Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL www.sool.fi
Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Koulutuspoliittinen ohjelma III 2 TYÖRYHMÄ Päivi Hemilä Hanna Helminen Susanna Kahelin Tuula Karlsson Milja Piironen Jonna Päällysaho Milla Viikari Hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 25.4.2004 ULKOASU Rami Setälä KANNEN KUVA Jussi Anttonen JULKAISIJA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki 09-1502 532, sool@sool.fi, www.sool.fi Sälekarin kirjapaino 2004
SISÄLLYS 1. ESIPUHE...4 2. OPETTAJUUS...5 3. LAATU...6 4. OPETTAJANKOULUTUSALAT... 7 4.1 Lastentarhanopettajakoulutus... 7 4.2 Luokanopettajakoulutus... 7 4.3 Aineenopettajakoulutus...8 4.4 Erityisopettajakoulutus...8 4.5 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen koulutus...9 5. OPISKELIJAVALINNAT...10 6. JOUSTAVUUS... 11 6.1 Opintojen ohjaus ja HOPS...11 6.2 Opintojen suorittaminen... 12 3 7. RÄSTILISTA...13 7.1 Yhteistyö... 13 7.2 Ohjaus... 14 7.3 Erityispedagogiikka... 14 7.4 Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajaopetus... 14 7.5 Äänenkäyttö...15 7.6 Mediakasvatus sekä tieto- ja viestintätekniikka... 15 8. OPETUSHARJOITTELU... 16 8.1 Harjoittelupaikat... 16 6.2 Harjoittelun sisältö... 16 8.3 Harjoittelun ohjaus... 17 9. ARVIOINTI JA PALAUTE... 18 10. OPISKELIJASTA OPETTAJAKSI... 18
1. ESIPUHE Käsissäsi on Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n koulutuspoliittisten ohjelmien seuraaja, Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle. Siihen on koottu Suomen opettajaksi opiskelevien ajatukset siitä, mihin suuntaan opettajankoulutusta tulee kehittää. Soolin oranssissa on SOOLin edunvalvontatyön konkreettiset tavoitteet. Työ kohti parasta mahdollista opettajankoulutusta jatkuu. SOOLin hallitus nimesi tavoiteohjelmaa valmistelevaan työryhmään kolme hallituksen jäsentä, joista Päivi Hemilä (EO, Jyväskylä) toimi työryhmän puheenjohtajana ja Milja Piironen (OPO, Joensuu) sihteerinä. Työryhmän jäsenenä toimi hallituksen varajäsen Jonna Päällysaho (AO, Tampere). Työryhmään kuuluivat myös jäsenyhdistysten esitysten perusteella valitut työryhmän jäsenet Hanna Helminen (LTO, LO, AO, Jyväskylä), Susanna Kahelin (LO, AO, Joensuu), Tuula Karlsson (LO, Hämeenlinna) ja Milla Viikari (LTO, LO, Turku). 4 Yliopistojen opiskelijavalintaa ollaan kehittämässä. Opettajankoulutuksen erityisluonteen tulee näkyä opiskelijavalinnoissa, jotta kaikkein soveltuvimmat hakijat löydetään. Bologna-prosessista alkunsa saanut tutkintorakenneuudistus on käynnissä. Vaikka kaksiportaisuudella sinällään ei ole opettajankoulutukselle paljoa annettavaa, on rakenneuudistuksen ohessa mahdollista muokata koulutusta toimivammaksi ja ajanmukaisemmaksi, sanalla sanoen: paremmaksi. Perusteellisen ydinainesanalyysin tekeminen sekä tutkintojen ja opintojaksojen kuormittavuuden arviointi ovat olennainen osa uudistusta. Tutkintorakennetta uudistettaessa ja opettajankoulutusta muutenkin arvioitaessa ja kehitettäessä on tärkeää, että opiskelijat ovat aktiivisesti mukana kaikissa vaiheissa, jotta heidän mielipiteensä tulee kuulluksi.
2. OPETTAJUUS Kasvatus ja koulutus kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Muuttuva yhteiskunta, monikulttuurisuus ja entistä kovemmat elinkeinoelämän vaatimukset vaikuttavat lasten ja nuorten arkeen ja tulevaisuuteen. Pahoinvoinnin lisääntyminen heijastuu kouluun ja päiväkotiin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten määrän kasvuna. Suurissa ryhmissä yksilöllinen huomiointi on vaikeaa, jolloin moni lapsi ja nuori jää resurssien puutteen vuoksi ilman tarvitsemaansa tukea. Samaan aikaan opettajan työnkuva on laaja ja työ raskasta. Opettajuuteen kasvu on pitkäkestoinen prosessi, jonka perusta rakennetaan opettajankoulutuksessa. Opettajaksi opiskelevan yksilöllistä ja yhteisöllistä kasvua on tuettava. Itsenäisyys, itsetuntemus ja kriittinen ajattelu antavat välineitä opettajan työhön ja työssä jaksamiseen. Opettajuus kehittyy yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on keskeinen osa opettajuutta. Opiskelijaa on ohjattava itsearviointiin ja metakognitiivisten tietojen ja taitojen oppimiseen. Koulun ja päiväkodin kehittämisessä on olennaista, että yhteisöä ja sen toimintaa arvioidaan sekä ulkoisesti että sisäisesti. Opettajien toteuttama koulun ja päiväkodin sisäinen tutkimus- ja arviointityö ovat tärkeä osa kehitystyötä. Opiskeluaikana omaksuttu tutkiva asenne antaa opettajalle valmiudet oman työnsä tieteelliselle tarkastelulle ja kehittämiselle. 5 Yhteisillä opinnoilla Opettajankoulutuksen tulee kouluttaa monipuoliseen ja laaja-alaiseen opettajuuteen. yhteiseen opettajuuteen. Yhtenäisen peruskoulun myötä yhteinen opettajuus korostuu entisestään. Jotta eri alojen opettajien yhteistyö päiväkodista koulutuspolun päähän onnistuu, on opettajien saatava opiskeluaikanaan riittävän yhtenäinen kokemustausta. Tätä tukevat kaikille aloille yhteiset opettajan pedagogiset opinnot ja muut koulutusohjelmien yhteiset kurssit. Opettajankoulutuksessa on huomioitava, että yhteiseen opettajuuteen kuuluvat myös ohjauksen ja erityispedagogiikan lähestymistavat.
3. LAATU Laadukas opettajankoulutus on prosessi, jossa tieteellisyys ja kokemus kohtaavat mahdollistaen asiantuntijuuden kehittymisen. Laadukas opettajankoulutus on monipuolista ja tähtää laaja-alaiseen osaamiseen, jossa kehittämisen näkökulma on aina läsnä. Koulutus on osa yhteiskuntaa, jonka asettamiin haasteisiin se pyrkii vastaamaan. Yhteiskunnan muutoksia on myös pystyttävä ennakoimaan. Opettajankoulutuksessa laatu merkitsee mahdollisuutta saavuttaa opettajan professio. Laadukas koulutus antaa valmiudet sekä oman työn tieteelliseen tarkasteluun ja kehittämiseen että käytännön työn haasteiden kohtaamiseen. Laadukas opettajankoulutus on korkeatasoista ja perusteiltaan yhdenmukaista koulutuspaikasta riippumatta. 6 Laadukkaassa opettajankoulutuksessa opiskelijalla on aikaa ajatella. Näin tiedon rakentumisesta muodostuu prosessi, jossa opiskelija on aktiivinen tiedon käsittelijä. Laadukas opettajankoulutus takaa mahdollisuuden myös koulutuksen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen prosessointiin ja hyödyntämiseen. Harrastaminen ja työnteko antavat arvokkaan lisän opettajuuden kehittymiseen. Yliopiston henkilökunnalla on oltava aikaa antaa opetusta, tehdä tutkimustyötä ja kehittää opettajankoulutusta. Laadukas opettajankoulutus saadaan aikaan, kun pätevää opetushenkilökuntaa on riittävästi ja he ottavat yhdessä vastuun pätevien opettajien kouluttamisesta. Henkilökunnan asiantuntijuutta on hyödynnettävä yli laitosrajojen.
4. OPETTAJANKOULUTUSALAT 4.1 Lastentarhanopettajakoulutus Lastentarhanopettajaopiskelijat opiskelevat pääaineenaan kasvatustiedettä, joka painottuu varhaiskasvatukseen. Koulutus antaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden lisäksi kelpoisuuden julkishallinnon tehtäviin päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä muihin vastaaviin korkeakoulututkintoa vaativiin tehtäviin. Kelpoisuusvaatimukseksi Kaikkien lastentarhanopettajakoulutukseen hyväksyttyjen opiskelijoiden on saatava ylempi korkeakoulututkinto. opinto-oikeus tutkintoon, ylempään pääaineena korkeakoulu- varhaiskasvatukseen painottunut kasvatustiede. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet tuovat varhaiskasvatuksen alalle lisää asiantuntijuutta ja tieteellisyyttä. Tämä asiantuntemus pitää hyödyntää päivähoidossa niin, että lastentarhanopettajan työn arvostus ja houkuttelevuus säilyvät. Lastentarhanopettajakoulutuksessa on korostettava pedagogista johtajuutta ja varhaisen vaikuttamisen tärkeyttä. Kelpoisuusvaatimukseksi tulee asettaa varhaiskasvatukseen painottunut ylempi korkeakoulututkinto. 7 4.2 Luokanopettajakoulutus Luokanopettajakoulutuksessa pääaineena on kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Koulutus antaa luokanopettajan ja esiopetuksen opettajan kelpoisuuden. Koulutukseen kuuluvat peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Monialaisten opintojen aihekokonaisuudet on toteutettava laajasti aineita integroimalla ja opintojen tulee olla sisällöltään monipuolisia. Opetuksen lähtökohtana tulee olla eri aineiden didaktiikka ja opetuksen ydinsisällön on muodostuttava opetussuunnitelman perusteista. Monialaisten opintojen tulee olla valtakunnallisesti yhtenäisiä. Luokanopettajaopiskelijalla on oltava mahdollisuus suorittaa peruskoulun aineenopettajan kelpoisuuden antavia sivuainekokonaisuuksia yhtenäisen peruskoulun periaatteiden mukaisesti. Näin hän saa laaja-alaisen peruskoulunopettajan kelpoisuuden. Sivuaineopintoihin tulee sisältyä opetusharjoittelua.
4.3 Aineenopettajakoulutus Aineenopettajaopinnot antavat pedagogisen kelpoisuuden toimia aineenopettajana perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuksessa. Aineenopettajakoulutukseen tulee olla kaikissa aineissa mahdollisuus hakeutua sekä suoraan yliopistoon pyrittäessä että opintojen aikana. Lisäksi opettajan pedagogiset opinnot tulee voida suorittaa erillisenä maksuttomana opintokokonaisuutena tutkinnon suorittamisen Suoravalinnasta jälkeen. Suositeltavin näistä malleista on suoravalinta, jolloin opiskelija suorittaa integroidusti kouluttautua ensisijainen tapa sekä oman aineensa opintoja että opettajan aineenopettajaksi. pedagogisia opintoja usean vuoden aikana. Tämä mahdollistaa opettajuuden kehittymisen ja opetusfilosofian muodostamisen pitkällä aikavälillä. Suoravalinta tulee ottaa käyttöön kaikissa aineissa ja siitä on tehtävä ensisijainen tapa kouluttautua aineenopettajaksi. 8 Ainelaitosten tulee tarjota aineenopettajaopiskelijoille suunniteltuja, didaktisesti painottuneita ja opetussuunnitelmat huomioivia kursseja. Koulutuksen tulee keskittyä aineenhallinnan ja didaktiikan ohella kasvatukseen ja yksilön kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Harjoittelua ja didaktiikkaa on oltava sekä alemmassa että ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Yhtenäisen peruskoulun periaatteet huomioiden aineenopettajaopiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus suorittaa peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jolloin hän saa laaja-alaisen peruskoulunopettajan kelpoisuuden. 4.4 Erityisopettajakoulutus Erityisopettajakoulutuksessa pääaineena on erityispedagogiikka. Koulutus voi antaa laaja-alaisen erityisopettajan ja/tai erityisluokanopettajan tai varhaiserityisopettajan kelpoisuuden. Erityisopettajaksi tai erityislastentarhanopettajaksi voi pätevöityä myös suorittamalla erilliset erityisopettajaopinnot, joiden tulee olla maksuttomia. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus omaa alaansa tukeviin valinnais- ja sivuaineopintoihin. Erityisluokanopettajaopintoihin kuuluvien peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen on muodollisen pätevyyden lisäksi tarjottava perusta todelliselle osaamiselle luokanopettajana.
Erityisopettajaopiskelijan on saatava hyvät valmiudet moniammatilliseen yhteistyöhön. Opetusharjoittelua on oltava riittävästi, jotta opiskelija voi tutustua kattavasti erityisopetuksen ja kuntoutuksen osa-alueisiin. Opetusharjoittelun tulee koulutusohjelman mukaisesti sisältää niin opetusta kuin muitakin opettajan tehtäviä päiväkodissa, peruskoulussa, erityiskouluissa ja -laitoksissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. 4.5 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen koulutus Oppilaan- ja opinto-ohjauksen koulutus antaa kelpoisuuden toimia perusopetuksessa oppilaanohjaajana ja muilla koulutusasteilla opintoohjaajana. Koulutuksessa pääaineena on kasvatustiede tai kasvatussosiologia, joihin on integroitu opettajan pedagogiset opinnot. Varsinaisissa ohjauksen opinnoissa on korostettava vuorovaikutuksellisen kompetenssin kehittämistä ja työelämään liittyviä prosesseja. Ohjauksen opinnot tulee olla mahdollista suorittaa myös sivuaineena. Ohjauksellisen toiminnan tarve laajenee koko ajan ylittäen perinteiset koulumaailman rajat, mikä asettaa vaatimuksia ohjauksen koulutuksen kehittämiselle ja laajentamiselle. 9
5. OPISKELIJAVALINNAT Opettajankoulutuksen valintakokeessa tulee arvioida hakijan persoonallisia ominaisuuksia, vuorovaikutustaitoja, teoreettisen tiedon omaksumis- ja soveltamiskykyä sekä motivaatiota ja sitoutuneisuutta. Ylioppilaaksitulovuosi ei saa olla valintaperuste opettajankoulutukseen. Tärkeintä on valintakokeen monipuolisuus. Haastatteluilla tulee valintakokeessa mitata hakijan sosiaalista kompetenssia ja niiden arvioinnissa tulee noudattaa yhtäläisiä kriteerejä paikallisesti ja valtakunnallisesti. 10 Opiskelijavalintojen tulee olla kaikilla opettajankoulutusaloilla yhtenäiset. Sähköinen ei ole tae opettajaksi Hyvä koulumenestys yhteishaku on suositeltava malli. Opettajankoulutuksen opiskelijavalinta ei saa perustua soveltumisesta. ainoastaan koulu- ja ylioppilastutkintomenestykseen. Hyvä koulumenestys ei ole tae opettajaksi soveltumisesta. Opiskelijavalinnassa tulee huomioida alan työkokemus, asevelvollisuuden suorittaminen ja aiemmat alalle soveltuvat opinnot. Avoin yliopisto ei saa olla suora väylä opettajankoulutukseen. Valintakokeiden toteuttamistapoja tulee tarkastella kriittisesti ja kehittää uusia menetelmiä, joilla koulutukseen valitaan opettajan professiota ajatellen parhaat hakijat.
6. JOUSTAVUUS Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa tutkinto joustavasti yhdistäen siihen itselleen mielekkäitä opintokokonaisuuksia. Tutkinnon tulee vastata sekä opiskelijan omia tavoitteita että työmarkkinoiden tarpeita. Monipuoliset aineyhdistelmät ovat osaltaan turvaamassa pätevien opettajien riittävyyttä. Opiskelijalle on tiedotettava jo opintojen alussa eri sivuaineiden suorittamisen tuottamista kelpoisuuksista ja niiden vaikutuksista opettajan palkkaukseen. Sivuaineiden lisäksi opintoihin tulee kuulua valinnaisia opintoja. Monella opettajankoulutuksen aloittavalla on aikaisempia opintoja, harjoittelujaksoja ja työkokemusta. Opiskelijalla on oikeus odottaa, että hänen opinnoistaan eri oppilaitoksissa muodostuu mielekäs jatkumo. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet tulee ottaa huomioon kurssien suoritustavoissa ja samalla on huolehdittava arvioinnin tasaarvoisuudesta. Kurssien suoritusvaihtoehtojen on oltava monipuolisia ja työmäärältään toisiaan vastaavia. Opettajankoulutukseen soveltuvat aiemmat opinnot on saatava hyväksi luettua täysimääräisinä. Korvaavuuskäytäntöjen tulee olla samankaltaiset kaikissa yliopistoissa. Laitoksen sisällä korvaavuuskäytännöissä ei saa olla minkäänlaista hajontaa, jotta opiskelijan oikeusturva toteutuu. Vaikka opiskelija olisi suorittanut tutkintoon vaadittavan opintokokonaisuuden jo ennen opettajankoulutusta, on hänellä oltava oikeus opiskella kurssi uudelleen. 11 6.1 Opintojen ohjaus ja HOPS Opintojen ohjauksen avulla opiskelija kykenee suorittamaan opinnot suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Ohjauksen tulee olla asiantuntevaa ja henkilökohtaista. Siinä on huomioitava opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, taustat ja tavoitteet. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) mahdollistaa opintojen yksilöllisen suunnittelun sekä joustavan ja tavoitteellisen opinnoissa etenemisen. HOPS:ssa tulee reagoida opiskelijan elämän muutoksiin, eikä se saa sulkea pois mahdollisuutta muuttaa opintojen painotusta. HOPS ei saa olla valvontaväline. Opintojen ohjaus tulee toteuttaa monipuolisena ja säännöllisenä. Erityisesti opintojen alussa ohjausta on oltava sekä opiskelija- että opettajatuto-
rointina. Uusi opiskelija tarvitsee tukea yliopistoyhteisöön integroitumisessa. Vuosittain on hyvä pitää opiskelijoiden ja opettajien yhteisiä tapaamisia, joissa käydään läpi mennyt vuosi, arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan tulevaa. Aineenopettajakoulutuksessa opintojen ohjauksessa tulee olla ainekohtaiset, opettajankoulutuksen tuntevat vastuuhenkilöt. Laadukas opinto-ohjaus edistää opiskelijan motivaation säilymistä ja tehostaa opintojen suorittamista. 6.2 Opintojen suorittaminen Opettajaksi opiskelevalla on oltava maksuton mahdollisuus suorittaa opintojaan läpi vuoden. Opettajaksi opiskeleva saa harvoin kesätyöstään oman alansa työkokemusta, joten päätoiminen opiskelu kesällä on usein mielekäs ratkaisu. Lukukausien tehokas käyttö ja ympärivuotisen opetuksen tarjoaminen mahdollistavat nopean valmistumisen. Opintoaikaa tai tutkinnon laajuutta ei saa rajoittaa. 12 Läsnäolopakko luennoilla ei kuulu yliopisto-opintoihin. Turhia poissaoloja ei tule, kun opetus on laadukasta ja aihe koetaan mielekkääksi. Pakollisen läsnäolon vaatimisen sijaan tulee tukea sisäisen motivaation kasvua ja keskittyä opintosuunnitelman kehittämiseen. Jos poissaoloista kontaktiopetuksesta aiheutuu korvaavia tehtäviä, tulee niiden olla opintojen kannalta tarkoituksenmukaisia. Mahdollisuuksia kansainväliseen vaihto-opiskeluun ja opetusharjoitteluun ulkomailla on kehitettävä. Opiskelijavaihdossa opiskelija saa käytännön kokemuksia muiden maiden koulutus- ja kasvatuskäytännöistä. Vaihtoohjelmassa suoritetuista opinnoista on saatava korvaavuudet erikseen sovitulla tavalla.
7. RÄSTILISTA 7.1 Yhteistyö Opettaja tekee ihmissuhdetyötä, jossa kohtaamiset ja vuorovaikutus ovat työn ydinaluetta. Yhteistyö tulee nostaa ydinalueeksi myös opettajankoulutuksessa. Koulutuksen tulee suuntautua voimakkaasti ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittämiseen. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tärkeyttä ei voida liikaa korostaa. Opiskelijoiden tulee saada valmiudet lasten ja nuorten vanhempien kohtaamiseen. Yhteistyötä tulee harjoitella opetusharjoittelussa esimerkiksi osallistumalla vanhempainiltojen, erilaisten palaverien ja vanhempien kanssa käytävien keskustelujen valmisteluun ja toteutukseen yhdessä harjoittelua ohjaavan opettajan kanssa. Ajatus yksin luokassaan toimivasta opettajasta on vanha ja syvään juurtunut. Eri alojen opettajat kasvattavat ja opettavat samaa yksilöä. Tiedonvaihto ja toisen opettajan työn tunteminen on välttämätöntä, jotta opinnoista eri oppilaitoksista voi muodostua eheä ja mielekäs jatkumo. Eri alojen opettajaksi opiskelevien on kohdattava jo opiskeluaikana, jotta he Koulutuksesta valmiudet moniammatilliseen yhteistyöhön. oppivat kunnioittamaan ja arvostamaan toisiaan ja toistensa koulutusta. Opettajankoulutuksen tulee antaa valmiudet opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä muiden opettajien kanssa. 13 Opettaja tekee yhteistyötä erilaisten ammattiryhmien kanssa. Opiskelijan on jo opiskeluaikana saatava tietoa eri yhteistyötahoista ja niiden tehtävistä. Opettajankoulutuksen tulee antaa valmiudet toimia moniammatillisessa yhteistyössä. Koulussa tämä yhteistyö korostuu oppilashuoltotyössä, josta on saatava kokemusta jo opiskeluaikana. Lisäksi yhteistyö esimerkiksi muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa monipuolistaa ja laajentaa koulun ja päiväkodin toimintakulttuuria.
7.2 Ohjaus Ohjaus on nähtävä yhteisenä tehtävänä ja kaikilla opettajilla tulee olla ohjauksellinen työote. Tämä tulee huomioida opettajankoulutuksessa. Ohjaus on opiskelutaitojen kehittämistä, ammattiin ohjausta ja psykososiaalista tukea. Opinto-ohjaaja on ohjauksen asiantuntija, mutta jokaisen opettajan on oltava lapsen ja nuoren tukena päivittäisessä kanssakäymisessä. Ohjaus tulee tehdä näkyväksi järjestelmäksi. 7.3 Erityispedagogiikka Erilaisuuden huomioimiseen ja yksilöllisyyden kohtaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota opettajankoulutuksessa. Kasvatuksellisten erityistarpeiden yleistyminen lisää kaikkien opettajien erityispedagogisen osaamisen vaatimuksia. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten integrointi yleisopetukseen ja päiväkotiryhmiin luo omat haasteensa opetustyölle. 14 Erityispedagogiikan sisältöjen on oltava osa Erityispedagogiikan kaikkea opettajankoulutusta. Jokaisella oltava osa kaikkea opettajalla tulee olla valmiudet kohdata opettajankoulutusta. yllättäviäkin tilanteita sekä tunnistaa ja ehkäistä oppimisvaikeuksia ja sosiaalisia ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opintoja tulee olla riittävä määrä ja opiskelijalla on oltava mahdollisuus päästä soveltamaan tietoa käytäntöön harjoituksissa. Pelkkiä erillisiä kursseja parempi vaihtoehto on sisällyttää erityispedagoginen näkökulma muihin opintokokonaisuuksiin. 7.4 Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajaopetus Kansainvälisyys ja kulttuurien monimuotoisuus ovat arkipäivää. Perinteisesti kulttuurieroja ei ole koulussa ja päiväkodissa huomioitu, vaan kulttuuri on mielletty hyvin yksiulotteisena ja monet suomalaisetkin alakulttuurit ovat jääneet huomioimatta. Opettajaksi opiskeleva tarvitsee valmiuksia työskentelyynsä monikulttuurisessa ympäristössä. Monikulttuurisuuden, kulttuurien tuntemuksen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tulee olla osa kaikkea opettajankoulutusta. Maahanmuuttajat ovat edelleen suureneva joukko kouluissa ja päiväkodeissa. Maahanmuuttajaopetukseen tarvitaan päteviä opettajia. Kaikkiin
opettajankoulutusohjelmiin tulee sisältyä perustietoa aiheesta. Suomi toisena kielenä ja muita oleellisia opintokokonaisuuksia tulee olla mahdollista suorittaa sivuaineena. 7.5 Äänenkäyttö Ääni on opettajan työväline. Äänen kunto vaikuttaa opettajan työssäjaksamiseen ja siksi sekä äänenkäyttöön että äänenhuoltoon on kiinnitettävä huomiota. Jo opiskeluaikana tulee kartoittaa opettajaksi opiskelevien äänen kunto ja opettaa äänenkäytön tekniikkaa. Näin ennaltaehkäistään väärän äänenkäytön aiheuttamia terveydellisiä haittoja. 7.6 Mediakasvatus sekä tieto- ja viestintätekniikka Mediakasvatuksen on oltava osa opettajankoulutusta. Opettajat ovat osaltaan vastuussa siitä, että lapset ja nuoret saavat tasa-arvoiset lähtökohdat selviytyäkseen tietoyhteiskunnan informaatiotulvassa. Opettajankoulutuksen on annettava valmiudet tämän vastuun kantamiseen. Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehittyminen asettaa vaatimuksia opettajankoulutukselle. Tulevien opettajien on omaksuttava perustiedot ja -taidot tieto- ja viestintätekniikasta. Jokaisen on osattava käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetusvälineenä pedagogisin perustein ja kyettävä kasvattamaan ympäröivää teknologiaa ymmärtäviä lapsia ja nuoria. 15
8. OPETUSHARJOITTELU Opettajuuden kehittymisessä opetusharjoittelu on ratkaisevassa asemassa. Opetusharjoittelussa opiskelija soveltaa teoreettista osaamistaan käytännössä. Harjoittelun aikana saatu kokemus on korvaamatonta. Monelle opettajaksi opiskelevalle harjoittelut ovat ensimmäisiä ja kenties ainoita kokemuksia opettajan työstä ennen työelämään siirtymistä. 8.1 Harjoittelupaikat Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus harjoitella sekä harjoittelukoulussa että kenttäkoulussa. Tällä hetkellä opetusharjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti opettajankoulutuslaitoksen yhteydessä sijaitsevassa valtion ylläpitämässä harjoittelukoulussa. Opettajankoulutuksen kenttäharjoittelulla tarkoitetaan yleensä kunnallisessa koulussa suoritettavaa opetusharjoittelua. Lastentarhanopettajaopiskelijat harjoittelevat yleensä kunnallisissa päiväkodeissa tai koulujen yhteydessä esiopetuksessa. Kenttäharjoittelussa opiskelija saa realistisen käsityksen koulumaailmasta ja pääsee osalliseksi koulun arjesta. 16 Ellei harjoittelupaikkaa voida järjestää opiskelupaikkakunnalta, yliopiston tulee korvata opiskelijalle aiheutuvat kulut. Mikäli opiskelija hankkii harjoittelupaikkansa itse eikä ota yliopiston osoittamaa harjoittelupaikkaa vastaan, hän vastaa itse mahdollisista matka- ja majoituskuluista. 8.2 Harjoittelun sisältö Opetusharjoittelun tulee antaa kattava kuva opettajan työstä. Harjoitteluun on kuuluttava monipuolisesti erilaisia opettajan työhön sisältyviä tehtäviä kuitenkin siten, että työmäärä pysyy opintopisteitä vastaavana. Opetusharjoittelussa on oppituntien pitämisen lisäksi tutustuttava opettajan hallinnollisiin tehtäviin sekä arviointiin, opetussuunnitelmatyöhön, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetukseen, oppilashuoltotyöhön, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja muihin opettajan työhön kiinteästi liittyviin osa-alueisiin. Opetusharjoittelijan tulee olla työyhteisön tasa-arvoinen jäsen. Opetusharjoittelun alussa opiskelijalle on selvitettävä harjoittelijan oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Harjoittelija ei missään tilanteessa saa olla
yksin vastuussa opetusryhmästä. Opiskelijalle ja ohjaavalle opettajalle tulee tiedottaa opiskelijaa koskevasta vaitiolovelvollisuudesta. Harjoittelun aikana tuotetun ja käytetyn materiaalin tulee olla opiskelijalle maksutonta. 8.3 Harjoittelun ohjaus Harjoittelun ohjaus on keskeinen osa opetusharjoittelua niin valtion harjoittelukouluissa kuin kenttäkouluissakin. Opiskelijalla on oltava harjoittelussa henkilökohtainen ohjaaja, joka on Opetusharjoittelu ei ole sijaisena olemista. pätevä ja motivoitunut tehtäväänsä. Kaikkien ohjaavien opettajien on oltava yliopiston kouluttamia. Ohjaajan tehtävänä on ohjata opetuksen suunnittelussa, seurata opetustuokioita tai oppitunteja sekä antaa jatkuvaa palautetta opiskelijalle. Harjoittelun ohjaajalla ja tämän antamalla palautteella on suuri merkitys opiskelijan opettajuuden kehittymiselle. Jos ohjaava opettaja sairastuu tai muusta syystä ei voi olla seuraamassa harjoittelua, on hänen tilalleen saatava pätevä sijainen. Opetusharjoittelu ei ole sijaisena olemista. Didaktikolla on tärkeä rooli opetusharjoittelussa. Hänen tehtävänään on ohjata oman aineensa opetusta ja auttaa opiskelijaa opetuksen suunnittelussa. Didaktikon palaute on tärkeää, jotta opetusharjoittelu täyttää tehtävänsä kunkin aineen kohdalla. Didaktikon tulee olla motivoitunut ja hänellä tulee olla kokemusta opettajana toimimisesta. Hänen tulee seurata opetusharjoittelijan pitämää opetusta. Myös yhteiset keskustelut harjoittelijan, didaktikon ja ohjaavan opettajan välillä ovat tärkeitä. 17
9. ARVIOINTI JA PALAUTE Arviointi ja palautteen antaminen kuuluvat oleellisesti opettajan työhön, ja opiskelijan tulee harjoitella niitä jo opiskeluaikanaan. Arviointi ei ole vain arvostelua. Arviointi ja palaute ovat tärkeitä myös opettajankoulutuksessa. Opiskelijoiden on voitava ottaa mallia opettajankouluttajien palautteenannosta ja arvioinnista. Palautteen tulee olla muutakin kuin tenttiarvosanoja, sillä ne eivät kerro opiskelijalle hänen vahvuuksistaan ja kehittämisalueistaan. Opettajankouluttajan tulee antaa opiskelijalle monipuolista ja rakentavaa palautetta. Oppimisprosessin jatkuva arviointi on tärkeää, jotta opiskelija näkee oppimisensa kokonaisuutena. Opettajankouluttajien antama palaute ja arviointi on osa opintojen ohjausta. Opiskelijaa tulee kannustaa myös itsearviointiin ja oman toiminnan kriittiseen reflektointiin. 18 Opintojaksoista tulee kerätä palautetta sekä kurssin aikana että sen päätyttyä. Yksittäisten kurssipalautteiden lisäksi tulee kerätä palautetta opettajankoulutuksesta kokonaisuutena. Annetusta palautteesta tulee keskustella ja palaute on huomioitava kehitystyössä. Palautetta tulee kerätä myös valmistuneilta opettajilta, jotka ovat siirtyneet työelämään. Heiltä saadaan tietoa opettajankoulutuksen antamista työelämävalmiuksista. 10. OPISKELIJASTA OPETTAJAKSI Opiskelija tarvitsee tukea ja ohjausta opintojen loppuvaiheessa. Päättötyöstä ei saa tulla valmistumisen este. Opiskelija tarvitsee tukea myös opiskelijan roolista luopumiseen ja opettajan roolin ottamiseen. Koulutuksen on annettava valmiudet opettajan työn todellisuuden kohtaamiseen. Opettajankoulutuksessa on perehdyttävä tarkasti opettajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Myös palkan määräytymisperusteista ja työnhakumenettelystä on annettava tietoa. Tuen ja ohjauksen on jatkuttava työelämään siirryttäessä. Moni nuori opettaja uupuu ensimmäisten työvuosien aikana. Jokaisella työuraansa aloittavalla opettajalla tulee olla työpaikassaan mentori, kokenut opettaja, jolta voi saada tukea ja ohjausta. Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat opettajan jaksamisen kannalta avaintekijöitä niin työuran alussa kuin myöhemminkin.
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL on opettajaksi opiskelevien etujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden yhteistä toimintaa koulutuksen kehittämiseksi, valvoa jäsenistöön kuuluvien oikeudellisia ja opintososiaalisia etuja sekä toimia heidän yhteiskunnallisen asemansa ja opiskeluolosuhteidensa parantamiseksi. Jäsenyhdistysten (ainejärjestöjen) kautta SOOLiin kuuluu noin 5500 jäsentä, jotka opiskelevat lastentarhan-, luokan-, aineen-, erityis- ja ammatillisiksi opettajiksi sekä oppilaanja opinto-ohjaajiksi. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan tapahtumista. SOOL on myös mukana vaikuttamassa opetusja kasvatusalan tulevaisuuteen laajalla yhteistyöllä päättäjien ja eri asiantuntijatahojen kanssa. SOOL on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityinen opiskelijajärjestö. 19 www.sool.fi
Laadukkaassa opettajankoulutuksessa opiskelijalla on aikaa ajatella...