Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kiikoinen@kiikoinen.fi Aloitusaika 16.3.2012 Lopetusaika 19.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 1 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Tapio Rautava Sähköposti tapio.rautava@kiikoinen.fi Puhelin 040 488 0202 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnansihteeri Nimi Tommi Ruokonen Sähköposti tommi.ruokonen@kiikoinen.fi Puhelin 040 488 0203 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Ensisijaisen tärkeää on arvioida 1) mitkä peruspalvelut kunnan tulee järjestää, 2) mitkä palvelut ovat valtion järjestämisvastuulla ja 3) mitkä kuuluvat yksilön oman vastuun piiriin. Tämä tarkastelu tuottaa peruslähtökohdan niille ratkaisuille ja rahoitusjärjestelmille, joilla kansalaisten tärkeät peruspalvelut voidaan tulevaisuudessa rahoittaa. Suomen väestö vanhenee ja kunnan sosiaali ja terveyspalvelujen tarve ja kustannukset kohoavat. Pienet kunnat eivät kykene selviytymään tästä nousupaineesta. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kiikoisten kunnan väestö kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2030 11,4 prosentilla eli enemmän kuin koko maassa keskimäärin (+8,8 %). Väestöllisen huoltosuhteen arvioidaan olevan alle 90 vuonna 2030 ja keskiiän 48, mikä on suunnilleen maan keskitasoa. Yli 75vuotiaita ja yli 65vuotiaita ennustetaan olevan suhteellisesti suunnilleen maan keskitason verran (keskimmäinen kvintiili). Kunnassa olisi ennusteen mukaan suhteellisen vähän yli 75vuotiaita muihin Satakunnan kuntiin verrattaessa. Kaiken kaikkiaan Kiikoisten väestö vanhenee ennusteen mukaan suhteellisesti paljon vähemmän kuin koko maan väestö. Muuttoliikkeellä lienee tähän keskeinen vaikutus. Alle kouluikäisten määrä kasvaa selvästi vuoteen 2015 mennessä, minkä jälkeen määrä pysyy suhteellisen vakiona. Syntyvyys on kuvattu historiatiedon varassa oikein. Ennusteen mukaan syntyvyys olisi kuitenkin noin
1,5kertainen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kiikoisten kunnan lainamäärä 31.12.2011 oli 771 /asukas, mikä on vain noin kolmasosa kuntien keskimääräisestä lainamäärästä. Kunnan taseessa on kertyneitä ylijäämiä 642 /asukas. Haasteena on alhainen kunnallisverokertymä. Kunnallisvero oli 18,00 % hyvin pitkään noin neljännesvuosisadan aina vuoden 2009 loppuun saakka. Kunnallisvero on nostettu 20,00 prosenttiin vuodeksi 2012. Verotulojen alhaisuuden vuoksi kunta on suhteellisen riippuvainen valtionosuuksista ja niiden mukana maksettavasta verotulojen tasauksesta. Valtionosuudet muodostavat siten merkittävän osuuden kunnan tuloista. Kunnan talous on ollut niin vahva, ettei se ole saanut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1990luvun puolivälin jälkeen. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kiikoisten kunta sijaitsee maantieteellisesti valtatien 11 ja kantatien 44 risteyskohdassa. Kunnan keskusta on nauhamainen ulottuen Jaaran, Kirkonkylän ja Tervahaudan alueille. Kunta on oikeusvaikutteisessa taajaman osayleiskaavassa pyrkinyt taajamarakenteen tiivistämiseen ja edellä mainitun risteysalueen hyödyntämiseen. Hajaasutusalueiden kylät täydentävät kunnan yhdyskuntarakennetta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kiikoisten kunnan asiointi ja työssäkäynti suuntautuu moneen eri suuntaan. Työssäkäyvistä kuntalaisista käy Tilastokeskuksen uusimman tilaston (2009) mukaan omassa kunnassa työssä 53,6 prosenttia. Kunnan ulkopuolelle kohdistuvasta pendelöinnistä suurin työssäkäynti suuntautui Sastamalaan (18,2 %). Tämä osuus oli kuitenkin vain 6,5 prosenttia kunnan koko väestöstä. Kunta ei kuulu mihinkään varsinaiseen työssäkäyntialueeseen, vaan on ns. valkoinen alue (oma työssäkäyntialue). Kiikoisten kunnan saavutettavuus on hyvä kuntaa halkovien maanteiden (vt 11 ja kt 44) ja suhteellisen lähellä sijaitsevien kaupunkien vuoksi. Tosin joukkoliikenneyhteyksissä olisi paljon kehitettävää. Selvityksen mukaan Kiikoinen kuuluu Porin pää ja paikallismarkkinaalueisiin. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Kiikoisten kunnalla on hyvät edellytykset tuottaa laadukkaita peruspalveluita joko omana toimintana tai yhteistyössä naapuri ja muiden kuntien kanssa. Kiikoisten kunta kuuluu sosiaali ja terveyspalvelujen osalta Sastamalan seudun sosiaali ja terveyspalvelujen yhteistoimintaalueeseen (Sotesi) yhdessä vastuu/isäntäkuntana toimivan Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan kanssa. Yhteistoimintaalue täyttää Paraslainsäädännön edellytykset. Kuntayhteistyötä on kehitetty siten, että myös Kiikoisilla ja Punkalaitumella olisi valtuustoissaan mahdollisimman pitkälle käsissään vastaavanlainen kokonaishallinta kuin vastuukuntana toimivalla Sastamalan kaupungilla. Selvityksessä mainitaan, että lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen ja hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50. Kiikoisten kunta pitää kyseistä vähimmäisrajaa täysin keinotekoisena. Kunta on pystynyt järjestämään kyseiset palvelut laadukkaasti, vaikka ikäluokkien koko on ollut keskimäärin noin 15 lasta tai oppilasta. Perusopetuksen järjestämisessä on tehty yhteistyötä naapurikuntien kanssa (Lavia ja Sastamala). Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kiikoisten kunta kuuluu PohjoisSatakunnan Kehittämiskeskus Oy:hyn, joka hoitaa elinkeinoasioita Kankaanpään kaupungin sekä Jämijärven, Karvian, Kiikoisten ja Siikaisten kuntien alueella. Lisäksi kunta kuuluu Aktiivinen PohjoisSatakunta ry:hyn (Leader toimintaryhmä). Kunta on mukana Sastamalan seudun koulutuskuntayhtymässä (Sasky), jonka merkitys osaamisen kehittämisessä on merkittävä. Maaseutuelinkeinojen viranomaispalvelut kunta hankkii Sastamalan yhteistoimintaalueelta. Lomituspalveluissa kunta kuuluu Honkajoen paikallisyksikköön. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työryhmän selvitys ei huomioi riittävästi olemassa olevia kuntien yhteistyörakenteita ja niiden aikaansaamiseksi tehtyä työtä. Monilla yhteistyömuodoilla on saavutettu hyviä seudullisia ratkaisumalleja palvelujen järjestämisessä.
Selvityksen tarkastelu on tehty varsin yleisellä tasolla ja suuria kokonaisuuksia yksinkertaistaen ja pelkistäen. Selvityksessä on sivuutettu se, että kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Koko hyvinvointijärjestelmämme perustuu ajatukselle, että kunnat toimivat paikallisissa olosuhteissa omista lähtökohdistaan käsin. Paikalliset olosuhteet tuntien ja niihin sopeutuen päästään parhaaseen tulokseen myös taloudellisesti. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 7 0 7 1 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Väestön ikääntymisen myötä yhä lisääntyvät sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet eivät ole sidoksissa työssäkäyntialueisiin. Ikäihmisten lähipalvelut tulee tuottaa siellä, missä ikäihmiset asuvat, ne eivät korreloi työssäkäynnin kanssa. Kuntaliitosten tarpeiden tarkastelussa tulisi ennen kaikkea ottaa huomioon tehtäväjako kuntien ja valtion välillä. Sosiaali ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamistarpeet tulee ottaa keskeisesti huomioon osana kuntauudistusta. Myös maakunta tai piiritason palvelujen järjestämisvaihtoehdot tulee ottaa tarkasteltavaksi erityisesti terveydenhuolto ja vaativien sosiaalipalvelujen osalta. Ennen näitä tarkasteluja ei voida saada riittävää kokonaisnäkemystä kuntauudistuksen todellisesta sisällöstä.
10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Tämä on paras toteuttamistapa kuntauudistukseen kuntien niin itse halutessa. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ei ole ensisijainen toteuttamistapa. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen On merkitystä ainakin joissakin tapauksissa. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Ei hyväksyttävä toteuttamistapa, ellei löydy erityisen painavia syitä. Muu, mikä? On yksi keino kuntauudistukseen valtion niin halutessa. Järjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavammaksi on sinällään tavoiteltavaa, mutta ei välttämättä osana kuntauudistusta. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) On yksi keino kuntauudistukseen valtion niin halutessa, mutta aiheuttaa haasteita kansalaisten yhdenvertaiselle kohtelulle. Kuntien rahoitusjärjestelmän ei tulisi olla liian riippuvainen taloudellisista suhdanteista. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Voivat olla tavoitetasolla mukana, mutta ongelmana on se, että niitä kuitenkin lähdetään usein tulkitsemaan ehdottomina velvoitteina. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kuntaliitoksia tulee toteuttaa vain kuntien oman tahtotilan ja päätöksenteon perusteella. Kuntien pakkoliitokset eivät kuulu oikeusvaltion toimintatapoihin. Valtion tulee toimenpiteillään huolehtia siitä, että kaikki kansalaiset asuinpaikasta riippumatta ovat yhdenvertaisessa asemassa. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien
18. 3. Perustelunne aikataululle Kuntaliitos voitaisiin toteuttaa Kiikoisten kunnan ja Sastamalan kaupungin kesken vuoden 2013 alusta, mikäli kunnat päättävät esittää kuntien yhdistymistä valtuustoissaan 11.04.2012. Kunnat ovat laatineet yhteisen yhdistymisselvityksen ja yhdistymissopimuksen liite ja muine valmisteluasiakirjoineen syksyn 2011 ja alkuvuoden 2012 aikana. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Yhdistymisselvitysten avustukset Yhdistymisavustukset Yhtenäiset tietojärjestelmät 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Tässä vaiheessa ei ole riittävästi käytettävissä aineistoa analysoida kuntalain uudistustarpeita kovinkaan tarkasti. Koska maamme kuntakenttä on hyvin erilaistunut ja kuntauudistuksesta huolimatta on jatkossakin hyvin erikokoisia kuntia, uuden kuntalain tulee mahdollistaa vaihtoehtoisia malleja esimerkiksi kunnan hallinnon järjestämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi tai erikokoisia kuntia varten tulee olla omia säädöskohtia. Kuntalain uudistaminen liittyy suureen kokonaisuuteen mm. sosiaali ja terveydenhuollon lainsäädännön kanssa. Myös kuntalain uudistuksessa on selkeästi rajattava uudelleen yksilön, kunnan ja valtion vastuun rajat. Lainsäädännön uudistustarpeet tulee siten katsoa hyvin laajaalaisesti. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntalaisten osallistumismuotojen ja lähidemokratian toteutumisen tapoja tulee kuntalain uudistuksessa kehittää ja edistää mm. erilaisilla sähköisen viestinnän ratkaisuilla.
23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmän tulee eri puolella maata asuvien kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi riittävästi ohjata valtionosuuksia niille kunnille, jotka eivät omilla verotuloillaan pysty järjestämään välttämättömiä peruspalveluja kuntalaisilleen. Jatkossakin tarvitaan siis valtionosuusjärjestelmän osana verotulojen tasaukseen perustuvaa järjestelmää. Kiinteistövero tulee palauttaa osaksi verotulojen tasausjärjestelmää. Valtionosuusjärjestelmään tulisi lisätä mitattavissa olevia kannustimia tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi, jotta palvelurakenteita ja toimintatapoja voitaisiin edelleen uudistaa. Tärkeää ja oikeudenmukaista olisi myös kohdentaa maa ja metsätalouden verokertymät niille kunnille, joista kyseiset verot tällä hetkellä kannetaan valtiolle (metsän myyntitulot). 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien perustehtävät muodostavat kansalaisten kannalta lähtökohtaisesti hyvän kokonaisuuden. On kuitenkin syytä tarkemmin selvittää, voitaisiinko joitakin tehtäviä siirtää kunnilta valtiolle, yksityisille yrityksille, kolmannelle sektorille tai kansalaisten omalle vastuulle. Kuntaperusteinen hyvinvointiyhteiskunta on kehittynyt resursseihinsa nähden liian pitkälle vähentämällä kansalaisten otetta itsenäiseen ja vastuulliseen oman elämän hallintaan. Valtion ja kuntien tehtävänjako Yksittäisten lakisääteisten tehtävien siirtämistä valtiolle tulee selvittää. Valtion toiminnan suuntauksena on lopettaa valtionhallinnon paikallispalveluja tai siirtää niitä mm. yhteispalvelupisteissä hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valtio siirtää tehtäviään kuntien hoidettavaksi ilman vastaavaa rahoitusta. Näin valtio ei voi jatkossa toimia. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kunnille ei tule määritellä uusia tehtäviä, ellei valtio osoita niiden rahoittamiseksi täysimääräistä korvausta. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.