PÄÄTÖS Numero Diaarinumero 5/YVA LOS-2008-J-55-53 Päiväys 23.10.2008 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA HANKKEEN KUVAUS Saaristomeren Kala Oy / Jorma Leed Suukari, PL 54 23501 UUSIKAUPUNKI Hanke Saaristomeren Kala Oy on keskittämässä teuraskalan kasvatuslaitoksiaan Saaristomeren alueella. Laitoksen sijaintipaikka olisi alustavan paikanvalinnan perustella Mossala fjärden, WGS84: N 60 o 17,60; W 21 o 20,61 ja Åvensor fjärden, WGS84: N 60 o 18,66; W 21 o 29,77. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa noin 480-490 tonnin lisäkasvu keskitetään Mossalan saaresta luoteeseen olevalle vesialueelle Mossala fjärdenille tai Åvensor fjärdenin ja Mossala fjärdenin väliselle alueelle. Ympäristökeskukseen 22.9.2008 toimitetun tiedon mukaan tavoiteltava lisäkasvu on 440 450 tonnia vuodessa. Hankkeen toteutuminen merkitsee kalankasvatustoiminnasta luopumista siirtyvien laitosten nykyisillä kasvatuspaikoilla. Hankkeessa on esitetty (4.6.2008) yhdistyvät laitokset ja niiden tiedot: Ympäristölupien sallimat rehujen sisältämät ravinnemäärät P kg N kg Lisäkasvu kg/v Vesistökuormitus P kg/v N kg/v rk 1,15 503 Kallarfjärden 420 3 000 45 000 234 1 909 541 Penlot 590 4 500 64 500 335 2 736 508 Norsskata 1 040 7 500 110 000 572 4 666 508 50 350 5 600 29 238 Wattkasten (talvivarasto) 442 Ytterstö 700 5 100 70 000 364 2 969 407 Pukkeenluoto 620 4 500 65 000 338 2 757 412 Hupaniitty 800 5 500 85 500 445 3 627 Mossalasta 337 2 425 36 250 189 1 538 siirtyvää (25 %) Yhteensä 4 587 32 875 481 850 2 506 20 440
Toisessa vaiheessa keskitettäisiin mahdollisesti loput Saaristomeren Kala Oy:n kasvatuslaitoksista Mossalasta koilliseen tai pohjoiseen olevalle vesialueelle Alörarnan saarten läheisyyteen. Tavoitteena on toteuttaa noin 290 300 tonnin vuotuinen lisäkasvu. Toisen vaiheen käynnistäminen on kuitenkin vielä avoinna. Toisessa vaiheessa keskittäminen koskisi seuraavia kalankasvatuslaitoksia: Ympäristölupien sallimat rehujen sisältämät ravinnemäärät Lisäkasvu Vesistökuormitus 501 Mossala jäävä osuus (75%) P N kg/v kg/v P N kg/v kg/v kg/v 1 013 7 275 110 000 623 4 869 502 Stornäset 880 6 400 90 000 509 3 983 540 Alörarna 930 6 700 100 200 521 556 Långholm 30 210 3 200 17 136 (talvivarasto) jäävä 536 1 350 9 750 120 000 624 5 090 Storströmmen jäävä 505 Bästholmen 880 6 400 95 000 494 4 030 Yhteensä 5 083 36 735 518 400 2 788 18 108 Rehun sisältämien ravinteiden määrää pysyy ennallaan. Nykyisten laitosten voimassa olevien ympäristölupien mukainen kuormitus siirtyy sijainninohjauksen myötä nykyisiä sijoituspaikkoja paremmille alueille. Talvisäilytyspaikat jäävät ennalleen. Tietoja on täydennetty vielä 8.10.2008 seuraavasti: Ympäristölupien sallimat rehujen sisältämät ravinnemäärät P kg N kg Lisäkasvu kg/v 503 Kallarfjärden 379 2 881 40 000 rk 1,18 541 Penlot 590 4 500 508 Norsskata 1 040 7 500 112 000 rk 1,0 508 0 0 0 Wattkasten (talvivarasto) 442 Ytterstö rk 1,37 620 4 500 61 000 407 Pukkeenluoto 620 4 500 412 Hupaniitty 490 3 700 501 Mossala 1 100 8 200 111 200 rk 1,19 502 Stornäset 880 6 400 82 100 rk 1,28 540 Alörarna rk 880 6 700 77 000 1,41 556 Långholm 27 195 (talvivarasto) jäävä 536 Storströmmen 1 350 9 750 120 000 rk 1,19 505 Bästholmen 880 6 400 86 000 Yhteensä 8 707 63 445 689 300 Esitettyjen tietojen perusteella ympäristökeskus katsoo, että hankkeessa on kysymys ensimmäisessä vaiheessa keskittää nykyiset Saaristomeren Kala Oy:n kalankasvatuslaitokset siten, että osa laitoksista siirtyy ensimmäisessä vaiheessa Mossala
fjärdenille suunniteltuun sijoituspaikkaan, jossa tavoiteltava lisäkasvu on 440 450 tonnia vuodessa ja loppuosa laitoksista toisessa vaiheessa Åvensor fjärdenille, jossa tavoiteltava lisäkasvu on 290 300 tonnia vuodessa. Talvisäilytyspaikat jäävät ennalleen. Hankkeen ympäristö Mossala fjärden sijaitsee Houtskarissa Mossalan saaren pohjoispuolella. Veden syvyys selällä vaihtelee Mossala fjärdenillä 10,7 22 metriin sen ollessa suunnitellulla sijoituspaikalla noin 18 metriä. Åvensor fjärdenille suunniteltu sijaintipaikka Alörarnan kaakkoispuolelle, jossa veden syvyys on noin 10,7 metriä. Vesialue molemmissa sijoituspaikoissa on avointa ja veden virtaus kohtuullisen hyvä. Sijoituspaikat ovat toisistaan noin 8 kilometrin etäisyydellä. Selkien välissä on isoja saaria. Mossala fjärdenin ja Åvensor fjärdenin sijoituspaikkojen läheisyydessä oleva asutus on pääosin loma-asutusta. Mossala fjärdenin pohjoispuolella on voimassa olevassa Iniön yleiskaavassa on osoitettu loma-asutusta mm. Leklotin ja Medelholmin etelärannoille sekä Vitskäriin. Muutoin alueet ovat kaavassa valtaosin maa- ja metsätalousalueita, joilla on maisemallista merkitystä. Mossala fjärdenin eteläpuolella voimassa olevassa Houtskarin yleiskaavassa on loma-asumista osoitettu Fjärdskärin pohjoisrannalle, Gräsöreniin sekä Österskärin itärannoille. Hästskon, Stockholm ja Stenskär ovat suojelualueita. Mossala fjärdenin lounaisosassa olevilla saariryhmillä loma-asuminen on pääasiassa osoitettu saarien lounaisrannoille. Mossalan saaren pohjoisrannalla on useita loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Muut lähialueet ovat pääosin maaseutuelinkeinojen alueita, joilla on maisemallista arvoa. Åvensor fjärdenin alueella Iniössä on Haiskon ja Biskopsön sekä niitä ympäröivillä saarilla loma-asuntopaikkoja. Muutoin saaret ovat kaavassa merkinnällä MU (maa- ja metsätalousalue, jolla on maisemallista arvoa). Åvensor fjärdenin alueella Korppoon kunnan puolella on parhaillaan vireillä Korppoon pohjoisten alueiden rantaosayleiskaavatyö. Lähimpänä olevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet ovat Iniön saaret (FI0200047) ja Houtskarin lehdot (FI0200046). Näiden lehtoalueiden suojelu on luontotyyppiperusteista. Iniön saarten alueella luontotyypeistä boreaaliset rantaniityt edustavat 2 % :a suojeltavista kohteista. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo Kuuleminen Saaristomeren Kala Oy on tiedustellut Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, edellyttääkö vesiviljelylaitoksien keskittäminen ensimmäisessä vaiheessa Mossalan saaren luoteisille ja pohjoisille vesille ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Saaristomeren Kala Oy:n toimeksiannosta asiaa hoitavan Kalahanke Oy:n taholta on toimitettu lisätietoja hankkeesta 22.9.2008 ja 8.10.2008. Ympäristökeskus on varannut Houtskarin, Iniön ja Korppoon ympäristönsuojeluviranomaisille tilaisuuden antaa lausuntonsa asiassa. Hankkeen arviointimenettelyn tarvetta koskevasta pyynnöstä on informoitu ympäristöministeriön asianomaista YVA-yhteyshenkilöä valtakunnallisen soveltamiskäytännön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Korppoon rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka kattaa Saaristomeren Kala Oy:n koko toiminta-alueen Saaristomerellä. Lautakunta toteaa, että mahdolliset haitat vapaa-ajan ja muullekin asutukselle pienenevät tämän hankkeen toteutumisen myötä ja katsoo, että ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei tarvitse soveltaa tähän hankkeeseen. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Perustelut Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVAasetuksen 7 :n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. Hankkeen arviointitarpeen selvittämiseksi on tarkasteltava toiminnan suunnittelu- ja vaikutusalueelle mahdollisesti kohdistuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristökuormituksen vähentymistä muualla kuin hankkeen vaikutusalueella tai hankkeen muita hyötyjä ei voida arviointitarpeen harkinnassa ottaa huomioon tarkasteltavan toiminnan vaikutusalueella haittoja vähentävinä tekijöinä, vaikka näillä tekijöillä on merkitystä hankkeen mahdollisessa toteuttamisessa koko Saaristomeren kuormituksen vähentämisen ja muutoin soveliaamman sijaintipaikan kannalta. Kun hankkeessa on myös kysymys nykyisen toiminnan muuttamisesta siten, että ympäristövaikutukset kohdistuvat samalle vaikutusalueelle, harkintaa ei voida kuitenkaan tehdä ottamatta huomioon hankkeessa ja sen ympäristössä tapahtuvia tosiasiallisia muutoksia. Arviointitarve on siten käsiteltävä hankkeen seurauksena kokonaisuudessaan toteutuviksi arvioitujen vaikutusten perusteella. Merkittävimmät kalankasvatuslaitoksen ympäristövaikutukset muodostuvat fosforin ja typen aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Suunnitellun keskitettävän toiminnan vaikutusta voidaan suhteellisen luotettavasti verrata esimerkiksi YVA-asetuksen hankeluettelon mukaisenjätevedenpuhdistamon aiheuttamaan pistemäiseen vesistökuormitukseen asukasvastine-lukulaskelman kautta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellytetään 100 000 asukkaalle mitoitetulta jätevedenpuhdistamolta. Asukasvastineluku 100 000 aiheuttaa vuodessa puhdistusteholla 95 % fosforin osalta noin 4500 kilon kuormituksen ja typen osalta puhdistusteholla 70 % noin 150 000 kilon kuormituksen. Vastaavan suuruinen fosforikuormitus aiheutuu kasvatettaessa kalaa noin 750 000 kg vuodessa (ominaiskuormitus 6 g / kasvatettu kalakilo) ja typpikuormitus kasvatusmäärällä 3 300 000 kg vuodessa (ominaiskuormitus 45 g /kasvatettu kalakilo). Uuden Mossala fjärdenin laitoksen lisäkasvun on arvioitu olevan 440 450 000 kiloa vuodessa. Åvensor fjärdenin laitoksen lisäkasvu on arvioitu 290 300 000 kiloksi vuodessa. Yhdessä sijaintipaikassa laitosten lisäkasvun 750 000 kg/vuosi aiheuttama vesistökuormitus vastaisi fosforin osalta jätevedenpuhdistamon vesistökuormitusta. Typen osalta vesistökuormitus jää noin neljännekseen jätevedenpuhdistamon vesistökuormituksesta. Hankkeessa on kaksi erillistä kalankasvatuslaitosta. Suunniteltujen sijoituspaikkojen välinen etäisyys on noin 8 kilometriä ja meren selkien välissä on suuria saaria. Hankkeen
sijoituspaikoilla veden syvyys on 10-18 metriä ja veden virtausolosuhteet hyvät. Vaikutukset eivät laitoksilla kohdistu välittömästi samaan kuormituspisteeseen, vaan jakautuvat eri vesialueille. Saaristomereen kohdistuva ravinteiden kuormitusvaikutus vesistön rehevöitymiseen on kuitenkin lähestulkoon samanlainen, on kysymys yhdestä tai kahdesta kuormituspisteestä. Hankkeesta johtuva muutos nykyiseen kuormitustilanteeseen ei kuitenkaan aiheuta kuormituksen lisääntymistä ja vesistön rehevöitymistä Saaristomerellä. Huomioon on otettava myös se, että kalankasvatuksesta peräisin oleva fosforipäästö on nykyisin käytettävän rehun koostumuksesta johtuen liukoisuudeltaan heikko, jolloin sen vesistöä rehevöittävä vaikutus jäteveden sisältämään fosforipäästöön verrattuna jää pienemmäksi. Kuormitusta voidaan myös paremmin hallita tehokkaalla ruokinnan ohjausjärjestelmällä. Hanke sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti; suunniteltujen sijoituspaikkojen läheisimmissä saarissa pysyvä ja loma-asutus on kohtuullisen etäällä. Hanke on luonnon sietokyvyn kannalta hyväksyttävä, kun kuormitus nykytilanteeseen nähden ei kasva. Lähimpien luonnonsuojelualueiden, Natura 2000 verkostoon kuuluvien Iniön saarten ja Houtskarin lehtojen osalta hankkeen vaikutus suojelluille luontoarvoille jää todennäköisesti vähäiseksi. Hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne huomioon ottaen hanke ei todennäköisesti aiheuta sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista kysymyksessä olevaan hankkeeseen. YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamatta jättäminen ei kuitenkaan poista velvollisuutta arvioida hankkeen vaikutuksia riittävällä tavalla ympäristölupamenettelyssä ja mahdollisesti muissa hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisissa hyväksymismenettelyissä. Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 3, 4, 5, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Ympäristökeskuksen johtaja Risto Timonen Ylitarkastaja Seija Savo
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Saaristomeren Kala Oy, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä Kalahanke Oy, Untontie 5b7, 21310 Vahto Ympäristöministeriö Houtskarin kunta Iniön kunta Korppoon kunta Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus Houtskarin, Iniön ja Korppoon kuntien ilmoitustaululla ja päätös nähtävänä edellä mainituissa kunnissa 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristökeskuksen kotisivuilla www.ymparisto.fi/los Liite Valitusosoitus
Liite ympäristökeskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Turun hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava * valittajan nimi ja kotikunta * postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimit- taa * päätös, johon haetaan muutosta * miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla muutosta vaaditaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä * ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta * asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä perille valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/93 muutoksineen) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Turun hallinto-oikeuden osoite: Postiosoite: PL 32, 20101 Turku
Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2 4 Puhelin : 010 36 42410, Faksi 010 36 42414 Aukioloaika: 8 16.15 Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi tiedoksianto) (yva-harkintapäätös/todisteellinen