Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@ranua.fi Aloitusaika 29.2.2012 Lopetusaika 5.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 1 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Kimmo Sarapää Sähköposti kimmo.sarapaa@ranua.fi Puhelin 0400395235 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Hallintojohtaja Nimi Sirpa Hakala Sähköposti sirpa.hakala@ranua.fi Puhelin 0405394293 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Ranuan kunta ei näe tarvetta eikä syitä kunta ja palvelurakenteen uudistamiseen alueellaan työryhmän esityksen mukaisena, sillä esitys ei tuo ratkaisua väestön ikääntymiseen, terveys ja hoivamenojen kasvuun, huoltosuhteen heikkenemiseen, koulutuksen järjestämiseen eikä myöskään kuntien talousvaikeuksiin. Lapissa kuntien maapintaalat kasvaisivat entisestään, eivätkä yhdistettäviksi esitetyt kunnatkaan pystyisi itse vastaamaan edellytetyistä palveluista ja lisäongelmaksi nousisi yhteisöllisyyden puute ja lähidemokratiavaje. Sosiaali ja terveyspalveluiden kysyntä tulee kasvamaan lähivuosikymmeninä. Kansalaisten tasaarvoiset palvelut ja perusoikeudet tulee voida toteuttaa soteuudistuksessa asuinpaikasta riippumatta. Tästä johtuen palveluiden tuottamisedellytyksiä pitemmällä aikajänteellä Lapin harvaan asutuissa kunnissa tulee selvittää demokraattisen maakunnallisen vaihtoehdon pohjalta, jolloin jäljelle jäävät lähipalvelut voidaan parhaiten turvata nykyisellä kuntarakenteella. Kuntauudistus ei ota huomioon alueellista erilaisuutta eikä alueiden erityispiirteitä. Kuntauudistuksen toteuttaminen esityksen mukaisena ja esitetyllä aikataululla halvaannuttaisi vuosikymmeniksi koko kuntakentän ja lähipalvelut ajautuisivat kaaokseen ainakin harvaan asutuilla alueilla.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Tarkastelun pohjana käytetyt trendiennusteet ovat keskimääräisiä ja tästä johtuen hyvin haavoittuvia yhden kunnan tilannetta tarkasteltaessa. Selvityksessä käytetyt ennusteet poikkeavatkin olennaisesti kunnan omista ennusteista, sillä kunnan näkemyksen mukaan väestömäärä tulee säilymään ennallaan. Tarkastelussa ei ole huomioitu pitkälle viedyn Suhangon kaivoksen avaamisen myötä tapahtuvaa väestökasvua ja jopa 300 500 uuden työpaikan syntymistä, minkä lisäksi tulevat kerrannaisvaikutukset. Ratkaisua kaivostoiminnan aloittamisesta odotetaan v. 2013. Kunta odottaa myös matkailuelinkeinon osalta kasvua. Lisäksi työpaikkoja vapautuu kunnan toiminnoista eläkkeelle siirtymisten johdosta. Ranuan kunnassa on korkea syntyvyys vastaavankokoisiin kuntiin verrattuna. Kuntaan syntyy vuosittain noin 50 lasta, mikä täyttää uudistuksessa koulutukselle asetetun kriteerin. Osalla syntyperäisistä ranualaisista on halu palata kotiseudulleen edellyttäen, että työtä järjestyy. Onkin selvää, että kunnan alueelle syntyvien uusien työpaikkojen myötä nuorten ikäluokkien ei tarvitse muuttaa työn perässä muualle ja kuntaan tulee myös muuttamaan nuorta koulutettua väestöä ja lapsiperheitä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän raportti on kuntarakenteiden tarkastelussa pelkästään kuntaliitoksiin ja suurkuntiin tähtäävä selvitys. Selvityksen pohjana on käytetty kunnan tulevaisuuden kehitystä kuvaamatonta menneiden vuosien 1997 2010 kehityksen tarkasteluun pohjautuvaa trenditarkastelua painelaskelmineen. Tulevaisuutta ennustavissa painelaskelmissa lähdetään siitä, että tilanne jatkuisi samanlaisena, eikä niissä ole huomioitu riittävästi jo tällä hetkellä kuntien tiedostamia välttämättömiä sopeutustoimia ja kehitystekijöitä. Tarkastelussa ei ole otettu riittävästi huomioon eri puolilla maata vallitsevia hyvinkin erilaisia paikallisia olosuhteita. Harvaan asutuissa alueeltaan laajoissa pitkien etäisyyksien ja pienten asukasmäärien syrjäisissä kunnissa palvelujen tuottaminen tapahtuu tehokkaimmin ja taloudellisimmin paikallisista lähtökohdista lähtien paikallista asiantuntemusta hyödyntäen. Kunta on viimeisimmän kymmenen vuoden aikana käynyt systemaattisesti ja jatkuvasti lävitse palvelurakenteitaan ja tehnyt luovia ja tarkoituksenmukaisia toimintojen uudelleenjärjestelyitä. Erityistä huomiota on kiinnitetty ennalta ehkäisevään toimintaan ja ennakoivaan palvelurakenteiden muuttamiseen mm. kouluverkossa, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja kotiin annettavissa vanhustenhuollon palveluissa. Sama tarkastelu jatkuu tulevaisuudessa palvelutarpeiden muuttuessa. Syntyneitä tehokkaita palvelujen tuottamiskäytäntöjä voidaan hyödyntää jatkossa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Nykyiset kuntarajat eivät ole lisänneet harvaan asutuissa kunnissa yhdyskuntarakenteen hajautumista, joten tarvetta alueeltaan suuren kolmen/neljän kunnan yhdistämiseen ei yhdyskuntarakenteen osalta ole olemassa. Olemassa oleva kuntarakenne ei Lapin harvaan asutuissa pitkien etäisyyksien kunnissa millään tavoin vaikeuta maankäytön yhteensovittamista eikä alueen kuntien välillä esiinny epätervettä kilpailua, mikä olisi ristiriidassa yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yhteensovittamisessa naapurikuntien kanssa ei ole ollut Ranualla ongelmia. Ranuan kunnalla on kirkonkylän alueella ajanmukainen asemakaava ja kunta on laatinut useille järvialueilleen oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Pohjaaineisto ei anna oikeaa kuvaa työssäkäynnin, saavutettavuuden eikä asioinnin osalta. Asiointia on käytetty yhtenä keskeisenä selvityksen tarkastelunäkökulmana. Tältä osin selvityksen pohjana oleva aineisto
perustuu TNS Gallup Oy:n Suureen Vaikuttavuusaluetutkimukseen, jossa on Ranuan kunnasta alle 20 vastaajaa. Tämän aineiston käyttäminen pohjaaineistona on siis kyseenalaista. Tällä hetkellä pääosa kuntalaisista käy työssä oman kunnan alueella ja työpaikkaomavaraisuus on 94 %. Suunniteltua kolmen/neljän kunnan liitosta ei voida pitää luonnollisena työssäkäyntialueena. Kuntaliitoksen myötä palveluita siirtyisi keskuskaupunkiin, jolloin työssäkäyntimatkat kasvaisivat entisestään, jopa 80 120 kilometriin/suunta. Saavutettavuuden osalta huomiotta on jätetty julkisten liikenneyhteyksien vuosi vuodelta tapahtunut heikentyminen. Tällä hetkellä kunta on mahdollistanut kuntalaisten asioinnin kuntakeskukseen koulukuljetusten yhteydessä sekä viidellä asiointiliikennelinjalla. Kuntaliitoksen myötä myös tiestön kunto ja kunnossapito tulisivat aiheuttamaan palveluiden saavutettavuudelle lisähaasteita. Kunnassa on tällä hetkellä toimivat kuntapalvelut ja monipuoliset yritysten järjestämät palvelut. Erityispalveluiden osalta asiointia tapahtuu Rovaniemelle, Ouluun ja Kemi/Tornioon. Kuntaliitoksen myötä kuntakeskuksen palvelut tulisivat väistämättä näivettymään ja asioinnista aiheutuvat lisäkilometrit tulisivat kuntalaisten maksettaviksi. Tulevaisuudessa saatavuuden ja asioinnin osalta tulee panostaa laajakaistaverkon rakentamiseen syrjäisille seuduille, jolloin sähköisten palveluiden käyttömahdollisuudet paranisivat. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Tarkastelussa ei ole otettu huomioon, että kuntarajoja siirtämällä harvaan asuttujen kuntien ongelmat eivät poistu, väestön ikääntyminen ei pysähdy eivätkä palveluiden tuottamisen kustannukset alene. Sitä vastoin kansalaisten yhdenvertaisuus vaarantuu, koska lähipalveluiden saatavuus heikkenee, kunnan alueen elinvoima ja toimeliaisuus romahtaa, työttömyys ja syrjäytyminen lisääntyvät, ennakoiva ja nopea reagointi muutoksiin vähenee, asukkaiden kiinteistöomaisuuden arvot laskevat ja välimatkat lähipalveluihin kasvavat. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen muuttuu byrokraattisemmaksi, koska kuntaliitoksessa hallintorakenteet muuttuvat moniportaisiksi, päällekkäisiksi ja tehottomiksi, jolloin päätöksentekijöiden kasvoja ei enää hahmoteta. Tarkastelussa ei ole lainkaan huomioitu henkilöstön asemaa kuntaliitoksissa eikä sitä, että henkilöstö on tärkein voimavara kunnan palveluiden tuottamisessa. Pienessä tehokkaasti hoidetussa kunnassa panostetaan työntekijöiden työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työssä jatkamiseen. Ranualla sairauspoissaolojen määrä on saatu vähennettyä 12 pv/hlö, varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat saatu pysytettyä kohtuullisina ja työhyvinvointikyselyssä tulokset olivat kuntien vertailuaineistoa paremmat. Kunta on saanut rekrytoitua kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön vakinaisiin palvelussuhteisiin ja pääosin myös sijaisuuksiin. Esitetyn kuntaliitoksen ja kuntapalveluiden keskittymisen myötä muuttoliike voimistuisi, koska pitkien työmatkojen vuoksi henkilöstö joutuisi muuttamaan keskuskaupunkiin. Ranualle jääviin kuntapalveluihin olisi vaikeaa saada koulutettua henkilöstöä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kunta on alueensa kehittämiskeskus, aktiivinen toimija ja laajaalainen kehittäjä. Kuntaliitoksen myötä valtaosa yhdistyvien harvaan asuttujen kuntien nykyisestä elinvoimasta kaikkoaisi. Ranualla tehdään nykyisellään seutukunnittaista yhteistyötä siten, että elinkeinotoimen kehittämisvastuu on kunnanhallituksella ja kehittämistyötä johtaa kunnanjohtaja. Sitä vastoin yritysneuvontapalveluita hankitaan Rovaniemen Kehitys Oy:ltä ja matkailun markkinointipalveluita Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:ltä. Kunta päättää elinkeinostrategiansa ja hoitaa omana toimintana elinkeinopolitiikan koordinoinnin ja elinvoiman säilyttämisen alueellaan. Kunnan omiin toimintoihin on varattu 60 % elinkeinotoimen määrärahoista ja seudulliseen yhteistyöhön 40 %:n osuus.
Matkailun veturina toimiva Ranuan Seudun Matkailu Oy/Eläinpuisto on kunnan omistama yhtiö, joten kunta on voinut turvata yhtiön myönteiset kehittymisedellytykset. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Viime vuosina on alettu puhua sosiaalisesta pääomasta, joka nähdään menestymisen edellytyksenä. Toimivat verkostot, normit ja luottamus edistävät henkilöiden välistä kanssakäymistä, vuorovaikutusta ja toimintojen koordinointia. Tarkastelussa ei ole huomioitu, että kuntaliitostilanteissa sosiaalinen pääoma tultaisiin menettämään vuosikymmeniksi. Pienessä kunnassa on paljon yhteisöllisyyttä ja kunta osallistuukin yleisen toimivaltansa puitteissa kuntalaisten yhteisissä intresseissä olevien asioiden hoitoon. Tämä edesauttaa kunnan elinvoimaisuutta, paikallista kulttuuria ja perinteitä, erilaisten tapahtumien järjestämistä jne. Erittäin tärkeä on myös kolmannen sektorin voimakas mukanaolo erilaisten liikunta, nuoriso ja kulttuuri ja hengellisten tapahtuminen ja tilaisuuksien järjestämisessä. Kuntalaisten vapaaehtoistyö ja talkoopanostus on pienissä kunnissa suuri voimavara ja pelättävissä on, että kuntaliitoksen myötä tämä menetettäisiin. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ranuan kunta ei hyväksy esitettyä kuntaliitosta, jossa Rovaniemeen liitettäisiin Ranuan lisäksi valintansa mukaan Pello sekä osia Ylitorniosta, erityisesti Meltosjärven ja Raanujärven kylät. Ranuan kunnan valtuuston tekemän linjauksen mukaan Ranua haluaa säilyä itsenäisenä kuntana. Kunta viittaa aiemmin tämän osion 1 kohdissa esittämiinsä perusteisiin ja toteaa lisäperusteluina seuraavaa: Tällä hetkellä kunta pystyy tuottamaan kuntalaisilleen tarkoituksenmukaiset, hyvät ja laadukkaat peruspalvelut. Toimivalla kuntien välisellä yhteistyöllä pystytään tarjoamaan tarvittavat yritysneuvonta, maaseututoimen, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. Kunnan harva asutus ja pitkät etäisyydet huomioon ottaen kunnan tuottamien palveluiden kustannukset on pystytty pitämään kohtuullisina. Kunnan talous on tällä hetkellä tasapainoinen. Kunta saa valtionosuuksia samoin perustein kuin muutkin kunnat, tulo ja kiinteistöveroprosentit ovat maan keskitasoa, kunnalla on vähän velkaa ja taseeseen on kertynyt jonkin verran taloudellista liikkumavaraa. Yksi keskeinen kysymys on päätöksenteon etääntyminen kuntalaisista ja lähidemokratiavaje suuren kunnan reunaalueilla. Väkiluvun perusteella arvioiden Ranualta uuteen valtuustoon valittaisiin 35 valtuutettua ja lautakuntatyöskentelyyn voi päästä alueelta yksi edustaja tai pahimmassa tapauksessa ei sitäkään. Kun päätösvalta karkaa etäälle, jää paikallisen asiantuntemuksen vaikutus lähipalveluiden järjestämiseen ohueksi. Tällä hetkellä olemme voineet tuottaa omat palvelumme ranualaisista lähtökohdista lähtien joustavasti ja taloudellisesti. Myös hallinto muuttuisi moniportaiseksi sopimusohjausperiaatteella toimivaksi. Kuntalaisten peruspalveluiden tuottamisessa kunnan viran ja toimenhaltijoiden työpanos on ensiarvoisen tärkeää. Peruspalveluiden tuottaminen vaatii kuntarajoista huolimatta työntekijöitä. Uudessa tilanteessa työntekijöiden saaminen ja sitouttaminen suuren kunnan reunaalueelle tulisi olemaan haasteellista. Selvityksen mukaan kaikissa Lapin kunnissa valtionosuuksien osuus tuloista ylittää koko maan tason ja erityisen suuri valtionosuusriski on Ranuan kunnassa. Selvityksestä on aistittavissa peitelty uhkaus valtionosuuksiin kajoamisesta. Ranuan kunta tulee olemaan jatkossakin riippuvainen valtionosuuksista, koska verotulot ovat alhaiset ja huoltosuhde heikko. Ranuan kunta katsoo, että perustuslaissa säädetty peruspalveluiden turvaaminen kuuluu myös syrjäisten alueiden asukkaille. Näillä alueilla palveluita on mahdotonta tuottaa nykyistä taloudellisemmin, ellei palvelujen laatua heikennetä tai jätetä kokonaan tuottamatta. Kunta vetoaa perustuslailla suojattuun rahoitusperiaatteeseen sekä muistuttaa, että valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on nimenomaan kuntien järjestämien peruspalvelujen rahoituksen turvaaminen ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden ja tasaarvon toteuttaminen myös syrjäseuduilla. Kuntaliitoksia tulee tehdä ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuen. Sitä vastoin kuntien välistä yhteistyötä voidaan ja tulee kehittää ja tiivistää entisestään.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ranuan kunta on muodostettu v. 1917 naapurikuntiensa takamaista. Jo lähes 100 vuoden ajan on tehty pitkäjänteistä työtä alueen elinolojen parantamiseksi, asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja oman identiteetin rakentamiseksi. Kunnassa puhutaan Ranuahengestä ja Rohkeasta Ranuasta. Kunta sai v. 1987 kehittäjäkuntapalkinnon. Viime vuosina kunta on menestynyt valtakunnallisestikin hyvin yrittäjille tehdyissä kyselyissä. Kuntalaisten juuret ovat syvällä luonnossa, yrittämisessä, ahkeruudessa ja periksiantamattomuudessa. Ranualaiset arvostavat luontaistaloutta; metsästystä, kalastusta ja marjanpoimintaa. Kunnassa järjestetään talkootyönä vuosittain Hillamarkkinat ja kunnan toimesta on rakennettu nykyaikainen Hillatori. Myös hengellisyys tuo oman leimansa paikkakunnalle. Kunnassa toimii kristillinen kansanopisto, johon pyrkii runsaasti opiskelijoita ja vuosittain järjestetään opistoseurat, joihin osallistuu noin 15.000 henkeä. Kuntaliitoksen myötä onkin pelättävissä, että nämä ranualaiset perusarvot ja ranualainen yritteliäisyys menetetään. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Kyllä 0 1 Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? Kyllä 0 1 Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kyllä Ei 0 1 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ranuan kunta ei käynnistä selvitystä. Ministeriön ei tule käynnistää selvitystä Ranuan kunnan osalta. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Harvaan asutuissa syrjäisissä Lapin kunnissa kuntaliitokset eivät lisää palvelurakenteiden elinvoimaa. Sitä vastoin kuntien välistä yhteistyötä voidaan lisätä. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Valtiovalta voi halutessaan tukea vapaaehtoisuuteen perustuvia kuntaliitoksia sellaisilla alueilla, missä kuntaliitokset edistävät kunta ja palvelurakenteiden elinvoimaa ja joissa palvelut eivät etäänny kohtuuttomasti pitkien etäisyyksien vuoksi. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Ranuan kunta vastustaa, että valtionosuuksien leikkausta käytettäisiin kannustimena kuntaliitoksille. Tällöin mitätöitäisiin harvaan asuttujen kuntien asukkaiden perustuslain suojaama oikeus tasapuolisiin peruspalveluihin. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kiinteistöverotusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä tulisi selvittää, voidaanko verotus ulottaa nykyistä laajemmin kaivostoimintaan, tuulivoimaloihin ja suojelualueille. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Koulujen ylläpidon kannalta noin 50 oppilaan ikäluokkaa voidaan sinänsä pitää perusteltuna, mutta harvaan asutuilla alueilla tältä kriteeriltä jää pitkien etäisyyksien vuoksi pohja pois. Ranuan kunta täyttää tämän kriteerin. Selvityksessä oleva kriteeri siitä, että muodostettavien kuntien tulisi vastata itse myös perustason
erikoissairaanhoidosta, ei työryhmän esityksessäkään toteudu. Esitetyssä kuntakartassa 2/3 kunnista olisi alle 50.000 asukkaan kuntia, mikä ei asiantuntijoiden mukaan ole riittävä suurta väestöpohjaa vaativien palveluiden järjestämiselle. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Työryhmän suurkuntaesitys ei ole sopusoinnussa perustuslakimme itsehallintoa koskevan kaksitasoisen rakenteen kanssa. Perustuslakimme on alusta alkaen määritellyt kunnan lähiyhteisöksi, jonka hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntia suuremmilla hallintoalueilla itsehallinnosta säädetään lailla. Nyt tehty esitys ei edusta kumpaakaan perustuslaissa tarkoitettua tasoa. Kuntauudistusta tehtäessä tulee noudattaa voimassa olevaa perustuslakia ja kuntajakolakia. Lainsäädäntöä ei tule muuttaa siten, että kuntien pakkoliitokset sallittaisiin kunnan/kuntalaisten vastustuksesta huolimatta. Muu, mikä? Ranuan kunta esittää, että työryhmän esittämästä kuntauudistushankkeesta luovutaan ja tarvittavia uudistuksia lähdetään miettimään lähipalveluiden saatavuuden turvaamisen näkökulmasta alueiden erilaisuus ja alueiden erityispiirteet huomioiden. Valmistelua varten tulisi asettaa parlamentaarinen komitea. Kuntia tulee aidosti kuulla ja kuntien mielipiteet tulee ottaa huomioon. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Esitettyä kuntauudistusta ei tule toteuttaa Ranuan kunnan alueella. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Ranuan kunnan osalta minkäänlaiset valtion muutostuen keinot eivät edistä työryhmän esittämän kuntauudistuksen toteuttamista. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ranuan kunnan näkemyksen mukaan kuntasektorin uudistuksia lähdettiin viemään eteenpäin oudossa järjestyksessä. Kuntarakennetta tarkastellaan ensin hyvin teknisenä ja irrallisena, jolla yritetään hakea ratkaisua sosiaali ja terveyshuollon palveluihin. Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää kuitenkin vasta suunnitellaan. Lisäksi kuntalain ja valtionosuuslainsäädännön uudistuksia ryhdytään jatkossa suunnittelemaan. Aikataulu on aivan kestämätön, mikäli kuvitellaan, että pääosa kuntauudistuksista toteutettaisiin jo vuonna 2015.
21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain tulee jatkossakin olla kunnan hallintoa ja taloudenhoitoa koskeva ja ohjaava yleislaki. Kuntalaissa ei saa säätää kuntien määrää ja väestöpohjaa koskevista perusteista. Toimintaympäristön muuttuessa ja erilaistuessa kuntalain tulisi mahdollistaa palvelujen ja toimintojen organisoinnissa paikallisten erityisolosuhteiden huomioiminen mm. Ranuan tyyppisissä kunnissa. Uudistuksessa tulee tarkastella kunnan hallinto ja päätöksenteko sekä muutoksenhakujärjestelmää kokonaisuutena. Valtuuston asemaa ja sen tiedonsaantia korkeimpana päätöksentekijänä tulee vahvistaa. Se on mahdollista mm. hyödyntämällä tietotekniikkaa päätöksenteossa ja informoinnissa uudella tavalla. Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja halua vaikuttaa itseään koskeviin kysymyksiin pitää pyrkiä lisäämään. Siksi kunta on säilytettävä perustuslain tarkoittamalla tavalla asukkaidensa lähiyhteisönä, kuten se on nykyiselläänkin Ranuan kaltaisissa kunnissa. Esitetyissä suurkunnissa lähidemokratia ei toimi. Ottomenettely, oikaisuvaatimukset sekä kunta ja hallintovalitukset ovat suuresti hajauttaneet muutoksenhakujärjestelmää. Siksi tulisikin selvittää mahdollisuuksia yhtenäistää ja yksinkertaistaa muutoksenhakua. Uudessa kuntalaissa tulisi selkeyttää EUkilpailuoikeuden ja hankintalainsäädännön suhde mm. kunnan elinkeino ja yhteistoimintaan. Nyt sovellettavat säännökset ovat vaikeuttaneet kunnan aktiivisen elinkeinopolitiikan harjoittamista. Kunnan taloutta koskevia säännöksiä on uudistettava. Erityisesti se koskee talouden tasapainottamista sekä kuntakonsernin talouden ohjausta. Kuntien talouden vertailu on vaikeaa ja erityisesti kuntien kokonaistalouksien välistä vertailua vaikeuttavat liikelaitosten merkittävä rooli suurten kuntien talousasemassa. Virka ja työsuhteessa olevien henkilöiden oikeusasema ja palkkausperusteet ovat lähentyneet merkittävästi toisiaan. Siksi tulisikin pohtia, onko kunnissa mahdollista siirtyä yhteen palvelussuhteeseen kaikkien osalta 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Ranuan kunta on nykyisellään lähiyhteisö, kuten muutkin nykyiset pienehköt ja keskisuuret kunnat. Kunnassa toimivien lautakuntien jäsenmäärä on pysytetty korkeana (9 jäsentä), jotta jokaisesta poliittisesta ryhmästä ja joka puolelta kuntaa saataisiin edustus päättäviin elimiin. Nykyisen kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevat säännökset ovat olleet toimivia. Ranuan kunta katsoo, että lähidemokratian osalta on vältettävä näennäisuudistuksia esim. sellaisia toimielimiä, joilla ei ole mitään päätösvaltaa. Julkisuudessa esillä olleet keinotekoiset vaalipiirit ja osakunnanvaltuustot eivät tule ratkaisemaan suurkuntien myötä syntyvää lähidemokratiavajetta. Nykyinen hyvä lähidemokratiatilanne pystyttäisiin säilyttämään, mikäli suurta väestöpohjaa vaativat palvelut toteutettaisiin maakunnan tasolla ja nykyinen kuntaverkosto vastaisi muista palveluista.
23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tulee edelleen huomioida erilaiset olosuhteet. Harvaan asuttujen kuntien tuki tulee säilyttää, samoin kuin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasausjärjestelmä. Tärkeätä on myös huomioida harvaan asuttujen kuntien palveluiden tuottamisen kalleus. Asiaa pohdittaessa tulee huomioida, että Suomen järjestelmässä tasaukset harvaan asutuilla alueilla ovat lieviä verrattuna esim. Ruotsin ja Norjan tasausjärjestelmiin. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Ranuan kunnan näkemyksen mukaan voitaisiin selvittää erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun siirtämistä kokonaisuudessaan valtiolle ja toimeentulotuen sekä omaishoidontuen siirtämistä Kelalle Valtion ja kuntien tehtävänjako Valtiovalta on vetäytynyt viime vuosina paikallispalveluiden tarjoamisesta pienissä harvaan asutuissa kunnissa. Ranualla mm. verohallinnon palveluita ei enää saa ja vaarassa on poliisin sekä työhallinnon paikallispalveluiden loppuminen. Julkisen hallinnon asiakaspalveluiden saatavuuden parantamiseksi Ranuan kunta on valmis hallinnoimaan yhteispalvelupistettä edellyttäen, että valtio osallistuu toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin tehtäväjaon mukaisesti. Viime päivinä julkisuudessa olleet esitykset päihtyneiden kuljettamisen ja valvonnan siirtämisestä kunnille, samoin kuin kuntien mukaantulon nopeuksien valvontatehtäviin tulee kumota ennen kuin asioita ryhdytään edes selvittämään tai valmistelemaan. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Mikäli kunnille lisätään uusia tehtäviä tai velvoitteita, tulee valtiovallan huolehtia siitä, että kunnille myönnetään tehtävien hoitoa varten riittävä rahoitus. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistushankkeella on vahva ylhäältä ohjailun ja sanelun maku. Kuntalaisille ja hyvin toimiville palveluille ei uudistushankkeessa anneta mitään arvoa. Unohdetaan täysin se, että myös pieni kunta pystyy järjestämään palvelut kustannustehokkaasti paikallisista lähtökohdistaan. Vaarana on, että hallitusohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin pyritään keinolla millä hyvänsä ja kuntien kuuleminen on pelkkä muodollisuus. Näyttää myös sille, että eteenpäin mennään tiukalla aikataululla ja yksillä raiteilla. Perustuslaissa säädetty kuntien itsehallinnon turva häivytetään poliittisten pyrkimysten alle. Samalla keskittämiskehitystä ja harvaan asuttujen alueiden tyhjentämistä kiihdytetään.