ORIVEDEN LUKIO KURSSISELOSTEET

ORIVEDEN LUKIO KURSSISELOSTEET 2013-2014

2 1.8.2005 voimaan tulleen opetussuunnitelman mukaan BIOLOGIA... 4 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 5 ENGLANTI, A1-kieli... 7 FILOSOFIA... 9 FYSIIKKA... 10 HISTORIA... 13 KEMIA... 14 KUVATAIDE... 15 LIIKUNTA... 16 MAANTIEDE... 18 MATEMATIIKKA LYHYT... 19 MATEMATIIKKA PITKÄ... 20 MUSIIKKI... 22 OPINTO-OHJAUS... 22 PSYKOLOGIA... 23 RANSKAN KIELI, B2- JA B3-kieli... 25 RUOTSIN KIELI, B1-kieli, toinen kotimainen kieli... 28 SAKSAN KIELI, B2- ja B3-kieli... 29 KANSAINVÄLISYYSKURSSI... 34 KIINAN KIELI JA KULTTUURI, HISTORIA JA MAANTIEDE... 34 TERVEYSTIETO... 35 TIETOTEKNIIKKA... 38 USKONTO ev.lut... 41 VENÄJÄN KIELI, B3-kieli... 41 YHTEISKUNTAOPPI... 43 YRITTÄJYYSKURSSI... 43 ÄIDINKIELI... 44 OPPIAINEET ja LYHENTEET... 46

3 SÄILYTÄ TÄMÄ VIHKO LUKIO-OPINTOJESI AJAN! Tässä vihkosessa on esitelty lyhyesti syventävien ja soveltavien kurssien sisältöjä. Pakolliset kurssit on esitelty musiikissa ja kuvaamataidossa, sillä jommasta kummasta aineesta on otettava kaksi kurssia ja toisesta yksi. Tutustu eri kursseihin ja suunnittele kurssivalintasi. Muista kuitenkin, että kaikki toiveesi eivät välttämättä toteudu, joten ole valmis joustamaan valinnoissasi. MUISTA! Jos käyt lukion kolmessa vuodessa, sinulla tulee olla sekä 1. että 2. vuonna kursseja vähintään 28 (yhteensä siis väh. 56), jolloin kolmannelle vuodelle jää 19 kurssia. Kokonaiskurssimäärän on oltava vähintään 75, mutta saadaksesi pelivaraa on parempi, että alun alkaen valitset muutaman ylimääräisen kurssin.

BIOLOGIA PAKOLLISET KURSSIT 1 ja 2 4 BI1 Eliömaailma Kurssilla tutustutaan siihen, millaisia elämä ja eliöt ovat ja millaisissa olosuhteissa ne viihtyvät. Tavoitteena on saada yleiskuva luonnon toiminnasta ja ekologian keskeisistä periaatteista. BI2 Solu ja perinnöllisyys Kurssi käsittelee elämän ilmiöitä solutasolla, solun rakennetta ja energiataloutta. Aiheisiin tutustutaan myös mikroskopoinnin ja risteytystehtävien avulla. SYVENTÄVÄT KURSSIT BI3 Ympäristöekologia Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva erilaisista ympäristöongelmista sekä Suomen luonnosta ja sen ekologiasta. Kurssiin sisältyy myös pieni tutkimus ympäristön tilasta. BI4 Ihmisen biologia Kurssin tavoitteena on perehtyä ihmisen keskeisiin elintoimintoihin ja saada kokonaiskuva niiden yhteistyöstä. Samalla käsitellään myös sairauksien syitä ja seurataan alan uutisia. BI5 Bioteknologia Kurssilla syvennetään tietoja solun ja geenien rakenteesta ja toiminnasta sekä mikrobeista. Perehdytään näitä tietoja hyödyntävän bio- ja geenitekniikan menetelmiin, mahdollisuuksiin ja ongelmiin. BI6 Työkurssi Kurssilla tehdään käytännön harjoitustöitä kuten laborointeja, mikroskooppitehtäviä, ympäristötutkimusta sekä harjoitellaan itsenäistä tiedonhankintaa esim. eläinten käyttäytymisestä. Perehdytään tulosten esittämiseen ja laaditaan työselostuksia. Kurssi arvostellaan työselostusten perusteella. BI7 Kertauskurssi Kerrataan kurssien keskeistä sisältöä. Sopii ainereaaliin valmistautuville tai muuten vain kiinnostuneille opiskelijoille. Kurssi arvostellaan harjoitustehtävien perusteella.

kurssi 1. suoritetaan ensin, kurssi 2. ennen kurssia 5. muuten järjestys vapaa 5 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO PAKOLLISET KURSSIT 1,2 ja 3 ET1 Hyvä elämä Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin ET2 Maailmankuva Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. KESKEISET SISÄLLÖT maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

ET3 Yksilö ja yhteisö Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. KESKEISET SISÄLLÖT ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena ihmisoikeudet ja niiden historia poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä SYVENTÄVÄT KURSSIT ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa 6

7 ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. KESKEISET SISÄLLÖT maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt uskonnon ja uskonnollisuuden olemus uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen ateismi ja agnostismi sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisin ENGLANTI, A1-kieli Syventävät kurssit Perusopetuksen vuosiluokalla 3 alkanut oppimäärä PAKOLLISET KURSSIT: 1, 2, 3, 4, 5, 6 1 Nuori ja hänen maailmansa 2 Viestintä ja vapaa-aika 3 Opiskelu ja työ 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 5 Kulttuuri 6 Tiede, talous ja tekniikka SYVENTÄVÄT KURSSIT: 7, 8, 9, 10 Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla opiskellaan kieliopista verbi/substantiivi/adjektiivi + prepositio, lisää apuverbeistä ja muista verbeistä sekä kerrataan verbioppia ja pronomineja.

8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) 8 Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa englannin A1 - oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Koulukohtaiset soveltavat kurssit 9. Kertauskurssi lukion aloittaville (ENA9) Kurssi on puolen kurssin mittainen ja tarkoitettu niille lukion aloittaville oppilaille, joilla on ollut vaikeuksia englannin opiskelussa peruskoulussa. Kurssilla kerrataan peruskielioppiasioita sekä tehdään kielitaidon eri osa-alueiden harjoituksia ryhmän tarpeen mukaan. Kurssi arvostellaan merkinnällä hyväksytty/hylätty. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista tunteihin ja annettujen tehtävien suorittamista. 10. Abikurssi (ENA10) Kurssilla kerrataan kielioppia ja kartutetaan sanastoa, harjoitellaan kuullun- ja luetunymmärtämistä, rakenteita, ainekirjoitusta, ym. ylioppilaskirjoitusten tehtävätyyppejä. Työmuotona käytetään myös suullisia harjoituksia.

FILOSOFIA PAKOLLINEN KURSSI 1 FI1 Filosofian peruskysymyksiä 9 SYVENTÄVÄT KURSSIT FI2 Filosofinen etiikka Kurssilla perehdytään filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin. Kurssilla opitaan arvioimaan elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista ja perustelemaan arvioita etiikan käsittein. Keskeisenä kurssin tavoitteena on myös kriittisyyden ja suvaitsevaisuuden kehittäminen. FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssilla perehdytään siihen, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä. Opitaan erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä. Kurssilla pohditaan myös tiedon mahdollisuuksia ja rajoja, mitä ylipäänsä voidaan tietää ja mitä ei. Lisäksi kurssilla opitaan hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen luonnetta ja argumentoinnin ja päättelyn perusteita. FI4 Yhteiskuntafilosofia Kurssin keskeisenä sisältönä ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus. Kurssilla opitaan hahmottamaan yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttamista. Kurssilla perehdytään myös poliittisen filosofian perusajatuksiin sekä nykykulttuuriin liittyviin filosofisiin peruskysymyksiin kuten sukupuolisuuteen, identiteetin rakentumiseen ja monikulttuurisuuteen.

FYSIIKKA PAKOLLINEN KURSSI 1 10 FY1 Fysiikka luonnontieetenä Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset, energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa. Kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi. Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana. Liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavaan suoritusjärjestykseen vaadittavat edeltävät kurssit löytyvät alla olevasta taulukosta. Voit kysyä neuvoa myös fysiikan opettajalta. Kurssi Edeltävät kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Lämpö (FY2) FY1 Aallot (FY3) FY1 Liikkeen lait (FY4) FY1 Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) FY1 ja FY4 Sähkö (FY6) FY1 ja FY4 Sähkömagnetismi (FY7) FY1, FY4 ja FY 6 Aine ja säteily (FY8) FY1 ja FY4 Fysiikan työkurssi (FY9) FY1 Elektroniikan kurssi (FY10) FY1 Fysiikan kertauskurssi (FY11) FY1 FY2 Lämpö Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen Paineen yleinen määritelmä, hydrostaattinen paine Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia Mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde Lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia Energiavarat

11 FY3 Aallot Harmoninen voima ja värähdysliike Aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen Aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen Heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen Valo, peilit ja linssit Ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen FY4 Liikeen lait Liikkeen mallit ja Newtonin lait Etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat Noste Liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate Liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate Värähdysliikkeen energia FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen Pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike Pyörimisen liikeyhtälö Pyörimismäärän säilyminen Pyörimisliikkeen energia Ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys Gravitaatiovoima ja gravitaation alainen liike Heittoliike ja planeettojen liike Satelliitit ja niiden käyttö FY6 SÄHKÖ Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa Jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki Vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä Kondensaattori, kytkennät ja energia Sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

12 FY7 Sähkömagnetismi Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä Varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä Induktiolaki ja Lenzin laki Induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio Energian siirto sähkövirran avulla Tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen Värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä Sähköturvallisuus Energiateollisuus FY8. Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily Röntgensäteily Mustan kappaleen säteily Valosähköilmiö Säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne Atomimallit, esimerkkinä Bohrin atomimalli Kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio Atomiytimen rakenne Radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus Massan ja energian ekvivalenssi Ydinreaktiot ja ydinenergia Aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu FY9 Fysiikan työkurssi Perehdytään koejärjestelyn tekemiseen ja harjoitellaan mittaustulosten käsittelymenetelmiä sekä mittausvirheen arviointia. Tehdään fysikaalinen tutkimus ja siitä tieteellisen raportin periaatteiden mukainen työselostus. Tehdään etupäässä työpareittain kokeellisia tutkimustöitä. Pyritään tekemään opintovierailu teollisuuslaitokseen tai johonkin oppilaitokseen. Oppikirja: Fysiikan töitä-moniste. Suositus: FY1-kurssin jälkeen. Yhteyksiä: Tukee kokeellisesti lähes kaikkia fysiikan kursseja ja muita luonnontieteellisiä kursseja.

13 FY11 Fysiikan kertauskurssi Kerrataan täydentäen lukion fysiikka - etenkin 1. ja 2. luokan kurssit. Syvennetään matemaattisten mallien käyttöä fysiikassa. Pyritään luomaan kokonaiskuva fysiikasta. Tarkastellaan fysiikan yhteiskunnallista merkitystä. Oppikirja: Fysiikan kertauskirja. Suositus: Teoriakurssien jälkeen. Yhteyksiä: Tukee ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintojen sisäänpääsykokeisiin valmistautumista. Kun teet fysiikan syventävien kurssien valintoja, kannattaa ottaa huomioon seuraavia seikkoja: Fysiikan työkurssi FY9 vahvistaa kokeellisesti muita lukion kursseja ja tutustuttaa korkeakoulujen kokeellisiin harjoitustöihin. Kertauskurssi FY11 kertaa etupäässä lukion 1. ja 2. luokan kursseja ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintopaikkojen sisäänpääsykokeita varten. Elektroniikan kurssi FY10 vahvistaa kursseja FY6 ja FY7 sekä antaa valmiutta elektroniikan eritasoisille jatko-opinnoille. HISTORIA PAKOLLISET KURSSIT 1,2,3 ja4 HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI2 Eurooppalainen ihminen HI3 Kansainväliset suhteet HI4 Suomen historian käännekohtia Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Suositus pakollisten kurssien suoritusjärjestykseksi on 1,2,3,4. SYVENTÄVÄT KURSSIT HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan saakka Kurssilla tarkastellaan Suomen historian kehityslinjoja esihistoriasta vuoteen 1809. Lisäksi kurssin sisältöihin kuuluu paikallishistoriaa. Kurssin painotuksista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa.

14 HI6 Kulttuurien kohtaaminen Kurssi käsittelee Euroopan ulkopuolisten alueiden historiaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Tarkastelun kohteeksi valitaan joitakin Euroopan ulkopuolisia kulttuureja. Kurssin sisällöistä ja työtavoista sovitaan kurssin alussa. KEMIA PAKOLLINEN KURSSI 1 KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia SYVENTÄVÄT KURSSIT KE2 Kemian mikromaailma Tutustutaan aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliseen yhteyteen. Kurssilla käytetään jaksollista järjestelmää ja opiskellaan hapetuslukuja. Opitaan kemialliset sidokset ja isomeriakäsite. Esitietoina vaaditaan KE1. KE3 Reaktiot ja energia Tällä kurssilla opitaan kirjoittamaan kemiallisen reaktion reaktioyhtälöitä, tutustutaan reaktiotyyppeihin, mekanismeihin ja sovelluksiin. Opiskellaan kemiallisen reaktion energiamuutoksia ja reaktionopeutta. Lasketaan reaktioyhtälöihin liittyviä laskuja. Käsitellään kaasujen yleinen tilanyhtälö. Esitietoina vaaditaan KE1 Ja KE2. KE4 Metallit ja materiaalit Kurssilla opiskellaan sähkökemiaa, mm. kemiallinen pari ja elektrolyysi. Käsitellään metalleja ja epämetalleja, sekä niiden happi- ja vety-yhdisteitä. Tutustutaan bio- ja synteettisiin polymeereihin sekä komposiitteihin. Esitietoina vaaditaan KE1 ja KE2. KE5 Reaktiot ja tasapaino Käsitellään tasapainoreaktioita sekä liukoisuutta ja liukoisuustasapainoa. Tulkitaan ja tuotetaan tasapainoon liittyviä graafisia esityksiä. Esitietoina vaaditaan KE1 ja KE2. KE6 Työkurssi Syvennetään kemian teorioita ja taitoja tekemällä synteesejä ja analyysejä eri kemian osa-alueilta. Tutustutaan tutkimusraportteihin ja laaditaan työselostuksia.

KE7 Kertauskurssi Kerrataan kurssien keskeisiä oppisisältöjä ja vahvistetaan laskennollisia taitoja. Harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. Esitietoina vaaditaan KE1-KE5. 15 KUVATAIDE PAKOLLISET KURSSIT 1-2 KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Kaikille yhteinen kuvataiteen kurssi Keskeiset sisällöt: Kuvan kulttuurinen tulkinta, kuva-analyysi, taiteellinen ilmaisu. Työtavat: Luennot, tutkielmat, taiteellinen työskentely KU2 Ympäristö, paikka ja tila Keskeiset sisällöt: arkkitehtuuri, muotoilu, suunnitteluprosessit. Työtavat: Luennot, tutkielmat, oma suunnitteluprojekti SYVENTÄVÄT KURSSIT (valtakunnalliset) KU3Media ja kuvien viestit Keskeiset sisällöt: Median kuvien erittely ja mediateknologiaan tutustuminen oman kuvailmaisun kautta. Työtavat: Tutkielmat, mediailmaisua eri tekniikoilla: kameroilla, videolla ja tietokoneella KU4Taiteen kuvista omiin kuviin Keskeiset sisällöt: Taiteen ja taideilmaisun historia. Työtavat: Luennot, tutkielmat, oma taiteellinen työskentely KU5 Nykytaiteen työpaja Keskeiset sisällöt: Nykytaiteen suuntaukset, taideilmaisun mahdollisuudet Työtavat: Taiteelliset harjoitukset, näyttelykäynnit. KOULUKOHTAISET KURSSIT KU6 Kuvataiteen lukiodiplomikurssi Sisältö: Valtakunnallisen lukiodiplomin suorittaminen. Työtavat: Taiteellinen työskentely KU7 Keramiikkakurssi Sisältö: Keraamiset tekniikat

Työtavat: Taiteellinen työskentely 16 KU8 Grafiikan kurssi Sisältö: Graafiset tekniikat: metalligrafiikka, serigrafia, collagrafia, carborundum. Työtavat: Taiteellinen Työskentely. LIIKUNTA Pakolliset kurssit 1,2 LI 1 Taitoa ja kuntoa Kurssin tavoitteena on, että opiskelija jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista, saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan, saa myönteisiä liikuntakokemuksia, tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin, ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi. keskeiset sisällöt: Fyysisen kunnon harjoittelu, fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi, lihashuolto ja rentoutus, sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit, voimistelu eri muodoissaan, tanssi eri muodoissaan, talviliikunta, uinti ja vesipelastus, yleisurheilu, suunnistus ja luontoliikunta

17 LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Kurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja tietojaan, saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen, saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen, oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä, oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä, kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä. keskeiset sisällöt: Fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus, sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit, voimistelu eri muodoissaan, tanssi eri muodoissaan, talviliikunta, kuntouinti ja vesiliikunta, luontoliikunta, jokin uusi liikuntalaji SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä. LI3 Virkisty liikunnasta Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. LI4 Yhdessä liikkuen Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta. LI5 Kuntoliikunta Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

MAANTIEDE LI6, Liikuntadiplomikurssi Opiskelija suorittaa lukiodiplomin liikunnasta. Valtakunnallisen liikunnan lukiodiplomin suorittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut viisi (5) liikunnan kurssia. Tämän lisäksi opiskelija antaa näytöt liikuntatiedoista, liikuntakykyisyydestä ja erityisosaamisestga valitsemassaan lajissa. Opiskelijan laatiman portofolion ja muun seurannan perusteella todistukseen merkitään muut eniten harrastetut lajit, menestyminen kilpaurheilussa ja osallistuminen koulun liikuntatoimintaan. Yhteistyötaidot arvioidaan liikuntakurssien perusteella. Liikuntadiplomi arvioidaan numerolla 1-5. Liikuntadiplomikurssi suoritetaan varsinaisen kouluajan ulkopuolella erikseen sovittavina aikoina ja se alkaa parittomien vuosien syksyllä. PAKOLLISET KURSSIT 1 ja 2 GE1 Sininen planeetta Kurssilla käydään läpi maapallon keskeiset luonnonolosuhteet kuten ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja pinnanmuotoihin vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on saada yleiskuva maapallon luonnonoloista ja niiden alueellisista eroista. GE2. Yhteinen maailma Kurssilla perehdytään väestötieteeseen, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja ihmistoiminnan alueelliseen rakenteeseen. Tavoitteena on ymmärtää alueellisten erojen syitä ja kestävän kehityksen edellytyksiä. SYVENTÄVÄT KURSSIT GE3. Riskien maailma Kurssi käsittelee ihmistoimintaa uhkaavia riskejä (maanjäristykset, myrskyt, luonnonvarojen loppuminen ) sekä näiden riskien vähentämismahdollisuuksia. Samalla seurataan uutisia ajankohtaisista riskeistä. GE4. Aluetutkimus Kurssilla perehdytään maantieteelliseen tiedonhankintaan, erityisesti karttoihin ja paikkatietojärjestelmiin. Tehdään tutkimus itse valitusta alueesta, esim. valtiosta ja käytetään siinä näitä taitoja. 18

19 GE5. Kehitysmaat Tutustutaan tarkemmin jonkin alikehittyneen alueen (esim. Afrikan) maantieteeseen ja etsitään syitä sen ongelmiin. Käsitellään kehitysyhteistyön eri muotoja. Kurssi etenee erilaisten harjoitustöiden, filmien sekä sanomalehti- ja internettutkimusten muodossa. GE6. Euroopan aluemaantiede ja kertaus Kurssilla kerrataan luonnon- ja kulttuurimaantiedettä ylioppilaskirjoituksia varten. Aineistona käytetään Eurooppaa, josta samalla hankitaan syventävää tietoa ja kerrataan nimistöä. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella ja sille voivat osallistua myös muut asiasta kiinnostuneet. -kurssi 1. suoritetaan ensin, muuten järjestys vapaa MATEMATIIKKA LYHYT PAKOLLISET KURSSIT 1,2,3,4,5 ja 6. MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria MAB3 Matemaattisia malleja I MAB4 Matemaattinen analyysi MAB5 Tilastot ja todennäköisyys MAB6 Matemaattisia malleja II SYVENTÄVÄT KURSSIT MAB7 Talousmatematiikka Perehdytään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muihin sellaisiin laskelmiin sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Sovelletaan tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. MAB8 Matemaattisia malleja III Kurssilla käsitellään tarkemmin trigonometrisia funktioita. Tutustutaan vektoreihin ja niiden laskutoimituksiin. MAB9 Kertauskurssi Kerrataan lukion pakollisten kurssien asioita. Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin tutustumalla vanhoihin tehtäviin.

MATEMATIIKKA PITKÄ 20 PAKOLLISET KURSSIT suoritetaan numerojärjestyksessä (suluissa suositeltava suoritusvuosi) MAA1 Funktiot ja yhtälöt (I) MAA2 Polynomifunktiot (I) MAA3 Geometria (I) MAA4 Analyyttinen geometria (I) MAA5 Vektorit (I) MAA6 Todennäköisyys ja tilastot (II) MAA7 Derivaatta (II) MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot (II) MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (II) MAA10 Integraalilaskenta (III) VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT(suluissa suositeltava suoritusvuosi) MAA11 Lukuteoria ja logiikka (I) Tutustutaan matemaattisen logiikan perusteisiin sekä lukuteoriaan kuten kokonaislukujen jaollisuusominaisuuksiin ja alkulukuihin. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 ja MAA2 tiedot. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (II) Tällä kurssilla käytetään paljon graafisia laskimia. Opitaan ymmärtämään absoluuttinen ja suhteellisen virheen käsitteet. Tutustutaan ratkaisualgoritmeihin ja likimääräismenetelmiin yhtälöiden ja yhtälöryhmien ratkaisuissa sekä differentiaalilaskennassa. Opiskellaan polynomien jakoyhtälö. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 - MAA8 tiedot MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (III) Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta. Täydennetään integraalilaskennan taitoja ja sovelletaan niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen. Tutkitaan lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 - MAA10 tiedot.

21 KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT(suluissa suositeltava suoritusvuosi) MAA14 Kertauskurssi (III) Kerrataan lukion pitkän matematiikan pakolliset kurssit. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 - MAA10 tiedot. MAA15 Talousmatematiikka (II tai III) Perehdytään indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muihin sellaisiin laskelmiin sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tilastollisia menetelmiä sovelletaan erityisesti mahdollisien projektitehtävien käsittelyyn. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 MAA6 tiedot. Kurssi toteutetaan joka toinen vuosi (lv. 2013-2014, 2015-2016 jne.). MAA16 Tilastollinen päättely (II tai III) Tutustutaan tilastoaineiston mallintamiseen todennäköisyysjakaumilla. Tutustutaan otoksen informaation perusteella luottamusväliin ja luottamustasoon arvion tarkkuuden mittana. Perehdytään käytettävien mallien hyvyyden ja niiden pohjalta laadittavien ennusteiden luotettavuuden testaukseen. Vahvistetaan tilasto- ja todennäköisyyslaskennan taitoja. Esitietoina vaaditaan kurssin MAA6 tiedot. Kurssi toteutetaan joka toinen vuosi (lv. 2012-2013, 2014-2015 jne.). MAA17 Lineaarialgebra (II tai III) Opiskellaan matriisien laskutoimitukset ja matriisien käyttöä yhtälöryhmien ratkaisemiseen. Tutustutaan vektoriavaruuksiin ja lineaarikuvauksiin. Käsitellään ominaisarvoja ja ominaisvektoreita. Esitietoina vaaditaan kurssien MAA1 - MAA5 tiedot. Kurssi toteutetaan joka toinen vuosi (lv. 2012-2013, 2014-2015 jne.). MAA18 Geometrian ja vektorien täydennys sekä kompleksiluvut (II tai III) Syvennetään geometrian osaamista ja tutustutaan matemaattiseen todistustekniikkaan lähinnä yhtenevyyslauseiden kautta. Käsitellään kolmiulotteinen vektoriavaruus, jossa uutena asiana vektoritulo ja skalaarikolmitulo. Laajennetaan lukualuetta kompleksilukuihin. Opiskellaan kompleksilukujen määritelmä ja laskutoimitukset. Tutustutaan kompleksitasoon. Määritetään toisen asteen yhtälön yleinen ratkaisu. Esitietoina vaaditaan MAA1 MAA8 tiedot (voidaan opiskella samanaikaisesti kurssin MAA8 kanssa). Kurssi toteutetaan joka toinen vuosi (lv. 2013-2014, 2015-2016 jne.). Kurssin tarkka sisältö selviää kurssin alussa.

22 MUSIIKKI PAKOLLISET KURSSIT 1-2 MU1 Musiikki ja minä Opiskelija tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. MU2 Moniääninen Suomi Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä. SYVENTÄVÄT KURSSIT MU3 Ovet auki musiikille Opiskelija tutustuu itselleen vieraisiin musiikinlajeihin ja musiikkikulttuureihin. MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. MU5 Musiikkiprojekti Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan musiikillinen kokonaisuus, joka voi olla esim. pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteiden välinen projekti. OPINTO-OHJAUS PAKOLLINEN KURSSI 1 OPO1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opiskeluun ja jatko-opintoihin liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssi jaetaan kahdelle vuodelle. Keskeiset sisällöt: lukio-opintoihin liittyvät käytänteet, opiskelutekniikka, itsetuntemus, ylioppilaskirjoitukset, ammatillinen suuntautuminen, jatko-opintomahdollisuuksiin perehtyminen ja niihin hakeutuminen, työelämätietous ja yrittäjyys. Kurssin suoritus edellyttää osallistumista ryhmänohjaustuokioihin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

23 PSYKOLOGIA SYVENTÄVÄ KURSSI OPO2 Opiskelu, työ ja ammatinvalinta Tavoitteena on lisätä opiskeluvalmiuksia, parantaa itsetuntemusta ja syventyä ammatti- ja urasuunnitteluun. Kurssin aikana perehdytään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin, mm. yrittäjyyteen. Apuna käytetään kirjallisuutta, tietoverkkoa, tuntivierailuja ja opintokäyntejä mahdollisuuksien mukaan. Kurssisuoritus edellyttää kirjallisten tehtävien suorittamista sekä keskusteluihin ja opintokäynteihin osallistumista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. OPO3 OPISKELUTAIDOT JA OPPIMISEN ILO! (0,5 kurssia) Kurssin tavoitteena on auttaa sinua - pohtimaan omaa oppimistasi ja opiskelutapojasi - löytämään sinulle sopivat opiskelutavat - löytämään vertaistukea muilta opiskelijoilta - uskomaan itseesi ja mahdollisuuksiisi - löytämään oppimisen ilon! PAKOLLINEN KURSSI 1 PS 1 Psykologian perustiedot SYVENTÄVÄT KURSSIT PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssilla opitaan ymmärtämään yksilön psyykkistä kehitystä vauvasta aina vanhuuteen saakka. Eri kehitysvaiheita tarkastellaan erilaisten kehityspsykologisten teorioiden pohjalta. Kurssilla käsitellään myös yksilön kehitykseen liittyviä ongelmia ja sitä, kuinka yksilön kehitystä tutkitaan ja kuinka psyykkiseen kehitykseen voidaan vaikuttaa. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssilla käsitellään kognitiivisia perusprosesseja, kuten tarkkaavaisuutta, havaitsemista ja muistin toiminnan periaatteita. Opitaan ymmärtämään vireystilan säätelyn, nukkumisen ja unen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kurssilla tutustutaan hermoston perusrakenteisiin ja toiminnan periaatteisiin.

PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssilla opitaan ymmärtämään ihmisen toimintaa ohjaavien motiivien ja emootioiden taustaa ja niiden yhteyttä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin. Lisäksi käsitellään taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Kurssilla opitaan ymmärtämään erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuteen ja persoonallisuuden tutkimiseen. Kurssilla tutustutaan myös psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyviin keinoihin, mielenterveyden häiriöihin ja niiden erilaisiin hoitomuotoihin. 24 PS6 Sosiaalipsykologia Kurssilla käsitellään sosiaalipsykologisia ilmiöitä yksilön ja ryhmän näkökulmasta. Opitaan ymmärtämään vuorovaikutustilanteita, kehitetään itsetuntemusta ja harjoitellaan erilaisia kommunikaatiotaitoja. Perehdytään mm. arvojen, asenteiden ja tavoitteiden merkitykseen vuorovaikutuksessa. Lisäksi tutustutaan ryhmän johtamiseen ja ohjaamiseen. PS 7 Psykologian kertauskurssi Psykologian kursien keskeisten sisältöjen kertaaminen. Lisäksi kurssi antaa valmiuksia ylioppilaskirjoitusten reaalikoetta varten. SOVELTAVA KURSSI PS 8 Ihmissuhteet NUISKU Nuorten ihmissuhdetaidot Suoritetaan yhteistyössä Oriveden srk:n kanssa. Nuisku 32 h + Koulun antamat lisätehtävät 6 h. Kurssilla käsitellään ihmissuhteita ja itsetuntemuksen perusasioita käyttäen luovia ja elämyksellisiä työskentelytapoja. Suositellaan vasta kurssin 2 jälkeen. Osallistujamäärä enintään 20 oppilasta. Osa kurssista voidaan suorittaa leirijaksolla(1-2 pv). Leirijakson kustannuksista vastaavat opiskelijat itse. Kurssia ei voi tenttiä itsenäisesti.

RANSKAN KIELI, B2- JA B3-kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä RAB2 25 SYVENTÄVÄT KURSSIT RAB2.1 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB2.2 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdolli-suudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB2.3 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB2.4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB2.5 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB2.6 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

RAB2.7 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. RAB2.8 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Lukiossa alkava oppimäärä RAB3 RAB3.1 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. RAB3.2 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. RAB3.3 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB3.4 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 26

27 RAB3.5 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB3.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB3.7 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB3.8 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

28 RAB3.9 Aiemmin opitun kertausta Kurssilla kerrataan rakenteita koko lukion ranskan opiskelun ajalta, tehdään vanhoja yo-vihkoja ja luetaan erilaisia tekstejä. Kurssia voidaan painottaa aina kunkin ryhmän tarpeiden mukaan, eli oppilailta kysytään, missä rakenteissa ja aiheissa he tarvitsevat eniten harjoitusta. Kurssikokeena on preliminäärikoe. RUOTSIN KIELI, B1-kieli, toinen kotimainen kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä PAKOLLISET KURSSIT 1, 2,3,4 ja 5 1 Koulu ja vapaa-aika 2 Arkielämää Pohjoismaissa 3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa 4 Elämää yhdessä ja erikseen 5 Elinympäristömme Pakolliset kurssit on suositeltavaa suorittaa numerojärjestyksessä. SYVENTÄVÄT KURSSIT 6, 7, 8 Ehtona osallistumiselle on pakollisten kurssien suorittaminen. Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. On suositeltavaa suorittaa kaikki syventävät kurssit, koska yokirjoitukset pohjautuvat kahdeksaan kurssiin. RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin Ruotsin kurssi suullisin painotuksin! Kurssilla opiskellaan ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia taitoja puhumisen ja keskustelun kautta. Kurssi kertaa ja syventää pakollisten kurssien aiheita, joita ovat mm. kulttuurierot, vapaa-aika, elokuvat ja kirjallisuus sekä Pohjoismaiden tuntemus. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Arviointi perustuu opiskelijoiden kurssin päätteeksi pareittain suorittamaan suulliseen kokeeseen, joka arvioidaan myös asteikolla 4-10. Lisäksi arvosanaan vaikuttaa opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja aktiivisuus. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.

29 RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla tarkastellaan yhteistä maailmaamme nyt ja tulevaisuudessa. Kurssin aikana esitellään eri vaihtoehtoja lukion jälkeiseen elämään sekä tutustutaan yrittäjyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kurssi kehittää opiskelijan tekstin ymmärtämisen valmiuksia, harjoittaa ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä sekä kertaa kielioppia. RUB8 Abikurssi Kurssilla harjoitellaan kuullun - ja tekstinymmärtämistä, ainekirjoitusta ym. ylioppilaskirjoitusten tehtävätyyppejä. Kurssi arvostellaan merkinnällä hyväksytty/hylätty. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista. Soveltava kurssi 9 RUB 9 Kertauskurssi lukion aloittaville Kerrataan ruotsin perusrakenteita. Kurssin kesto on puolet normaalista kurssista. Kurssia suositellaan oppilaille, joiden peruskoulun arvosana on 7 tai sen alle. Kurssi suoritetaan lukion alkaessa ja se arvostellaan merkinnällä hyväksytty/hylätty. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista tunneilla ja annettujen tehtävien suorittamista. SAKSAN KIELI, B2- ja B3-kieli SYVENTÄVÄT KURSSIT Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä SAB2 SAB2.1 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Rakenteet: verbin preesenstaivutus, haben- ja sein-verbien imperfekti, perfekti, modaaliverbit, substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivi ja datiivi, omistuspronominit, kieltosanat, akkusatiivi- ja datiiviprepositiot, päälauseen ja sivulauseen sanajärjestys

30 SAB2.2 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteet: refleksiiviverbit, imperfekti, pluskvamperfekti, imperatiivi, substantiivien genetiivi, komparatiivi, järjestysluvut, vaihtoprepositiot SAB2.3 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteet: adjektiivin heikko ja vahva taivutus, substantivoidut adjektiivit, komparatiivi ja superlatiivi, epäsuorat kysymyslauseet, relatiivilauseet SAB2.4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Rakenteet: futuuri, predikatiivina oleva ammatti, infinitiivin käyttö, um zu- ja ohne zu-rakenteet, konditionaali, konjunktiivin imperfekti SAB2.5 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Rakenteet: pronominaaliadverbit, konjunktiivin pluskvamperfekti SAB2.6 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Rakenteet: maantieteelliset nimet, pronominit, heikot maskuliinit, adverbit SAB2.7 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Rakenteet: kaksoisinfinitiivi, passiivi, partisiippien muodostus ja käyttö SAB2.8 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Rakenteet: genetiiviprepositiot, adjektiivin rektiot, substantiivien sukusäännöt Ks. myös SB3.9 = abikurssi. Lukiossa alkava oppimäärä SAB3 SYVENTÄVÄT KURSSIT SAB3.1 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Rakenteet: verbin preesenstaivutus, eriävät yhdysverbit, modaaliverbit, artikkelin käyttö, substantiivien monikko, kieltosanat, persoonapronominit, omistuspronominit, lukusanat 1 100, akkusatiivi ja akkusatiiviprepositiot, päälauseen sanajärjestys, väite- ja kysymyslauseet SAB3.2 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 31

Rakenteet: substantiivien datiivi, persoonapronominien datiivi, datiiviprepositiot, man-pronomini, sein- ja haben-verbien imperfekti, perfekti, sivulauseen sanajärjestys Kurssin 2 jälkeen SAB3:n oppimäärän opiskelijat siirtyvät SAB2-oppimäärän kurssille 1, jos ryhmät päätetään yhdistää. SAB3.3 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Rakenteet: sein- ja haben-verbien imperfekti, perfekti, substantiivien datiivi, persoonapronominien datiivi, prepositiot zu ja nach, sivulauseen sanajärjestys 32 SAB3.4 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteet: akkusatiiviprepositiot, datiiviprepositiot, vaihtoprepositot, substantiivien genetiivi SAB3.5 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Rakenteet: pronominaaliadverbit, rektioverbit, imperfekti, pluskvamperfekti, konditionaali, konjunktiivin imperfekti, konjunktiot als/wenn, epäsuorat kysymyslauseet, komparatiivi, superlatiivi, järjestysluvut

33 SAB3.6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Rakenteet: futuuri, infinitiivin käyttö, um zu-, ohne zu- ja anstatt zu-rakenteet, imperatiivi, kaksoisinfinitiivi, relatiivipronominit SAB3.7 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Rakenteet: uusia rakenteita ei opeteta SAB3.8 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Rakenteet: uusia rakenteita ei opeteta SAB3. Abikurssi B-saksan abikertauskurssi valmistaa oppilaita C-saksan eli lyhyen saksan ylioppilaskirjoituksiin. Sen aikana tutustutaan monipuolisesti ylioppilaskokeessa käytettäviin tehtävätyyppeihin. Kurssi suoritetaan osittain verkko- ja osittain kontaktiopetuksena. Opetuksessa käytetään hyväksi moodle-oppimisalustaa. Kontaktiopetus, mm. kuullunymmärtämisharjoitukset, järjestetään normaalina luokkaopetuksena. Opettajaan voi pitää yhteyttä s-postilla. Tukiopetusta on tarjolla tarpeen mukaan. Kurssin aikana tehdyt työt arvioidaan asteikolla i, a, b, c, m, e, l. SaC:n preliminääri eli abikertauskurssin koe järjestetään kolmannen jakson lopussa. Kurssin arvosana määräytyy kurssin aikana tehtyjen yo-kuunteluiden ja -vihkojen sekä lisätehtävien (mm. produktiivisten aukkotehtävien ja bonustehtävien) keskiarvosta sekä preliminäärin arvosanasta. Yo-

34 kuunteluista ja -vihoista otetaan arvosteluun mukaan kolme parasta. Kurssiarvosana ei kuitenkaan voi olla huonompi kuin preliminäärin arvosana. Kirjain- ja numeroarvosanat vastaavat toisiaan seuraavasti: i = 4, a = 5, b = 6, c = 7, m = 8, e = 9 ja l = 10. KANSAINVÄLISYYSKURSSI Kansainvälisyyskurssi on osa lukion kansainvälisyys- ja yrittäjyyskasvatusta, ja sen aikana valmistellaan ja toteutetaan noin viikon mittainen matka ulkomaille. Matkalle osallistuminen edellyttää kohdemaan kielen opintoja lukiossa. Kansainvälisyyskurssilla opiskelija osallistuvat aktiivisesti varainhankintaan ja matkavalmisteluihin. Ulkomaanmatkan aikana asutaan pääsääntöisesti perheissä ja käydään koulua muun ohjelman sen salliessa. Lisäksi tutustutaan monipuolisesti kohdemaan historiaan ja kulttuuriin. Vierailusta pidetään kohdekielellä matkapäiväkirjaa, ja se julkaistaan matkan jälkeen. Kansainvälisyyskurssi pyritään toteuttamaan kahdenvälisesti niin, että kohdemaasta saapuu joukko opiskelijoita noin viikon kestävälle vastavierailulle perhemajoitukseen. Isäntinä ja emäntinä toimivat matkalle osallistuneet lukion opiskelijat. KIINAN KIELI JA KULTTUURI, HISTORIA JA MAANTIEDE 1. Kiinan kielen alkeet Tavoite: Kurssilla opiskellaan kiinan kielen alkeita pinyin-merkkien avulla. Sillä keskitytään arkipäivän elämään liittyvään kieleen, kuten tervehtimiseen, hyvästelyyn ja esittäytymiseen. Lisäksi kurssilla harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Työtavat: Kurssi suoritetaan kontaktiopetuksena kiinalaisen opettajan johdolla. Arviointi: Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kurssin laajuus 0,5 1 kurssi