Selvitys Koulut monitoimitiloiksi 2009
Selvityshankkeen tilaaja: Kumpusen kyläyhdistys ry www.msl.fi/kumpunen puheenjohtaja Hanna Savolainen Koivikkotie 3 71800 Siilinjärvi puh. 050 343 1052 savolainen.hanna@netti.fi Selvityksen tekijä: Marjaana Pitkänen Agronomitoimisto Prokantri Taulumäentie 10 71800 Siilinjärvi puh. 0400 579 168 marjaana.pitkanen@prokantri.fi www.prokantri.fi 2
Sisällysluettelo 1 KOULUT MONITOIMITILOIKSI HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 4 1.1 TAUSTAA...4 1.1.1 SIILINJÄRVEN MAASEUTUOHJELMA... 5 1.2 TAVOITTEET... 5 2 HANKEKOKONAISUUS... 6 2.1 ORGANISAATIO... 6 2.2 AIKATAULU... 6 3 KOULUT MONITOIMITILOIKSI HANKKEEN SELVITYS... 6 3.1 KANSALAISOPISTON TOIMINTA... 7 3.2 URHEILUKENTÄT... 8 3.3 KUNTOKARTOITUKSET... 9 3.3.1 KUMPUSEN KOULU... 9 3.3.2 KOLMISOPEN KOULU... 10 3.4 KYLÄLÄISTEN TARPEET...11 3.4.1 KOKOONTUMISTILAT... 11 3.4.1.1 KUMPUSEN KOULUKIINTEISTÖLLE ILMENNEITÄ KÄYTTÖTARPEITA... 12 3.4.1.2 KOLMISOPEN KOULUKIINTEISTÖLLE ILMENNEITÄ KÄYTTÖTARPEITA..13 3.5 YRITYKSET... 14 3.5.1 KOLMISOPEN KOULU... 15 3.5.1.1 LIIKUNTATALO... 15 3.5.1.2 RAASION AMPUMARATA... 18 3.5.2 KUMPUSEN KOULU... 19 3.5.2.1 PALVELUTALO... 19 3.5.2.1.1 VAIHTOEHTO 1... 19 3.5.2.1.2 PALVELUSETELI JA OSTOPALVELU... 20 3.5.2.2 VAIHTOEHTO 2... 20 3.5.3 MUUT TILAT... 22 3.5.4 TARJONNAN YHTEENSOVITTAMINEN KYLÄLÄISTEN KANSSA... 23 3 TAPAHTUNUTTA... 23 5 MAHDOLLISUUDET... 24 6 YHTEENVETO... 25 7 LUETTELO KUVISTA... 27 8 LUETTELO TAULUKOISTA...27 3
1 Koulut monitoimitiloiksi hankkeen tausta ja tavoitteet 1.1 Taustaa Koulut monitoimitiloiksi hankkeen lähtökohtana oli selvittää Kolmisopen ja Kumpusen lakkautettujen kyläkoulujen käyttömahdollisuuksia. Kolmisopen ja Kumpusen koulujen koulutoiminta lakkautettiin1.8.2007 Siilinjärven kunnanvaltuuston 21.8.2006 tekemän päätöksen perusteella. Koulujen lakkauttamispäätös oli osa Siilinjärven kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa. Koulukiinteistöt ovat olleet siitä lähtien vailla pysyvää ja suunnitelmallista käyttöä. Kyläkoulujen lakkauttamisen myötä kyläläisillä ei ole ollut käytettävissä entiseen malliin kokoontumis- ja harrastuspaikkoja. Kyläläiset ovat saaneet käyttää tiloja edelleen maksutta esim. kokoontumispaikkoina. He ovat itse vastanneet mm. tilojen siivoamisesta. Koska kiinteistöjen tulevaisuus on ollut epävarmaa, esim. kansalaisopisto on lopettanut toiminnan kyseisillä kylillä samaan aikaan koulujen lopettamisen kanssa. Toimiessaan koulut olivat molemmissa kylissä kylän sydämiä. Ne tarjosivat kokoontumispaikkoja ja tiloja erilaisille harrastuspiireille. Kyläkoulu oli samalla myös kylätalo. Koulujen ulkokentät ovat olleet kyläläisten käytettävissä ja aktiivisessa käytössä koulujen lakkauttamisen jälkeenkin. Molemmat koulukiinteistöt ovat olleet lakkauttamisesta lähtien tyhjillään. Ne ovat Siilinjärven kunnan omistuksessa. Kunta on huolehtinut tyhjien kiinteistöjen ylläpitokuluista koko ajan. Viimeisen vuoden aikana kunta on vuokrannut Kolmisopen koululla olevia asuntoja yksityisille henkilöille. Julkiset palvelut ovat karsiutuneet vähiin sekä Kolmisopen että Kumpusen kyliltä. Usein korostetaan kuntalaisten tasavertaisuutta. Käytännössä kylien ihmiset joutuvat yleensä vetämään omat vesijohtonsa ja tekemään viemäröintinsä. Taulukko 1 Julkiset palvelut kylittäin (lähde: Siilinjärven maaseutuohjelma, Maaseudun kehittämisen pääperiaatteet vuoteen 2015) Kolmisoppi Kumpunen alakoulu x päiväkoti Kuuslahti- Heinämäki Pöljä x x Hamula x x Jälä-Kasurila- x x Räimä Rissala- Jännevirta Koivusaari Kehvo- Väänälänranta x x x 4
1.1.1 Siilinjärven maaseutuohjelma Siilinjärven kunnanhallitus on 18.5.2009 hyväksynyt Siilinjärven maaseutuohjelman noudatettavaksi ohjeellisena. Ohjelma on toimitettu kunnanvaltuustolle tiedoksi 15.6.2009. Maaseutuohjelmassa on linjattu maaseutualueiden tavoitteita ja kehittämisen periaatteita vuoteen 2015 asti. Maaseutuohjelma on yleisluontoinen periaateohjelma, joka huomioidaan kunnan suunnittelussa ja toiminnassa. Siinä käy selvästi ilmi, että myös Siilinjärven maaseutu on kehitettävä alue. Silloin myös kylätoiminta ja vuorovaikutussuhteet kuuluvat kehitettäviin asioihin. Maaseutuohjelman strategiassa todetaan, että Siilinjärven maaseutu on kaupungin läheiseen maaseudun luokkaan kuuluva alue, joka asuinkohteena on vetovoimainen. Kylien rooliksi mainitaan vetovoimaisuuden hyödyntäminen ja kehittäminen. Erikseen todetaan, että kylätoiminta kuuluu kehitettäviin asioihin. Tavoitteena on, että kaikilla kylillä kehittämistyö on aktiivista ja taloudellisesti mahdollista. Ohjelmassa todetaan, että kylätoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi kylillä on oltava aktiivista kylätoimintaa sekä kylätalo tai muita yhteisiä kokoontumistiloja. Kyläyhdistysten mainitaan olevan avainasemassa kylien kehittämisen ja yhteisöllisyyden kannalta. Maaseudun asukkaita luvataan aktivoida kehittämään omaa elinympäristöään mm. kylä- ja yhdistystoiminnalla ja niihin liittyvällä kunnan vuorovaikutuksella. Maaseutuohjelmassa todetaan, että kylille turvataan kirjasto ja kansalaisopistopalvelut. Lisäksi mainitaan, että yhdessä kunnan, kylätoimikuntien ja kylien yhdistysten kanssa organisoidaan kylille mm. vapaa-ajan aktiviteetteja ja tapahtumia. Maaseudun elinkeinojen edistämisperiaatteissa mainitaan yhtenä keinona kunnan omistamien kiinteistöjen moninaiskäyttö. Kylien ja kunnan välisen vuorovaikutuksen edistämisen pääperiaatteet 1. Kylätoiminnan tehostaminen 2. Kylien ja kunnan vuoropuhelun käynnistäminen 3. Kylien kehittämisen tehostaminen 4. Kylien yhteishengen ja yhteisöllisyyden kehittäminen Kylien yhteishengen ja yhteisöllisyyden kehittäminen pitävät sisällään mm. kylätalojen ja/tai muiden tilojen remontoinnin ja uudisrakentamisen. 1.2 Tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli löytää toimintatapa, jolla tyhjät koulukiinteistöt saadaan tehokkaaseen ja taloudellisesti kestävään käyttöön. Lähtökohtana on ollut löytää ratkaisumalli, jossa turvataan kyläläisten kokoontumis- ja harrastuskäyttöön tarvitsemia tiloja ja luodaan edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle. Lisäksi on varmistettava, että kyläläiset voivat jatkossakin käyttää piha-alueilla olevia urheilualueita. 5
Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimiva monitoimitilaratkaisu. Lisäksi vaaditaan ennakkoluulottomuutta nähdä rakennukset uudessa käyttötarkoituksessa. Rohkeus ja innovatiivisuus tullaan mittamaan jaettaessa käyttökustannuksia eri käyttäjien kesken. 2 Hankekokonaisuus Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 110 (julkisen rahoituksen osuus 90 %). 2.1 Organisaatio Selvityshankkeen hakijana oli Kumpusen kyläyhdistys ry. Se vastasi myös hankkeen hallinnoinnista ja kirjanpidosta. Hankeseurantaryhmä koostui rahoittajan Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n ja Siilinjärven kunnan edustajista sekä molempien kohdekylien Kolmisopen ja Kumpusen kyläläisistä. Hankeseurantaryhmä: Kalle Savolainen, Siilinjärven kunta Matti Rahunen, Kalakukko ry Hanna Savolainen, Kumpunen Merja Rautiainen, Kumpunen Ari Kinnunen, Kumpunen Päivi Hyvönen, Kolmisoppi Marja Soranta, Kolmisoppi Tapani Ruuskanen, Kolmisoppi varahenkilönä Ritva Luomi, Kumpunen varahenkilönä Aino Hartikainen, Kolmisoppi Selvityksen toteuttamisesta vastasi Marjaana Pitkänen Agronomitoimisto Prokantrista. 2.2 Aikataulu Selvitys toteutettiin 1.4. 31.8.2009. Työhön oli varattu käytettäväksi kahden kuukauden työpanos. 3 Koulut monitoimitiloiksi hankkeen selvitys Laaja kouluverkosto läpi harvaanasutun Suomen on aikoinaan varmistanut suomalaisten yleissivistyksen tason nousun. Kyläkoulut ovat toimineet hyvinvointisuomen synnyn peruskivinä. Elintasosuomi asettaa kansalaisilleen ihan uudenlaisia tavoitteita. Väestön henkinen hyvinvointi ja jaksaminen tulevat olemaan avainasemassa. Vaikka jaksamiseen vaikuttavat useat tekijät, kiistatta yksi merkittävä asia on asuinympäristö ja sen tarjoamat 6
mahdollisuudet. Aktiiviset kylät yhteisine kokoontumistiloineen tarjoavat puitteet harrastusmahdollisuuksille ja lisäävät kaivattua yhteisöllisyyttä. Siilinjärven kunnan suhtautuminen kylien aktivoimiseen on vaihdellut eri vuosikymmenillä. 2000-luvun alussa kunta on omilla toimillaan edesauttanut mm. sekä Kumpusen että Kolmisopen kylätoimikunnan muuttumista kyläyhdistykseksi. Siilinjärven kunnan kuuluminen Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:een on myötävaikuttanut sekä Kolmisopen että Kumpusen kyläsuunnitelman aikaansaamiseen. Kyläsuunnitelmissa on kartoitettu nykytilan lisäksi kylän kehittämistarpeet ja toimenpiteet. Kylillä kokoontumistilojen tarpeeseen vaikuttaa sekä kyläyhteisön aktiivisuus että väestön ikärakenne (taulukko 1). Molempien käsiteltävien kylien ikärakenne on nuori ja kyläyhdistystoiminta aktiivista. Kolmisopella asukkaita on 348 ja Kumpusella 534. Taulukko 2 Väestön ikärakenne 31.12.2008 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-24 v 25-64 v 65 v - Yhteensä Kolmisoppi 36 44 20 35 175 38 348 Kumpunen 64 56 23 51 302 38 534 Molempien kylien asukasmäärät ovat niin suuria ja toiminta niin aktiivista, ettei voida olettaa korvaavien tilojen löytyvän kyläläisiltä itseltään tai että toiminta voisi jatkua kenenkään kodissa. Kyläyhteisöjen säilyminen edellyttää sitä, että kyläläisillä on käytettävissä kokoontumistilat säännölliseen kokoontumiseen. Harrasteryhmien, kokousten ja tapahtumien järjestäminen on mahdotonta ilman sopivia tiloja. Kylien yhteisöllisyyden lisääminen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen edellyttävät mahdollisuutta yhdessä tekemiseen. Toimivat kokoontumistilat ovat tärkeitä kyläyhteisöille ja niillä on merkitystä kylän asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. 3.1 Kansalaisopiston toiminta Taulukko 3 Siilinjärven kansalaisopiston toimipaikat maaseutualueella (lähde: Siilinjärven- Maaningan kansalaisopiston opinto-opas 2009-2010) Kolmisoppi Kumpunen Kuuslahti Pöljä Hamula Kasurila Jännevirta Koivusaari Kehvo kansalaisopiston kerhot ei ei kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei kyllä 7
Tämän selvityksen aikana tehtiin kyläläisille kysely kiinnostuksesta Kansalaisopiston toimintaan, jos ryhmät pidettäisiin lakkautettujen koulujen tiloissa. Molempien kylien osalta oli tarvetta ja kiinnostusta useampaan erilaiseen kurssiin. Kyselyssä kiinnostus pyydettiin ilmaisemaan niin, että jos kurssi järjestettäisiin, niin osallistuisitko. Seuraaviin kursseihin löytyi heti vähintään 8 kiinnostunutta: Kolmisoppi ATK-alkeiskurssi Monipuolista liikuntaa ja tanssia Senioriliikuntaa ja kädentaitoja Kumpunen Päiväkurssi: Senioriliikuntaa ja kädentaitoja Liikunta: Monipuolista liikuntaa aikuisille Pilates Kuntolattarit Aerobic 3.2 Urheilukentät Molempien koulujen yhteydessä on urheilukentät palvelemaan ulkoliikuntaa. Kyläläisten vapaa-ajantarpeet ovat aikanaan edesauttaneet nykymuotoisten kenttien saamista molempien koulujen alueelle. Kummallakaan kylällä ei ole nykyään muuta pallopeleihin soveltuvaa pelikenttää. Talvisin kentillä on ollut jäädytetyt luistinradat kyläläisten käyttöön. Koulujen lakkauttamisen myötä kyläläiset ovat itse pitäneet kentät kunnossa, mikä on selvä osoitus niiden tarpeellisuudesta. Kuva 1 Pesäpalloa Kumpusella 8
Mikäli sekä Kolmisopen että Kumpusen kentät säilyvät jatkossakin kyläläisten käytössä, vastaa tilanne Siilinjärven maaseutuohjelman tavoitetta kyläläisten tasapuolisesta kohtelusta. Taulukko 4 Julkiset palvelut kylittäin (lähde: Siilinjärven maaseutuohjelma, Maaseudun kehittämisen pääperiaatteet vuoteen 2015) Kolmisoppi Kumpunen Kuuslahti- Heinämäki Pöljä Hamula Jälä-Kasurila-Räimä Rissala-Jännevirta Koivusaari Kehvo- Väänälänranta kenttä-luistinrata X X X X X X X X X 3.3 Kuntokartoitukset Molemmista kouluista on tehty kuntoarviot vuonna 2005. Lisäksi ne on päivitetty vuonna 2008. Kuntokartoituksista selviää kiinteistöjen nykykunto ja korjaussuunnitelmat. 3.3.1 Kumpusen koulu Kumpusentie 304 Kuva 2 Kumpusen koulu Kumpusen koulun kuntoarvion kiinteistötarkastuksen on tehnyt ISS Palvelut Oy 15.11.2005. Kuntoarvion päivitystarkastuksen on tehnyt ISS Proko Oy 3.6.2008. Kuntoarvion yhteenvedossa todetaan, että rakennus on rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä ja osaltaan välttävässä kunnossa. Suurimmat rakennustekniikan korjaustarpeet ovat pihan routaeristäminen, salaojaverkoston uusiminen, sadevesijärjestelmän 9
rakentaminen, kellarin seinän vesieristäminen sekä ulkoseinän puuosien maalauskorjaus. Pintojen uusiminen rakennuksen sisällä tulee ajankohtaiseksi uusittaessa ja parannettaessa rakennuksen teknistä tasoa sähkö- ja LVI- tekniikan osalta. Rakennuksen kaikki ikkunat ovat uusittu vuonna 2003 ja ovat hyvässä kunnossa. Rakennuksen ulko-ovet on vaihdettu vuonna 2003 uusiin teräslasiulko-oviin. Ovet ovat hyvässä kunnossa. Peruskorjauksen aikana rakennuksen ulkoseiniin on lisätty eristettä ja rakennusta on laajennettu rakentamalla pukuhuone- ja wc-tilat sisälle. Rakennus on liitetty käyttövesi- ja jätevesiverkostoon. Rakennus on LVI-teknisesti pääosin välttävässä kunnossa ja sähkötekniikan osalta välttävässä / tyydyttävässä kunnossa. Välittömästi korjattavia puutteita ei kartoituksessa todettu. Kumpusen koulu on rakennettu vuonna 1955. Osittainen peruskorjaus on tehty vuonna 1984. 3.3.2 Kolmisopen koulu Varpaisjärventie 501 Kuva 3 Kolmisopen koulu Kolmisopen koulun kuntoarvion kiinteistötarkastuksen on tehnyt ISS Palvelut Oy 15.11.2005. Kuntoarvion päivitystarkastuksen on tehnyt ISS Proko Oy 3.6.2008. Kuntoarvion yhteenvedossa todetaan, että kiinteistö on rakennusteknisiltä osiltaan ja piha-alueiltaan pääosin hyvässä kunnossa. Rakennus on valmistunut vuonna 1954 ja korjattu osittain vuonna 1985. Ikkunat rakennukseen on vaihdettu 90-luvun lopussa ja ovat vielä hyvässä kunnossa. Pihan peruskorjaus on tehty vuonna 2004. Kellaritiloissa olevat pesu- ja saunatilat olivat rakennustekniikaltaan huonoimmassa kunnossa. Suurimmat korjaustarpeet tulevat rakennustekniikan osalta siinä vaiheessa, kun tekniikka uusitaan rakennukseen ja suoritetaan talotekniikan perusparannus. Rakennus on LVI- teknisesti pääosin välttävässä kunnossa ja sähkötekniikan osalta välttävässä / tyydyttävässä kunnossa. Välittömästi korjattavia puutteita ei kartoituksessa todettu. Rakennus on liitetty vesijohtoverkostoon. Kolmisopen koulun imeytyskenttä on valmistunut vuonna 2004. Sadevesiviemärit on uusittu vuonna 2005 ja ne on johdettu imeytyskenttään. 10
3.4 Kyläläisten tarpeet Kummallakaan kyläyhdistyksellä ei ole kiinnostusta eikä taloudellisia mahdollisuuksia ottaa vastuuta kiinteistöjen ylläpidosta ja käyttökuluista. Jo aiemmin kyläyhdistyksissä syntynyt käsitys vahvistui, kun hankkeen seurantaryhmäläisiä, kunnan päättäjiä ja kyläläisiä kävi tutustumassa kahteen kohteeseen Pohjois-Karjalassa, siellä vanhat koulukiinteistöt oli hankittu kyläyhdistysten omistukseen. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kyläyhdistysten toiminta muuttuu, kun ensisijainen huoli on rahan hankkimisessa kiinteistöstä aiheutuvien kulujen peittämiseksi. 3.4.1 Kokoontumistilat Sekä Kolmisopella että Kumpusella ainoat omalla kylällä sijaitsevat kokoontumistilat ovat lakkautettujen kyläkoulujen tiloissa. Tilojen käyttäminen on ollut kyläläisille ilmaista. Kyläläiset tarvitsevat tiloja erilaisiin harrastepiireihin ja yhdistysten ja järjestöjen kokoontumistiloiksi. Koulujen lakkauttamisen myötä kyliltä loppui moni säännöllinen ja ohjattu toiminta. Toiminnan tarjoajat ml. kansalaisopisto eivät ole rohjenneet lähteä jatkamaan toimintaa. Epävarmuus ja tietämättömyys tilojen tulevaisuudesta on estänyt toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Kuva 4 Aktiivisia kyläläisiä Kolmisopella Useat tarpeet ovat yhteisiä molemmille kylille: kokoustilat seurakunnan kerhot ja piirit kansalaisopiston tarjoamat kurssit ja ryhmät kyläyhdistyksen järjestämät kurssit ja kerhot kylän talkoiden keskuspaikka 11
3.4.1.1 Kumpusen koulukiinteistölle ilmenneitä käyttötarpeita Kyläläisten tarpeet koulukiinteistölle: Kokoustilat: mm. Kumpusen kyläyhdistys ry, Kumpusen vesihuolto-osuuskunta, Kumpusen maa- ja kotitalousseura ry, Räimän hirvimiehet ry, JahtiJussit, Räimän kalastuskunta, tiehoitokunnat, eläkeläiset, Räimän kyläyhdistys ry Kuntosalin käyttäminen. Koululla on edelleen kuntosali. Kuntosalilaitteet omistaa kyläyhdistys. Kyläläisten omasta aktiivisuudesta syntynyt mammakerho Vuosittaiset kyläläisten itsensä tai kylällä toimivien seurojen järjestämät juhlat ja tapahtumat: esim. kylätanssit, hirvipeijaiset, joulujuhla ja kirpputorit Tiloja nuorten toiminnalle kuten liikunta- ja tanssiryhmät Kyläläisten tarpeita koulun piha-alueelle: Valaistun luistinradan ja lämmitetyn luistinkopin käyttäminen. Luistinradan jäädytysvesi tulee Kumpusen vesihuolto-osuuskunnalta. Urheilukentän käyttömahdollisuus pesäpallon ja jalkapallon pelaamiseen Koulun tontilla olevan leikkikentän käytön varmistaminen. Kumpusen kylällä asuu paljon lapsiperheitä, jotka käyttävät ahkerasti leikkikenttää. Siilinjärven kunnan latuverkosto kulkee koulun vierestä. Ladun kunnossapidosta huolehtiminen. Kuva 5 Kumpusen latuverkko punaisella (lähde: www.infokartta.fi) 12
3.4.1.2 Kolmisopen koulukiinteistölle ilmenneitä käyttötarpeita Kyläläisten tarpeet koulukiinteistölle: Kokoustilat: mm. Kolmisopen kyläyhdistys ry, Sopen Erä ry, Kolmisopen maa- ja kotitalousseura ry, Kasurilan Pohjoinen Osakaskunta, tiehoitokunnat, Terveys ry Siilinjärven paikallisyhdistys, eläkeläispiiri Vuosittaiset kyläläisten itsensä tai kylällä toimivien seurojen järjestämät juhlat ja tapahtumat: esim. hirvipeijaiset ja joulujuhla Kyläläisten tarpeita koulun piha-alueelle: luistinradan ja lämmitettävissä olevan luistinkopin käyttäminen urheilukentän käyttömahdollisuus pesäpallon ja jalkapallon pelaamiseen ladun kunnossapidosta huolehtiminen Kuva 6 Kolmisopen latuverkko punaisella (lähde: www.infokartta.fi) 13
3.5 Yritykset Selvityksen aikana kartoitettiin erilaisten yritysten kiinnostusta tyhjiä koulukiinteistöjä kohtaan. Hankkeen tavoitteisiin oli kirjattu, että tarkoitus on tehdä esisopimuksia yritysten kanssa, mutta se ei ollut mahdollista. Ensinnäkään sopimuksilla ei olisi ollut minkäänlaista juridista pitävyyttä, koska kiinteistöt ovat Siilinjärven kunnan omistuksessa eikä hankkeen selvitystyön tekijällä ollut heiltä siihen valtuutusta. Toisena esteenä on ainakin toistaiseksi voimassa oleva Siilinjärven kunnanvaltuuston 1990-luvulla tehty päätös, jonka mukaan lakkautetut koulukiinteistöt myydään. Lisähaasteen tekee se, etteivät yritykset voi sitoutua sellaiseen kehittämiseen ja uuden luomiseen, mistä ei ole selvillä kustannuksia eikä aikatauluja. Selvityksessä keskityttiin kartoittamaan yritysten kiinnostusta koulukiinteistöihin ja sitä kuinka heidän toimintansa sujuisi rinnan kyläläisten toiminnan kanssa. Yritysten ohella selvitykseen vastasivat myös lukuisat järjestöt, yhdistykset ja seurat. Yksiselitteisesti kävi ilmi, että tarvetta erilaisille vuokrattaville toimitiloille on olemassa. Monillakaan yrityksillä ei ole taloudellisia resursseja tilojen omistamiseen. Tärkeimpänä kriteerinä pidettiin uuden palvelun ja / tai toimintamallin tuomista Siilinjärvelle. Maantieteellisesti pienenä kuntana kumpainenkaan lakkautetuista kouluista ei ole syrjässä taajamasta. Siilinjärven keskustasta on matkaa Kolmisopen koululle noin 10 km ja Kumpusen koululle 5 km. Kohtuulliset välimatkat mahdollistavat tilojen palvelevan muitakin kuntalaisia kuin kyseisen kylän asukkaita. Tavoitteena on, että uusi toimintamalli ja kiinteistössä toimivat yrittäjät palvelevat paitsi kohdekyliä ja kyläläisiä myös koko kuntaa ja kuntalaisia. Yhdessä yrittäjien ja kyläläisten kanssa kehiteltiin molemmille kouluille käyttötarkoitus ja perusidea. Selvitys eteni asukaskeskeisesti vuorovaikutteisuutta ja osallistuvuutta korostaen.kuikka (2004) on painottanut omassa selvityksessään yhtenä onnistumisen edellytyksenä, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus vaikuttaa projektin etenemiseen sen suunnitteluvaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (voimaan 1.1.2000) takaa lain voimalla kaikille suunnittelun osallisille - niin alueen asukkaille, elinkeinoharjoittajille ja maanomistajille kuin viranomaisille ja yhteisöille mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskettavien lähialueiden ja niiden toimintojen suunnitteluun. Lain keskeinen tavoite on maankäyttösuunnitteluprosessien kehittäminen vuorovaikutteisiksi. Tämä edellyttää kaikkien osapuolten välisen tiedonvaihdon lisäämistä, yhteisen kielen ja tiedon tason hakemista sekä suunnitelmien ymmärrettävyyden parantamista (Nina Kuikka (toim.) Asukaskeskeisiä suunnittelumenetelmiä kylien kehittämiseen. Asu kylässä! hanke, Nordia tiedonantoja 3/2004) Ajatuksena on yrittäjien, kyläläisten ja kylällä toimivien seurojen yhteistyön mahdollistaminen. Molemmilta kyliltä yrittäjät voivat saada kiireapua monenlaisiin tehtäviin. Tavoitteena oli luoda osittain sellaista, mitä ei Siilinjärvellä vielä ole tarjolla. 14
3.5.1 Kolmisopen koulu Tilavuus: 3 300 m 3 Pinta-alat: 457 m 2, kerrosala 807 m 2 Kerroksia: 2 kpl ja kellari osassa rakennusta 3.5.1.1 Liikuntatalo Koulu on Kumpusen kouluun verrattuna useammassa kerroksessa, vaikka virallisesti varsinaiset tilat ovat kahdessa eri kerroksessa. Muutaman askeleen korkeuserot eri tilojen välillä tuovat kiinteistön jatkokäytölle erilaisia haasteita. Johtoajatukseksi kehittyi, että tiloissa tarjotaan edullista retkeilymaja- ja hostellityyppistä majoitusta ryhmille. Kohderyhmänä ovat erilaiset liikunta- ja harrasteryhmät. Siilinjärven sijainti huomioiden kunnan ohitse liikkuu runsaasti erilaisia harrasteryhmiä. Edullinen majoitusratkaisu on varmasti ainakin monen lasten ja nuorten harrastuksia maksavan vanhemman mieleen. Ryhmämajoitus tuntuu olevan usean valmentajankin suosima majoitusmuoto, jos niitä on tarjolla. Yhteismajoituksessa ryhmän valvonta on helpompaa ja samalla yhteishenki kehittyy toisin kuin kahden hengen huoneisiin majoituttaessa. Joukkoon mahtuu niitäkin, joilla ovat tähtäimessä kansainväliset kilpailu- ja edustustehtävät. Niissä kysytään ryhmään sopeutumisen taitoja ja ryhmäkuriin sopeutumista. Kuva 7 Kolmisopen yläkerran majoitustilat 15
Liikuntatalon toiminnan keskeisin anti on majoitus- ja ruokailupalvelujen järjestäminen. Lisäksi tiloissa voidaan järjestää erilaisia leirejä. Entistä liikuntasalia yrittäjä voi käyttää myös juhlien pitopaikkana. Kuva 8 Kolmisopen ruokailu-, keittiö, liikunta- ja juhlasalitilat sekä kyläläisten kokoustilat Liikuntataloa ja kyläläisiä tukevia keikkapalveluja on myös mahdollista sijoittaa kiinteistön tiloihin. Hierojan, kampaajan, parturin ja kosmetologin palvelut nousivat kyselyissä kysytyimmiksi. Kolmisopen kouluun kuuluu kaksi asuinhuoneistoa, jotka kunta on vuokrannut. Selvityksessä vuokrahuoneistot jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Tärkein syy oli se, ettei yrittäjiä tai yhdistysten edustajia voitu viedä yksityisasuntoihin tutustumaan. Mikäli Liikuntatalon majoitustilat käyvät tulevaisuudessa pieniksi ja kysyntää on riittävästi vuokrattaville huoneistoille, asiaa tulee harkita uudestaan. Kysymykseen voi tulla, vaikka paikkakunnalla toimivien yritysten tarve vuokrata pitempiaikaisia majoitustiloja keikkatyöntekijöille. Liikuntataloajatuksen syntyyn vaikutti vahvasti noin 3 kilometrin päässä koulusta sijaitseva Raasion ampumarata. Ampumarata voi mahdollistaa koko kunnalle uudenlaisen matkailullisen vetonaulatekijän, jonka ympärille voidaan koota runsaasti toisiaan tukevia palveluita. Tarkempaa selvitystä vaatisi Pietarin suunnalta saatavat matkailijaryhmät, jotka mahdollisesti jatkossa tulevat ampumaradan vetäminä Siilinjärvelle. Pietarissa lienee lähes olemattomat mahdollisuudet harrastaa haulikkoammuntaa. Mikäli meillä on kootusti tarjota virikkeitä koko perheelle, ampumarata voi lisätä myös perhematkailua. Ampumarata vetovoimatekijänä voi synnyttää myös metsästys- ja kalastusmatkailukysyntää. Siilinjärveltä löytyy yrittäjä ja mahdollisuuksia vastaamaan kysyntään. Kolmisopen koulun läheinen latuverkosto tarjoaa myös talvella erilaisia mahdollisuuksia koulun hyödyntämiseen. Jos alue leimautuu positiivisessa mielessä ampumaurheilun kehdoksi, ei hirvenhiihtoja tai vastaavia kilpailuja ole kovinkaan vaikeata järjestää alueella. 16
Kaikki tällainen kilpailu- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen tukee majoitusyrittäjän selviytymismahdollisuuksia. Kyläläiset ovat suhtautuneet ajatukseen innokkaasti. Koulun tiloissa on toisessa kerroksessa huoneisto, mikä on väliseinä poistamalla mahdollista kunnostaa kyläläisten kokous- ja pienryhmien harrastetiloiksi. Tulevien yrittäjien tarpeet huomioiden on tehtävä päätös muiden yrittäjien tilojen sijoittamisesta kiinteistöön. On mahdollista, että nytkin ko. huoneistoon kuuluva suurin huone - kouluaikaan luokkatilana palvellut tila - jätetään kyläläisten käyttöön. Toinen vaihtoehto on, että suurempi kyläläisten käyttöön tuleva harrastetila tulee kellarikerrokseen entiseen teknisentyön tilaan. Lopullinen päätös on tehtävä siinä vaiheessa, kun yrittäjien lopulliset tarpeet ovat selvinneet. Kyläläiset voivat käyttää liikuntasalia sovittavina aikoina. Kuva 9 Kolmisopen kellarikerros Nykyisen keittiön vieressä oleva opettajienhuone toimii pienten ryhmien ruokailutilana ja suurempien ryhmien ruokahuolto hoituu samassa yhteydessä olevassa liikuntasalissa. Miettimällä kalustus helposti siirrettäväksi voi liikuntasali olla ruokailu- ja juhlakäytön ohella harrastetilana, missä voi kokoontua säännöllisiä ryhmiä tai kertaluontoisia kursseja. Tilan käytöstä ovat olleet kiinnostuneita mm. tanssijat ja harrastenäyttelijät. Todennäköisesti käyttöä olisi myös perhejuhlien pitopaikkana, koska tällaisista tiloista kunnassa on puutetta. Liikuntatalon majoituspuolen tunnettavuuden lisääntyessä myös erilaiset majoitusryhmät tarvinnevat tiloja. Liikuntataloajatuksesta on kiinnostuksensa ilmaissut kaksi eri yrittäjää. Toisella yrittäjistä on ruokailu- ja hierontatausta ja toinen yrittäjä laajentaisi toimintaansa kokonaan uudelle alueelle. 17
3.5.1.2 Raasion ampumarata Raasion ampumarata sijaitsee 22 hehtaarin suuruisella vuokra-alueella noin 3 kilometrin päässä Kolmisopen koululta. Lähimpään asutukseen on matkaa 800 metriä. Ampumaradalla on menossa mittava uudistus. Ampumaratahankkeen kustannusarvio on yli 300 000 euroa. Valmistuttuaan siitä tulee yksi Suomen johtavista ampumaurheilukeskuksista. Raasion ampumaradasta tulee kansainväliset mitat täyttävä haulikkoammunnankeskus, missä voidaan järjestää mm. maailmancup- ja SM-tasoisia olympiatrap kisoja. Varustelultaan vastaava rata löytyy Orimattilasta, mutta sillä ympäristölupa rajoittaa ampumisen kuuteen viikonloppuun vuodessa. Raasion ampumaradan lupa mahdollistaa ympärivuotisen käytön. Ulkona sijaitseva ampumarata tarvitsee ympäristöluvan. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään ampumaratatoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritellään, millä ehdoilla toiminta on mahdollista.siilinjärven Raasion rata on vilkkaassa ja jatkuvasti lisääntyvässä käytössä ja maastoon päätyy melkoinen määrä lyijyä ja savikiekkojen paloja. Vuonna 2007 saatuun ympäristölupaan on arvioitu, että vuosittain ammutaan noin 140 000 laukausta. Ympäristövaikutusselvityksessä tutkittiin lyijyn ja kuparin liukenemista veteen ottamalla näytteitä niin kaivosta, ojaan suodattuvasta vedestä kuin maastosta. Yhdenkään näytteen tulokset eivät olleet edes lähellä juomaveden maksimiarvoja eikä PAH-yhdisteitä löytynyt ollenkaan. Kuva 10 Raasion ampumarata (lähde: http://siura.sporttisaitti.com) 18
3.5.2 Kumpusen koulu Tilavuus: 2 490 m 3 Pinta-alat: kerrosala 452 m 2 Kerroksia: 1/3 kpl 3.5.2.1 Palvelutalo Huoneet ryhmittyvät rakennuksessa selkeästi muutamaan eri kokonaisuuteen. Useat sisäänkäynnit mahdollistavat monenlaista samanaikaista toimintaa. Palvelutaloajatuksessa on lähdetty vastaamaan Siilinjärven seudun väestön ikääntymiseen. Toisaalta on huomioitu Kumpusen runsas lapsiperheiden määrä. Esitettävät ratkaisut varmistavat kyläläisille riittävät kokous- ja harrastustilat. Rakennuksen takapuolella on ovi, josta päästään sellaiseen erillistilaan, joka riittäisi kyläläisten ja yhdistysten kokoustiloiksi. Tila on riittävän iso ja siinä on vesipiste. Tilan käyttäjille on huoneen vieressä erillinen wc. Kellarikerroksessa oleva kyläläisten käytössä oleva kuntosali jää entiseen paikkaansa. Kyläläisten lisäksi sitä voisivat käyttää muissa pisteissä kiinteistössä työskentelevät. Sekin lisää osaltaan yrittäjien ja kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Molemmat esiteltävät vaihtoehdot turvaavat sen, että kyläläisille on käytettävissä riittävästi sisätiloja. Pihan ulkoilualueet riittävät kaikkien tarvitsijoiden käyttöön. 3.5.2.1.1 Vaihtoehto 1 Päiväintervallitoimintaa Yrittäjät tarjoaisivat virikkeellistä yhdessäoloa päiväintervallia tarvitseville ja heidän omaishoitajilleen. Osa toiminnoista voi olla yhteisiä esimerkiksi seniori-ikäisille kyläläisille. Toiminta keskittyisi pihatason kolmeen luokkaan ja samassa tasossa oleva pieni huone toimisi yrityksen toimistotiloina. Yksi kolmesta luokasta on liikuntasali. Yrittäjien toiminta on rytmitettävissä niin, että sovittuina aikoina liikuntatila on kyläläisten käytettävissä. Muutaman askeleen ylempänä olevaa keittiöitä hoitaisi itsenäinen yrittäjä. Keittiöyrittäjä pystyy huolehtimaan niin päiväintervallilaisten kuin yläkerran jäljempänä esiteltävän päivähoidon ruokahuollosta. Lisäksi yrittäjä voi myydä ruoka-annoksia ja leivonnaisia kotiin vietäviksi tai paikanpäällä nautittaviksi. Ruokasalille löytyy tilat keittiön vierestä entisestä teknisentyönluokasta. Ruokasali tarjoaa tilat myös erilaisten tilaisuuksien tai pienten juhlien pitämiseen. Ulkopuoliset ruokasaliin tulijat käyttävät samaa ovea kuin yläkerran toimijat ja kyläläiset kulkiessaan omaan tilaansa. Tässä mallissa jää yläkertaan tyhjilleen vielä yksi erillinen valoisa luokkahuone. Se on mahdollista ottaa joko päivähoitokäyttöön tai eriyttää täysin omaan toimintaansa vaikka jonkun tiloja tarvitsevan yhdistyksen käyttöön. 19
Kuva 11 Kumpusen päivätalo 3.5.2.1.2 Palveluseteli ja ostopalvelu Yksityisen päivätoiminnan toteuttamista voisi edesauttaa palvelusetelien käyttöönotto Siilinjärvellä. Siilisetin myötä painopiste on Siilinjärvelläkin siirtymässä sosiaali- ja terveyspuolella entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Palveluseteli auttaisi turvaamaan palvelujen saatavuutta ja parantaisi asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut kunnan päättämään setelin arvoon saakka. Kunta voi myös hankkia päivätoimintapalveluja kuntalaisille valitsemaltaan palveluntuottajalta ostopalvelusopimuksella. 3.5.2.2 Vaihtoehto 2 Ympärivuorokautinen pienkotitoiminta Yritys tarjoaisi hoiva- hoito- ja asumispalveluja. Yrittäjän mukaan yöhoito on järjestettävissä. Toiminta keskittyisi pihatason kolmeen luokkaan niin, että niihin muodostuisi useampia huoneita. Tilat tulisivat noin 10 asukkaalle. Nykyinen liikuntasali pienenisi nykyistä pienemmäksi harrastustilaksi. Siihen olisi sovitettavissa kyläläisten käyttövuoroja. Toinen pukuhuoneista saneerattaisiin saunaosastoksi ja toiseen tulisivat pyykinkäsittelytilat. Pieni huone jäisi henkilökunnan käyttöön. Tässä vaihtoehdossa yritys vastaisi myös keittiöstä ja myisi palveluja ulkopuolisille ja yläkerrassa toimivalle yritykselle / yhdistykselle. Yrityksen toiminta tulisi olemaan niin laajaa, että he tarvitsisivat henkilökunnan tiloiksi myös yläkerrassa olevan yksittäisen huoneen, johon on oma sisäänkäynti pääoven vierestä. 20
Yritys tuottaa asukkaille suunnattujen hoivapalvelujen lisäksi myös kotisairaanhoidon palveluja. Heidän keittiönsä pystyy toimittamaan ruoka-annoksia myös muille kuin heidän asiakkailleen ja palvelua tarvitseville. Yritys pystyy tarjoamaan esimerkiksi jalkahoitoja myös kyläläisille. Kuva 12 Kumpunen pienkotitoiminta 21
3.5.3 Muut tilat Toisessa kerroksessa olevaan 3 huoneen, keittiön ja wc:n huoneistoon on oma sisäänkäynti. Samaa sisäänkäyntiä käyttäisivät myös kyläläiset kulkiessaan kokoustiloihinsa. Yläkerran huoneisto soveltuu esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodiksi tai päiväkodiksi. Tilan tekee lapsiystävälliseksi ulkona olevat urheilukentät ja leikkikenttä. Yläkerran huoneistosta on ollut kiinnostunut myös Pohjois-Savon Pystykorvakerho. Heidän toimintansa ulottuu koko Pohjois-Savoon ja sijainniltaan Kumpunen on keskeinen paikka. Heidän nykyiset pieniksi käyvät tilansa ovat Kuopiossa. Tilat tulisivat toimisto- ja kokouskäytön. Heidän käsityksensä mukaan samoihin tiloihin voisi keskittyä myös joidenkin muidenkin koiraharrastajaryhmien toimistotiloja. Kuva 13 Kumpusen yläkerta Kellarikerroksen vanhoista saunatiloista on ollut kiinnostunut eläinten hyvinvointipalveluja tarjoava yrittäjä. Tilat olisivat muutettavissa koirien hoito- ja vastaanottotiloiksi. Piharakennuksessa on käyttökelpoista varastotilaa. Pienkotitoiminta tarvitsee toimintaansa varastotilaa esimerkiksi ulkona liikkumista helpottaville apuvälineille. Pohjois-Savon Pystykorvakerholla on myös tavaraa, mikä on varastoitavissa kylmässä, lukittavassa varastossa. Kylällä toimivista yhdistyksistä Räimän hirvimiehet ovat ilmaisseet tarpeensa ulkorakennuksen suhteen. He tarvitsevat jahtikaudelle tilat hirvenruhojen riiputukseen ja lihojen leikkaamiseen. Kuva 14 Kumpunen kellarikerros 22
3.5.4 Tarjonnan yhteensovittaminen kyläläisten kanssa Toimipa kiinteistössä kumpi esitetyistä palveluvaihtoehdoista tahansa yhteistä kosketuspintaa löytyy kyläläisten tarpeisiin. Molemmat vaihtoehdot tarjoavat kyläläisille kokous- ja harrastustiloja sekä varmistavat piha-alueen urheilukenttien käyttämisen. Yhteisiä harrastuspiirejä on löydettävissä palvelutalon asukkaiden ja kyläläisten kesken. Esimerkiksi osa kansalaisopiston kursseista ja seurakunnantoiminnoista voisivat olla yhteisiä. Samanlaisia yhteyksiä voi löytyä myös päivähoidon ja kotona hoidettavien lasten kesken. Uudenlainen ajattelutapa lasten hoidon suhteen mahdollistaa perheiden yhteisen ajan lisäämisen. Päivähoidossa ollessaan lapset voivat samalla osallistua erilaisiin harrastuksiin. Tarjontaa voi olla liikunta- ja musiikkiryhmistä, joihin voi osallistua hyvinkin eri-ikäisiä. Piha-alueen urheilukentät mahdollistavat monenlaisen ulkoliikunnan. Esimerkiksi, jos kiinteistössä olisi piano, sitä voisivat käyttää niin palvelutalon asukkaat kuin lapsetkin. Jos kysyntä olisi riittävää, pianotuntien järjestäminenkin voisi olla mahdollista. Vanhemmat voivat välillä helpottaa arkirutiinia tilaamalla valmista kotiruokaa päivälliseksi tai iltapalaksi kotiin vietäväksi keittiöyrittäjältä. Joku vanhemmista voi ilahtua siitäkin, että lapsi voi käydä hiustenleikkuussa hoitopäivän aikana. Molemmille palvelutalo vaihtoehdoille on yhteistä, että ne pystyvät omilla toimillaan tukemaan esimerkiksi tietyin väliajoin vastaanottoa pitävää kampaaja, parturia, hierojaa tai kosmetologia. Palveluiden käyttäjäkunta löytyy toimivien yritysten asiakkaista ja kyläläisistä. 3 Tapahtunutta Kansalaisopiston kurssien alkamista odotellaan sekä Kolmisopella että Kumpusella. 23
Kolmisopen koululle olisi jo ollut majoituskysyntää, mutta tiloja ei voitu kokeilla kesän aikana, koska kiinteistöjen käyttötarkoitus on edelleen koulukäyttö. Poikkeusluvan saaminen ei ollut aikataulusyistä mahdollista. Toisaalta poikkeusluvan saamisesta syntyneet kustannukset olisivat olleet kohtuuttoman suuret kertaluontoiseen kokeiluun. Kumpusen kylä valittiin Pohjois-Savon Vuoden Kyläksi vuonna 2009. Erityiskiitosta kylä sai aktiivisesta kyläyhteisön kehittämisestä. 5 Mahdollisuudet Tyhjilleen jääneiden koulurakennusten ottaminen uuteen käyttöön edellyttää suunnittelua ja jonkinasteista remontointia. Tilat kouluissa ovat monipuoliset ja sopivat moneen erilaiseen käyttöön. Rakennusten kunto on molemmissa kouluissa niin hyvä, että tilojen remontointi ja saneeraus uusiin käyttötarpeisiin on mahdollista. Muutostyöt saattavat edellyttää viranomaislupia. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Rakennusten käyttötarkoitus on muutettava tulevaa käyttöä vastaavaksi. Uusi käyttötarkoitus ei saa olla kaavoituksen vastainen. Tarjolla on erilaisia rahoitusmahdollisuuksia kiinteistöjen muuttamiseen uusiin käyttötarkoituksiin. Yleistäen voidaan sanoa, että rahoituskanavat ovat kiinni vain, mikäli kyseessä on laiminlyötyjen huolto- ja korjaustöiden aiheuttama saneeraus. Lisäksi yritykset pystyvät saamaan rahoitusta yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Selvityksen aikana keskityttiin uuden yritystoiminnan luomiseen ja nykyisen yritystoiminnan vahvistamiseen koko kunnan alueella. Rakennusten pohjaratkaisut pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Mikäli kouluja lähdetään kehittämään rohkeasti yrittäjien ja kyläläisten yhteisiksi keskuksiksi myös monen pienen yhdistyksen toimintaedellytykset paranevat. Tulevaisuudessa kolmannen sektorin osuus tulee monella osa-alueella vahvistumaan. Yhteisöllisyyden kehittymisen kannalta tarvitaan mahdollisuuksia kokoontua ja harrastaa yhdessä. Uusia avauksia ja vaihtoehtoisia malleja ja toimintatapoja on oltava, koska kaikkialle ulottuvaa julkisten palvelujen mallia ei voi tulevaisuudessa olla väestön ikärakenteessa tapahtuvan muutoksen takia. jäljellä 24
6 Yhteenveto Selvitys tehtiin vuorovaikutuksessa kyläläisten ja yrittäjien kanssa. Saadut tulokset ovat linjassa Siilinjärven uuden maaseutuohjelman kanssa. Tavoitteena on ollut tukea kyläyhteisön vahvistumista. Kyläkoulu on ollut luonnollinen ja puolueeton paikka erilaisille kylän sosiaalisille tapahtumille. Tapahtumat ovat luoneet yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista identiteettiä. Tilojen käyttäminen on ollut kyläläisille ilmaista. Kyläläisten yhteisiä kokoontumistiloja voidaan pitää elävän kylän symbolina. Ne mahdollistavat yhdessä harrastamisen, yhteisen kehittämistoiminnan, kylällä tarvittavien palvelujen järjestämisen ja antavat mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kyläläisten mahdollisuus kokoontua säännöllisesti harrastusten, kokousten tai tapahtumien tiimoilta edistää kyläyhteisön yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman kehittymistä. Tämä edellyttää toimivia käytettävissä olevia tiloja. Suunnittelussa kartoitettiin yritystoiminnan mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Tavoitteena oli löytää sellaista yritystoimintaa, mikä tuo uutta palvelua kylälle ja jossain määrin koko kunnan alueelle. Lisäksi yritystoiminnan piti pystyä varmistamaan kyläläisille riittävät kokoontumis- ja harrastustilat sekä mahdollistaa urheilukenttien käyttämisen. Toteutuminen edellyttää yhteistyötä kyläläisten ja yrittäjien välillä. Lakkautettujen Kolmisopen ja Kumpusen koulujen tilat on saneerattavissa sellaiseen käyttöön, missä toimivat rinnan yritykset, kyläläiset ja yhdistykset. Säilyttämällä lakkautetut koulut kunnan omistuksessa kunta tukisi elinkeinotoimintaa, monipuolistaisi tarjontaa ja vastaisi kyläläisten tarpeisiin. Kumpusen koululle suunniteltiin palvelukeskus, joka tarjoaa kyläläisille kokoontumispaikan sekä toimii vanhusten tai muuten apua tarvitsevien tukipisteenä. Yritystoiminta tukee vanhusten ja muiden apua tarvitsevien asumista kotonaan mahdollisimman pitkään. Jo lähitulevaisuudessa hoiva- ja hyvinvointipalvelujen osalta kysyntä tulee ylittämään tarjonnan. Kolmisopen koulua hyödynnetään matkailutarkoitukseen. Suunnitelma parantaa koko kunnan matkailullisia toimintaedellytyksiä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimiva monitoimitilaratkaisu. Rakennusten kustannustehokas käyttö saavutetaan tilojen korkealla käyttöasteella. Hyvällä suunnittelulla enemmän erilaisia tapahtumia ja toimintaa mahtuu samoihin tiloihin. Kun erilaisia toimintoja ja useita yrittäjiä käyttää samoja tiloja, vaaditaan yhteisten tilojen suhteen selkeä varausjärjestelmä. Ajatusta ei ole tyrmätty kyläläisten, seurojen eikä yrittäjien puolelta. Kysymyksessä on kaikkien etu. Selvityksessä käytettävän vähäisen ajan ja melko pienten resurssien takia yrittäjille lähdettiin tarjoamaan valmista ajatusta. Koulujen tulevaisuuden visiot oli mietitty yhdessä kyläläisten kanssa. 25
Selvityksen aikana kävi selvästi ilmi, että eri alojen yrittäjät ovat kiinnostuneita vuokratiloista. Monellakaan yrittäjällä ei ole resursseja hankkia omia tiloja. Vuokratasoa määriteltäessä pitää lähteä siitä, että kulut saadaan katettua. Yrittäjien vuokratasossa on otettava huomioon tilojen yhteiskäyttö. Kunnalle tuleva voitto tulee verotuloina ja elinkeinoelämän vilkastumisena. Selvityksessä ei ole tuotu esille yrittäjien nimiä, koska kiinteistöjen suhteen on paljon epävarmuustekijöitä. Yrittäjien kiinnostus on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että tiloihin on tulijoita. Tärkeintä on tehdä oikeita päätöksiä oikeista asioista. Yrityksiä tulee ja menee. Ideat elävät. Yrittäjät vaihtuvat! Molemmat koulut mahdollistavat vuorovaikutteisen rinnakkaiselon kyläläisten ja yrittäjien välillä. Kuva 15 Mahdollisuus juhlia, Kumpusen liikuntasali Kyläkouluja lakkautetaan tänä päivänä kovaa vauhtia.. Koulu on usein viimeinen palvelu joka vielä o 26
n jäljellä. 7 Luettelo Kuvista KUVA 1 PESÄPALLOA KUMPUSELLA...8 KUMPUSENTIE 304 KUVA 2 KUMPUSEN KOULU...9 KUVA 3 KOLMISOPEN KOULU...10 KUVA 4 AKTIIVISIA KYLÄLÄISIÄ KOLMISOPELLA...11 KUVA 5 KUMPUSEN LATUVERKKO PUNAISELLA (LÄHDE: WWW.INFOKARTTA.FI)...12 KUVA 6 KOLMISOPEN LATUVERKKO PUNAISELLA (LÄHDE: WWW.INFOKARTTA.FI)...13 KUVA 7 KOLMISOPEN YLÄKERRAN MAJOITUSTILAT...15 KUVA 8 KOLMISOPEN RUOKAILU-, KEITTIÖ, LIIKUNTA- JA JUHLASALITILAT SEKÄ KYLÄLÄISTEN KOKOUSTILAT...16 KUVA 9 KOLMISOPEN KELLARIKERROS...17 KUVA 10 RAASION AMPUMARATA (LÄHDE: HTTP://SIURA.SPORTTISAITTI.COM)...18 KUVA 11 KUMPUSEN PÄIVÄTALO...20 KUVA 12 KUMPUNEN PIENKOTITOIMINTA...21 KUVA 13 KUMPUSEN YLÄKERTA...22 KUVA 14 KUMPUNEN KELLARIKERROS...22 KUVA 15 MAHDOLLISUUS JUHLIA, KUMPUSEN LIIKUNTASALI...26 8 Luettelo Taulukoista TAULUKKO 1...4 TAULUKKO 2...7 TAULUKKO 3...7 TAULUKKO 4...9 27