Miten Internet toimii?

Samankaltaiset tiedostot
Miten Internet toimii?

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

OSI ja Protokollapino

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov)

Kuljetuskerros. Kirja sivut: ,

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros

Kuljetuskerroksen tehtävä. Kuljetuskerros UDP. UDP-kaappaus (DNS) DNS-haku, Ethernet-kehys <#>

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

3. Kuljetuskerros 3.1.

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

CSE-A1130 Tietotekniikka sovelluksissa (5 op)

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

S Teletekniikan perusteet

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Internet Protocol version 6. IPv6

Push- ja pull-protokollat

Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia

Sähköpostisanoman muoto. Push- ja pull-protokollat. työntöprotokolla (PUSH) Yleisiä sanoman otsakekenttiä kentät erotettu rivinvaihdolla

Antti Vähälummukka 2010

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection

Tietoliikenteen perusteet

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

T Tietokoneverkot kertaus

Lähettävä postipalvelin Vastaanottava postipalvelin

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia

Käyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot Matti Siekkinen

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

T Harjoitustyöluento

kynnysarvo (threshold)

kynnysarvo (threshold)

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

ATK yrittäjän työvälineenä

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K RTT

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

T Harjoitustyöluento

Käyttäjänedustaja (User Agent) Internetin kuljetusprotokollat. Sovellus ja kuljetuspalvelun laatu

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Tämän luennon aiheet. Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. TLS:n turvaama HTTP. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Tietoliikenteen perusteet

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio SP1

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Ohjelmointiprojekti

Transkriptio:

Miten Internet toimii?

WWW-sivu

<HTML> <HEAD> <TITLE>Nixu International</TITLE> </HEAD> <BODY background="/gfx/back1.gif"> <CENTER> <IMG SRC="/gfx/logo.gif" ALT="Nixu Oy"><BR> <H1><I>Nixu Oy</I></H1> <UL> <LI><A HREF="/yhteysti.html">Contact us</a> <LI><A HREF="/avoimett/">Jobs</A> <LI><A HREF="/palvelut/">What we do</a> <LI><A HREF="http://www.namesurfer.com/"> NameSurfer</A> </UL> </CENTER> </BODY> </HTML> HTML-koodi

World Wide Web Yhdistää tekstiä, kuvia ja linkkejä hypertekstidokumentiksi Linkki osoittaa toiseen dokumenttiin, joka voi sijaita samalla tai toisella palvelimella Voi myös sisältää ääntä, liikkuvaa kuvaa, ohjelmistojen käyttöliittymiä jne. Dokumentit kirjoitetaan HTML-kielellä HyperText Markup Language Kuvaa dokumentin rakenteen WWW-selainohjelmisto tulkitsee HTML-koodin ja valitsee rakennetta vastaavan esitystavan Nykyään HTML-kieltä käytetään myös ulkoasun ohjaamiseen

URL Universal Resource Locator URL on osoite tiedon sijaintipaikkaan protokolla://palvelin[:portti]/polku/tiedosto.html protokolla://palvelin[:portti]/polku/ Esimerkiksi http://www.hut.fi/ http://www.nixu.fi:80/~kiravuo/etiketti/index.html news:sfnet.harrastus.retkeily ftp://ftp.funet.fi/rfc/ WWW-selainohjelma käyttää URL-osoitteita noutaakseen dokumentteja verkosta

HTTP-istunto Otetaan yhteys HTTP-palvelinohjelmistoon www.nixu.fi-nimisessä palvelinkoneessa ja kommunikoidaan HTTP-yhteyskäytännöllä Vastaa komentoa: telnet www.nixu.fi 80 GET /~kiravuo/demo.html HTTP/1.0 Connection: Keep-Alive User-Agent: Mozilla/4.06 [en] (Win95; I) Accept: image/gif, image/x-xbitmap, image/jpeg, image/pjpeg, image/png, */* Accept-Charset: iso-8859-1,*,utf-8... HTTP/1.1 200 OK Server: Apache/1.2.6 Last-Modified: Tue, 24 Nov 1998 06:35:48 GMT Content-Length: 466 Keep-Alive: timeout=15, max=100 Connection: Keep-Alive

HTTP-istunto jatkoa Content-Type: text/html... <HTML> <HEAD> <TITLE>Nixu International</TITLE>... GET /gfx/back1.gif HTTP/1.0 Referer: http://www.nixu.fi/~kiravuo/demo.html... HTTP/1.1 200 OK Content-Length: 902 Content-Type: image/gif..gif89a......

HTTP-yhteyskäytäntö HTTP (HyperText Transfer Protocol) on yksinkertainen yhteyskäytäntö (protokolla) tiedon ja tiedostojen kopioimiseksi tietoverkossa Asiakas (selain) avaa istunnon ottamalla yhteyden palvelimeen Pull-tyyppinen, palvelin ei lähetä tietoa oma-aloitteisesti Asiakas antaa GET-käskyn noutaakseen nimetyn tiedoston palvelimelta Ohessa siirtyy muuta tietoa, kuten asiakasohjelman tunniste, tietoa käytettävissä olevista tietomuodoista jne. Palvelin lähettää oheistietoa tiedostosta ja itse tiedoston sisällön Tiedosto voi olla HTML-dokumentti, kuva tai muuta tyyppiä, tämä kerrotaan otsaketiedoissa Tiedosto voi olla myös ohjelman dynaamisesti luomaa sisältöä, vastaanottajalle olennaista on sisällön tietotyyppi (image/jpeg, text/html jne.), jolla data tulkitaan esitettäväksi

Yhteyksiä HTML on tiedon esitysmuoto, tiedostoformaatti HTTP-yhteyskäytäntö kopioi tiedostoja luotettavan yhteyden yli HTTP:ssä ei ole virheentarkistuksia eikä tarkistussummia Internet-verkossa käytetty TCP/IP-protokollaperhe tarjoaa luotettavan yhteyden HTTP:lle Selain käyttää siis HTTP:tä saadakseen URL:n määrittelemän HTML-kielisen dokumentin

TCP TCP = Transmission Control Protocol Määritelty RFC-793:ssa, Tarjoaa yhteydellisen, luotettavan tavuvirran sovelluksien välille Sovelluskerroksen data jaetaan segmentteihin, jotka välitetään IP-viesteinä Ominaisuudet: Tarkistussummat, aikakatkaisu ja vuonohjaus Vastaanotettujen viestien kokoaminen oikeaan järjestykseen, kaksoiskappaleiden hylkääminen

TCP:n luotettava toiminta Vastaanottaja kuittaa jokaisen saamansa segmentin Asiakas Palvelin odotetaan kuittausta Viesti katoaa Uudelleenlähetys ACK Viestin kadotessa, aikakatkaisu aiheuttaa sen uudelleenlähetyksen

UDP UDP = User Datagram Protocol Määritelty RFC-768:ssä Epäluotettava kuljetuskerroksen viestinvälitysprotokolla sovelluksien välille Olennaisin palvelu on porttinumerot viestiin Kevyt, helppo toteuttaa Eräät yleiset sovellukset käyttävät UDP:ta sen keveyden ja yhteydettömyyden takia DNS, Radius, NTP, SNMP

IP IP = The Internet Protocol Määritelty RFC-791:ssä IP välittää viestejä tietokoneelta toiselle Tarjoaa epäluotettavan ja yhteydettömän viestinvälityspalvelun Epäluotettava: "best effort" Yhteydetön: kukin viesti käsitellään yksittäistapauksena IPkerroksen tasolla Saattaa kuulostaa oudolta, mutta tämä toimii TCP IP:n päällä tarjoaa sitten luotettavuutta

Osoitteet Yleensä jokaisella tietokoneella on nimi Esim. www.hut.fi Itse Internet-verkko käyttää numeerisia osoitteita Esim. 130.233.224.28 Kuvauksen näiden välille tarjoaa DNS (Domain Name System) Koneissa on myös numeroituja portteja, jotka tarjoavat yhteyden tietylle ohjelmalle Portit eivät ole fyysisiä vaan taulukko käyttöjärjestelmässä Porttien numeroita on standardoitu, esim. portti 80 HTTP:lle, portti 25 SMTP-sähköpostin vastaanottamiseen

Ethernet Määrittelevä standardi: IEEE 802.3 Eräs lähiverkkojen teknologia Sopii lyhyille etäisyyksille (100 m - 1 km) Eri kaapelointivaihtoehtoja (koaksiaalikaapeli, parikaapeli, valokaapeli) ja siirtonopeuksia Ethernetillä on omat osoitteensa 6 tavua pitkä Merkitsevä vain yhden lähiverkon sisällä

Protokollapinot Internet (TCP/IP) Sovelluskerros TCP, UDP IP Linkkikerros Fyysinen kerros OSI (Open Systems Interconnection) Sovelluskerros Esityskerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros OSI-mallia käytetään nykyään lähinnä viitekehyksenä TCP/IP:n sovelluskerros yhdistää kolmen ylimmän OSImallin kerroksen toiminnallisuuden

Yhteyskaappaus verkosta Tietoliikenteen salakuuntelu on melko helppoa Usein laitonta Tässä on verkosta kaapattuja paketteja, jotka esittävät osaa yhteydestä Koko yhteys alusta loppuun olisi pidempi

Dataa asiakkaalta palvelimelle ETHER: Destination = 8:0:20:74:f1:2c ETHER: Source = 0:0:3b:80:e:93 ETHER: Ethertype = 0800 (IP) IP: Protocol = 6 (TCP) IP: Source address = 194.197.118.74 IP: Dest. address = 194.197.118.20 TCP: Source port = 35620 TCP: Destination port = 80 (HTTP) TCP: Sequence number = 760000273 TCP: Acknowledgement number = 2370000258 HTTP: "GET /~kiravuo/demo.html HTTP/1.0 Connection: Keep-Alive User-Agent: Mozilla/4.06..."

Kuittaus palvelimelta asiakkaalle ETHER: Destination = 0:0:3b:80:e:93 ETHER: Source = 8:0:20:74:f1:2c ETHER: Ethertype = 0800 (IP) IP: Flags = 0x4 (do not fragment) IP: Protocol = 6 (TCP) IP: Source address = 194.197.118.20 IP: Dest. address = 194.197.118.74 TCP: Source port = 80 (HTTP) TCP: Destination port = 35620 TCP: Sequence number = 2370000258 TCP: Acknowledgement number = 760000379 TCP: Flags = 0x10 (ACK) HTTP: ""

Dataa palvelimelta asiakkaalle ETHER: Destination = 0:0:3b:80:e:93 ETHER: Source = 8:0:20:74:f1:2c ETHER: Ethertype = 0800 (IP) IP: Protocol = 6 (TCP) IP: Source address = 194.197.118.20 IP: Dest. address = 194.197.118.74 TCP: Source port = 80 (HTTP) TCP: Destination port = 35620 TCP: Sequence number = 2370000299 TCP: Acknowledgement number = 760000379 TCP: Data offset = 20 bytes TCP: Flags = 0x10 (ACK) HTTP: "HTTP/1.1 200 OK Server: Apache/1.2.6 Last-Modified: Tue, 2..."

Kuittaus asiakkaalta palvelimelle ETHER: Destination = 8:0:20:74:f1:2c ETHER: Source = 0:0:3b:80:e:93 ETHER: Ethertype = 0800 (IP) IP: Protocol = 6 (TCP) IP: Source address = 194.197.118.74 IP: Dest. address = 194.197.118.20 TCP: Source port = 35620 TCP: Destination port = 80 (HTTP) TCP: Sequence number = 760000379 TCP: Acknowledgement number = 2370000627 TCP: Flags = 0x10 (ACK) HTTP: ""

Reititys Reitittimet yhdistävät lähiverkkoja Kullakin reitittimellä on reititystaulu, joka kertoo minkä liittymän kautta voidaan saavuttaa yhteys mihinkin IP-osoitteeseen Runkoverkon reitittimet päivittävät tietojaan automaattisesti ja pystyvät kiertämään vialliset yhteydet Internetin runkoverkko Suurien organisaatioiden ja teleoperaattorien runkoverkot Internetin reunalla olevilla reitittimillä on yleensä käsin asetettu reititystaulu Myös yksittäisissä työasemissa on reititystaulu ja -ominaisuus, mutta ne eivät normaalisti välitä kuin omaa liikennettään Termi reititys (routing) viittaa tähän tietojen ylläpitoon ja päätöksien tekemiseen IP-paketin edelleenlähetys (forwarding) tapahtuu reitityspäätösten perusteella

Reititysverkko Router Default... 194.197.117.* 194.197.118.* Hub Router 192.134.*.*... 194.197.*.* 130.233.*.* Router... Router Default Default2 130.233.223.* 130.233.224.* Hub 194.197.118.20 WWW-server 130.233.224.50 WWW-client

DNS, Domain Name System Hajautettu tietokanta paikallisella välimuistilla Hajautettu ylläpito (oman tiedon muokkaus) Palvelut Muunnos koneen nimestä IP-osoitteeksi Muunnos IP-osoitteesta koneen nimeksi Postinvälityksen ohjaus (MX-tietueet)

Internetin nimiavaruus "." arpa com fi se in-addr namesurfer tkk nixu 193 209 www tml ns lib www tapas www ns 237 24 193.203.237.24 tapas.nixu.fi

Yhteenveto URL: http://www.someplace.com/ HTML: <H1>Homepage</H1>... Browser open(www...,80); Display HTTP: GET index.html TCP: port 80, ACK 5634 WWW server IP: To: 194.197.118.20 IP: forwarding Ethernet: to:00:00:08:12:34:45 ETH ATM HTML HTTP TCP IP ATM

Yhteenveto Kerroksittaiset yhteyskäytännöt ovat joustava ratkaisu ja mahdollistavat hyvin erilaisten palveluiden toteuttamisen saman arkkitehtuurin puitteissa Internet-protokolla on internet-teknologioiden avain TCP/IP-perhe ei ole täydellinen ja siinä on monia tunnettuja puutteita, mutta se toimii riittävän hyvin useimpiin käytännön tarpeisiin

Esimerkkejä tenttikysymyksistä Kurssin välikokeissa ja tenteissä haetaan soveltavaa osaamista ja tulkintaa opitusta asiasta, ulkoaoppiminen ei ole ensisijainen tavoite Kuvaile lyhyesti ainakin kaksi toiminnallisuutta, jotka olisi lisättävä sovelluskerroksen protokolliin, jos kuljetuskerros (TCP) poistettaisi Internet-mallista (3 p) Mitä hyötyä on kerrostetusta protokollamallista? (2 p) Miten WWW toimii? (6 p)