Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kunta@kannonkoski.fi Aloitusaika 15.2.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 1 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Maarit Autio Sähköposti maarit.autio@kannonkoski.fi Puhelin 044 4596121 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Maarit Autio Sähköposti maarit.autio@kannonkoski.fi Puhelin 044 4596121 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Suomen kunta ja palvelurakenteen uudistamiselle on ilmeinen tarve raportin 4. luvussa esitetyin perustein. Uudistamistarpeen perusteet kuitenkin vaihtelevat tarkasteltaessa kaupunkiseutuja ja toisaalta pitkien välimatkojen maaseutualueita. Monilla maaseutumaisilla alueilla tunnistetut väestö ja talouskehitykseen liittyvät ongelmat eivät poistu vain kuntarajoja muuttamalla. Uudistustyö tulisikin käynnistää valtion ja kuntien tehtävien ja kustannustenjaon uudelleen tarkastelulla ja palvelujen järjestämistapojen uudistamisella siten, että koko Suomen aluella voidaan turvata lähipalvelut kohtuullisin kustannuksin ja etäisyyksin. Nyt sekavuutta aiheuttavat useat yhtäaikaiset uudistushankkeet, joiden etenemisestä tai tuloksista ei ole tietoa ennen tämän lausunnon antamista. Erityisesti suurimmat kustannukset aiheuttavien sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämis ja rahoitusmalli tulisi olla tiedossa ennen kuntakarttojen muotoilemista.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kannonkosken väestöennuste vuoteen 2030 on vain 1,1% aleneva eli väestön määrä pysyy ennusteen mukaan lähes nykyisellä tasolla. Haasteen kuntapalvelujen järjestämiselle muodostaa kuitenkin lähtökohtaisesti pieni asukaspohja. Hyvään kuntayhteistyöhön tukeutuen kuntapalvelut on voitu ja voidaan kuitenkin laadukkaasti järjestää. Vanhusväestön osuus sekä huoltosuhde huononevat lievästi vuoteen 2030 mennessä, mutta tilanne ei Kannonkosken osalta radikaalisti muutu nykytilaan verrattuna. Huomionarvoista on, että seutukunnan v 2030 ennustettu keskimääräinen huoltosuhde on huonompi kuin Kannonkosken kunnan ennustettu huoltosuhde. 50 lapsen syntyvyyskriteeriä on erityisesti maaseutumaisten kuntien osalta pidettävä erittäin korkeana eikä se ole realistinen. Laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta voidaan toteuttaa ja on toteutettu huomattavasti pienempien vuosiluokkien osalta tarvittaessa yhteistyötä hyödyntäen. Kannonkoskelle valmistuu tänä vuonna valtion ja kunnan yhteisesti rahoittama uusi, moderni koulu, joka oli ns. pakkoinvestointi vanhojen koulurakennusten vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. Tämä turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö on ehdottomasti voitava hyödyntää myös mahdollisissa uusissa kuntarakenteissa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kunnille on määrätty lainsäädännön kautta velvollisuus huolehtia kuntalaisten peruspalveluista ja tätä kautta kuntien tehtävien kirjo on varsin laaja. Valtionosuuksien avulla valtio osallistuu lakisääteisten palvelujen järjestämiseen ja tasaa kustannuksia koko Suomen alueella. Valtion tulee jatkossakin perustuslain hengessä huolehtia osaltaan kansalaisten hyvinvoinnista valtionosuus ja kustannusten tasausjärjestelmän avulla. Kannonkosken kuntatalouden ongelmakohdan muodostaa suuri lainamäärä, joka on 2000luvulla syntynyt tarpeesta luoda edellytyksiä työpaikkojen säilymiselle ja syntymiselle sekä asumiselle. Viimeisimpänä suurena lainamäärän nostajana oli vuonna 2010 käynnistynyt pienen kunnan kantokyvylle iso kouluinvestointi. Kannonkosken kunnan taseessa on kuitenkin myös noin yli kolminkertainen ylijäämäpuskuri kuntien asukaskohtaiseen keskiarvoon verrattuna. Lisäksi kunnalla on sähköyhtiön myynnistä kertynyttä sijoitusvarallisuutta. Valtionosuusriippuvaisuus on kuitenkin kohtuullisen suuri. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Palveluiden saatavuus myös pienemmissä taajamissa tulee jatkossakin turvata esimerkiksi verkostomaisella palvelupisterakenteella pitkistä välimatkoista johtuen. Verkostomaista palveluiden järjestämismallia valmisteltiin alueella mm 2010 toteutetussa viiden kunnan kuntajakoselvityksessä. Uhkana raportissa esitetyssä kuntarakennemallissa on palveluiden keskittyminen keskustaajamaan. Lisäksi raportissa käytetyt muuttujat painottuvat kaupunkiseutujen tarkasteluun. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kannonkosken kunta sijaitsee Saarijärven ja Viitasaaren kaupungien keskellä. Kuntalaisten työssäkäynti ja asiointi suuntautuu paljolti näihin taajamiin riipuen siitä kummalla puolella kuntaa asutaan. Tämän vuoksi Kannonkosken näkökulmasta tarkasteltuna, olisi tarkoituksenmukaisinta, jos sekä Saarijärvi että Viitasaari olisivat tulevaisuudessa samaa kuntaa Kannonkosken kanssa, mikäli kuntarakenteita päädytään muuttamaan. Pendelöintitiedot ovat alueemme osalta ainakin osittain virheelliset, koska mm viiden kunnan SoTekuntayhtymän työpaikkamäärät on merkitty keskuskuntaan vaikka työpaikkoja on kaikissa viidessä kunnassa. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Viiden kunnan alueen sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisen vuonna 2009 aloittanut SoTekuntayhtymän perusturvaliikelaitos Saarikka on onnistunut hyvin tuottamaan ko palvelut sekä pitämään kustannustason
valtakunnallisiin keskiarvoihin verrattuna maltillisella tasolla. SoTekuntayhtymä toimii hyvässä yhteistyössä peruskuntien ja erikoissairaanhoidon kanssa. Näistä syistä johtuen on vaikea nähdä, mitä lisäarvoa kuntaperusteinen järjestämismalli toisi alueelle nykytilaan verrattuna. Perusopetuspalveluiden osalta Kannonkoskella on edellytykset huolehtia raportissa mainituista asioista itse ja osittain yhteistoiminnassa lähikuntien kanssa. Kannonkoski tekee lähes kaikkien selvityksessä mainittujen kriteerien osalta jo tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa (mm opetussuunnitelmat, kehittämishankkeet, oppilashuollon palvelut ja sen henkilöstö, erityisopetus, henkilöstön rekrytointi ja täydennyskoulutus). Turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön on panostettu rakentamalla kuntaan uusi esi9 vuosiluokkien koulu, joka mahdollistaa palveluiden tarjoamisen laajemmallekin alueelle. Valinnaisaineiden osalta oppilaiden valinnan mahdollisuus toteutuu ja sitä voidaan tarvittaessa töydentää mm verkkoopetuksen avulla. Kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimessa ei ole päätoimisia viranhaltijoita. Hallinnollisten tehtävien osuus em palvelujen tuottamisessa on vähäinen ja henkilöstöresurssit on kohdennettu ensisijaisesti käytännön toimintaan, palveluiden kehittämiseen ja niiden koordinointiin yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Pienen kunnan etuna on läheinen ja tiivis yhteistyö järjestöjen, seurakunnan ja kunnan eri hallintokuntien kesken. Liikuntapalveluiden tuottamisesta vastaa Nuorisomatkailukeskus Piispala. Piispalan ansiosta Kannonkoskella on pieneksi kunnaksi huomattavan runsas liikuntapaikkojen valikoima sekä monipuoliset mahdollisuudet eri liikuntalajien harrastamiseen. Piispala on valtakunnallinen nuorisokeskus, jonka palveluja käytetään laajasti yli kunta, maakunta ja jopa valtakunnan rajojen. Kirjastopalvelujen lainausjärjestelmä on jo useita vuosia toiminut yli kuntarajojen ja vuonna 2013 syntyy koko maakunnan kattava kirjastoaineistorekisteri. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kannonkoskella on yritys ja elinkeinotoimen kehitys 2000luvulla ollut pieneksi kunnaksi hyvin positiivista. Pienen kunnan vahvuudeksi on osoittautunut mm joustava ja nopea päätöksenteko yritysasioissa sekä yritysten tarpeista lähtevä palvelumalli. Toisaalta kunnan suhtautuminen seudun yhteisen elinkeinoyhtiön perustamiseen on ollut myönteinen toisin kuin seutukunnalla yleisesti. Hyvä kehitys on vaatinut myös satsauksia edellytysten luomiseksi työpaikkojen syntymiselle, mikä on osaltaan velkaannuttanut kuntaa. Elinkeinojen kehittämisessä on perusteltua koota ja vahvistaa resursseja, joskin uhkana on asioiden hoidon byrokratisoituminen ja palvelun etääntyminen erityisesti pienistä yrityksistä. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Pohjoisessa KeskiSuomessa tarvitaan voimien ja resurssien kokoamista, mutta erittäin keskeistä on palveluiden saatavuus ja saavutettavuus myös jatkossa. Lähipalvelut tulee turvata myös pienemmissä taajamissa. Lisäksi palveluiden järjestämismalleista tulisi olla tietoa ennen kuntarakenteiden muutoksia. Kuntarakenteen muuttaminen SaarijärvenViitasaaren seutukunnalla on hyvin haasteellista riippumatta hyvin tiedossa olevista vaikeista tulevaisuuden ennusteista. Seudun kuntien näkemykset tulevaisuudesta ovat olleet hyvin erilaiset useista toteutetuista kunta ja palvelurakennetta koskevista selvityksistä huolimatta.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 2 5 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Kannonkosken kunnan näkökulmasta luontevinta sekä yhdyskuntarakenteen että kuntalaisten työssäkäynnin, asioinnin ja elinkeinotoiminnan kehittämisen suhteen olisi koko seutukunnan tai ainakin Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien mukana olo mahdollisessa uudessa kunnassa tai yhteistoiminnassa. Yksin Kannonkosken liittyminen isompaan kuntaan ei poista ongelmia eikä vahvista elinvoimaa alueella riittävästi. Kyseenalaista on sekin, poistaako raportissa esitetynmukainen kuntarakennekaan mm väestö ja talouskehitykseen liittyviä ongelmia. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Yhteistoiminnan kehittäminen palvelutuotannossa tulisi olla aito vaihtoehto kuntaliitoksille. Ensisijaisesti tulisi tarkastella SaarijärvenViitasaaren seutukuntaa yhtenä kokonaisuutena. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? SaarijärvenViitasaaren seutukunta huomioiden osalle alueesta jo tehdyt selvitykset ja mikäli seudun muut kunnat ovat selvitykseen valmiita. Kutarakenteen muutoksen osalta tulee erityisesti ottaa huomioon, että Kannonkosken kunnan tai alueen muutaman pienen kunnan liittyminen esimerkiksi Saarijärveen tai Viitasaareen ei ole riittävä eikä hyvä ratkaisu alueen elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaamisen näkökulmasta. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ei liene mahdollinen alueellamme, koska kunnilla ei ole yhteistä näkemystä eikä tahtoa asiassa. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Lienee ainoa vaihtoehto edetä asiassa alueellamme, mikäli asiaa halutaan ylipäänsä selvittää. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Välttämätöntä alueellamme. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistamisessa muistettava, että valtionosuuksiin tarvitaan edelleen tasausjärjestelmä, koska maan eri alueet ovat hyvin erilaisia. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Ei hyvä;valtionosuus tai rahoitusjärjestelmän muutoksista ei saa tulla välinettä kuntarakenneuudistuksiin, koska niillä on oma tehtävänsä. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen järjestämistä ei voida säädellä samoilla kriteereillä koko maan osalta, koska olosuhteet vaihtelevat huomattavasti maan eri osissa. Kuntalaisten lähipalvelut on voitava turvata koko maassa. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ei hyvä; vapaaehtoisuus johtaa parempiin tuloksiin. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Aikatauluun on mahdotonta ottaa kantaa tässä valmistelun vaiheessa. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Muutostuki on ehdoton edellytys mahdollisen uudistuksen toteuttamiselle alueellamme. Erityisesti ennustettu väestö ja talouskehitys muodostaa uudelle kunnallekin kovia haasteita palvelutuotannon järjestämiseen. Tästä syystä alueella tarvittaisiin muutostukea mm talouden tervehdyttämiseen, toimintatapojen uudistamiseen (sisältäen esimerkiksi tietojärjestelmät ja yhteispalvelun kehittämisen) sekä erityisesti elinkeinoelämää vahvistaviin toimenpiteisiin.
20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? tarvitaan kuntalain kokonaistarkastelu mm muuttuneen toimintaympäristön ja syntyneiden yhteistoimintamallien huomioimiseksi lainsäädännössä kuntatalouden säännösten tarkastelu sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen huomioon ottaminen lainsäädännössä (osa toimintaympäristömuutosta) kunnan osahallintoa koskevat säädökset erityisesti, jos muodostumassa on paljon monikuntaliitoksia muutoksenhaun yksinkertaistamisen mahdollisuudet (mm kuntalaki erityislait) 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? sähköiset palvelukanavat asioinnissa, osallistumisessa ja tiedottamisessa 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? ennakoitavuuden lisääminen ja järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen (lienee ollut tavoitteena jokaisessa toteutetussa valtionosuusuudistuksessa!) alueellisten erojen tasaamista tarvitaan edelleen kunnille annettavien tehtävien kustannuksista täysimääräinen rahoitus 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Katso seuraava kohta Valtion ja kuntien tehtävänjako Keskeistä on tarkastella kokonaisuudessaan uudelleen valtion ja kuntien tehtävien jako. Peruspalvelujen järjestämismallin tulee turvata lähipalvelujen saatavuus myös pienemmissä taajamissa. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Katso edellinen kohta
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.