Puutuhkan merkitys metsien kiertotaloudelle: Kokemuksia EU:n Valeriehankkeen sidosryhmätyöstä ja Puutuhkaa kivennäismaalle T&K-pilotista

Samankaltaiset tiedostot
VALERIE CASE STUDY TRIAL - REPORT

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Biotalouden globaalit näkymät

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

ROSEWOOD. Anne-Mari Väisänen. Lapin Metsätalouspäivät 2019 Rovaniemi, European network of Regions On SustainablE WOOD mobilization

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Elinkaaritarkastelu osana materiaaliviisasta tuotekehitystä

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

from the north poultry protein meal

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYSALUE NOKIALLA. Miten ECO3 oli mahdollinen toteuttaa?

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Etelä-Karjala kohti kiertotaloutta FISS Etelä-Karjalan teollisten symbioosien palvelu hankkeen loppuseminaari Kehruuhuone, Lappeenranta

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

KIERTOTALOUS käytäntöön

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

-case metsäbiotalous

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

W E D E L E T E Y O U R P R O B L E M S. Rakennusjätteet Keski-Suomessa Tanja

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Tuhkan käyttö kivennäismaametsien Projektiraportti 1(51) Samuli Joensuu

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Kiertotaloudesta elinvoimaa kunnille

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Uusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa. Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Resurssiviisas Lapinjärvi

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kiertotalouden liiketoimintamallit esimerkkejä elinkaariajattelun tärkeydestä

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma - Arviointimenetelmät ja keskeiset tulokset I Riina Känkänen, Ramboll VN TEAS 4.

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa Tuula Raukola

Puutuhka kivennäismaametsien lannoituksessa. World café-työpaja: Puutuhkan hyödyntäminen lannoitevalmisteena

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Laatujärjestelmä ja kierrätyslannoitteiden sertifiointi biohajoavien jätteiden kierrätyksen edistäjänä

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa

Biotalouden uudet arvoverkot

Toimitusketjun vastuullisuus ja riskien hallinta

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Kiertotalous liiketoimintana

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Prosessiosaaminen kiertotaloudessa. Rikasta Pohjoista , Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Kiertotalouden mahdollisuudet Pohjois-Afrikan kaupungeissa. Lari Rajantie

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Transkriptio:

Puutuhkan merkitys metsien kiertotaloudelle: Kokemuksia EU:n Valeriehankkeen sidosryhmätyöstä ja Puutuhkaa kivennäismaalle T&K-pilotista Luonnonvara-asiantuntija Saara Lilja-Rothsten Tapio Oy Puutuhkaseminaari 29.11.2016

Kiertotalous maksimoi tuotteiden ja materiaalien kierron sekä niihin sitoutuneen arvon Uusille tuotteille lisäarvoa palveluilla Laitteiden uudelleen käyttöä, huoltoa, uudelleen valmistusta, jätteen määrän vähentäminen, laadukkaan jätteen synnyttämistä (resurssiviisautta) Hyvää suunnittelua ennen tekemistä KIERTOTALOUS BIOTALOUS Sitra: Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025

Kiertotalouden jalkautumiseksi tarvitaan yhteistyötä (Sitra: Kiertotalous on Suomelle 2,5 mrd mahdollisuus) Tarvitaan toimintamalleja Hallinnollisten esteiden purkamista Liiketoimintaosaamista Käytännönkokeiluja Pilotteja Verkostoja Vastuunkantoa Innovatiivista ajattelua Yhteistyötä ja innostusta Työmme tuhkan parissa on kaikkea tätä (Sitra: Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025)

Valeriessa kehitetään työkalua biotalouden käytännön ongelmien tunnistamiseksi ja tutkimustiedon käytäntöön viemiseksi -> Suomen case study Tuhkan käyttö (Joensuu)

EU-FP7 Valerie 2014-2017 Tavoite: Uuden tiedon ja osaamisen parempi saatavuus osana eurooppalaista yhteistyötä, jotta niitä voitaisiin hyödyntää maa- ja metsätalouden innovaatioissa. Toteutus: Sidosryhmäyhteistyön avulla on etsitty keskeisiä avainkysymyksiä ja pohdittu keskeisiä ongelmia, jotka kytkeytyvät tuhkan hyötykäytön niin lannoitteeksi, kuin maanparannus tai tienrakennus raaka-aineeksi. Saara Lilja-Rothsten Puutuhkaseminaari 29.11.2016

EU Valerie FP7 (Valorising European Research for Innovation in Agriculture and Forestry) 2014-2017 Case study in Finland: Sustainable Forest Biomass: Recycling of Wood Ash Location: North Karelia, eastern Finland Main land use: forestry Stakeholders: Forest owners, forest owner organisations, logging entrepreneurs, forest industry, heat entrepreneurs, energy producers, ash processors, researchers, decision makers and politicians http://www.valerie.eu/index.php/case-studies/sustainable-forest-biomass

EU Valerie FP7 Case study in Finland: (2014-2017) Sustainable Forest Biomass: Recycling of Wood Ash Key issues in stakeholders interests: Ash recycling best practice New spreading systems Impacts of using wood ash fertiliser on mineral soils Use of ash for construction Achieving sustainability in the forest based bioenergy supply chain Environmental impact of wood ash recycling (e.g. heavy metals, aluminium) Ecosystem services

Puutuhkan käyttö kivennäismaametsien lannoituksessa 2016-2018 1. Aiheuttaako tuhkalannoitus vaaraa ihmisen terveydelle? 2. Lisääkö tuhkalannoitus yhdistettynä typpilisään puuston kasvua kivennäismaalla? 3. Miten voitaisiin purkaa tuhkalannoituksen käytännön esteitä, jotta tuhkan kierrättäminen onnistuisi paremmin?

Puutuhkan käyttö kivennäismaametsien lannoituksessa Alustava synteesi v 2016 1. Aiheuttaako tuhkalannoitus vaaraa ihmisen terveydelle? -> OLEMASSAOLEVAN TUTKIMUKSEN PERUSTEELLA EI 2. Lisääkö tuhkalannoitus yhdistettynä typpilisään puuston kasvua kivennäismaalla? KYLLÄ JOILLAIN KASVUPAIKOILLA 3. Miten voitaisiin purkaa tuhkalannoituksen käytännön esteitä, jotta tuhkan kierrättäminen onnistuisi paremmin? LISÄÄ TIEDOTTAMISTA, MARKKINOINTIA & URAKOITSIJOITA

Puutuhka kiertotaloudessa: Tällä hetkellä metsälannoituspinta-ala on noin 45 000 hehtaaria, josta tuhkalannoitusta on noin 10 000 hehtaaria - Uusia tuotteita - Uusia tekemisen tapoja - Uutta yhteistyötä -> Tuhka kiertämään kestävästi Sidosryhmät toivovat tuhkan kierrätyksessä pidetään eri käyttömuodot mukana lannoituskäyttö & maanrakennus & uudet tuotteet Picture source: www.promobio.eu

Kiitos saara.lilja-rothsten@tapio.fi http://www.valerie.eu/index.php/casestudies/sustainable-forest-biomass

Valerie-hankkeen työpajan tavoitteet Demonstroida Ask VAlerie-hakukonetta Saada sidosryhmiltä aitoa palautetta hakukoneen toimivuudesta Kertoa kesän retkeilyn tuloksista Suunnitella tulevaa: Minkälaisia uusia haasteita tuhkan käyttöön? Mitä pitäisi tietää? Mihin varautua? Mitä tarvitaan? Mitä pitäisi tutkia lisää?

Kesän tuhkaretkeilyn tulokset: Miten tuhkan hyötykäyttöä voitaisiin edistää?

Mitkä ovat tuhkalannoituksen merkittävimmät käytännön esteet? Rastita kolme (3) merkittävintä vaihtoehtoa tai kirjoita omin sanoin. 1. Tiedon puute tuhkalannoituksen hyvistä vaikutuksista maaperän ravinnetalouteen ja metsikön kasvuun (9/12) 2. Tuhkalannoituksen korkeampi kokonaiskustannus keinolannoitukseen verrattuna (4/9) 3. Tuhkalannoitusta tarjoavia toimijoita/ urakoitsijoita (kuljetus ja levitys) vähän/ ei laisinkaan (4/9)

Mitkä ovat tuhkalannoituksen merkittävimmät käytännön esteet? Rastita kolme (3) merkittävintä vaihtoehtoa tai kirjoita omin sanoin. HUOM - Tuhkalannoituksen ympäristövaikutuksia ei koeta tuhkalannoituksen merkittävimmiksi käytännön esteiksi; - -> maaperävaikutukset, haitallisten aineiden pitoisuudet ja Tuhkalannoituksen vaikutukset marjoihin ja sieniin saivat kukin vain yhden maininnan - Tuhkalannoituksen vesistövaikutukset ei saanut yhtään mainintaa!

Mitkä ovat tuhkalannoituksen merkittävimmät riskit/haasteet keinolannoitteiden käyttöön verrattuna? Hinnan tulee olla kilpailukykyinen ja tuhkalannoitetta tulee mainostaa entistä enemmän kiertotalouteen kuuluvana luonnollisena osana. Tuotetta ja sen uusia ominaisuuksia (N-lisäys) ei tunneta Tuhkan pitää lunastaa paikkansa lannoitevalmistemarkkinoilla, ts. tuhkalannoitteen pitää lisätä puuston kasvua pienemmillä kustannuksilla kuin keinolannoitteen + suuri yleisö pitäisi saada kiinnostumaan tuhkalannoituksesta ja metsänomistajat pitäisi saada rohkaistua käyttämään tuhkaa keinolannoitteiden sijaan

Miksi tuhkalannoitusta pitäisi edistää, mitä hyviä asioita tuhkalannoitukseen liittyy? Kiertotalous, ekologisuus, paikallisuus, osa luontaista metsän kiertokulkua Ympäristöystävällisyys keinolannoitteiden valmistukseen verrattuna. Tuhka syntyy polttoprosessissa kaupan päälle. Kierrätys, kotimainen ja luonnonläheinen Luonnonmukainen lannoite Lämpölaitosten sivutuote hyötykäyttöön Pitkä vaikutusaika Metsän ravinnetasapainon palauttaminen hakkuun jälkeen

Mitä pitäisi tehdä tuhkalannoituksen esteiden purkamiseksi? Rastita kolme (3) merkittävintä vaihtoehtoa tai kirjoita omin sanoin. Tiedotusta (esim. esitteitä, yleisöluentoja) tuhkan hyvistä ominaisuuksista ja kasvuvaikutuksista pitäisi lisätä (8/12) Koulutusta (esim. työnopastusta, työpajoja, teemapäiviä, retkeilyjä) tuhkalannoituksesta käytännössä pitäisi lisätä (7/12) Tuhkalannoituskohteita liian vähän metsänomistajien kiinnostusta asiaan pitäisi lisätä (5/12) Tuhkalannoitteiden markkinointia pitäisi lisätä tehdä asiaa tutuksi lähellä asiakasta (5/12)

Kommentteja, ajatuksia, ideoita eväitä tuhkalannoituksen tai tuhkan muun hyötykäytön edistämiseksi? Ecolanin kaltaisia kehittäjiä pitäisi tuhkapuolella saada rutkasti lisää. Opettaa kiertotaloutta jo peruskoulusta alkaen. Ensin tulisi käyttää materiaalit, jotka syntyvät joka tapauksessa ja sen jälkeen vasta teollisesti valmistetut materiaalit. Tietoa lisää Pieniltä tuhkantuottajilta (lämmöntuottajilta) tulevan tuhkan välivarastoinnin edistäminen

Peatland stand with wood ash fertilization, 40 years after the procedures (photo with people) and the same stand without wood ash fertilization. Photos Saara Lilja- Rothsten/Tapio Ltd.

Loppukeskustelu ja jatkotyön suunnittelu Mistä tarvitaan lisätietoa? Mihin varautua? Mitä tarvitaan tuhkan käytön lisäämiseksi? Ideointia vuodelle 2017

Kiitos! Photo: Saara Lilja-Rothsten/Tapio Ltd.