Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@nivala.fi Aloitusaika 20.2.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 1 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kaupunginjohtaja Nimi Kari Valtanen Sähköposti kari.valtanen@nivala.fi Puhelin 040 3447 200 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kaupunginjohtajan sihteeri Nimi Minna Korkeakoski Sähköposti minna.korkeakoski@nivala.fi Puhelin 040 3447 202 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Nivalan kaupungin näkemyksen mukaan kuntarakennetta ei ole syytä muuttaa muuten kuin kuntien omilla vapaaehtoisilla päätöksillä. Palvelurakennetta uudistettaessa on pidettävä keskeisenä ihmisten palvelujen tarve ja mahdollisuus saada palvelut lähellä asuinpaikkaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Valtion tehtävä on säätää lait lakisääteisistä palveluista ja niiden laadullinen/määrällinen minimitaso varmistaen tarvittavat resurssit oikeudenmukaisella tavalla. Kuntien tehtävä on toimia paikalliset olosuhteet huomioiden käytettävissä olevilla resursseilla parhaalla mahdollisella tavalla ja tuotettava palvelut joko omana tuotantona, yhteistyössä tai ostopalveluita käyttäen niin, että vähintään lain minimi täyttyy.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kuntien kaavoitusoikeuden säilyminen on keskeistä kuntien elinvoimaisuuden tukemisessa. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Väestön määrä, rakenne, kehitys sekä koulutus ja tulotaso ovat olennaisia tekijöitä kunnan elinvoimaisuutta tarkasteltaessa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntataloustarkastelussa tulisi huomioida myös se, kuinka kunta voi ohjata resursseja palveluitten lisäksi myös elinkeinoelämän kehittämiseen toimintaedellytyksiä luomalla. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, asioinnin ja saavutettavuuden osalta ei ole esitetty sellaisia tosiasioita, jotka edellyttäisivät kuntien pakkoliitoksia tällä alueella. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Nivala on reilun 11 000 asukkaan kaupunki, joka tuottaa sotepalvelut yhdessä kolmen muun kunnan kanssa Paras lain tavoitteet täyttäen. Muut peruspalvelut kaupunki tuottaa itse. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kaupunki tuottaa elinkeinopalvelut seudullisen elinkeinoyhtiön (Nihak Oy) avulla. 1.1.2012 alkaen Nivalan kaupunki on tuottanut maaseutuhallinnon palvelut Oulaisten ja Ylivieskan kaupungille sekä Sievin kunnalle. Yritystoiminnan tarvitsemat toimitilat ja osan kehittämishankkeista tuottaa Nivalan Teollisuuskylä Oy. Nivalan elinkeinorakenne on monipuolinen. Maataloustuotanto on vahva ja teollisuus on vientivetoista. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Mahdollisen uuden kuntarakenteen muodostuminen pitää tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Työryhmän analyysi perustuu arvioon väestökehityksestä. Tilastokeskuksen ennusteet kuten mm. Nivalan kaupungin väestökehityksen osalta eivät vastaa Nivalan kaupungin käsitystä väestökehityksestä ja väestörakenteesta. Aiemmat Tilastokeskuksen ennusteet eivät ole pitäneet paikkaansa. Ko. ennusteisiin verrattuna Nivalan kaupungin väestökehitys on ollut huomattavasti positiivisempaa. Tällä perusteella Nivala pitää analyysia puutteellisena. Kaupungin talouteen olennaisesti vaikuttaa väestömäärän kehitys, väestön rakenne, koulutus sekä tulotaso. Väestömäärän kasvaessa Nivalan väestörakenne paranee Tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna. Työssäkäyvän väestön myötä verotettava tulo kasvaa ja näin myös kaupungin talous paranee verrattuna ennusteeseen. Nivalan kaupunki on järjestänyt sosiaali ja terveyspalvelut peruspalvelut Paras lain mukaisesti. Nivalan kaupungin väestöpohja on riittävä muiden peruspalveluiden järjestämiseen. Keskeistä maaseutualueilla on alueiden omatoiminen elinkeinoelämän kehittäminen. Kehitystyön seurauksena Nivalaan on syntynyt vientivetoinen teollisuus, mikä on korvannut maataloudesta vapautuvia työpaikkoja ja lisännyt asukasmäärää. Nivalan kaupunki on riittävän suuri järjestämään kuntalaisten tarvitsemat palvelut osin omatoimisesti ja osin yhteistyökumppaneiden kanssa. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntarakennetarkastelussa tulee tarkastella myös sitä näkökulmaa kuinka kuntaliitokset vaikuttavat elinkeinoelämän kehittymiseen. Kuntarakennetta uudistettaessa on olennaista tarkastella palvelujen saavutettavuutta mm. maantieteellisen ja ajallisen etäisyyden suhteen. Mahdollisissa kuntaliitoksissa on analysoitava jo olemassa olevia palvelujen yhteistyömuotoja 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Ainoastaan kuntien omasta vapaasta tahdosta tapahtuva kuntaliitosselvitys on perusteltua. Tällöin kaikki mukana olevat kunnat ovat aidosti sitoutuneet ja motivoituneet prosessiin. Mikäli vapaaehtoisiin kuntaliitosselvityksiin lähdetään, on selvitykset tehtävä mahdollisimman nopealla aikataululla. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Ei vastauksia. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntaliitoksia ei tule toteuttaa muuten kuin kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta. Kuntaliitokseen tulee saada liitostuki (heikommassa asemassa oleville kunnille suurempi tuki). Kuntien yhteenlaskettujen valtionosuuksien tulee kasvaa kuntaliitoksen myötä. Tämä edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Vapaaehtoisuus on ainoa rakentava tapa edetä. Julkisella sektorilla on parannettava tuottavuutta tarkastelemalla laki ja normiohjausta ja sen tuloksellisuutta, lisäämällä yksilön vastuuta ja kannusteita sekä asettamalla kuntien tehtäväkuorma vastaamaan julkisen talouden kestokykyä. Kuntauudistusta voidaan viedä eteenpäin ensisijaisesti tarkastelemalla kuntien ja valtion välistä työnjakoa sekä rahoitusta.
21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalaissa tulee olla määräys, että valtio ei voi määrätä kunnille uusia tehtäviä ilman Suomen Kuntaliiton kanssa käytävää neuvottelua ja täysimääräistä rahoitusta. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Ei vastauksia. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuus ja verotulontasausjärjestelmän on oltava yksinkertainen, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen On tarkasteltava uudelleen (arvioitava yhteisillä varoilla tuotettavat palvelut). Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Tarvitaan yksilön vastuun kasvattamista, laki ja normiohjauksen tarkastelua sekä kuntien itsehallinnon vahvistamista tuottavuuden olennaisen parantamisen mahdollistamiseksi. Valtion ja kuntien tehtävänjako Tehtäviä määriteltäessä, niihin tulee osoittaa täysimääräinen rahoitus. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Nivalan kaupunki voi lähteä mukaan vapaaehtoiseen kuntaselvitykseen, mikäli se tehdään kuntien ohjauksessa valtion kustantamana ja vahvistaa Nivalan kehitystä. Verotulojen jakoosuutta kuntien ja valtion välillä (ympäristö, kiinteistö ja yhteisöveroja) tulee muuttaa kunnille edullisemmaksi Valtion tulisi korvata täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta syntymäkuntaosuus niille kunnille, jotka luovuttavat vuosittain opiskelijoita ja koulutettua työvoimaa ns. kasvukeskuksiin. Nivalan kaupunki ei pidä oikeudenmukaisena kiinteistöveron tasausjärjestelmän romuttamista, eikä muitakaan kaavailtuja valtionosuusjärjestelmän leikkauksia. Peruspalveluiden rahoitus on turvattava asuinpaikasta riippumatta. Mahdollista kunta ja kuntarakenneuudistusta toteutettaessa tulee huomioida kuntarakennemuutoksesta kuntapalveluja käyttäville tulevat matka ja matkaaikakustannukset sekä niiden vaikutus ns. hiilijalanjälkeen, Suomen kauppataseeseen ja Kelan maksamiin sairaskulumatkakorvauksiin. Verotulojen tasausraja tulee laskea 85 prosenttiin.