Opetus- ja kulttuuriministeriön Kirjastopäivät 2016 23.-24.11.2016, Säätytalo, Helsinki Meneillään opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepuolella Anne Luoto-Halvari
Esityksen aiheet Hallitusohjelmasta Korkeakoulujen sopimuskausi 2017-2020 Muuta ajankohtaista 2
Visio: Hallitusohjelma, kärkihankkeet Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle, kestävälle kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen. Vision saavuttamiseksi viisi tavoitetta: työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen osaamisen ja koulutuksen uudistaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen toimintatapojen uudistaminen digitalisaation hyödyntämisen, kokeilujen ja normien purkamisen kautta 3
Strateginen painopiste: Osaaminen ja koulutus
Osaaminen ja koulutus kokonaisuus: Korkeakoulujen toiminnassa huomioon otettavia toimenpiteitä Selkeytetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä sekä kootaan osaamista kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Edistetään tutkimustulosten kaupallistamista Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä uudistamalla valintakoemenettelyjä ja lisäämällä toisen asteen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä ja työelämäyhteyksiä sekä kehittämällä opinto-ohjausta. Mahdollistetaan korkeakouluopiskelijoille opiskeleminen ympärivuotisesti ja tunnustetaan paremmin työelämässä ja opinnoissa aiemmin hankittu osaaminen. Kehitetään korkeakoulujen digitaalisia oppimisympäristöjä, verkko-opetustarjontaa ja digitaalista koulutusyhteistyötä. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla. Käynnistetään opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelma. Vauhditetaan koulutusvientiä purkamalla lainsäädännölliset esteet ja ottamalla käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille 5
Hallitusohjelma HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet 2017-2020 Suomi 2025 yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa OKM-kk sopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Rahoitus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Raportointi Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista
Korkeakoulujen rahoitusmallit uudistuvat vuoden 2017 alusta alkaen Valtioneuvosto päättänyt sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien tarkistamisesta 2017 alkaen Strategisen rahoituksen osuutta lisätty molemmissa rahoitusmalleissa Tarkennettu strategisen rahoituksen määräytymisperusteita Vahvistettu työllistyneiden osuutta rahoitusmalleissa Lisätty rahoitusmalleihin erikoistumiskoulutukset sekä yhteistyöopinnot Kehitetty useiden rahoitustekijöiden laskentaa, mm. 55 opintopistettä ottaa jatkossa paremmin huomioon keväällä aloittavat sekä vuoden aikana valmistuvat Opiskelijavaihtojen määrän mittaamisesta vaihdossa suoritettujen opintojen mittaamiseen yliopistosektorilla siirrytään vahvemmin julkaisujen laatua painottavaan laskentaan 7
YO-rahoitusmalli 2017 8
AMK-rahoitusmalli 2017 9
Yliopistojen sopimusneuvottelut käytiin toukokuussa ja ammattikorkeakoulujen neuvottelut loka-marraskuussa 2016 keskeistä korkeakoulujen strateginen kehittäminen ja kärkihankkeet profiloituminen ja strateginen johtaminen etenevät Sovittiin tavoitteista, kehittämiskohteista ja korkeakoulujen strategioiden ja valtioneuvoston kärkihankkeiden linjausten mukaisista konkreettisista toimista. Korkeakoulut parantavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja yhteistyötä Vuoteen 2018 mennessä otetaan käyttöön opiskelijavalinta, joka ei edellytä opiskelijalta pitkää valmentautumista Ympärivuotisen opiskelun edistäminen sekä opetuksen, tutkimuksen ja tukipalvelujen digitalisoimista. Korkeakoulut vahvistavat yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan lisäämällä osaamisensa ja tutkimustulostensa entistä laajempaa hyödyntämistä avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä hyvän tieteellisen käytännön toteuttaminen 10
Muuta ajankohtaista Education at Glance: OECD:n julkaisu jäsenmaiden koulutusjärjestelmien tilasta (indikaattorijulkaisu) Jäsenmaiden koulutustaso, koulutukseen osallistuminen, kustannukset, opiskelijaliikkuuvuus, opetuksen järjestelyt (34 maata). Suomi: nuorten osallistuminen koulutukseen hyvällä tasolla, aikuisten osallistuminen toisen asteen koulutukseen kansainvälisesti korkealla tasolla. Varhaiskasvatukseen osallistuminen alhaisella tasolla. Koulutuskustannukset keskitasoa Vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus kasvoi 2005-2015 Korkeakoulutuksen rahoitus korkealla. Korkea-asteen opinnot aloittavien osuus ikäluokasta verraten alhainen. 11
muuta ajankohtaista Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen valintamenettelyissä (marraskuu 2016) Osa hallitusohjelman korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanketta. Tarpeettomien välivuosien vähentäminen, pitkäkestoisista pääsykoe valmistautumisesta luopuminen, korkeakouluopetuksen aikaistaminen, työurien pidentäminen Kaksi päätapaa: toisen asteen todistuksen perusteella / muut osaamisen näyttömahdollisuudet Opettajankoulutuksen kehittämisfoorumin laatiman opettajankoulutuksen kehittämisohjelman linjaukset (lokakuu 2016) Koskee opettajia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Opettajan osaamisen kehittäminen uudistamalla rakenteita, tavoitteita, toimintatapoja. Oppijalähtöisyys, tutkimusperustaisuus, yhteisöllisyys. 12
muuta ajankohtaista Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi (OKM 2016:30) OKM käynnisti 2015 yliopisto- sekä ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusten arvioinnin, toteuttajana Owal Group Oy. 2015 ja 2016 yliopistolain vaikutusarviointi. Uudistuksessa yliopistot irrotettiin valtio-organisaatiosta. Itsenäinen oikeushenkilöasema: joko julkisoikeudellinen yliopisto tai säätiöyliopisto -> merkittävä rakenne- ja kulttuurimuutos yliopistojen johtamisessa (taloudellinen vastuu) Johtajakeskeisempi johtamisjärjestelmä > päätöksenteko tehostunut, mutta yliopistoyhteisö kokee etääntyneensä päätöksenteosta. Johdon ja henkilöstön näkemyserojen kärjistymistä. Taloudellisen tilanteen vaikutukset heijastuvat henkilöstön näkemyksiin yliopistolaista. Henkilöstö: uudistus vaikuttanut kielteisesti työhyvinvointiin ->epävarmuus, kuormittavuus. koetaan että yliopistojen taloudellinen liikkumatila kasvanut, hallinnollinen autonomia vahvistunut. vuorovaikutus ministeriöön pääosin toimiva. Yliopistojen profiloitumisen edellytykset parantuneet, rakenteelliset uudistukset edenneet hitaasti. 13
ajankohtaista Kansallinen digitaalinen kirjasto hanke edennyt Avoin tiede ja tutkimus hanke Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumi 11/2016, hankkeen vaikuttavuuden arviointiraportti Tieteen tila -raportti (Suomen Akatemia) joulukuussa 2016 Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 12/2016, Turku 14
Kiitos! 15