64% 2 11 55 IITU-MARIN BANDORA 1 4 0,64% 0 0 2 10 56 IITU-MARIN LADY LEA 1 4 0,64% 0 0 1 4 MANDOLIC 57 RUSINANTTE 1 4 0,64% 1 4 HURRICANE'S KISS OF 58 FIRE 1 4 0,64% 1 6 1 4 UPLAND'S THE BAR 59 NOTHING 1 4 0,64% 1 4 60 MANDOLIC FOXTROTT 1 4 0,64% 2 13 1 4 HURRICANE'S EIGHTH 61 MIRACLE 1 4 0,64% 0 0 1 4 MAIFIELD 62 KARDEMUMMA 2 4 0,64% 6 20 2 4 63 MUSSUKAN MALESIA 1 3 0,48% 1 3 HURRICANE'S LADY BE 64 GOOD 1 3 0,48% 0 0 1 3 IITU-MARIN 65 LAVANDULA 1 3 0,48% 0 0 1 3 66 MAIFIELD KANELI 1 3 0,48% 1 1 1 3 67 JO-VAIN CASSIOPEIA 1 2 0,32% 0 0 3 19 CHOCOLATE EYE'S 68 BETTINA 1 2 0,32% 1 1 1 2 GOLOWOREZ THE HEA T 69 IS ON 2 0,32% 1 2 HURRICANE'S LOVE 70 STORY 1 2 0,32% 0 0 1 2 71 AMANDA IZPOD SPIKA 1 2 0,32% 0 0 1 2 HURRICANE'S LIVING 72 DOLL 1 2 0,32% 0 0 1 2 73 QUIBBLE'S NYX 1 2 0,32% 3 14 1 2

24 74 MAIFIELD ELEONOOR A 1 1 0,16% 9 57 3 9 75 BETTI 1 1 0,16% 0 0 1 1 76 IITU-MARIN UNELMA 1 1 0,16% 0 0 1 1 IITU-MARIN BLACK 77 ORCHID 1 1 0,16% 0 0 1 1 78 QUIBBLE'S METIS 1 1 0,16% 1 2 1 1 IITU-MARIN TYYRIS 79 TYLLERÖ 1 1 0,16% 0 0 1 1 MAXFIELD ENYA 80 NOVEMBER DREAM 1 1 0,16% 1 1 81 BERLOTTAN CHAMANTHA 1 1 0,16% 4 20 1 1 IITU-MARIN SOLVEIG 82 SONG 1 1 0,16% 0 0 1 1 Lähde:Suomen Kennelliitto, KoiraNet Jalostustilasto/Jalostusnartut Eniten käytettyjen narttujen sukulaisuussuhteet: Pentueita Pentuja Koira Vanhem m at Is ovanhemmat 5 28 WINTERBOURNE VOODOO WITCH ELGERT SOUL FREE GB SH CH SHIRMAL CHOCOLATE SOLDIER s.2000 ELGERT TRULY SCRUMPTIOUS WINTERBOURNE HALLOWEEN PUMPKIN CORALMIST CRAFTSMAN WINTERBOURNE RED HOT CHILIPEPPER 4 21 HURRICANE'S ROSEBUD KANS MVA FIN MVA EST MVA V-94 FIELDSTAR JEROMY MORGAN FIELDSTAR CHARLIES BOY s.1993 RHIWLAS JENNY WREN FIN MVA FIELDSTAR CHRISTMAS FLOWER RHIWLAS HOWARD FIELDSTAR BONNY SARA 4 25 FIELDSTAR CHRISTMAS FLOWER RHIWLAS HOWARD GB SH CH RIMAELIA HARVEY s.1991 RHIWLAS HAZEL COPPICE FIELDSTAR BONNY SARA DAY HOUSE CHRISTOPHER FIELDDSTAR BONNY BELINDA 4 25 IITU-MARIN EDIT PIAFF FIN MVA DK MVA DONHOLME HAMISH GB MVA DONHOLME AMOS S.1989 BOWGATE INDIAN CHARM OF DONHOLME FIN MVA GAMEFELL FERN WATER BAILEFF OF WESTACRES GAMEFELL GRACE 4 18 MANDOLIC KEHÄKUKKA MAIFIELD LARS LEEVI MANDOLIC AIKAPOIKA S. 2005 MAIFIELD KARDEMUMMA WINTERBOURNE VOODOO WITCH ELGERT SOUL FREE WINTERBOURNE HALLOWEEN PUMPKIN 4 37 GAMEFELL FERN WATER BAILEFF OF WESTACRES MOROTO CHOIR BOY S. 1986 WETACRES WATERPROOF GAMEFELL GRACE RHIWLAS LIKELY LAD

25 MERRY MEGAN OF GAMEFULL 5 10 FIELDSTAR SALOME RHIWLAS SHAMAN RHIWLAS WATEROAK SURVIVOR S.2002 COVERWELL WITCHE'S BREW OF RHIWLAS FIELDSTAR MIRANDA FIELDSTAR JESPER MASERATI RPRIMA DONNA OF THE FIELDS SOCIETY Lähde: Suomen Kenneliitto Koiranet /sukutaulut 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet 4.2.1 Rotumääritelmän maininnat rodun luonteesta sekä käyttötarkoituksesta Fieldspanielin rotumääritelmä (hyväksytty FCI 28.11.2003, SKL-FKK 27.6.2005) sanoo luonteesta : poikkeuksellisen kuuliainen, toimelias, herkkä ja itsenäinen. Käyttötarkoitus kuvataan sanoin: ylösajava ja noutava koira, ihanteellinen metsästettäessä vaikeakulkuisessa maastossa, sopii kumppaniksi maaseudulle, ei kaupunkikoiraksi. Virheiksi rotumääritelmässä mainintaan selvästi epänormaali käytös sitä kuitenkaan tarkemmin määrittelemättä.

26 4.2.2 Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Fielsdpanielien jalostustoimikunta toteutti syksyllä 2012 terveys- ja käyttäytymiskyselyn, johon saatiin yli 100 vastausta sekä elävistä, että jo edesmenneistä fieldspanieleista. Vastauksissa fieldspanielin käyttäytymistä pidettiin pääsääntöisesti ongelmattomana suhteessa ihmisiin, toisiin koiriin ja muihin ympäristötekijöihin. Ainoastaan koirien käytös yksin kotiin jätettäessä kuvailtiin huolestuttavaksi lähes kolmasosassa vastauksia (=ahdistunut tai erittäin ahdistunut yksin jätettäessä). Fieldspanielin perusluonnetta on usein aikaisemmin kuvailtu pidättyväiseksi vieraita ihmisiä kohtaan. Se ei ole arka, mutta saattaa katsoa poispäin vieraan lähestyessä. Pentuajan huolimattomalla sosiaalistamisella ja liian suojelevalla kasvatuksella fieldspanielista voi siis saada huonosti käyttäytyvän ja/tai omistajaansa takertuvan. Omistajakyselyssä näitä koiria ei tullut esiin. Näyttelyissä on kuitenkin esiintynyt (usein nuoria) fieldspanieleita, jotka väistävät tuomaria ja/tai hätääntyvät silminnähden kehässä. Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus ylösajavana ja noutava lintukoirana edellyttää joitain sellaisia luonteenpiirteitä, jotka kaupunkikoiran omistaja voisi kokea vaikeiksi. Tämän päivän yhteiskunta asettaa erityisiä vaatimuksia vain seurakoirana eläville yksilöille. Vilkas, aktiivinen ja metsästysviettinen koira voi olla kaupunkialueella asuvalle ongelma. Käyttäytymiskyselytutkimuksen mukaan fieldspanielien omistajat eivät kuitenkaan kokeneet koiransa energistä ja aktiivista käytöstä ongelmaksi. Useat vastaajat kuvailivat koiransa käytöstä sekä vilkkaaksi, että rauhalliseksi. Sama koira on siis ulkona aktiivinen, mutta sisällä hyvinkin levollinen tai rauhoittuu selvästi aikuistuessaan. Alla elokuussa 2012 toteutetun kyselytutkimuksen käyttäytymistä koskevan osion vastaukset. Eri kysymysten vastausten määrät vaihtelevat, koska joku vastaaja ei vastannut kaikkiin kysymyksiin ja joku antoi joihinkin kysymyksiin useita vaihtoehtoja. Kohdassa jotenkin muuten, vastaus oli yleensä annettujen vaihtoehtojen yhdistelmä. 1. Miten koirasi yleensä suhtautuu vieraisiin ihmisiin? Välinpitämättömästi, antaa koskea, mutta ei osoita kiinnostusta 19 Innokkaasti ja ystävällisesti, hakeutuu vieraiden luo oma-aloitteisesti 63 Aluksi hieman pelokkaasti, mutta tottuu nopeasti ja antaa sen jälkeen koskea 27 Pelokkaasti, yrittää päästä pakoon 2 Epäluuloisesti, haukkuu ja yrittäää päästä kauemmas 1 Vihamielisesti, haukkuu ja murisee, jopa näykkii 0 2. Miten koirasi yleensä suhtautuu vieraisiin lapsiin? Välinpitämättömästi 10 Ystävällisesti, rauhallisesti 45 Erittäin ystävällisesti, "rakastaa lapsia" 31 Pelokkaasti, yrittää päästä kauemmas 7 Epäluuloisesti, ei anna koskea 6 Vihamielisesti, haukkuu ja murisee, jopa näykkii 0

27 3. Miten koirasi yleensä käyttäytyy sille vieraassa paikassa? Välinpitämättömästi, rauhallisesti 19 Uteliaan innokkaasti, tutkii paikat oma-aloitteisesti 81 Riehakkaasti, esim. hyppii sohville, kiipeää pöydän reunalle, on levoton 4 Pelokkaasti, pysyy jaloissa, ei tutki paikkoja, jähmettyy paikalleen 0 Aluksi pelokkaasti tai hermostuneesti, mutta tottuu pian ja tarkkailee 10 sitten ympäristöä uteliaasti Jotenkin muuten 2 4. Miten kuvailisit koirasi temperamenttia? Vilkas, eloisa 66 Ylivilkas, hermostunut 3 Rauhallinen 42 Flegmaattinen 3 Jotain muuta 4 5. Miten koirasi yleensä käyttäytyy kohdatessaan saman sukupuolen vieraita koiria? Välinpitämättömästi, rauhallisesti, itsevarmasti 40 Pelokkaasti, perääntyy, väistää 4 Dominoivasti, alistaa, haastaa riitaa 2 Sosiaalisesti, leikkii sovussa 64 Jotenkin muuten 4 6. Miten koirasi yleensä suhtautuu pentuihin? Välinpitämättömästi 27 Yrittää alistaa 1 Yrittää purra 0 Pelkää, perääntyy tai väistää 3 Ärtyisästi, kärttyisästi 2 Haastaa, leikkii 62 Jotenkin muuten 8 7. Miten koirasi suhtautuu koviin ääniin, laukauksiin, ilotulitukseen ym. Välinpitämättömästi 23 Pelokkaasti, pyrkii pakoon 5 Pelästyy, mutta ei voimakkaasti, pysyy toimintakykyisenä 21 Reagoi, mutta ei osoita pelon merkkejä ja unohtaa nopeasti 50 Jotenkin muuten 13 8. Miten koirasi yleensä käyttäytyy jos päästät sen metsässä irti? Pyörii jaloissa, ei irtaudu pariakymmentä metriä kauemmas 4 Haistelee ja kiertelee ympärillä, mutta ei poistu näköpiiristä 26

28 Haistelee ja poistuu näkyvistä joksikin aikaa 69 Tekee laajoja kaarroksia ja on poissa näkyvistä pitkiäkin aikoja, mutta tulee kutsuttaessa 16 Häviää näkyvistä jopa tunniksi-pariksi 3 Viipyy poissa useita tunteja tai enemmän 0 9. Lähteekö koirasi riistan perään sitä nähdessään (jänis, peura, hirvi)? Ei lähde perään 5 Lähtee perään, mutta ei ajoon 22 Lähtee ajoon, mutta palaa heti 19 Lähtee ajoon, mutta palaa, kun riista katoaa näkyvistä 24 Ajaa, katoaa minuuteiksi 21 Ajaa, ei tule takaisin 3 En uskalla pitää koiraani metsässä irti 2 Koirallani ei ole ollut kohtaamista riistan kanssa 12 Jotenkin muuten 2 10. Miten koirasi yleensä käyttäytyy säikähtäessään jotain eteen tulevaa? Pelkää, ei lähesty kohdetta houkuttelusta huolimatta 1 Pelkää ensin, mutta tutustuu kohteeseen omistajan houkutellessa 25 Pelästyy, mutta tutustuu kohteeseen oma-aloitteisesti 49 Menee itse rohkeasti tutustumaan 19 Välinpitämättömästi 5 11. Miten koirasi yleensä käyttäytyy jäätyään yksin omaan kotiin? Rauhallisesti, levollisesti 61 Hieman levottomasti, ei tykkää olla yksin 39 Erittäin levottomasti, ravaa ympäriinsä, inisee ym. 9 Erittäin ahdistuneesti, tuhoaa paikkoja, ulvoo/haukkuu 1 12. Miten koirasi yleensä käyttäytyy, jos jätät sen vieraaseen paikkaan hoitoon? Rauhallisesti, levollisesti 37 Hieman levottomasti 34 Erittäin levottomasti 7 Koiraani ei voi jättää hoitoon vieraaseen paikkaan 5 Ei ole ollut hoidossa 20 Jotenkin muuten 1

29 4.2.3 Käyttö- ja koeominaisuudet Fieldspanielia on alkujaan käytetty ylösajavana ja noutavana lintukoirana vaikeakulkuisessakin maastossa. Spanieli työskentelee haulikonkantaman päässä ohjaajasta, eikä siis saa poistua hajujen houkuttelemanakaan liian kauas. Vaikka suurin osa nykypäivän fieldspanieleista elää lähes yksinomaan seurakoirina, on monen eri suvun pentueista yksilöitä aktiivisessa metsästyskäytössä tai esim. jäljestysharrastuskoirana. Fieldspanieleilla metsästetään vesi- ja kanalintuja. Sitä voidaan käyttää myös jäniksen ja rusakon ylösajoon. Fieldspanieli ei saa pelätä laukausta, ja sen pitää olla rohkea ja säilyttää toimintakykynsä yllättävissäkin tilanteissa. Viralliseen spanielien metsästyskokeeseen on osallistunut viisi koiraa, joista kolme on palkittu avoimessa luokassa. Fieldspanieleita tiedetään käytettävän Suomessakin myös käytännön metsästyksessä, mutta tarkempia tietoja määristä ei ole. Kuuliaisuus, hallittavuus ja koulutettavuus korostuvat entisestään metsästysalueiden pirstoutuessa, jolloin pienimmätkin maa-alueet pitäisi voida hyödyntää. Toimelias metsästyskoira jaksaa tehdä työtä vielä silloinkin, kun takana on pitkä päivä tyhjiä hakuja ja tuloksetonta työskentelyä. Riittävä herkkyys on hyödyksi erilaisia aistihavaintoja vaativassa työssä. Liiallinen herkkyys voi vaikeuttaa koulutusta ja haitata työskentelyä, jos koiran vastaanottokyky ylittyy esim. pelkotilojen takia. Kyky itsenäiseen työskentelyyn on välttämätön metsästyskoiralle tilanteissa, joissa ihmisen aistit eivät riitä antamaan vahvistusta koiran havainnoille, ja sen on osattava itse päättää esim. hajujäljen paikka. Käyttäytymiskyselyn mukaan fieldspanielin metsästysvietti on tallella ja hallittavuus säilyy metsässä kouluttamattomallakin koiralla. Metsästyskoirien jäljestämiskoe Fieldspanielilla on tarkka nenä ja se innostuu helposti metsän hajuista. Metsästyskoirien jäljestämiskoe (MEJÄ) onkin fieldspanielille luontainen harrastusmuoto. Parhaiten on menestynyt FIN MVA&JVA MEJÄ SM-86-87 Lähdesuon Nasta, joka on kaksinkertainen kaikkien metsästyskoirarotujen Suomen mestari (+kerran pronssia) ja spanielimestari (+kerran hopeaa ja kerran pronssia). Tähän mennessä fieldspanieleissa on jälkivalioita 23 kpl. Jälkivalioista 8 koiraa on myös kansainvälisiä muotovalioita ja 14 koiraa Suomen muotovalioita. Ainoastaan yksi jälkivalio ei ole lainkaan muotovalio. Rotu ja harrastajakunta ei ole jakautumassa näyttely- ja käyttölinjoihin.

30 MEJÄ-koekäynnit ja tulosten jakautuminen vuosina 1992-2012: 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 yht. % VOI1 3 1 4 8 8 2 3 2 5 2 2 1 5 6 6 6 5 6 10 12 7 104 37,41% VOI2 6 2 2 6 3 2 6 2 2 2 0 1 7 2 4 4 2 4 5 7 12 81 29,14% VOI3 2 1 1 1 1 1 1 2 3 0 0 0 0 2 4 4 1 2 3 0 4 33 11,87% VOI0 1 1 3 0 2 3 5 2 0 1 2 2 1 4 7 3 0 1 3 7 3 51 18,35% VOI- 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 4 0 0 0 9 3,24% Yht. 14 5 10 15 14 8 15 8 10 5 4 4 13 14 22 18 9 17 21 26 26 278 100,00% 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 Yht. % AVO1 7 7 4 3 2 2 3 5 4 5 3 3 0 2 0 5 6 3 3 4 7 78 31,45% AVO2 3 2 2 2 0 2 3 3 2 1 3 1 0 2 0 4 8 4 2 2 3 49 19,76% AVO3 2 3 0 2 4 0 3 1 3 0 4 1 0 1 0 2 3 3 2 0 2 36 14,52% AVO0 5 4 3 0 0 2 5 1 3 7 3 3 2 1 0 4 7 5 8 8 7 78 31,45% AVO- 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 0 0 0 7 2,82% Yht. 17 16 10 7 6 6 14 10 12 13 13 8 2 6 0 17 26 17 15 14 19 248 100,00% VOI+ AVO Yht. 31 21 20 22 21 14 29 18 22 18 17 12 15 20 22 35 35 34 36 40 45 527 Lähde: Suomen Kennelliitto-KoiraNet/tulostilastot/Mejä-tulokset MEJÄ-koekäyntien määrä on vuosien saatossa pysynyt melko lailla samalla tasolla suhteutettuna rekisteröinteihin. Myöskään tuloksissa ei ole suurta vaihtelua. Voi ehkä arvella, että MEJÄ- kokeissa käy keskimäärin melko hyvät käyttöominaisuudet omaavia, riistanenäisiä koiria, joten on luonnollista, että tulostasokin pysyy varsin hyvänä. Taipumuskokeet Tällä hetkellä parhaana fieldspanielin luonteen mittarina voidaan pitää spanielien taipumuskoetta. Kokeen osasuoritukset sosiaalinen käyttäytyminen, tottelevaisuus, haku ja laukaus, jäljestys, vesityö sekä yhteistyö ja yleisvaikutelma kertovat koiran potentiaalisten metsästysominaisuuksien lisäksi hyvinkin paljon sen luonteesta. Taipumuskokeessa seurataan esim. koiran sosiaalista käyttäytymistä ihmisiä ja muita koiria kohtaan, rohkeutta, aloitekykyä, toimeliaisuutta, ongelmanratkaisukykyä, yhteistyökykyä ja tottelevaisuutta. Muotovalion arvon saavuttaakseen fieldspanielilla on oltava hyväksytty taipumuskoe tai palkinto spanielien metsästyskokeesta. Taipumuskoe on harvoin fieldspanielille ylitsepääsemätön ongelma, ne ovat yleensä reippaita metsässä kulkijoita ja hyviä uimareita, joita huonokulkuisetkaan maastot eivät pelota.

31 Spanielien taipumuskoe eli SPA Kokeiden tarkoitus on todeta spanielirotujen käyttöominaisuuksia ja onko koiran luonne ja käyttäytyminen spanielirodulle tyypillinen. Kokeeseen kuuluvat seuraavat osasuoritukset: Sosiaalinen käyttäytyminen: Koira ei saa osoittaa aggressiivisuutta tai suurta arkuutta ihmisiä tai koiria kohtaa. Koiran on mm. annettava vieraan kosketella itseään. Tottelevaisuus: Yleistä tottelevaisuutta tarkkaillaan koko kokeen ajan. Koiran on oltava ohjaajansa hallinnassa. Koiran on annettava kytkeä itsensä. Haku- ja vesityöskentelyosuudella koira on vapaana, ja ohjaajan kutsusta sen on tultava luokse ja annetta kytkeä itsensä. Haku ja laukaus: Tarkoituksena on todeta, haluaako koira työskennellä maastossa ja olla yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Koira ei saa pelätä siitä n. 25 metrin etäisyydeltä haulikolla ammuttua laukausta. Koiran on vainuansa käyttäen etsittävä mahdollista riistaa tai jälkiä vähintään 10 m:n etäisyydellä ohjaajastaan vähintään viiden minuutin ajan, samalla kuitenkin pitäen yhteyttä ohjaajaansa. Laukauksensieto kokeillaan hakuosuuden yhteydessä. Koira ei saa pelätä ammuttua laukausta. Laukaus ammutaan, kun koira etenee ohjaajasta poispäin. Jäljestys: Koiran on kytkettynä 6 metrin taluttimeen seurattava vastatapetun tai tuoreena pakastetun, täysin sulaneen riistaeläimen tai kanin laahausjälkeä, joka on n. 120 m:n pituinen. Laahattu eläin jätetään kaadoksi. Vesityö: Koiran on uitava halukkaasti ja noudettava veteen heitetty riistalintu tai riistalintupukki. Ohjaaja heittää riistan tai pukin veteen koiran nähden. Koiran on uitava vähintään 5 metriä rannasta poispäin ja tuotava riista tai pukki mieluiten kuivalle maalle. Riittävä suoritus kuitenkin on, jos ohjaaja voi jalkojaan kastelematta ottaa noudettavan esineen vedestä. Kivien käyttö lisähoukuttimena on sallittu. Ruuan, makupalan, toisen koiran tai ihmisen käyttö houkuttimena on kielletty. Yhteistyö ja yleisvaikutelma: Koiran ja ohjaajan yhteistyötä seurataan ja arvioidaan koko kokeen ajan.