SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2017 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 06. helmikuuta 2017 klo 15.00 Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali Asiat 25 Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan asettaminen vuoden 2017 kuntavaaleja varten... 42 26 Yhtenäiskoulun rehtorin viran täyttölupa... 46 27 Täyttöluvat sivistystoimen virka- ja työsuhteisiin... 47 28 Luvan myöntäminen kiinteistönhoitajan toimen täyttämiseen... 48 29 Keulainmetsän rantakaavan muuttaminen... 49 30 Viranhaltijapäätökset... 50 31 Kunnanvaltuuston 30.1.2017 pitämän kokouksen päätösten laillisuuden ja täytäntöönpanokelpoisuuden toteaminen... 51 32 Palvelusetelin käyttöönotto... 52 33 Vastine työsuojelutarkastuskertomuksen johdosta aluehallintovirastolle... 57 34 Hallintokuntien pöytäkirjat... 58
Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA 3 /2017 41 KOKOUSAIKA Maanantai 06. helmikuuta 2017 klo 15.00 16.05 loka KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kuntala, valtuustosali Kaunisto Tuulikki, pj Aarto Tiina Hännikäinen Mervi Hännikäinen Rauno Laine Sanna-Maria Syrjänen Erkki Toivonen Heikki Ahola Pirkka, valt. pj. Vilkman Mira, valt. II vpj. Antti Räsäsen varajäsen Silja Savolan varajäsen Ilkka Mertsalmen varajäsen MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jaakkola Heikki Laakso Kristiina kunnanjohtaja, esittelijä hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT 25 34 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Toivonen ja Erkki Syrjänen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla Tuulikki Kaunisto Puheenjohtaja Padasjoki 10.02.2017 Heikki Toivonen Erkki Syrjänen Kristiina Laakso Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJA PIDETÄÄN YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Padasjoki 10.02.2017 Virka-asema hallintojohtaja Allekirjoitus Kristiina Laakso
42 VAALILAUTAKUNNAN JA VAALITOIMIKUNNAN ASETTAMINEN VUODEN 2017 KUNTAVAALEJA VARTEN Khall. 20 Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen 23.01.2016 vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Kuntavaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee kuitenkin edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Näin menetellään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalipäivän äänestyksessä on koko ajan oltava paikalla kolme vaalilautakunnan jäsentä tai varajäsentä. Samoin ennakkoäänestyksessä laitoksessa paikalla on koko ajan oltava kolme vaalitoimikunnan jäsentä tai varajäsentä. Kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 12.3.2007 8, että Padasjoen kunnassa on vain yksi äänestysalue. Näin ollen nimitetään vain yksi vaalilautakunta.
43 Keväällä 2015 järjestettyjä eduskuntavaaleja varten kunnanhallitus nimesi seuraavan vaalilautakunnan: Jäsenet: Anneli Pastila, pj. Timo Lempinen, vpj. Markku Heinonen Juhani Ahokkanen Salla Koukka Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1. Silja Savola 2. Aila Heinäjoki 3. Pentti Oulujärvi 4. Ilpo Siljander 5. Miina Saarinen Lisäksi kunnanhallitus valitsi vaalitoimikuntaan seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Jäsenet Matti Jaakkola, pj. Pekka Koskela, vpj. Hilkka Ahokkanen Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1.Touko Kaunisto 2.Sylvi Rantala 3.Tiina Aarto Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh. 040 524 3353, sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää valita vuoden 2017 kuntavaaleja varten 1. viisi jäsentä ja viisi varajäsentä Padasjoen äänestysalueen vaalilautakuntaan sekä nimetä lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valittujen jäsenten keskuudesta, 2. kolme jäsentä ja kolme varajäsentä vaalitoimikuntaan sekä nimetä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valittujen jäsenten keskuudesta. Päätös: Kunnanhallitus valitsi yksimielisesti seuraavan vaalilautakunnan:
44 Anneli Pastila, puheenjohtaja Timo Lempinen, varapuheenjohtaja Pirkko Kauren Samuli Aaltonen Salla Koukka Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1. Matti Jaakkola 2. Aila Heinäjoki 3. Markku Heinonen 4. Marika Korpi 5. Mikko Toivonen Lisäksi kunnanhallitus valitsi yksimielisesti seuraavan vaalitoimikunnan: Hannu Taipale, puheenjohtaja Pirkko Kauren, varapuheenjohtaja Samuli Aaltonen Varajäsenet siinä järjestyksessä kuin he tulevat jäsenten sijaan: 1. Touko Kaunisto 2. Mikko Toivonen 3. Paula Mertsalmi Khall. 25 Mikko Toivonen on toimittanut kunnanhallitukselle seuraavan ilmoituksen: Valittuna Padasjoen vaalitoimikuntaan, en voi esteellisyyden vuoksi ko. tehtävää vastaanottaa. Salla Koukka on toimittanut kunnanhallitukselle seuraavan ilmoituksen: Esteellisyyden vuoksi en voi vastaanottaa paikkaa Padasjoen vaalilautakunnassa tulevissa kunnallisvaaleissa. Paula Mertsalmi on osoittanut kunnanhallitukselle seuraavan ilmoituksen: Valintaani Padasjoen vaalitoimikuntaan, en voi esteellisyyden vuoksi ko. tehtävää vastaanottaa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus myöntää Mikko Toivoselle sekä Paula Mertsalmelle eron vaalitoimikunnasta ja Salla Koukalle eron vaalilautakunnasta sekä valitsee heidän tilalleen uudet henkilöt. Päätös: Kunnanhallitus 1. myönsi eron Mikko Toivoselle sekä Paula Mertsalmelle vaalitoimikunnasta ja Salla Koukalle vaalilautakunnasta ja
45 2. Nimesi vaalilautakunnan jäseneksi Pirjo Rinteen, vaalitoimikunnan 2. varajäseneksi Sanna-Maria Laineen ja vaalitoimikunnan 3. varajäseneksi Pirjo Rinteen. Täytäntöönpano: Ote Mikko Toivoselle, Paula Mertsalmelle, Salla Koukalle, Pirjo Rinteelle sekä Sanna-Maria Laineelle.
46 YHTENÄISKOULUN REHTORIN VIRAN TÄYTTÖLUPA Khall. 26 Sivistystoimenjohtaja anoo kunnanhallitukselta lupaa yhtenäiskoulun rehtorin viran täyttämiseen 1.8.2017 lukien. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus myöntää luvan yhtenäiskoulun rehtorin viran täyttämiseen 1.8.2017 lukien. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote sivistystoimelle
47 TÄYTTÖLUVAT SIVISTYSTOIMEN VIRKA- JA TYÖSUHTEISIIN Khall. 27 Sivistystoimenjohtaja anoo täyttölupia seuraaviin virka- ja työsuhteisiin: Opettajanvirkojen täyttöluvat Padasjoen yhtenäiskoulun erityisluokanopettajan virka sijoituspaikkana Kullasvuoren koulu Virka on ollut täytettynä määräaikaisesti lukuvuoden 2016 2017. Kullasvuoren koululla on yhä tarvetta erityisluokalle. Padasjoen yhtenäiskoulun erityisluokanopettajan virka sijoituspaikkana Pappilanmäen koulu Pappilanmäen koululla on tullut tarve erityisluokan perustamiselle. Luokka perustettiin tammikuussa 2017 ja opettaja on palkattu kevätlukukauden ajaksi. Padasjoen yhtenäiskoulun ja Padasjoen lukion liikunnan ja terveystiedon lehtorin virka Virka on ollut täytettynä määräaikaisesti lukuvuoden 2016 2017. Oppilasmäärän pienenemisen vuoksi ja uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti viranhaltija opettaisi sekä tyttöjen että poikien liikunnat. Näin on tehty jo tämän lukuvuoden aikana. Täytäntöönpano: Täyttölupa työsuhteisiin Koulusihteeri Elokuun alusta Pappilanmäen koulun ruokapalveluvastaava lukuvuoden ajaksi Tehtävä on ollut täytettynä määräaikaisesti tämän lukuvuoden, koska edellinen ruokapalveluvastaava siirtyi eläkkeelle. Pappilanmäen koululla ruokailee päivittäin noin 200 henkilöä ja siksi koululla on yhä tarve ruokapalveluvastaavalle. Pappilanmäen koulun keittiöapulainen lukuvuoden ajaksi Keittiöapulainen on usean vuoden ajan palkattu määräaikaisesti koulun työpäivien ajaksi kunnan sisäisten työjärjestelyjen takia. Nyt entinen keittiöapulainen on siirtynyt eläkkeelle. Pappilanmäen koululla ruokailee päivittäin noin 200 henkilöä ja siksi koululla on yhä tarve keittiöapulaiselle. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus myöntää sivistystoimelle selosteosassa mainittujen virkojen ja toimien täyttöluvat. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ote sivistystoimelle
48 LUVAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖNHOITAJAN TOIMEN TÄYTTÄMISEEN Tekn. ltk 8 Puhdistamonhoitaja on ilmoittanut jäävänsä kesällä 2017 eläk- 18.01.2017 keelle. Viime vuonna on palkattu uusi puhdistamonhoitaja. Puhdistamonhoitaja (vanha) on hoitanut myös kiinteistöihin liittyviä tehtäviä (uimahalli, kuntala, ym.). Uuden puhdistamonhoitajan työnkuvaa on laajennettu käsittämään koko viemärilaitos. Käyttömestarin ja muiden kiinteistönhoitotehtävien sijaisuuksien hoitoon tarvitaan vesihuollon osalta varahenkilö. Tekninen johtaja: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se myöntää luvan kiinteistönhoitajan palkkaamiseen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Khall. 28 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus myöntää tekniselle toimelle luvan kiinteistönhoitajan toimen täyttämiseen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote tekniselle toimelle
49 KEULAINMETSÄN RANTAKAAVAN MUUTTAMINEN Khall. 29 Karttaako Oy / Pertti Hartikainen on toimittanut kuntaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen koskien Keulainmetsän ranta-asemakaavan muuttamista tilalla Keulainniemi 576-404-4-449. OAS on jaettu liitteenä 1 ja kaavaluonnos selosteineen liitteenä 2. Ranta-asemakaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että rakennuspaikkojen rakennusoikeus on sopusoinnussa Päijänteen rantaalueiden osayleiskaavan rakennusoikeuden kanssa. Muutos koskee kahta loma-asunnon rakennuspaikkaa ja vähäisessä määrin maa- ja metsätalousaluetta. Rakennus-paikkoja laajennetaan taustamaastoon, jotta voimassa olevan ranta-asemakaavan rakennusoikeutta suuremman rakennusoikeuden sijoittamiselle jää riittävästi pelivaraa. Muutos nojautuu maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukseen ja siihen logiikkaan, että rakennusoikeus ei saa riippua siitä kaavamuodosta, jolla rakennuspaikasta on päätetty. Vastaavia kaavamuutoksia Päijänteen alueelle on tehty jo useita. Lisätiedot kaavahankkeesta: Pertti Hartikainen, puh. 0400 425 390, sähköposti phartikainen@kolumbus.fi. Valmistelu ja lisätiedot asian hallinnollisen käsittelyn osalta: hallintojohtaja Kristiina Laakso, 040 524 3353, kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus 1. merkitsee tiedokseen selosteosassa esitetyn kaavahankkeen vireilletulon ja hyväksyy kaavanlaatijaksi DI Pertti Hartikaisen ja 2. asettaa nähtäville liitteen 1 mukaisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä liitteen 2 mukaisen kaavaluonnoksen selosteineen ja pyytää viranomaislausunnot. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote kaavan laatijalle Viranomaislausunnot Nähtäville asettaminen
50 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Khall. 30 Kunnanjohtaja 14/ 2017 25.01.2017 Talousarviolainan ottaminen 15/ 2017 25.01.2017 Työajan pidennys 1.2.2017 lukien Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
51 KUNNANVALTUUSTON 30.1.2017 PITÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUDEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUDEN TOTEAMINEN Khall. 31 Kunnanhallitus huolehtii kuntalain 56 :n mukaan valtuuston päätösten laillisuuden valvonnasta. Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muutoin lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa, että kunnanvaltuuston kokouksessa 30.1.2017 tehdyt päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä muutoinkaan ole lain tai asetuksen vastaisia. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
52 PALVELUSETELIN KÄYTTÖÖNOTTO Khall. 32 Suuntauksena yleensä Suomessa on ollut, että maaseudulla joukkoliikennevuorot ovat vähentyneet ja mahdollisuus olla vaihtoehto yksityisautoilulle on samalla heikentynyt. Sama suuntaus koskee myös Päijät-Hämeen maaseutumaisia kuntia. Tähän asti yleinen joukkoliikenne on järjestetty Päijät-Hämeen maaseutukunnissa seutulipulla ja markkinaehtoisella liikenteellä, osin myös ostovuoroina. Seutulippu on joko lakannut tai loppumassa siirtymäajan liikenteen päättyessä. Markkinaehtoinen liikenne ylläpitää vain harvoja itsekannattavia vuoroja ja ostovuorot ovat kunnille työläs ja jatkuvuuden kannalta epätarkoituksenmukainen tapa järjestää joukkoliikennettä. Lahti, Asikkala ja Padasjoen välille on joukkoliikenne toteutunut markkinaehtoisesti, jota on täydennetty tarjouskilpailujen kautta. Markkinaehtoisessa liikenteessä liikennöitsijät toteuttavat vuorojen operoinnin ja suunnittelun omien tavoitteiden mukaisesti. Markkinaehtoisessa liikenteessä operaattori määrittelee itse ne lipputuotteet, joilla liikenteessä voi matkustaa. Toimivaltainen viranomainen tai kunta ei voi määrätä tai määritellä markkinaehtoisessa liikenteessä aikatauluja, reittejä eikä maksuvälineenä käyviä lipputuotteita. Markkinaehtoisen joukkoliikennestrategian valinneet kunnat ovat seutulipun väistyessä haasteellisessa tilanteessa. Joukkoliikenteen tarjonta tulisi turvata, joukkoliikenteessä matkustaminen tulisi olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle ja autottomien kulkeminen tulisi turvata. Palvelusetelikokeilu on yksi mahdollisuus välivaiheeseen, ennen kuin asia valtakunnan tasolla ratkeaa. Asikkalan ja Padasjoen kunnat ovat molemmat pohtineet palvelusetelikokeilun aloittamista. Asiasta on myös neuvoteltu operaattoreiden ja matkahuollon kanssa. Sysmän kunta on ollut pioneerina palvelusetelikokeilun aloittamisessa ja myös tätä valmistelua on hyödynnetty. Sysmän kunta oli selvityshankkeen aikana syksyllä 2016 selvittänyt palvelusetelin lainmukaisuutta. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta antoi kielteisen lausunnon palvelusetelistä vedoten epäiltyyn lainvastaisuuteen. Selvitysten ja saatujen lausuntojen perusteella ei kuitenkaan löydetty lakia, jota palveluseteli olisi rikkonut. Liikenne- ja viestintäministeriö lausui, ettei se näe estettä sille, että palvelusetelimallia kokeiltaisiin kunnan rahoituksella. Kunta ja/tai toimivaltainen viranomainen vastaa kokeilun lainmukaisuudesta. Palvelusetelin voi ottaa käyttöön joko toimivaltaisen
53 viranomaisen päätöksellä tai kunnan omalla päätöksellä kuntakokeiluna. Kuntakokeiluna toteutettaessa lainsäädännöstä voi poiketa määräajaksi. Oletusarvo on, että kuntakokeilun päättymiseen mennessä liikennekaari on laitettu täytäntöön ja koko Suomen tilanne on muuttunut olennaisesti joukkoliikenteessä. Kuntakokeilu palvelusetelillä on siirtymävaiheen järjestely seutulipun päättymisestä liikennekaaren käyttöönottoon. Palvelusetelin käyttöönotto tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta tekee sopimuksen matkahuollon kanssa uuden lipputuotteen käyttöönotosta. Matkahuolto hoitaa clearingin ja rahaliikenteen. Sen jälkeen liikennöitsijät ilmoittavat matkahuollolle hyväksyvänsä lipputuotteen. Kunnalla ja liikennöitsijöillä ei ole sopimussuhdetta ja palvelusetelin arvo on sama ja tarjolla tasapuolisesti kaikille liikennöitsijöille. Matkahuolto laskuttaa kuntaa takautuvasti toteutuneiden palvelusetelikäyttöjen perusteella yhdellä laskulla. Liikennöitsijät ja matkahuolto hoitavat rahaliikenteen keskenään, eikä kunnalle synny palvelusetelin arvoa enempää kuluja. Asiakas saa henkilökohtaisen matkakortin, joka toimii tunnisteena. Matkahuollon kanssa on käyty neuvottelu ja he ovat ilmoittaneet, että sekä Asikkalan kunta että Padasjoen kunta voivat tehdä samansisältöisen sopimuksen kuin Sysmä on aiemmin tehnyt. Sopimus matkahuollon kanssa tehdään tämän pykälän hyväksymisen jälkeen. Sopimuksen allekirjoittaa kunnanjohtaja. Palvelusetelimalli ei ole ainoa vaihtoehto välivaiheen ratkaisuksi. Valmistelussa ovat olleet esillä myös 1. seutulipulla jatkaminen uusin ehdoin, 2. penkkipaikkojen ostaminen autoista, 3. Walttilippu ja myös vaihtoehto, että 4. kunta ei tee mitään päätöstä jatkamisen osalta. 1. Operaattorit ovat hylänneet seutulippuvaihtoehdon. Myöskään kunnan kannalta se ei ole muita parempi vaihtoehto koska korkeammalla nousukorvauksella kustannukset eivät ole muita vaihtoehtoja edullisempi. 2. Vuorojen ja "penkkien" ostot tarkoittaa kilpailutuksia tai suoria pienhankintoja säännöllisin väliajoin. Tämä on työläämpää, eikä luo jatkuvuutta palvelutuottajille, koska vuorojen tulevaisuus on katkolla jokaisella hankintakierroksella. 3. Walttilippu on hieman kalliimpi kuin palvelusetelimalli. Lisäksi kunnille aiheutuu valtakunnallisia ylläpito- ja kehittämiskuluja, joita palveluseteliin ei sisälly. Operaattorit ovat vastustaneet Walttilippua.
54 4. Vaihtoehto, että ei tehdä mitään, todettiin myös huonoksi. Tässä mallissa asiakkaan maksama lipun hinta kasvaa monin kertaiseksi ja on todennäköistä, että osa asiakkaista ei enää käytä joukkoliikennettä. Tästä seuraa se, että liikenne on entistä kannattamattomampaa markkinaehtoisesti toteuttaa ja tarjonta vähenee. Näistä syistä valmisteluneuvotteluissa palveluseteli on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi. Se mahdollistaa vuorojen ajamisen kaikille liikennöitsijöille samoilla ehdoilla ja mahdollistaa vapaan kilpailun, missä kukaan ei määrittele, milloin vuoroja saa ajaa. Palveluseteli on kaikille kuntalaisille avoin liikennemuoto, jossa ei ole rajoitteita matkustusmuotojen suhteen eri kulkuneuvoilla, kunhan kyse on joukkoliikenteestä. Palvelusetelin arvoksi esitetään asetettavaksi 90 euroa, kun matka on alle 40 km ja 150 euroa, kun matka on yli 40 km. Palveluseteli käy vain matkahuollon 42 matkan sarjalipputuotteeseen. Matkustajan omavastuu lyhyemmällä matkalla esim. Padasjoki- Vääksy on noin 90 euroa ja Pidemmällä Padasjoki-Lahti välillä 250 euroa. Vaihtoehtoisesti kunta voisi toteuttaa erilaisiin kilometrirajoihin perustuvan hinnoittelun kuten esim. Sysmän mallissa: Sysmän hinnoittelumalli KM Kokonaishinta Palveluseteli Asiakashinta 6 95,80 40,80 55,00 9 104,60 44,60 60,00 12 117,20 52,20 65,00 16 130,20 60,20 70,00 22 152,50 75,50 77,00 26 176,40 87,40 89,00 40 256,20 127,20 129,00 55 302,00 150,00 152,00 70 402,80 200,80 202,00 Palvelusetelimallissa liikennöitsijä saa korvausta palvelusetelin arvon ja asiakashinnan. Kunnan talouteen tällä on taloudellista vaikutusta: Padasjoki Kunnan osuus Asiakkaan osuus Yhteensä Seutulippu /vuosi 37965 28737 66702 1 lippu 123 93 216 Palveluseteli / vuosi 27810 26812 54622 1 lippu (26 km) 90 86,77 176,77
55 Palveluseteli / vuosi 46350 78143 124493 1 lippu (70 km) Matkahuollon 150 252,89 402,89 hinnasto Niemisen likenteen La Pa hinta 42 matkan lipulla 150 152 302 Palvelusetelin avulla voidaan tarjota edullinen lipputuote, jonka perusteella verottaja määrittää hyväksyttävän verovähennyksen työmatkakuluista myös yksityisautoilijoille. Seutulipun poistuessa ilman korvaavaa edullista lipputuotetta, kunnan verotulot pienenevät verovähennysten kasvaessa. Työvoiman liikkuvuus edellyttää toimivaa joukkoliikennettä. Pahimmillaan joukkoliikenteen puutteet johtavat muuttoon pois maaseutukunnasta, jos omaa autoa ei ole käytettävissä. Oman auton käyttö on myös kalliimpaa kuin alle 100 omavastuu kuukaudessa olisi palvelusetelinä. Palvelujen keskittyminen lisää joukkoliikenteen tarvetta, koska palveluja joudutaan hakemaan yhä useammin kaupungista. Tämä taas kiihdyttää poismuuttoa, jos joukkoliikennetarjonta ei vastaa kulkemistarpeita. Toisen asteen opiskelijat käyttävät liikkumisessa KELA:n koulumatkatukea. Ohjeistus heille on seuraava: Osta halvin mahdollinen kuukautta vastaavan ajan lippu. Voit ostaa lipun myös muulle ajalle, mutta koulumatkatuki määräytyy kuukausilipun hinnan mukaan. Täytä koulumatkatuen hakemuslomake. Jätä hakemus omaan oppilaitokseesi. Kela maksaa tilillesi kuukausittain koulumatkatukena lipun hinnan ja 43 euron maksuosuuden erotuksen. Palveluseteli otetaan käyttöön määräaikaisena kuntakokeiluna, joka kestää vuoden 2018 toukokuun loppuun. Tähän määräaikaan on yksi optiovuosi toukokuun 2019 loppuun, ellei valtakunnallista ratkaisua ole tähän mennessä syntynyt. Palvelusetelin käyttöönotto toimii valtakunnallisena pilottina, tarkoituksena turvata ja jopa parantaa maaseutukuntien joukkoliikennettä kustannustehokkaasti. Tällöin ei tarvittaisi kallista kaupunkiseudun brutto- tai nettomallin mukaista liikenteen järjestämistä. Palveluseteli turvaa markkinaehtoisen liikenteen, joka on edullisempi kuin suorat ostot ja brutto-/nettomalli.
56 Valmistelu ja lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Juha Leppialho, puh. 044 7780 259, sähköposti juha.leppialho@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että Padasjoen kunta käynnistää kuntakokeilun palvelusetelistä joukkoliikenteeseen 1.3.2017-31.5.2018. Tähän määräaikaan on yksi optiovuosi toukokuun 2019 loppuun, ellei valtakunnallista ratkaisua ole tähän mennessä syntynyt. Palvelusetelin arvoksi päätetään 90 euroa, kun matka on alle 40 km ja 150 euroa, kun matka on yli 40 km. Palveluseteli käy vain matkahuollon 42 matkan sarjalipputuotteeseen. Padasjoen kunta ilmoittaa kuntakokeilun tiedoksi Lahden seudun joukkoliikennelautakunnalle. Palveluseteli ei koske toisen asteen opiskelijoiden koulumatkoja Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote Lahden seudun joukkoliikennelautakunnalle Ote Juha Leppialholle
57
57 VASTINE TYÖSUOJELUTARKASTUSKERTOMUKSEN JOHDOSTA ALUEHALLINTOVI- RASTOLLE Khall 33 Aluehallintovirasto on toimittanut kunnalle liitteen 3 mukaisen tarkastuskertomuksen koskien työsuojelutarkastusta. Tarkastus on tehty asiakirjojen perusteella. Vastine tarkastuskertomukseen on liitteenä 4. Vastineen liitteet ovat nähtävinä keskushallinnossa. Valmistelu ja lisätiedot: Tekninen johtaja Seppo Rantanen, puh. 0400 351 743, sähköposti seppo.rantanen@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää antaa aluehallintovirastolle liitteen 4 mukaisen vastineen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote aluehallintovirastolle Ote Seppo Rantaselle
58 HALLINTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall. 34 Tarkastuslautakunta 31.01.2017 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen tarkastuslautakunnan pöytäkirjan. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kunnanhallitus MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Pykälä Sivu 06.02.2017 25 34 59 Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät:29, 30, 31, 33, 34 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 25, 26, 27, 28, 32 HvalL 3 :n 1 mom. / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa tehdä muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisu- Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. vaatimus- Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite viranomainen Padasjoen kunnanhallitus ja -aika Kellosalmentie 20 PL 35, 17501 PADASJOKI Sähköposti: kirjaamo@padasjoki.fi, Telefax: (03) 551 3345 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusaika 14 päivää Pykälät: 25,26,27,28,32 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero. Oikaisuvaatimuksen on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä: - päätös, johon oikaisua haetaan joko kopiona tai alkuperäisenä. - asiakirjat, joihin vedotaan Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna Puhelin: 029 56 42200, Telekopio: 029 56 42269 hameenlinnan.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää julkipanosta Valitusaika 14 päivää Hallintovalitus, pykälät: Muu viranomainen, osoite ja postiosoite Markkinaoikeus, Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki puhelin: 029 56 43300, faksi: 029 56 43314, markkinaoikeus@oikeus.fi Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Liitetään pöytäkirjaan