1 Kokousaika Maanantai 20.2.2012 kello 19.07 19:15 Kokouspaikka Kunnanvirasto, kunnanvaltuuston istuntosali Käsiteltävät asiat nro Liite 7 on Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 8 Pöytäkirjantarkastajien valinta 9 10 n päätösten täytäntöönpano Teknisentyönluokan peruskorjaus Valitusosoitus Pöytäkirjan nähtävänäpito: Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä Suomenniemen kunnanvirastossa 21.2.2012 kello 9-15. Juha Nirkko n puheenjohtaja
2 Kokousaika Maanantai 20.2.2012 kello 19.07 19:15 Kokouspaikka Kunnanvirasto, kunnanvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet valtuutetut Hakuli Ossi Heikkilä Markku Heikkinen Isto Härkänen Keijo Juopperi Topias Kauppi Marja Kosunen Aili Kiesilä Olli Kiljunen Kyösti Korhonen Kirsi Mäkirinne Veijo Nirkko Juha Ruotsalainen Raimo Ruottinen Outi Salopelto Mika Kurvinen Minna, vj. Viitikka Ville Muut saapuvilla olleet Muukkonen Matti kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Hyrkkänen Suvi taloussihteeri Poissa Särkkä Antti Mankkinen Kari kunnanrak.mestari-rak.tarkastaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus 7 Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja läsnä olevien valtuutettujen lukumäärään nähden päätösvaltaiseksi. Asiat 7-10 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan allekirjoitus Pöytäkirjan tarkastus 8 Valtuusto valitsee keskuudestaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Juha Nirkko puheenjohtaja Matti Muukkonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Suomenniemi 20.2.2012 Kyösti Kiljunen Topias Juopperi Pöytäkirja ollut nähtävänä Kunnanvirastossa 21.2.2012 kello 9-15. Päivi-Kristiina Erola, ilmoitustaulunhoitaja
3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 7 20.2.2012 Kuntalain 54 :n mukaan valtuuston kutsuu koolle puheenjohtaja. Valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. n kokouskutsu on julkipantu kunnan ilmoitustaululle sekä lähetetty postitse valtuutetuille 13.2.2012, minkä lisäksi kokouksesta on ilmoitettu 17.2.2012 ilmestyneessä Länsi- Saimaan Sanomat -nimisessä lehdessä. Valtuuston työjärjestyksen 14 :n mukaan läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Kuntalain 58 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Valtuuston työjärjestyksen 15 :n mukaan läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Ehdotus Kj Puheenjohtaja toteaa kunnanvaltuuston kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös Todettiin läsnä olleen 16 varsinaista ja 1 varajäsen.
4 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kvalt 8 20.2.2012 Ehdotus Kj Valtuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Valtuusto valitsee keskuudestaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kyösti Kiljunen ja Topias Juopperi.
5 KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kvalt 9 20.2.2012 Khall 32 6.2.2012 Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Saman lain 56 :n mukaan kunnanhallituksen katsoessa, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on tällöin viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. on 30.1.2012 pidetyn kokouksensa asiakohdassa 4 päättänyt hyväksyä uuden hallintosäännön. Ennen kunnanvaltuuston kokousta esiin oli noussut epäilys siitä voiko kunnanhallituksen jaosto toimia maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 21 :n tarkoittamana rakennustarkastusviranomaisena. Kunnanjohtaja pyysi asiasta näkemystä sekä Suomen Kuntaliitosta että Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeus-oppiaineesta. Kokoukseen mennessä käytettävissä oli vain Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määtän näkemys siitä, että periaatteessa tulkinta voidaan tehdä kummin tahansa, sillä argumentteja on esitettävissä sekä puolesta että vastaan. Aikarajoituksen vuoksi varsinaista lausuntoa ei voitu antaa. Kuntaliiton näkemystä ei kokouksessa ollut käytettävissä. Kokousta seuraavana päivänä kunnanjohtajalla on ollut käytössään kuntaliiton Heikki Harjulan näkemys, jonka lisäksi kunnanjohtaja on keskustellut asiasta Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden yliopisto-opettaja Kimmo Malinin kanssa. n hyväksymän hallintosäännön kannalta oikeudellisesti olennaista on selvittää, mitä MRL 21 :ssä tarkoitetulla lautakunnalla tai muulla monijäsenisellä toimielimellä tarkoitetaan, kun erikseen on todettu, ettei kunnanhallitus voi tällaisena toimielimenä toimia. Näin ollen oikeudellisesti relevantti kysymys on miten sanamuodossa mainittua kunnanhallitus käsitettä tulee tulkita. Sanamuodonmukaisen suppean (sensu stricto) tulkinnan mukaan kunnanhallituksella tarkoitetaan vain varsinaista kuntalain (365/1995)s 17 ja 23 :ien tarkoittamaa kunnanhallitusta vai tuleeko sanamuotoa tulkita laajentavasti (sensu largo) kattamaan myös kunnanhallituksen jaostot. MRL 21 :n mukaan: Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin,
6 jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus. MRL 21 :n esitöiden (HE 101/1998, yksityiskohtaiset perustelut 21 ) mukaan: Kunnan rakennusvalvontaviranomaisista ehdotetaan säädettäväksi voimassa olevaa lakia vastaavasti. Nykyiset säännökset ovat vuodelta 1994 viimeksi tarkistettuina. - - Laissa ei ole tarkoitus säätää kunnan rakennusvalvontaviranomaisen organisatorisesta asemasta tai suhteesta kunnan muuhun hallintoon. Rakennusvalvonnan tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta on tarpeen järjestää nämä kysymykset kunnassa niin, että turvataan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävän edellyttämä puolueeton ja riippumaton asema. - - Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävistä - - säädettäisiin asetuksella. - - Rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä tai niihin rinnasteisia olisivat tämän lain nojalla kaavoituksen toteutumisen valvonta, rakennus-, toimenpide-, maisematyö- ja purkamislupien sekä mahdollisesti poikkeuslupien käsittely sekä näihin liittyvä työnsuorituksen valvominen, rasitejärjestelyt ja eräät muut asemakaavan toteuttamiseen liittyvät järjestelyt, rakennuksen kunnossapidon ja rakennetun ympäristön hoidon valvominen sekä hallintopakkoasiat siten kuin jäljempänä ehdotetaan säädettäväksi. Eduskuntakäsittelyssä kysymys kunnanhallituksen jaoston mahdollisuudesta toimia rakennusvalvontaviranomaisena ei noussut esiin ympäristövaliokunnassa, perustuslakivaliokunnassa, eikä hallintovaliokunnassa, jotka lakiehdotusta käsittelivät. Lainsäädännön tulkinnassa sanamuodonmukainen tulkinta on lähtökohta, joka ei kuitenkaan sido lopputulosta, mikäli vakuuttavia argumentteja toisintulkinnan osalta voidaan esittää. Näin ollen MRL 21 :n tulkitseminen sanamuodonmukaisesti koskemaan vain kunnanhallitusta voidaan ottaa tarkastelun lähtökohdaksi. Säännöksestä voidaan havaita se, että periaatteessa MRL:n lähtökohta on rakennusvalvontaviranomainen kysymyksen järjestäminen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kuitenkin siten, ettei kunnanhallitus voi toimia rakennusvalvontaviranomaisena. Tälle menettelylle löytyy perustelut hallituksen esityksestä. Kuten edellä on mainittu, rakennusvalvonnan tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta on tarpeen järjestää kysymykset niin, että turvataan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien edellyttämä puolueeton ja riippumaton asema. Kunnanhallituksen poisrajaavan säännöksen tarkoituksena on siten nimenomaan puolueettomuuden ja riippumattomuuden turvaaminen. Kun edelleen huomataan, että MRL esitöissä erityisesti painotetaan, ettei sillä ole tarkoitus ollut säätää kunnan rakennusvalvontaviranomaisen asemasta tai suhteesta kunnan muuhun hallintoon, voidaan todeta, että MRL:n lähtökohtana on tuoda esiin a) puolueettomuus- ja riippumattomuusnäkökulma sekä b) se, että lainsäätäjän näkemyksen mukaan kunnanhallitus ei koskaan voi täyttää tätä puolueetto-
7 muus- ja riippumattomuusvaatimusta. Tälle perustelu on löydettävissä myös oikeuskirjallisuudesta. Aki Ekroosin ja Vesa Majamaan (Maankäyttö- ja rakennuslaki, Edita, 1999 s. 115) mukaan MRL 21 :n tarkoituksena on ollut korostaa maankäytön suunnittelua johtavan ja suunnitelmia valvovan toimielimen erillisyyttä. Edelleen he toteavat, ettei kunnanhallitus valvovana viranomaisena - - tule kysymykseen senkään vuoksi, että se olisi monissa lupa- ja valvonta-asioissa asianosaisena esteellinen. Näin ollen näyttäisi perustellulta, että MRL 21 :n tulkinnassa tulisi huomioida a) kunnanhallituksen poissuljettu asema ja b) puolueettomuuden ja riippumattomuuden arviointi. Toisaalta kuitenkin on syytä edelleen tarkastella toisesta näkökulmasta. Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2001 antamassa ratkaisussa (23.10.2011 t. 01/0119/4) kysymys oli siitä, oliko kunnanhallituksen alaisella suunnittelu- ja talousjaostolla oikeus myöntää MRL 130 :n mukainen toimenpidelupa, kun samanaikaisesti kaupungin hallintosäännön mukaan MRL 21 :n tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena toimi kaupungin rakennuslautakunta. Tässä yhteydessä, kaupunginhallituksen kannan mukaisesti, hallinto-oikeus päätyi toteamaan jaoston ylittäneen toimivaltansa perustuen hallintosäännön eksplisiittiseen mainintaan rakennuslautakunnasta rakennusvalvontaviranomaisena, jolle MRL 130 :n mukaisesti kuulu toimenpideluvista päättäminen. Tässä yhteydessä hallinto-oikeus kuitenkin ilman tarkempia perusteluja päätyi toteamaan, ettei rakennusvalvontaviranomaisena voi toimia kunnanhallitus, eikä siten myöskään sen jaosto. Kanta on sama kuin mitä kuntaliitosta ensimmäiseksi annettiin. Tätä perustellaan kuntalain 17.4 :n toteamuksella: kunnanhallituksen - - jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään. Tästä on johdettu ajatus, jonka mukaan se mitä MRL 21 :stä on säädetty, on voimassa myös kunnanhallituksen jaoston osalta. Näin ollen kantana on, ettei kunnanhallituksen jaosto voisi toimia MRL 21 :n mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena. Kuntalain esitöiden (HE 192/1994, yksityiskohtaiset perustelut 17 ) mukaan kunnanhallituksella voisi olla jaostoja, joiden asettamisesta ei säädettäisi laissa. Edelleen esitöissä todetaan, että hallinnon järjestämisen raja olisi tässäkin joustava, joka tarkimman tulkinnan mukaan voitaisiin katsoa viittaavan vain toimielimen asettamista koskevaan sääntelyyn, joskin se pyrkii ilmentämään myös yleisempää kunnallisesta itsehallinnosta (Suomen perustuslaki, 731/1999, 121.1 ) kumpuavaa ajatusta, jonka mukaan kunnalla on itse melko suuri vapauspiiri päättää hallintonsa järjestämisestä. Kun edelleen huomioidaan esitöiden yleisperusteluissa (passim.) esitetyt näkemykset kuntalain uudistamisen tavoitteesta joustavoittaa kunnan hallintoa ja
8 muuta toimintaa, ei perusteita MRL 21 :n sanamuotoa laajemmalle tulkinnalle ole. Toisaalta myöskään perusteita ylipäätänsä tulkita MRL 21 :ää kuntalain 17.4 :llä ei välttämättä ole. Tämän lisäksi on myös edelleen syytä huomata, että kuntalain 17.4 :ssä puhutaan soveltuvin osin soveltuvuudesta. Kyseisellä säännöksellä onkin siten tarkoitus lähtökohtaisesti ilmaista se, ettei lainsäätäjä ole kuntalakia säätäessään erikseen ryhtynyt sääntelemään menettelytavoista jaostoissa sen rinnalla, kun on säädetty kunnanhallituksesta tai lautakunnista. Kyseessä on siten lähinnä kunnallisoikeuden sisäiseen systematiikkaan viittaava soveltamisalasäännös. Soveltamisalasäännöksestä sen sijaan ei voida johtaa toimivaltaa tai kaventaa sitä. Näin ollen kuntalain 17.4 :ää ei voida pitää relevanttina arvioitaessa MRL 21 :ää. Tarkasteltaessa MRL 21 :ää on kuitenkin syytä huomioida tarve arvioida kunnanhallituksen jaoston puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Suomenniemen kunnan hallintosäännössä kunnanhallituksen jaosto on selvästi eriytetty kunnanhallituksesta. Hallintosäännössä ei ole mainintaa siitä, että jaoston jäseniksi voitaisiin valita vain kunnanhallituksen jäseniä tai, että muutoinkaan kunnanhallituksen jaosto toimisi kunnanhallituksen alaisuudessa muuta kuin nimellisesti, joka taas johtuu kuntalain toimielinsystematiikasta. Päinvastoin hallintomalli on rakennettu siten, että kunnanhallituksen jaosto olisi nimenomaan kunnanhallituksesta erillinen ja riippumaton toimielin. Tätä on korostettu myös esittelijän erillisyydellä suhteessa kunnanhallitukseen. Kun edelleen huomioidaan se, että MRL:n mukainen muutoksenhakujärjestelmä on monelta osin erillinen kunnallisvalitusjärjestelmästä ja se, ettei kunnanhallitus voi käyttää otto-oikeutta kyseisissä asioissa, ei voida tulkita, että MRL 21 :ää tulisi tulkita sanamuotoaan laajemmin koskemaan myös kunnanhallituksen jaostoa tilanteessa, jossa jaosto on selkeästi kunnanhallituksesta irrallinen ja luotu ainoastaan siitä syystä, ettei kunnan pienuudesta ja muista operatiivisista ratkaisuista johtuen resursseja lautakuntarakenteen säilyttämiseen ole, eikä toisaalta kuntalaki anna mahdollisuutta myöskään muunlaisiin kevyisiin toimielinratkaisuihin ympäristölainsäädännön vaatimukset huomioiden. Lisäksi on syytä huomioida, että tiedossa on myös muita kuntia, joissa järjestely on käytössä. Näillä perustein kunnanhallitus voi katsoa, ettei valtuuston hyväksymä hallintosääntö sisällä MRL 21 :n kannalta ongelmallista hallintorakennetta, kun asiaa arvioidaan kuntalain 17.4 :n näkökulmasta.
9 Sen sijaan ongelmallista on, että kuntalain 18.3 :n mukaan jaoston puheenjohtajan on oltava toimielimen jäsen tai varajäsen. Hallintosäännön siirtymäsäännöksen mukaan tekninen lautakunta muuttuu hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä viranomaisjaostoksi. Nykyinen teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olli Kiesilä on kunnanhallituksen varajäsen, joten tältä osin ongelmaa ei ole. Sen sijaan Kiesilän toimiminen sekä jaoston puheenjohtajana että kunnanhallituksen varajäsenenä ei todellisuudessa välttämättä tee rakennusvalvontaviranomaisesta riippumatonta ja puolueetonta, kuten edellä on todettu MRL 21 :ssä edellytettävän. Puheenjohtajan jäsenyys tai tässä tapauksessa astetta kevyempi sidos kunnanhallitukseen eli varajäsenyys ei pelkästään johtaisi riippumattomuuden ja puolueettomuuden heikkenemiseen. Kuitenkin, kun huomioidaan aiemman teknisen lautakunnan muu kokoonpano, tulee riippumattomuus ja puolueettomuus kyseenalaiseksi. Näin ollen joko kokoonpanoa tai toimielimen muotoa tulisi muuttaa. Koska jaostorakenne edellyttäisi riippumattomuutta ja puolueettomuutta, mutta muu toimielin ei, voi selkeämpää olla muuttaa viranomaisjaosto viranomaistoiminnan johtokunnaksi. Oikeudellisesti hallintosääntö on tullut voimaan 1.2.2012 alkaen myös jaostorakenteen osalta. Koska jaostorakenteeseen kuitenkin liittyy edellä mainittu lähinnä kokoonpanosta kumpuava ongelma, joka on ratkaistavissa helpoiten muuttamalla jaosto johtokunnaksi, tulisi muutos tehdä kunnanvaltuustossa viipymättä. Kuten edellä esitetystä käy ilmi, ovat hallintosäännön muutokset lähinnä stilistisiä. Hallintosäännön 2.1:n osalta muutetaan: kunnanhallituksen alaisuudessa kuntalain 17.1 :n tarkoittama viranomaisjaosto, joka toimii yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) 6 a :n (1079/2000)tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 21.1 :n tarkoittamana kunnan rakennusvalvontaviranomaisena. muotoon kuntalain 17.1 :n tarkoittama viranomaistoiminnan johtokunta, joka toimii yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) 6 a :n (1079/2000) tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 21.1 :n tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena. Hallintosäännön 3 :n osalta muutetaan: viranomaisjaostossa (7) seitsemän jäsentä muotoon viranomaistoiminnan johtokunnassa seitsemän (7) jäsentä.
10 Hallintosäännön 4.1:n osalta muutetaan viittaukset viranomaisjaostoon muotoon viranomaistoiminnan johtokunta, viranomaistoiminnan johtokunnalle. Hallintosäännön 4.2:n osalta muutetaan viittaukset viranomaisjaostoon muotoon viranomaistoiminnan johtokunta, viranomaistoiminnan johtokunnalle. Hallintosäännön 11 :n viittaukset viranomaisjaostoon muutetaan muotoon viranomaistoiminnan johtokunnassa. Hallintosäännön 16.2:n osalta viranomaisjaoston muutetaan muotoon viranomaistoiminnan johtokunnan. Hallintosäännön siirtymämääräysten osalta viittaukset viranomaisjaostoon muutetaan muotoon viranomaistoiminnan johtokunnalla, viranomaistoiminnan johtokunnan. Lisätietoja: Matti Muukkonen, matti.muukkonen@suomenniemi.fi, 050-3522394. Ehdotus Kj Päätös Esitän, että kunnanhallitus päättäisi: 1. todeta, että kunnanvaltuuston kokouksessaan 30.1.2012 tekemät päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia ja ovat siten täytäntöönpanokelpoisia kuitenkin siten, että hallintosääntöön sisällytetty viranomaisjaosto johtaa nykyisen kokoonpanonsa johdosta siihen, ettei jaosto täytä riittävää riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimusta suhteessa kunnanhallitukseen; sekä 2. esittää kunnanvaltuustolle, että se viipymättä hyväksyisi esittelytekstissä mainitut muutokset hallintosääntöön. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. kokoontuu 20.2.2012 klo 19 alkaen. Kvalt 9 20.2.2012 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
11 TEKNISENTYÖNLUOKAN PERUSKORJAUS Khall 52 20.2.2012 Ehdotus Kj. Rakennusmestari ja koulun johtaja ovat selvittäneet koulun teknisentyönluokan peruskorjaustarpeita. Tässä yhteydessä on tavattu suunnittelijaa, joka on arvioinut suunnittelutarpeeksi noin 80 tunnin työn ja tarjonnut palveluitaan hintaan 80 euroa per tunti (alv 0 %). Näin ollen suunnittelun kustannukset nousisivat noin 6400 euroon. Hankkeeseen ei ole varattu määrärahaa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta noin 100 000 euroa, joiden kattamisesta on sovittu kuntajakoneuvotteluissa. Lisätietoja: Kari Mankkinen, kari.mankkinen@suomenniemi.fi, 0400-259 778. Esitän, että kunnanhallitus päättäisi: 1. käynnistää peruskorjaussuunnittelun; 2. valtuuttaa rakennusmestarin solmimaan suunnittelusopimus siten kuin kunnan yleisissä hankintaohjeissa on määrätty; sekä 3. esittämään kunnanvaltuustolle 10 000 euron lisämäärärahan varaamista teknisentyönluokan peruskorjauksen suunnittelua varten talousarvion investointiosaan. Päätös Päätösehdotukset hyväksyttiin yksimielisesti. KValt 10 20.2.2012 Päätös Markku Heikkilä esitti Kirsi Korhosen kannattamana, että valtuusto ottaa asian kiireellisenä käsittelyyn. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS 2/2011 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 7-8 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 9-10 HvaIL 3 :n 1 mom/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, postiosoite Suomenniemen kunnanhallitus Kirkonkyläntie 14 52830 Suomenniemi Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.
OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS 2/2011 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja Alla mainittuihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valitukvalitusaika sella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Kouvolan hallinto-oikeus Kauppalankatu 43 C PL 401 45101 KOUVOLA kouvola.hao@oikeus.fi fax. 010 36 42 350 Kunnallisvalitus, pykälät: 1-10 Valitusaika: 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät: Valitusaika: Valituskirja Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.
OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS 2/2011 Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.