SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2011-2012

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2011-2012

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISMÄÄRÄYKSET 1.1. Sitoutuminen 1.2. IIHF:n säännöt 1.3. Kilpailusäännöistä poikkeaminen 2. EETTISET JA TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET 2.1. Yleiset määräykset 2.2. Dopingmääräykset 2.3. Taloushallinto, verotus ja lakisääteiset vakuutukset 2.4. Sosiaaliturva 2.5. Seuran konkurssi 2.6. Vedonlyönti 2.7. Sopupeli 3. PELAAJAA JA TOIMIHENKILÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3.1. Pelaajien ja toimihenkilöiden pelipassit 3.2. Vakuutus 3.3. Edustusoikeus ja -velvollisuus 3.4. Pelaajasopimukset 3.5. Varusteet 4. PELAAJASIIRROT JA KASVATTAJAKORVAUKSET 4.1. Pelaajasiirrot Suomessa (edustusoikeuksien siirto) 4.2. Määräaikainen edustusoikeuden siirto 4.3. Pelaajasiirtojen aikarajat 4.4. Aikarajat pelaamiselle uudessa seurassa 4.5. Ryhmäsiirrot 4.6. Pelaajasiirrot seurayhteisön junioreista 4.7. Ulkomaiset pelaajasiirrot 4.8. Välityslautakunta ja kilpailuvaliokunta 4.9. Kasvattajakorvaus 5. SEUROJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT 5.1. Seurayhteisö 5.2. Yhteistyöseurasopimus 5.3. Pelaaminen yhteistyöseurasopimuksella eri joukkueissa 5.4. Pelaaminen eri joukkueissa 5.5. Siirretyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat 2

5.6. Sarjan jälkeisen uusintaottelun edustuskelpoiset pelaajat 5.7. Uudelleen pelattavaksi määrätyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat 5.8. Kaksoisedustus 5.9. Pelaajasopimukset 5.10. Seuratoimitsijat 6. SARJOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6.1. Sarjamuodot 6.2. Valtakunnalliset sarjat 6.3. Osanotto ja luovuttaminen 6.4. Sarjojen tärkeysjärjestys 6.5. Pisteet ja järjestys sarjassa 6.6. Tulostiedotus 6.7. Mediaoikeudet 6.8. Otteluiden talous 6.9. Lääkäri ja ensiapu 6.10. Ottelusiirrot 6.11. Uusintaottelu 6.12. Uusinta-, karsinta- ja playoff-otteluiden ratkaisutavat 6.13. Jatkoajat 6.14. Voittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) 6.15. Pelipaidat 6.16. Erätauot 6.17. Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa 7. OTTELUITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 7.1. Ottelut 7.2. Harjoitusottelut ja turnaukset 7.3. Luvat 7.4. Otteluissa noudatettavat säännöt 7.5. Ottelupöytäkirja 7.6. Ottelun järjestäminen 7.7. Vierailevan joukkueen velvollisuudet 7.8. Ottelupaikka 7.9. Ottelun alkamisaika 7.10. Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen 7.11. Ottelun keskeyttäminen pelillisistä syistä 7.12. Ottelun keskeyttäminen olosuhteiden takia 7.13. Ottelun luovutus 7.14. Ikärajat 3

7.15. Yli-ikäiset pelaajat 7.16. Yli-ikäisiä pelaajia koskevat säännöt 7.17. Tieto erotuomareille ottelusta 7.18. Erotuomarikustannukset 8. EROTUOMAREITA, OTTELUVALVOJIA JA TOIMITSIJOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 8.1. Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat 8.2. Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen 8.3. Jääviys erotuomaritoiminnassa 8.4. Erotuomariraportit 9. VASTALAUSEET 9.1. Vastalauseet 9.2. Vastalauseratkaisut 10. KURINPITO 10.1. Kurinpitomenettely 10.2. Asianosaisen kuuleminen 10.3. Kurinpitäjät 10.4. Kurinpidon alaiset teot 10.5. Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset 10.6. Täydentävät rangaistukset (sääntö 510) 10.7. Kurinpitokäsittely otteluvideon tai muun ottelusta olevan tallenteen perusteella 10.8. Kurinpitokäsittely seuran tai joukkueen pyynnöstä 10.9. Rangaistusten määrääminen ja kärsiminen 10.10. Doping- ja huumausainerikkomukset 10.11. Pelikiellon ja toimintakiellon määrittely 10.12. Muutoksenhaku 10.13. Käyttäytymisrangaistusten kertyminen (10 ja 20 min) 10.14. Käyttäytymisrangaistuksista aiheutuneen pelikiellon kärsiminen 10.15. Pelirangaistukset käytöksestä 10.16. Pelirangaistukset käytöksestä ottelun loppuajassa 10.17. Ottelurangaistukset 4

1. YLEISMÄÄRÄYKSET Nämä säännöt on hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa xx.xx.2011 ja ovat voimassa pelikauden kerrallaan kunnes liittovaltuusto niitä muuttaa. Säännöt ovat voimassa 1.7.2011 alkaen. Nämä säännöt koskevat kaikkia pelaajasiirtoja jotka tehdään kaudelle 2011 2012 riippumatta siitä koska siirto tehdään. Näissä säännöissä tarkoitetaan liitolla Suomen Jääkiekkoliitto ry:tä, alueella Suomen Jääkiekkoliitto ry:n alueorganisaatiota, liigalla Jääkiekon SM-liiga Oy:tä ja IIHF:llä Kansainvälistä Jääkiekkoliittoa. 1.1. Sitoutuminen Pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa lunastamalla ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat, joukkueet, pelaajat ja erotuomarit ovat velvollisia noudattamaan sekä kunnioittamaan liiton solmimia yhteistyösopimuksia. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä. 1.2. IIHF:n säännöt Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan muilta osin IIHF:n pelisääntöjä kausille 2010 2014. Mahdolliset poikkeukset on mainittu näissä säännöissä. 1.3. Kilpailusäännöistä poikkeaminen Erittäin painavista syistä liittohallitus tai sen valtuuttama elin voi poiketa kilpailusäännöistä. 2. EETTISET JA TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET 2.1. Yleiset määräykset Kilpailutoiminnassa noudatetaan reilun pelin periaatetta. 2.2. Dopingmääräykset Edellytyksenä Jääkiekkoliiton kilpailutoimintaan osallistumiseen on, että pelaajat noudattavat Suomen Antidoping-toimikunnan, Suomen Jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) dopingsääntöjä. Kaikkia pelaajia, valmentajia ja toimitsijoita velvoitetaan tutustumaan heitä koskeviin dopingsäännöstöihin. Tiedot urheilussa kielletyistä dopingaineista ja -menetelmistä löytyvät Suomen Antidoping-toimikunnan internetsivuilta www.antidoping.fi. Jollei Kansainvälinen Jääkiekkoliitto ole päättänyt ankarammista rangaistuksista, minimirangaistukset dopingrikkomuksissa ovat: 1. Määräaikainen kilpailukielto (pääasiassa kaksi vuotta ensimmäisestä dopingrikkomuksesta) 2. Elinikäinen kilpailukielto toistuvasta dopingista 3. Suomen Antidoping-toimikunnan lausunnon perusteella varoitus. 5

2.3. Taloushallinto, verotus ja lakisääteiset vakuutukset Liiton kilpailutoimintaan osallistuva seura sitoutuu hoitamaan taloushallintonsa säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraa / joukkuetta, joka suunnitelmallisesti jättää hoitamatta toiminnan ja pelaajiensa verotukseen tai lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät velvoitteensa rangaistaan liiton kurinpitosäännön mukaisesti pääsääntöisesti sulkemalla kilpailutoiminnasta vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi. Seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään toimitsijakieltoon pääsääntöisesti vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi. 2.4. Sosiaaliturva Jos pelaaja saa urheilemisesta kalenterivuodessa tai pelikaudessa veronalaista palkkiota vähintään urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvan järjestämisestä annetussa laissa urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 24.4.2009/276 säädetyn määrän (vuonna 2011 luontoisetuineen 10.090 ), on seuran/työantajan järjestettävä hänelle eläke- ja tapaturmaturva edellä mainitun lain mukaisesti. Mikäli seura ei ole järjestänyt pelaajalle edellä mainittua vakuutus- tai eläketurvaa, seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton kurinpitosäännön mukaiseen toimintakieltoon. Ottelusta, johon pelaaja on osallistunut, päätetään liiton kilpailusääntöjen mukaan, eikä seura voi käyttää pelaajaa edustustehtävissä ennen kuin edellä mainitut vakuutus- ja eläketurva ovat voimassa. 2.5. Seuran konkurssi Mikäli seura asetetaan konkurssiin ja luopuu sarjapaikastaan, pelaajat ovat pääsääntöisesti vapaita siirtymään muihin seuroihin työsopimuslain määräykset huomioon ottaen. Konkurssipesän voidaan tarvittaessa sallia hoitaa kilpailutoiminta kauden loppuun, jolloin pelaajilla ei ole vapaata siirto-oikeutta. Uusi seura voi liiton päätöksellä jatkaa entisen seuran paikalla vain sillä ehdolla että se hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön urheilutoimintaan liittyvät kiistattomat taloudelliset vastuut. Taustayhtiön konkurssi ei vaikuta seuran kilpailuoikeuteen, jos urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset velvoitteet hoidetaan. 2.6. Vedonlyönti Pelaaja, toimihenkilö tai erotuomari ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa ottelusta johon osallistuu. Seuran toimihenkilö ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa mistään seuransa joukkueen ottelusta. Rikkomuksesta seuraa liiton kurinpitosäännön mukainen pääsääntöisesti vähintään yhden kilpailukauden kilpailu- ja toimitsijakielto. 2.7. Sopupeli Urheilutoiminnan eettinen lähtökohta on, että urheilijat, joukkueet, seurat ja erotuomarit pyrkivät kilpailutilanteessa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. 6

Seura, jonka joukkueen kilpailutapahtuman tuloksesta on sovittu etukäteen menettää kilpailuoikeutensa liiton harkinnan mukaan pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kaudeksi. Pelaaja, toimihenkilö tai erotuomari, joka osallistuu tulosten sopimiseen, asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään kilpailu- ja toimintakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi. 3. PELAAJAA JA TOIMIHENKILÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3.1. Pelaajien ja toimihenkilöiden pelipassit Pelaajalla on oltava voimassa oleva pelipassi ennen ensimmäistä ottelua (ml. harjoitusottelut) jossa hänet merkitään ottelupöytäkirjaan. Niillä toimihenkilöillä, jotka ottelutapahtumassa toimivat joukkueen pelaaja-aitiossa (valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat, lääkärit yms.) on oltava voimassa oleva SJL:n pelipassi. 3.2. Vakuutus Mestiksessä, Suomi-Sarjassa sekä naisten, nuorten- ja juniorien sarjoissa pelaajalla pitää olla voimassa oleva kilpaurheilun kattava vakuutus (Sporttiturva tai vastaava). Liitto edellyttää, että kaikki pelaajat kaikissa sarjoissa vastaavat omasta vakuutusturvastaan jääkiekkoa harrastettaessa. 3.3. Edustusoikeus ja -velvollisuus 1. Maajoukkue Maajoukkueeseen nimetty pelaaja on velvollinen noudattamaan kutsua, eikä hän saa ilman eri lupaa osallistua samaan aikaan pelattavaan muuhun otteluun. 2. Sarjaottelut Pelaajan oikeutta osallistua liiton ja liigan järjestämään kilpailutoimintaan jossakin sarjaottelussa kutsutaan edustusoikeudeksi. Pelaajan edustusoikeus voi olla vain liiton jäsenseurassa. Edustusoikeus seuran eri joukkueissa on määritelty monissa eri sääntökohdissa näissä kilpailusäännöissä. Pelaajan edustusoikeus alkaa siinä seurassa, johon pelaajalle lunastetaan ensimmäinen pelipassi. Liitto voi evätä edustusoikeuden pelaajalta, joka on jättänyt velvoitteensa suorittamatta edellistä joukkuettaan kohtaan. Saadakseen edustusoikeuden B-juniori-ikäisen pelaajan pitää pelipassin lunastamisen lisäksi käydä C-juniorituomarikurssi. 3. Harjoitusottelut Pelaaja voi osallistua toisen seuran harjoitusotteluihin vain oman seuransa luvalla. 7

4. Muut yhteisöt Pelaaja saa seuransa luvalla osallistua korkeakoulujen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen, ylioppilaskuntien, oppilaitosten ja yritysten otteluihin. Pelatessaan eri yhteisöjen joukkueissa kuuluu pelaaja liiton rankaisuvallan piiriin, jos erotuomarina toimii virallinen erotuomari. 3.4. Pelaajasopimukset 1. Pelaajan velvollisuudet Pelaaja on velvollinen noudattamaan seuran/joukkueen pelisääntöjä ja yhdessä sovittuja taloudellisia velvoitteita. Alle 15-vuotiaan kohdalla vastuu on pelaajan huoltajalla. Velvollisuuksien hoitamattomuus voi johtaa seuran määräämiin kurinpitotoimiin ja saattaa estää pelaajan siirtymisen toiseen seuraan. 2. Pelaaja-agentin käyttäminen 15-vuotias pelaaja saa käyttää rekisteröidyn pelaaja-agentin apua pelaajasopimusta tehdessä. Alle 15-vuotias ei saa tehdä toimeksiantoa, sitä koskevaa sopimusta eikä edes neuvotella sopimuksesta rekisteröidyn pelaaja-agentin kanssa. 3.5. Varusteet Pelaajien on kaikissa otteluissa käytettävä jääkiekon pelaamista varten tarkoitettuja ja pelisääntöjen määräämiä varusteita. Niiden lisäksi pelaajan on käytettävä seuraavia pakollisia varusteita. 1. Hammassuojat A-juniori-ikäisen pelaajan on käytettävä hammassuojaa. Kaikille pelaajille suositellaan hammassuojan käyttöä. 2. Kasvosuojukset A-juniori-ikäisten on aina käytettävä joko kokokasvosuojusta tai ns. visiiriä. Jos loppuvuonna 93 syntynyt Y-pelaaja pelaa B-nuorten sarjoissa, on hänen käytettävä kokokasvosuojusta. Aikuisten sarjoissa (myös harraste- ja seniorisarjat) pelaavien on iästä riippumatta käytettävä aina vähintään visiiriä. Visiirin on aina oltava CE-hyväksytty. 3. Kaulasuojus CE-hyväksytty kaulasuoja on pakollinen varuste. Maalivahdeille on pakollinen maalivahdeille suunniteltu oma kaulasuoja. 4. PELAAJASIIRROT JA KASVATTAJAKORVAUKSET 4.1. Pelaajasiirrot Suomessa (edustusoikeuksien siirto) 1. Siirtomenettely Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan jääkiekkoliiton hyväksymän pelaajasiirron kautta. Pelaajasiirto on tehtävä aina vaikka edustusoikeuden omaava seura olisi lopettanut toimintansa. 8

Jos pelaajan edellinen seura on lopettanut toimintansa tai siirtotodistusta ei ole saatavana seuran pidempiaikaisen toimimattomuuden takia, voi liitto anomuksesta tehdä vanhan seuran puolesta siirron uuteen seuraan. Vanhan seuran on annettava siirto pelaajalle viikon kuluessa pelaajan siirtopyynnöstä pelaajasiirtojen aikarajojen puitteissa. Mikäli seura kieltäytyy antamasta pelaajasiirtoa, on seuran ilmoitettava kirjallisesti pelaajalle sekä liittoon kieltäytymisen perusteet. Liitto voi painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron, vaikka vanha seura ei ole antanut siirtoa edellä mainitulla tavalla. Vanha seura voi vaatia rahallisen korvauksen siirrosta pelaajalta tai uudelta seuralta vain jos pelaajalla on voimassaoleva pelaajasopimus edustusoikeuden omaavan seuran kanssa. Siirtotodistus tehdään liiton edellyttämällä tavalla liiton siirtojärjestelmässä. Siirto rekisteröidään ja astuu voimaan kun siirto on tehty ja siirron kirjaamismaksu on maksettu. Uusi seura toimittaa pelaajan siirtotodistuksen liittoon viikon kuluessa kirjaamismaksun maksamisesta. Siirtotodistuksessa on oltava pelaajan allekirjoitus (alle 18-v. huoltajan allekirjoitus). Jos pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa virallisessa ottelussa kahtena edellisenä pelikautena, hänellä ole ollut voimassa olevaa liiton pelipassia sinä aikana ja hän on todistettavasti täyttänyt velvoitteensa vanhaa seuraansa kohtaan, ei pelaajasiirrosta tarvitse maksaa kirjaamismaksua. Tällöin siirtotodistukseen on kirjoitettava perustelut kirjaamismaksun maksamatta jättämisestä. 2. Siirtoaika Pelaajan, jolla ei ole voimassaolevaa pelaajasopimusta, on 30.06. mennessä joko tehtävä pelaajasopimus jonkun seuran kanssa tai ilmoitettava kirjallisesti edustusoikeuden omaavalle seuralle mahdollisesti vaihtavansa seuraa saadakseen vapaan edustusoikeuden siirron. 01.07. jälkeen pelaaja voi vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella. Liitto voi kuitenkin erittäin painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron 1.7. jälkeen. Jos pelaaja 15.08. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa. Liitto voi erityisen painavista syistä siirtää pelaajasiirron käsittelyä kilpailukauden aikana korkeintaan yhdellä viikolla. 4.2. Määräaikainen edustusoikeuden siirto Määräaikainen siirto voidaan tehdä 1996 ja sitä aiemmin syntyneistä pelaajista. 9

Määräaikainen siirto voidaan tehdä kauden aikana enimmillään siirtoajan päättymiseen (31.1.) saakka paitsi jos pelaajalla on voimassa oleva pelaajasopimus. Määräaikaiselle siirrolle määritellään päättymispäivä. Määräaikaisen siirron päättymispäivän jälkeen pelaajan edustusoikeus palautuu automaattisesti vanhalle seuralle. 4.3. Pelaajasiirtojen aikarajat Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä A-G -nuorissa seuraavina aikoina: 1.5. 30.6. vapaa siirtoaika 1.7. 31.7. ei siirtoja tehdä 1.8. 10.9. siirtoaika (molempien seurojen yhteisellä suostumuksella) Jos pelaaja on edustanut sarjaottelussa seuraansa ennen 11.9., ei hänellä ole enää siirto-oikeutta ennen 1.11. 11.9. 31.10. ei siirtoja tehdä 1.11. 31.1. siirtoaika (molempien seurojen yhteisellä suostumuksella) Aikuisten sarjoihin sekä edestakaisin aikuisten ja nuorten joukkueen välillä voidaan pelaajasiirtoja tehdä 1.5. 30.6. sekä 1.8. 31.1. Siirtoaika päättyy aina kyseisenä päivänä klo 24.00. Pelaajalle voidaan myöntää siirto 31.1. jälkeen (tai siirtoajan ulkopuolella), jos: - pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa tai joukkuetta SJL:n tai sen alueen järjestämässä virallisessa ottelussa kuluvan pelikauden aikana, Mestikseen ja Suomi-Sarjaan sekä Naisten SM-sarjaan siirtyvän pelaajan pitää olla ollut pelaamatta myös kuluvaa kautta edellisenä kautena. - pelaajan viimeksi edustama seura lopettaa jääkiekkotoimintansa - pelaajan ikäluokan toiminta loppuu seurassa - junioripelaajan muuttaessa huoltajansa mukana toiselle paikkakunnalle. 4.4. Aikarajat pelaamiselle uudessa seurassa Pelaaja voi edustaa uutta seuraansa seuraavana päivänä edellisestä ottelusta. 4.5. Ryhmäsiirrot Ryhmäsiirto voidaan myöntää silloin kun lähtöseura omalla päätöksellään lopettaa toimintansa tai lähtöseuran ko. ikäluokan/edustuksen joku joukkue lopettaa toimintansa seuran omalla päätöksellä (esim. seuralla ollut ikäluokassa kaksi joukkuetta ja seuraavalla kaudella on vain yksi joukkue). Ryhmäsiirron täytyy käsittää vähintään viisi (5) pelaajaa. Pelaajien on oltava saman ikäluokan pelaajia ( A-jun, B-jun, C1-jun, C2-jun jne., syntymävuosi ratkaisee). Ryhmäsiirto on mahdollinen myös silloin, jos perustetaan uusi joukkue alimmalle mahdolliselle sarjatasolle aikuisissa tai jossakin juniori-ikäluokassa. Tällöin ryhmäsiirron edellytyksenä on se, että mikään seura ei joudu pelaajien siirtymisen takia lopettamaan min- 10

kään joukkueensa toimintaa. Tällöin ryhmäsiirto voidaan tehdä kaikista vähintään 5 pelaajan siirroista / seura. Ryhmäsiirtoanomus on tehtävä kausittain 31.8. mennessä. 4.6. Pelaajasiirrot seurayhteisön junioreista Seurayhteisön juniorit on siirrettävä kausittain ennen sarjakauden alkua edustusseuraan seurayhteisösiirrolla, kun he eivät enää voi ikänsä puolesta edustaa junioriseuraa. Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia junioreita. Seurayhteisösopimus on oltava olemassa edustusseuran ja junioriseuran välillä. 4.7. Ulkomaiset pelaajasiirrot Ulkomaisissa pelaajasiirroissa noudatetaan liiton ja IIHF:n sääntöjä. Ulkomaansiirroissa pelaajan siirtoasiasta vastaa aina vastaanottavan maan liitto/seura. Pelaajan uuden seuran liitto pyytää pelaajalle pelilupaa pelaajan edellisen seuran jääkiekkoliitolta, joka pyytää siirtolupaa pelaajan edelliseltä seuralta. Pelaajan tulee saada siirto vanhalta liitolta seitsemän (7) päivän kuluessa lupapyynnöstä tai vanhan liiton/seuran on esitettävä kirjallinen perustelu siirron epäämiselle. Pelaajan täytettyä 18 vuotta tai pelatessaan aikuisten sarjoissa tulee hankkia kansainvälinen siirtokortti (IIHF Transfer Card) edustusoikeuden saamiseksi uudessa seurassa. Siirtokortti hankitaan uuden seuran kansallisesta liitosta. Siirto tehdään aina määräaikaisena pelaajan voimassaolevan pelaajasopimuksen pituiseksi. Jos sopimus on pidempi kuin yksi pelikausi, tulee siirtokortin mukana toimittaa kopio pelaajasopimuksesta. Muissa tapauksissa siirto on aina yhden (1) pelikauden mittainen. Pelaajan muuttaessa vakituisesti ulkomaille voi pelaaja anomuksesta hakea vapaata siirtoa (unlimited transfer) uuteen maahan. Tällöin siirron yhteydessä pelaajan tulee täyttää kv. liiton anomuslomake (unlimited transfer request). Alle 18-v. pelaajasta tulee tehdä kv. liiton siirtopaperi (IIHF letter of approval, LOA). Siirtokäytäntö on sama kuin yli 18-v. siirroissa 1. Siirtokäytäntö, pelaajasiirto ulkomaille Pelaaja pyytää vanhalta seuralta kirjallisen luvan ulkomaan siirtoon. Vanha seura tekee pelaajasta ulkomaan siirron jääkiekkoliiton määrittelemällä tavalla. Pelaaja on uuden seuran liiton alainen pelaaja siirron määrittelemän määräajan. Pelaajan edustusoikeus palaa aina määräaikaisen ulkomaan siirron jälkeen siihen seuraan jossa oli edustusoikeus ennen siirtymistä ulkomaille. 2. Siirtokäytäntö, pelaajasiirto Suomeen Pelaajan uusi seura hankkii kv. siirtokortin liitosta (yli 18-v.) täyttää siirtokortin asianmukaisesti ja toimittaa sen takaisin liittoon. 11

Alle 18-v. pelaajasta seura tekee IIHF:n LOA-paperin ja toimittaa sen liittoon. Liitto lähettää siirtopyynnön pelaajan vanhalle liitolle. Kun vanhan liiton allekirjoitettu ITC-kortti on saatu, toimitetaan ITC-kortti kv. liittoon (IIHF) hyväksytettäväksi. Kun kv. liitto hyväksyy siirron, siirtyy pelaajan edustusoikeus uuteen seuraan. Alkuperäisen siirtokortin (IIHF transfer card) pitää olla toimitettuna kv. liittoon pelaajan, uuden ja vanhan liiton allekirjoituksilla varustettuna 30 pv:n kuluessa ensimmäisestä luvasta alkaen. Jos näin ei ole tapahtunut kv. liitto evää pelaajan peliluvan kunnes hänen siirtonsa on hoidettu loppuun. Pelaajan on oltava Suomessa ja peliluvan liitossa viimeistään 31.1. Ulkomaan siirtojen hinnat: hinta 15.8. asti hinta 16.8. alkaen kv. siirtokortti Suomeen (IIHF transfer card) 650 800 Uusi 30 pv:n lupa 100 100 Alle 18-v. siirto Suomeen 50 50 Alle 18-v. siirto Ulkomaille 50 50 4.8. Välityslautakunta ja kilpailuvaliokunta 1. Välityslautakunta Välityslautakuntaan kuuluvat liiton ja liigan seurojen välisten siirtojen käsittelyssä liiton ja liigan toimitusjohtajat sekä liitto- ja liigahallituksen yhteisesti hyväksymä ulkopuolinen puheenjohtaja. Jos seurat eivät keskenään pääse yksimielisyyteen edustusoikeuden siirron ehdoista, välityslautakunta ratkaisee siirron ehdot lopullisesti valitsemalla jommankumman seurojen tekemistä esityksistä. 2. Kilpailuvaliokunta Kilpailuvaliokunta ratkaisee liiton sarjoissa pelaavien seurojen väliset pelaajasiirtoepäselvyydet. Jos seurat eivät keskenään pääse yksimielisyyteen edustusoikeuden siirron ehdoista, kilpailuvaliokunta ratkaisee siirron ehdot lopullisesti valitsemalla jommankumman seurojen tekemistä esityksistä. 4.9. Kasvattajakorvaus Kasvattajakorvaus on seuroille tulevaa korvausta kasvatustyön kuluista sellaisesta pelaajasta, joka on allekirjoittanut ammattilaissopimuksen liigaseuran kanssa. Velvollisuus 12

maksaa kasvattajakorvausta on seuralla, joka tekee pelaajasopimuksen liigaan siirtyneen pelaajan kanssa ja jossa pelaaja tulee pelanneeksi liigassa yhteensä vähintään kuusi ottelua (aiemmat kaudet mukaan luettuna) 1.5.2011 jälkeen. Maalivahdin ollessa kyseessä velvollisuus maksaa kasvattajakorvausta syntyy kun maalivahti on pelannut pelaavana maalivahtina kuudessa liigaottelussa. Lukumäärään ei lasketa otteluita, joissa maalivahti on ollut vaihdossa koko ottelun ajan. Korvauksen maksimisuuruus on ohjeellisesti määritelty alla olevassa taulukossa. Kasvattajakorvaus maksetaan vain yhden kerran samasta pelaajasta. Oikeus saada kasvattajakorvausta ammattilaissopimuksen liigaan tehneestä pelaajasta on seuralla, jolla on pelaajan pelaajaoikeudet tai osia siitä. Jos yhdellä tai useammalla seuralla on oikeus osaan pelaajasta maksettavasta kasvattajakorvauksesta, lankeaa nämä osat maksettavaksi pelaajan kanssa ensimmäisen ammattilaissopimuksen tehneelle liigaseuralle riippumatta siitä, millä seuralla on pelaajan pelaajaoikeus. Jos pelaaja tekee ammattilaissopimuksen pelaajaoikeuden omistavan seuran kanssa, on kasvattajakorvauksen määrä taulukon maksimikorvauksen mukainen, jolloin mahdolliset siitä maksettavat osat lasketaan prosentteina maksimikorvauksesta. Pelaajaoikeuden mahdollisesti vastikkeellinen siirto ennen liigaan tehtyä ammattilaissopimusta ei tarkoita kasvattajakorvauksen maksamista. Jos kasvattajakorvaukseen oikeutettu seura on luopunut oikeudestaan kasvattajakorvaukseen (vastikkeella tai ilman) ei seura voi enää saada kasvattajakorvausta takautuvasti. Oikeus osuuteen kasvattajakorvauksesta karttuu siitä kaudesta ( 01.05.-30.04.) alkaen jonka aikana pelaaja täyttää 15 vuotta. Kaudella 2011 2012 karttuminen alkaa 1.5.1996 30.04.1997 syntyneistä pelaajista. Kasvattajakorvausta ei makseta pelaajasta, joka on syntynyt 30.4.1988 tai aiemmin. 1. Kasvattajakorvauksen jako ja suuruus Kasvattajakorvauksen suuruus on määritelty alla olevassa taulukossa. Summat ovat maksimikorvauksia. Mikäli seurat eivät pääse sopimukseen kasvattajakorvauksen suuruudesta, määrittelee korvauksen välityslautakunta, jonka päätös on lopullinen. NHL-varaus, 1. kierros 65.000 NHL-varaus, muu 40.000 Liigapelaaja (vähintään 6 liigaottelua) 30.000 Muut 20.000 Oikeus saada osuus pelaajasta mahdollisesti maksettavasta kasvattajakorvauksesta kertyy kausittain oheisen taulukon mukaisesti: kausi, jonka aikana pelaaja täytti: osuus 15 v. 5 % 16 v. 5 % 17 v. 10 % 18 v. 15 % 19 v. 20 % 20 v. 20 % 21 v. 25 % 13

Kasvattajakorvaus kertyy aina kokonaisen kauden jälkeen. Mikäli pelaajan pelaajaoikeus siirtyy kesken kauden, lasketaan pelaajaoikeuden siirtyessä oikeus osuuteen kasvattajakorvauksesta myös alkaneesta kaudesta. Kasvattajakorvaus jaetaan sen mukaan, millä seuralla on ollut pelaajan pelaajaoikeus minäkin vuonna alkaen 1.5.2004. (ei siis takautuvasti). Edustusoikeuden omaaminen ilman pelaajaoikeutta ei oikeuta osuuteen kasvattajakorvauksesta. Esimerkki 1: Jouko Juniori on syntynyt 31.7.1994. Jouko Juniorin pelaajaoikeuden siirtyvät seurasta A seuraan B 31.12.2011. Pelaajasta on kertynyt 20 % osuus kasvattajakorvauksesta. Pelaajaoikeuden siirron yhteydessä seuralla A on oikeus korkeintaan 10 % osuuteen mahdollisesta kasvattajakorvauksesta. Esimerkki 2: Pekka Pelaaja tekee ammattilaissopimuksen liigaseuran kanssa kaudeksi 2011 2012. Pekka Pelaaja on syntynyt 31.7.1991, joten hän kuuluu kasvattajakorvauksen piiriin. Pekka Pelaaja on ollut seura A:n pelaaja kaudet 2004 2011. Tätä ennen Pekka Pelaaja on ollut seura B:n pelaaja. Seura B:llä ei ole oikeutta kasvattajakorvaukseen. Seura A:lla on oikeus jakamattomaan kasvattajakorvaukseen. Esimerkki 3: Pertti Puolustaja on syntynyt 31.7.1993. Kauden 2011 2012 alkaessa hänestä on kertynyt seuralle A oikeus 20 % osuuteen kasvattajakorvauksesta. Seura A pitää oikeutensa 20 % osuuteen ja siirtää pelaajaoikeuden seura B:lle. Pelaajan pelaajaoikeus on seuralla B koko kauden. Tämän jälkeen pelaaja tekee ammattilaissopimuksen liigaan jolloin seura B on oikeutettu kasvattajakorvaukseen. Tällöin liigaseura maksaa kasvattajakorvauksen seuralle B. Koska seura A oli pitänyt itsellään oikeuden jaettuun (20 %) kasvattajakorvaukseen, maksaa seura B 20 % kasvattajakorvauksesta seuralle A. Esimerkki 4: Jos pelaaja tekee ammattilaissopimuksen liigaan pelaajaoikeudet omistavan seuran kanssa (esim. oma A-juniori ), maksetaan kasvattajakorvausta kaikille niille seuroille jotka ovat varanneet osan kasvattajakorvauksesta. Tällöin kasvattajakorvauksen suuruus on kunkin seuran prosenttiosuus taulukon mukaisesta maksimikorvauksesta. 2. Kasvattajakorvauksen maksu Kun kasvattajakorvaus maksetaan, tehdään siitä ilmoitus erillisellä lomakkeella liiton toimistoon. Seurat sopivat keskenään maksumenettelystä. 3. Pelaajaoikeuden myynti Pelaajaoikeuden siirtyessä voivat seurat sopia myös muusta menettelystä. Pelaajaoikeudet omaava seura voi myydä pelaajaoikeuden. Tällöin seura saa korvauksen pelaajaoikeuksien myynnistä välittömästi, eikä enää omaa oikeutta myöhemmin kasvattajakorvaukseen. Molemmissa tapauksissa pelaajaoikeudet ostanut seura saa oikeuden sillä hetkellä jakamattomaan kasvattajakorvaukseen. Esimerkki 5: 14

Heikki Hyökkääjä on syntynyt 31.7.1993. Kauden 2011 2012 alkaessa hänestä on kertynyt seuralle A oikeus 20 % osuuteen kasvattajakorvauksesta. Seura A myy Heikki Hyökkääjän pelaajaoikeudet seura B:lle 2.000 euron korvauksella. Seura B pitää Heikki Hyökkääjän pelaajaoikeuden kunnes pelaaja tekee ammattilaissopimuksen liigaseuran kanssa. Seuralla B on oikeus jakamattomaan kasvattajakorvaukseen (100 % ). Seura A:lla ei ole oikeutta kasvattajakorvaukseen koska seura A oli myynyt osuutensa seura B:lle. Esimerkki 6: Mikko Maalivahti on syntynyt 31.7.1993. Kauden 2011 2012 alkaessa hänestä on kertynyt seuralle A oikeus 20 % osuuteen kasvattajakorvauksesta. Seura A myy Mikko Maalivahdin pelaajaoikeudet seura B:lle 2.000 euron korvauksella. Seura B siirtää pelaajaoikeuden eteenpäin seuralle C vuoden päästä. Tällöin seura B on oikeutettu 35 % osuuteen kasvattajakorvauksesta. Jos seura B myy pelaajaoikeuden jollakin summalla, siirtyy pelaajaoikeus ja oikeus jakamattomaan kasvattajakorvaukseen seuralle C. 5. SEUROJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT 5.1. Seurayhteisö Seurayhteisön muodostaa edustus- ja junioriseura. Seurayhteisössä voi olla rinnakkaisjoukkueet eri ikäluokissa tai aikuisissa. Seura, jolla ei ole yhtään juniorijoukkuetta tai ei ole omalla toiminta-alueellaan seurayhteisöön tunnistettavaa junioriseuraa, voi muodostaa seurayhteisön seuran kanssa jolla ei ole yhtään aikuisten joukkuetta. Tällöin junioriseuran pelaajat voivat edustaa seurayhteisössä myös aikuisten joukkuetta vaikka edustusoikeus on junioriseurassa. Myös naisten joukkueet voivat muodostaa seurayhteisön jolloin toimitaan tämän säännön määrittelemällä tavalla. Vaikka edustusjoukkue olisi hallinnollisesti eri seuran nimissä, käsitellään junioriseuran ja edustusseuran ylläpitämiä naisten joukkueita rinnakkaisjoukkueina. 5.2. Yhteistyöseurasopimus 1. Aikuisten sarjat Kaksi eri seuraa, joiden aikuisten (miehet ja naiset) edustusjoukkueet pelaavat eri sarjatasolla, voivat tehdä keskenään yhteistyöseurasopimuksen. Sopimuksen hyväksymismaksu kaudella 2011 2012 on 1.000 euroa (naiset 250 euroa). Seurojen A-nuorten joukkueet kuuluvat aikuisten yhteistyöseurasopimukseen. Mestisseura voi tehdä yhteistyöseurasopimuksen molempiin suuntiin SM-liigaseuran sekä alemman miesten sarjan seuran kanssa. Muulla aikuisten sarjatasolla seura voi olla osallinen vain yhdessä aikuisten sopimuksessa. Aikuisten (miehet ja naiset) yhteistyöseurasopimus anotaan siltä sarjajärjestäjältä jonka järjestämässä sarjassa ylemmällä tasolla pelaava joukkue pelaa. Sopimus tehdään pelikaudeksi kerrallaan ja on hyväksytettävä kausittain liitossa 1.9. (naiset 30.10.). Sopimusta anottaessa on sarjapaikkojen oltava olemassa, sopimusta ei voi tehdä etukäteen sarjatason muuttumisen ennakoinnilla. 15

2. Juniorisarjat Junioriyhteistyöseurasopimus voi sisältää seurojen B-nuoret ja nuoremmat juniorit sekä kaikki naispuoliset pelaajat. Junioriyhteistyöseurasopimus on mahdollinen vaikka seura olisi osallinen toisessa aikuisten yhteistyöseurasopimuksessa. B1 C2 nuorten osalta voidaan muodostaa enintään kolmen (3) seuran välinen yhteistyöseurasopimus. D1 ja nuorempien osalta on mahdollista muodostaa useamman seuran yhteinen yhteistyöseurasopimus jossa pelaajan siirtyminen on mahdollista kaikkien yhteistyöseurasopimuksessa osallisena olevien seurojen kesken. Mikäli samaan sopimukseen sisällytetään sekä B1-C2 nuoret että D1 ja nuoremmat, sopimus pitää tehdä yhdellä lomakkeella johon merkitään enintään kolme seuraa B1-C2 merkinnällä. Kaikki juniorien yhteistyöseurasopimukset anotaan 1.9. mennessä anovan seuran alueen aluehallitukselta. Anomuksessa on oltava perusteet kuinka sopimusta aiotaan käyttää. Aluehallitus voi hylätä anomuksen. Mikäli sopimusta katsotaan käytettäväksi väärin, voidaan sopimus hylätä myös kesken kauden. Sopimuksen hyväksymismaksu kaudella 2011 2012 on 250 euroa/seura. 5.3. Pelaaminen yhteistyöseurasopimuksella eri joukkueissa Yhteistyöseurasopimuksen puitteissa pelaaja voi edustaa toista seuraa välittömästi edellisen ottelun jälkeen (myös samana päivänä). A-C2 nuorten valtakunnallisten sarjojen karsintojen ollessa käynnissä pelaaja voi edustaa ainoastaan yhtä seuraa. Yhteistyöseurasopimuksen piiriin kuuluva pelaaja voi 31.1. jälkeen edustaa vain sitä seuraa, jonka joukkueessa hän ko. päivän jälkeen ensimmäiseksi pelaa. Mikäli kyseessä on yhdistelmäjoukkue, voivat seurat anoa sopimuksen hyväksyneeltä taholta yhteistyöseurasopimuksen puitteissa poikkeuslupaa nimettyjen pelaajien pelaamiseen myös 31.1. jälkeen. 5.4. Pelaaminen eri joukkueissa samassa seurassa Pelaaja voi vaihtaa joukkuetta saman ikäluokan rinnakkaisjoukkueiden välillä rajattomasti koko kauden ajan pois lukien alla mainitut poikkeukset. Aluehallitukset voivat antaa kilpailusäännöistä poikkeavia tai niitä täydentäviä ohjeita tai määräyksiä alueellisten C2 ja nuorempien sarjojen osalta maantieteellisistä, urheilullisista tai muista syistä johtuen. 1. Saman seuran eri joukkueissa pelaaminen, valtakunnalliset A - C2 nuorten karsintasarjat Valtakunnallisten A C2-nuorten karsintasarjojen tai -otteluiden ollessa käynnissä ei kenttäpelaajia voi vaihtaa saman ikäluokan rinnakkaisjoukkueiden välillä lainkaan. Maalivahdit saavat tarvittaessa vaihtaa joukkuetta. 16

2. Pelaaminen alkulohkojen ja karsintasarjojen jälkeisissä karsintaotteluissa omassa ikäluokassa Alkulohkojen ja vastaavien sarjojen jälkeisiin karsintaotteluihin joukkueiden voimasuhteita ei saa muuttaa omasta seurasta, eikä pelaajasiirroilla toisista seuroista. Karsintaotteluihin osallistuviin joukkueisiin sallitaan pelaajavaihdot vasta karsintojen tultua pelatuiksi. Tämä sääntö koskee kaikkia seuran pelaajia, jotka pelaavat saman ikäluokan eri sarjatasoilla. Karsintaotteluihin voivat osallistua vain ne pelaajat, jotka ovat edustaneet karsintaan osallistuvaa joukkuetta vähintään neljän ottelun ajan (mukaan lukien mahdolliset esikarsinnat ennen varsinaista karsintasarjaa) kuluvan kauden aikana. Jos pelaaja ei ole edustanut mitään muuta seuransa joukkuetta eikä minkään muun seuran joukkuetta (loukkaantuminen, harrastuksen uudelleen aloittaminen jne.), saa hän osallistua näihin otteluihin. Karsintaotteluissa saa käyttää oman seuransa nuorempia junioreita, vaikka nämä eivät olisi pelanneet yhtään ottelua ko. joukkueessa. B2-nuorten karsintaotteluissa ei saa käyttää niitä C1-ikäisiä pelaajia, jotka ovat pelanneet samalla kaudella C-nuorten SMsarjaa tai sen valtakunnallisia karsintoja. 3. Pelaaminen eri ikäluokissa samassa seurassa Junioripelaaja voi pelata oman ikäluokkansa lisäksi myös vanhemmissa ikäluokissa. Pelaaja saa pelata samana päivänä oman ikäluokkansa lisäksi myös vanhemmassa ikäluokassa. Y-pelaajana pelaava pelaaja ei voi edustaa toista seuransa juniorijoukkuetta. 4. Osallistuminen playoff- ja karsintaotteluihin Playoff-otteluihin ja tulevan kauden sarjapaikkoihin vaikuttaviin karsintaotteluihin saavat osallistua kaikki ikänsä edellyttämissä joukkueissa. 5.5. Siirretyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat Siirrettyyn otteluun saavat osallistua kaikki uutena pelipäivänä edustuskelpoiset pelaajat. 5.6. Sarjan jälkeisen uusintaottelun edustuskelpoiset pelaajat Sarjan jälkeiseen uusintaotteluun saavat osallistua kaikki edustuskelpoiset pelaajat. 5.7. Uudelleen pelattavaksi määrätyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat Uudelleen pelattavaksi määrättyyn otteluun (mm. keskeytynyt ottelu, vastalauseen jälkeen uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu) saavat osallistua vain ne jotka olivat merkittynä ottelupöytäkirjaan alkuperäisenä pelipäivänä ja ovat uutena pelipäivänä edelleen edustuskelpoisia ko. seurassa. Uudelleen pelattavassa ottelussa eivät voi pelata ne, jotka ovat alkuperäisessä ottelussa saaneet peli- tai ottelurangaistuksen. Ottelu on pelattava kahden viikon kuluessa alkuperäisestä pelipäivästä. 5.8. Kaksoisedustus 17

A C nuoret A-nuorten III-divisioonassa, B-nuorten II-divisioonassa, B2-nuorten I- divisioonassa sekä C-nuorten II-divisioonassa ja näitä alemmissa sarjoissa pelaajalle voidaan myöntää kaksoisedustus sillä edellytyksellä, että pelaajan omassa seurassa ei ole juniorijoukkuetta, jota voi ikänsä puolesta edustaa (myös vanhemmat ikäluokat). Tämä sääntö ei koske Y-pelaajia vaan ainoastaan oman ikäluokan pelaajia. Tällainen pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa ko. sarjoissa. Kaksoisedustusoikeudesta on tehtävä ilmoitus sarjan järjestäjälle kausittain. Pelaajalle voidaan myöntää kaksoisedustusoikeus enintään kahdeksi kaudeksi. 1. Naiset ja tytöt Jos naispuolisen pelaajan edustusoikeus on seurassa jossa ei ole naisten tai tyttöjen joukkuetta, voi pelaaja edustaa yhtä muuta liiton jäsenseuraa naisten tai tyttöjen joukkueessa. Seuran, johon pelaajalle halutaan kaksoisedustus, tulee tehdä ilmoitus kyseisen sarjan järjestäjälle kausittain. Pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa naisten tai tyttöjen sarjoissa. 5.9. Pelaajasopimukset Seura voi tehdä alle 15-vuotiaan pelaajan kanssa enintään yhden pelikauden mittaisen kirjallisen sopimuksen, jolla pelaaja sitoutuu joukkueeseen toimintakauden ajaksi. 5.10. Seuratoimitsijat Muissa kuin liiton määräämissä virallisissa erotuomarikortin vaativissa toimitsijatehtävissä voi seura käyttää omia seuratoimitsijoitaan. Seuratoimitsijoiden koulutuksesta vastaa seura. Koulutuksen saa joko alueelta tai paikalliselta erotuomarikerholta. Liitto voi velvoittaa seuran käyttämään virallisia toimitsijoita, mikäli seuratoimitsijoiden työskentelyssä havaitaan selkeitä puutteita tai epäurheilijamaista käytöstä. 6. SARJOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6.1. Sarjamuodot Liittohallitus päättää Mestiksen sarjamuodon Jääkiekon Sarjaseurat ry:n esityksestä. Suomi-Sarjan, Nuorten SM-Liigan, B-nuorten SM-sarjan, B2-nuorten SM-sarjan, C- nuorten SM-sarjan sekä Naisten SM-sarjan sarjamuodon päättää liittohallitus. Muiden sarjojen sarjamuodon, mahdolliset lohkojaot ja pelaamistavan päättää kunkin sarjan järjestäjä. 6.2. Valtakunnalliset sarjat Näissä säännöissä viitataan valtakunnallisiin sarjoihin. Valtakunnalliset sarjat on mainittu näiden sääntöjen liitteenä olevassa luettelossa. 6.3. Osanotto ja luovuttaminen 1. Ilmoittautuminen Syksyllä alkaviin valtakunnallisiin sarjoihin osallistuminen varmistetaan 15.5. mennessä seuraavin poikkeuksin: 18

A-nuorten III-divisioonaan, B-nuorten III-divisioonaan, B2-nuorten I-divisioonaan, C- nuorten III-divisioonaan ja naisten Suomi-sarjaan osallistuminen varmistetaan 31.8. mennessä. Alueellisiin sarjoihin ilmoittaudutaan järjestävän alueen ohjeiden mukaisesti. Samoja määräaikoja noudatetaan myös osanottomaksua suoritettaessa. 2. Ilmoittautumisen ja sarjaan osallistumisen edellytykset Mikäli seuralla on päättyneeltä kaudelta maksamattomia erotuomari- tai toimitsijamaksuja tai maksamattomia laskuja liigalle/liitolle/alueelle, ei sarjaan voi ilmoittautua eikä osallistua. Mikäli seura jättää yllämainitut velvollisuutensa suorittamatta, sarjan järjestäjällä on oikeus täyttää avoimeksi jäänyt sarjapaikka. Mikäli mahdollisessa konkurssitapauksessa seuran sarjapaikka siirretään toiselle seuralle, tulee uuden seuran maksaa edellisen kauden maksamatta jääneet ko. velvoitteet ilmoittautumisajan puitteissa ennen kuin sarjapaikka vahvistetaan. 3. Ilmoittautumisen peruutus Jos seura varmistettuaan osanottonsa Mestikseen, Suomi-sarjaan tai Nuorten SM-liigaan peruuttaa osanottonsa tai luopuu sarjasta, on seuran suoritettava sakkona 2.000 euroa. Vastaava sakko miesten II divisioonassa, A-nuorten I-divisioonassa (ml. karsinta) ja naisten SM-sarjassa (ml. alkusarja) on 1.000 euroa sekä muiden valtakunnallisten sarjojen osalta 500 euroa. Sarjan järjestäjä pidättää kyseisen sarjan osanottomaksun. Alueellisten sarjojen luopumissakon määrää järjestävän alueen aluehallitus. Seuran ilmoitettua luopumisesta on sarjan järjestäjällä oikeus antaa sarjapaikka toiselle seuralle. 4. Ottelun luovuttaminen ja sarjasta luopuminen Valtakunnallisissa sarjoissa ei joukkue saa luovuttaa yhtään ottelua. Luovuttanut joukkue suljetaan sarjasta ja velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa taloudelliset menetykset. Mikäli seura valtakunnallisen karsintasarjan jälkeen luopuu sarjasta tai ei vastaanota karsinnoissa saavutettua sarjapaikkaa määrätyssä lohkossa, käsitellään sitä myös luovuttamisena. Luovuttanutta tai sarjasta pudonnutta joukkuetta ei voida hyväksyä ko. sarja-tasolle seuraavaksi kaudeksi. Jos kyseessä on karsintaottelut joidenkin tasojen välillä kesken kauden, ei luovuttanut joukkue voi osallistua samalla kaudella kummallekaan sarjatasolle johon karsintaotteluista on mahdollisuus päätyä. Jos kyseessä on karsintasarja keväällä pelattaessa seuraavan kauden sarjapaikoista, ei luovuttanut joukkue voi osallistua seuraavalla kaudella kummallekaan sarjatasolle johon karsintasarjasta on mahdollisuus päätyä. Sarjasta luopuneen tai suljetun joukkueen pelaamat ottelut mitätöidään ja seura voi joutua aloittamaan pelaamisen alimmalta sarjatasolta. 19

Seuran ajautuessa konkurssiin tai vastaavaan selvitystilaan ratkaisee seuran tai sen toiminnan jatkajan joukkueiden sarjatasot liittohallitus. 5. Uuden seuran sarjapaikan anominen Suomi-sarjan alkusarjaan Suomi-Sarjan alkusarjaan voi anoa sarjapaikkaa kausittain 15.5. mennessä seura jolla ei kyseiseen sarjaan ole pelaamalla saatua sarjapaikkaa. Anojan tulee täyttää seuraavat edellytykset jotta anomus käsitellään. Päätöksen sarjapaikan saamisesta tekee liittohallitus. sarjataso ainoastaan Suomi-Sarjan alkusarja hakemus 15.5. mennessä pelaajaluettelo toimitettava, pelaajien oltava pelannut pääosin vähintään ko. sarjatasolla edellisellä kaudella uuden perustetun yhdistyksen/yhtiön toimintasuunnitelma ja budjetti seuraavalle kolmelle kaudelle ensimmäisen kauden budjetin suuruinen vakuus esitettävä oltava yhteistyösopimus jonkun junioriseuran kanssa seuran/yhtiön taustan oltava luotettava (aiempi toiminta jääkiekon parissa) samalla sarjatasolla samalla paikkakunnalla konkurssiin menneen seuran sijalle ei voi saada sarjapaikkaa 6.4. Sarjojen tärkeysjärjestys Mikäli liiton maajoukkueet tai liiton määräämät ottelut tarvitsevat kenttävuoroja, ne on asetettava etusijalle ennen seurojen (myös muiden) samanaikaisia muita tilaisuuksia kuin sarjaotteluita. Kunkin sarjan karsinnat ja alkusarjat ovat tärkeysjärjestyksessä varsinaiseen sarjaan verrattavassa asemassa. Otteluiden alkamisajat määritellään seurojen jäävuorojen mukaan, mutta kaikki sarjaottelut on asetettava etusijalle harjoituksiin nähden. Sarjojen tärkeysjärjestys kenttävuoroihin nähden on seuraava: Maaottelu, liigaottelu, Mestis, Nuorten SM-liiga, Suomi-sarja, B-nuorten SM-sarja, A- nuorten I-divisioona, Naisten SM-sarja, miesten II divisioona, C-nuorten SM-sarja, B2- nuorten SM-sarja, B-nuorten I-divisioona, A-nuorten II-divisioona, Naisten divisioona, B2-nuorten I-divisioona, C-nuorten I-divisioona, B-nuorten II-divisioona, C-nuorten IIdivisioona, Miesten III-divisioona, Naisten Suomi-Sarja, A-nuorten III-divisioona, B- nuorten III-divisioona, C-nuorten III-divisioona, sekä alueelliset sarjat järjestävän alueen määrittelemässä järjestyksessä. Kunkin sarjan karsinnat ovat tärkeysjärjestyksessä varsinaiseen sarjaan verrattavassa asemassa 6.5. Pisteet ja järjestys sarjassa 1. Pisteet otteluista (ei jatkoaikaa) Sarjassa saa voittanut joukkue kaksi pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun päättyessä tasan saa kumpikin joukkue yhden pisteen. 2. Pisteet otteluista (sarjat, joissa on määritelty jatkoaika pelattavaksi voittajan selville saamiseksi) 20

Varsinaisella peliajalla voittanut joukkue saa kolme pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun ollessa tasan varsinaisen peliajan jälkeen sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, saavat molemmat joukkueet tasapelistä yhden pisteen, jatkoajalla maalin tehnyt joukkue saa lisäksi yhden lisäpisteen. Jos jatkoajalla jompikumpi joukkue vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan, menettää tämä joukkue saavuttamansa pisteen jos vastustaja tekee maalin tyhjään maaliin. Jos jatkoajalla ei ratkaisevaa maalia synny, suoritetaan voittajan selvittämiseksi voittomaalikilpailu Voittomaalikilpailun voittaja saa lisäpisteen. 3. Järjestys sarjataulukossa Tasapisteiden sattuessa ratkaisee järjestyksen sarjataulukossa koko sarjan maaliero (tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus). Jos maaliero on sama, ratkaisee järjestyksen tehtyjen maalien lukumäärä. Jos tehtyjen maalien lukumäärä on sama, ratkaisee järjestyksen joukkueiden sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden tulos. Mikäli tilanne on edelleen tasan, on vähemmän rangaistusminuutteja sarjassa saanut joukkue paremmalla sijalla. 4. Uusinnat tasapisteissä Jos kysymyksessä on suora sarjanousu, ja kaksi tai useampia joukkueita on tasapisteissä, pelataan noususta vain yksi uusintaottelu niiden kahden joukkueen välillä, jotka ovat sijoittuneet maalieron perusteella nousuviivan molemmin puolin. Tämä määräys koskee myös suoraa sarjasta putoamista. Jos kahdella tai useammalla joukkueella on sama pistemäärä, pelataan putoamisesta uusinta kahden huonoimman maalieron omaavan joukkueen välillä. Uusintaottelu pelataan vain suorasta noususta tai putoamisesta seuraavan kauden sarjapaikasta pelattaessa keväällä 2012, kaikki muut sijoitukset ratkaistaan ensimmäisessä kappaleessa mainitulla tavalla. 6.6. Tulostiedotus Valtakunnallisista sarjoista sekä liiton erikseen määräämistä otteluista on järjestävän seuran ilmoitettava pyydetyt tiedot tulostiedotukseen sarjan järjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti. 6.7. Mediaoikeudet Kaikkien liiton tai sen alueen järjestämien sarjojen mediaoikeudet kokonaisuudessaan kuuluvat liitolle. Liitto sopii kaikki mediaoikeussopimukset kaikkien järjestämiensä sarjojen osalta. Seura tarvitsee aina luvan liitolta liikkuvan kuvan lähettämiseen kotiotteluistaan. Lupa myönnetään enintään yhdeksi kaudeksi kerrallaan. 6.8. Otteluiden talous Kaikissa otteluissa talous on 100 % - 0 %. Järjestävä seura saa ottelusta kaikki tulot ja huolehtii kaikista ottelun järjestämisestä ja pelaamisesta aiheutuvista kuluista. Vieraileva joukkue maksaa omat kulunsa. 6.9. Lääkäri ja ensiapu Mestiksen ja Nuorten SM-liigan (ja näiden karsinnoissa) otteluissa on lääkärin läsnäolo pakollinen. Lääkärin puuttumisesta seuraa 350 euron sakko. 21

Muissa sarjoissa on lääkärin tai ensiapukoulutuksen (vähintään voimassaoleva EA 1) saaneen henkilön läsnäolo pakollinen. Tällaisen henkilön puuttumisesta seuraa 175 euron sakko. Lisäksi kotijoukkue velvoitetaan korvaamaan lääkärin puuttumisesta seuranneet välittömät kulut tositteita vastaan. 6.10. Ottelusiirrot Sarjan järjestäjä voi koska tahansa siirtää minkä tahansa ottelun pakottavista syistä ilman joukkueiden suostumusta. Valtakunnallisten sarjojen järjestäjän määräämiä ottelupäiviä ei muuteta ilman sarjan järjestäjän lupaa. Ottelusiirtoon voi sarjan järjestäjä antaa anomuksesta luvan erityisistä syistä, varattuaan sitä ennen vastustajalle tilaisuuden lausunnon antamiseen. Ottelusiirto voi tapahtua ainoastaan molempien seurojen suostumuksella (ao. sarjassa pelaavan joukkueen johtaja). Siirtoanomus on tehtävä kirjallisesti. Alueellisten sarjojen ottelusiirroista päättää aluepäällikkö. Sarjan järjestäjän hyväksymästä ottelusiirroista on ottelun järjestäjän välittömästi ilmoitettava kirjallisesti / sähköisesti vierailevalle joukkueelle, erotuomareille ja toimitsijoille tai toimitsijaesimiehelle. Mikäli henkilökohtaista yhteydenottoa ei voida tehdä, on ilmoitusvelvollisuuden omaavan tahon varmistettava että ilmoitus on mennyt perille. 1. Maajoukkue- ja kartoitustapahtumat Seura on oikeutettu anomaan siirtoa sarjaotteluun, jos joukkueen pelaajista kolme (3) tai enemmän on valittu maajoukkue- tai kartoitustapahtumaan. 6.11. Uusintaottelu Niissä sarjoissa, joissa pelataan parillinen kierrosmäärä, määräytyy uusintaottelun kotikenttä seurojen sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden paremmuuden perusteella (keskinäisten otteluiden pisteet, keskinäisten otteluiden maaliero, koko sarjan maaliero, sarjassa tehdyt maalit, rangaistusminuutit, arvonta). Mahdollisen arvonnan suorittaa sarjan järjestäjä. Parittomien kierrosmäärien sarjoissa saa se joukkue uusintaottelun kotikentälleen, joka on pelannut sarjassa vähemmän kotiotteluita vastustajaansa vastaan. 6.12. Uusinta-, karsinta- ja playoff-otteluiden ratkaisutavat Jatkoerä ja ottelunvoittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) uusinta-, karsinta- ja playoff -ottelussa Ennen ensimmäistä jatkoerää pidetään ottelun sarjatason mukainen erätauko ja kenttä kunnostetaan. Ennen jatkoerän alkua vaihdetaan kenttäpuoliskoja. Ulkona pelattavissa otteluissa jatkoerän puolivälissä joukkueet vaihtavat kenttäpuoliskoja ilman erätaukoa, halliotteluissa kenttäpuoliskoja ei vaihdeta jatkoerän puolivälissä. 1. Mestis Mikäli Mestiksessä uusinta- tai playoff -ottelu virallisen peliajan jälkeen on tasan, pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 min. pituisin jatkoerin. Mestiksessä erätauko ennen jatkoerien aloittamista ja jatkoerien välillä on 15 minuuttia. 22

Mestiksessä jatkoerät pelataan 5-5 vastaan (rangaistukset voimassa) siihen asti, kunnes toinen joukkue tekee maalin. Maalin tehnyt joukkue on ottelun voittaja. 2. Nuorten SM-liiga Nuorten SM-liigan puolivälierä- ja välieräotteluissa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 4-4 vastaan. Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition). Nuorten SM-liigan loppuotteluissa pelataan vain yksi jatkoerä edellä mainituin säännöin, ellei mestaruus ole katkolla jommallekummalle joukkueelle. Jos mestaruus on katkolla, pelataan ratkaisevissa loppuotteluissa 4-4 vastaan niin kauan 20 minuutin jatkoerin, kunnes ratkaiseva maali syntyy. 3. Muut sarjat Muissa sarjoissa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 4-4 vastaan. Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition). 6.13. Jatkoajat Sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, pelataan se tasakentällisin neljällä kenttäpelaajalla neljää vastaan. Ennen jatkoaikaa pidetään 2 min. tauko. Jos jompikumpi joukkue tekee maalin jatkoajalla, päättyy ottelu tähän maaliin. Jos jatkoajalla jompikumpi joukkue vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan, menettää tämä joukkue saavuttamansa pisteen jos vastustaja tekee maalin tyhjään maaliin. Varsinaisen peliajan loputtua kärsimättä olevat rangaistukset kärsitään loppuun jatkoajalla. Alueellisten sarjojen jatkoajoista päättää aluehallitus. Jos joukkueelle tuomitaan rangaistus jatkoajalla, pelataan kolmella (3) pelaajalla neljää (4) vastaan (= 4-3). Jos jatkoajalla joukkueelle tuomitaan kahden pelaajan vajaalukuisuus, saa eirikkonut joukkue asettaa viidennen pelaajan kentälle, eli pelataan 5 pelaajalla 3 vastaan (= 5-3). Ensimmäisellä pelikatkolla, kun kahden pelaajan vajaalukuisuus ei ole enää voimassa, palataan normaaliin tilanteeseen, eli joko 4-4 tai 4-3 tilanteeseen. Jos ylivoimatilanne jatkuu varsinaiselta peliajalta jatkoajalle, yllä mainitut kriteerit pätevät jatkoajan alussa. Eli jos tilanne varsinaisen peliajan päättyessä on 5-4, aloitetaan jatkoaika 4-3 tilanteella. Jatkoajallakin joukkueella on oikeus vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan. Kuitenkin, jos maalivahdin ollessa pois jäältä joukkue häviää ottelun, menettää ko. joukkue varsinaisella peliajalla tasapelistä saamansa automaattisen pisteen. Jos maalivahti oli poistunut vastustajan siirretyn rangaistuksen takia, joukkue ei menetä automaattista pistettä. 23