KESKI-POHJANMAAN TULEVAISUUSKUVA? Val$o$eteen tohtori Timo

KESKI-POHJANMAAN TULEVAISUUSKUVA? Val$o$eteen tohtori Timo Aro @$moaro 10.2.2017

Kaupunkien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - Ma& Apunen 2016 -

SISÄLTÖ 1. Alue- ja väestörakenteen muutostrendit ja kasvun osatekijät 2. Keski-Pohjanmaan 7 tulevaisuusteesiä ja muutostekijää

1. Alue- ja väestörakenteen muutostrendit ja kasvun osatekijät

Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Aluekehityksen ekonomisaatio 4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5. Alueellinen liikkuvuus 6. Demografinen muutospaine 7. Polarisoituminen, eriytyminen Mitä muutostrendit tarkoittavat Keski- Pohjanmaan kannalta?

JOKAISEN ALUEEN MENESTYMINEN TAI MENESTYMÄTTÖMYYS PERUSTUU KASVUUN! Kasvun osatekijät lii=yvät: Asukasluvun kehitykseen Tulo- ja paluumuuton määrään ja rakenteeseen Vierailijoihin ja tapahtumakävijöiden kehitykseen Työpaikkakehitykseen Aloi?avien yritysten määrään ja yritysperustantaan Toimivien yritysten eli yrityskannan kasvuun Yritysten tekemiin sijainapäätöksiin Alueelle kohdentuvien investoinaen ja pääoman määrään Olennaista on pureutua kasvun osatekijöiden syy- ja seuraussuhteiden tunnistamisen ja tunnustamiseen! Myönteiset kerrannaisvaikutukset Kielteiset kerrannaisvaikutukset

? + -? + - +

Keski-Pohjanmaa on kasvun maakunta! mu;a mitkä ovat tulevaisuuden kasvun lähteet?

TÄTÄKÖ? Talouskasvu on kuntosaleja, sosiaalista mediaa, pokemonien jahtaamista, ruuanlai7okursseja, seikkailuja ja kaikkea sellaista mitä Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja pitäisi täydellisenä humpuukina - mukaillen Osmo Soininvaara - Kuvan lähde: Suomen kansallistea?eri. Näytelmä: Ilosia aikoja. Mielensäpahoi?aja

2. Keski-Pohjanmaan seitsemän tulevaisuusteesiä ja muutostekijää

SUPISTUVAT TEKIJÄT VAHVAT TEKIJÄT 1. Tulevaisuustekijät NOUSEVA TTEKIJÄT 2. Painopisteet/ valinnat 3. Toimen- piteet VALINNAT ja POISVALINNAT

TULEVAISUUSTEESI 1 Keski-Pohjanmaan aluetaloudellisen kilpailukyvyn ja jatkuvan uusiutumisen toimintaedellytysten turvaaminen PAINOPISTEITÄ : Keski=ymät sekä arvo- ja toimitusketjut Teollisuuden uusiutumisen tukeminen Kilpailukykyinen infra (esim. satama, yrityspuistot jne.) Elinkeino- ja toimialarakenteen monipuolistaminen Työllisyyden ja yri=äjyyden edistäminen Osaavan työvoiman saan$ Resurssitehokkuus ja kestävä ympäristö Jne.

Maakuntien alueellinen kilpailukyky BKT /as 2014 Työllisyysaste % 2015 Taloudellinen huoltosuhde 2014 1. ALUE- TALOUS 2. DEMO- GRAFIA Väestön keski-ikä 2015 Väestömuutos % 2010-2016 Väestömuutos % 2016-2035 3. 4. Verotulot /as 2015 Kertynyt konsernin yli- tai alijäämä /as 2015 Konsernilainat /as. 2015 KUNTA- TALOUS HYVIN- VOINTI THL:n sairastavuusindeksi 2012-2014 SOTE tarvekerroin 2014 Elämänlaatu (%) 2013-2015

MAAKUNTIEN ALUETALOUSTRIPLA BKT /ASUKAS 2014 TYÖLLISYYSASTE % 2015 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE % 2014 BKT euroa per asukas maakunni=ain 2014 Yli 42 000 38 000-41 999 34 000-37 999 30 000-33 999 Alle 30 000 45860 37918 35147 34349 6. 30500 34551 31290 34617 49192 31557 30404 30783 33373 31073 29579 32402 27160 37234 29735 Työllisyysaste (%) maakunni=ain 2015 Yli 71 % 68-70,9 % 65-67,9 % 81,8 62-64,9 % Alle 62 % 72,9 68 66,7 70,2 66,9 69,5 72,3 63 66,4 65 62,9 65,6 64,6 63,8 63 Taloudellinen huoltosuhde (%) 2014 99,6 Alle 120 120-129,9 130-139,9 140-149,9 Yli 150 60,2 64,1 3. 7. 72,5 *Työllisyysaste= 15-64 vuoaaiden työllisten osuus vastaavanikäiseen väestöön 129,2 154,7 141,4 150,3 144,7 147,3 141,4 115,1 160,9 161,3 159,6 163,9 157,5 167,7 168,1 178,9 158,8 171,4 *Taloudellinen huoltosuhde= ei-työllisten osuus suhteessa työllisiin

Lähde: Tilastokeskus, väestö; kar?a ja luoki?elu: Timo Aro 2017 VÄESTÖN KESKI-IKÄ 2015 MAAKUNTIEN VÄESTÖTRIPLA VÄESTÖMUUTOS % 2010-2016 VÄESTÖMUUTOS % 2016-2035 Väestön keski-ikä vuonna 2015* <42,3 44,2 Väestömuutos % 2010-2016 KASVUA -1,99 Väestömuutos % 2016-2035* KASVUA -2,02 >42,3 * keski-ikä koko maa 42,3 LASKUA LASKUA * väestöennuste (2015) 45,9 39,4 3,93-5,71 3. 7. 7. 6,57-6,58 41,5 1,24 1,71 42 43,4 42,4 44 44,6 2,43-0,88 1,18-0,20-1,11 6,80 0,58 1,24 0,48-1,70 42,9 44,9 43 41,9 43,7 40,1 44,4 45,7 47,2 45,5 5,01-2,04 2,67 4,81 0,03 7,87 0,15-4,79-2,76-2,13 15,07-2,49 4,78 8,92 0,83 3,82 14,40-4,43-7,89-2,99

Lähde: Tilastokeskus, väestö; kar?a ja luoki?elu: Timo Aro 2017 MAAKUNTIEN KUNTATALOUSTRIPLA VEROTULOT /AS. 2015 KERTYNYT KONSERNIN YLI- TAI ALIJÄÄMÄ 2015 KONSERNIN LAINAKANTA 2015 Verotulot per asukas 2015 3630 Yli 3 900 /as. 3 800-3 899 /as. 3 700-3 799 /as. 3 600-3 699 /as. 3 500-3 599 /as. Alle 3 500 /as. 3805 3807 3414 3716 3790 3629 3511 4670 3772 2056 3475 3558 Alle 500 /as. 1350 12. 8. 19. 3863 3679 3848 3599 3584 3907 3352 Kertynyt konsernin yli- tai alijäämä 2015 3336 Yli 2 500 /as. 2 000-2 499 /as. 1 500-1 999 /as. 1 000-1 499 /as. 500-999 /as. 1708 1067 1076 600 1848 1313 451 3165 231 820 1523-176 32 341 1013 1111 Kertynyt konsernin lainakanta 2015 Alle 4 000 /as. 4 000-4 599 /as. 4 600-5 199 /as. 5 200-5 799 /as. 5 800-6 399 /as. Yli 6 400 /as. 3850 5321 3847 4855 6070 4396 9072 4829 7414 4730 4871 5703 6528 6412 6812 6404 6152 6174 4336

Lähde: THL, Tilasto- ja indikaa?oripake_ Sotkanet; Chess 4.2.2016; Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus ATH; kartat ja luoki?elu Timo Aro 2017 THL:n SAIRASTAVUUSINDEKSI 2012-2014 *Indeksisissä huomioitu seitsemän yleisintä sairastavuusryhmää. Vakioitu. Koko maa = 100 MAAKUNTIEN HYVINVOINTITRIPLA SOTE:n TARVEKERROIN 2014 ELÄMÄNLAATU (20-64 v.) 2013-2015 * Tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden sote palvelujen tarve?a ja suhteu?aa tarpeen koko maan keskiarvoon. Vakioitu. Koko maa = 1,00 * Indikaa?ori kuvaa elämäänsä tyytyväiseksi kokevien osuu?a 20-vuo?a täy?äneestä väestöstä. Tieto perustuu ATH-tutkimuksen vuosi?aisiin kyselyihin THL:n sairastavuusindeksi 2012-2014 (koko maa=100)* Alle 93 93,0-99,9 100 106,9 107 113,9 114 120,9 Yli 121 116,2 121,5 118,3 SOTE tarvekerroin sairaanhoitopiirei=äin 2014 (koko maa =1,00) Alle 0,94 0,94 0,99 1,00 1,05 1,06 1,10 1,11 1,15 Yli 1,16 1,04 1,06* 1,17 Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (%) maakunni=ain 2013-2015 Yli 55 % 54,0 54,9 % 53,0 53,9 % 52,0 52,9 % 51,0 51,9 % Alle 51 % 12. 6. 18. 54,7 % 55,2 % 50,7 % 87,6 105,3 108,3 106,8 129,0 117,8 0,97 1,11 1,03 1,04 1,14 1,14 55,1 % 53,1 % 50,4 % 56,1 % 53,9 % 51,3 % 69,0 97,2 97,8 95,9 97,3 82,1 107,4 108,5 110,4 97,9 1,05 116,2 0,99 1,01 0,89 1,05 1,11 116,0* 1,07 53,2 % 53,4 % 52,3 % 53,0 % 53,3 % 56,1 % 51,0 % 52,1 % 52,7 %

KESKI-POHJANMAAN POSITIO MAAKUNTIEN JOUKOSSA ALUETALOUS DEMOGRAFIA KUNTATALOUS HYVINVOINTI BKT 6. KESKI-IKÄ 3. VEROTULOT 12. SAIRASTAVUUS- INDEKSI 12. TYÖLLISYYSASTE 3. VÄESTÖMUUTOS % 2010-2016 7. KERTYNYT KON- SERNIN YLI-/ ALI- JÄÄMÄ 8. SOTE TARVEKER- ROIN 6. TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 7. VÄESTÖMUUTOS % 2016-2035 7. KONSERNIN LAI- NAKANTA 19. ELÄMÄNLAATU 18.

TULEVAISUUSTEESI 2 Keski-Pohjanmaan demografinen kilpailukyky luo pohjaa kasvu- ja kilpailuedulle, mu;a rii;ääkö alueen vetovoima ja houku;elevuus PAINOPISTEITÄ : Kasvun mahdollistaminen Nuorten maakunta! Kokkolan ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa Maahanmuu=o ja maahanmuu=ajat voimavarana Aluemarkkinoin$ Alueen houku=elevuus Kokkolan keskustan ja asemanseudun kaikenlainen kehi=äminen

Kokonaishedelmällisyysluku* maakunnittain 2015 HUOM! 1. KOKONAISHEDELMÄLLISYYSLUKU OLI 1,65 VUONNA 2015, JOKA OLI ALHAISIN LUKU VUODEN 1987 JÄLKEEN 2. VUONNA 2015 SYNTYI MÄÄRÄLLISESTI VÄHEMMÄN LAPSIA KUIN KERTAAKAAN VUODEN 1868 JÄLKEEN Kokonaishedelmällisyysluku vuosina 1776-2015 6 1,68 Kokonaishedelmällisyysluku maakunni=ain 2015 5,5 5 4,5 Hyvinvoin- $val$o Suuret ikäluokat >1,96 <1,65 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Suomen sota Nälkävuodet Sisällissota Jatkosota Suuri muu=o 1776 1782 1788 1794 1800 1806 1812 1818 1824 1830 1836 1842 1848 1854 1860 1866 1872 1878 1884 1890 1896 1902 1908 1914 1920 1926 1932 1938 1944 1950 1956 1962 1968 1974 1980 1986 1992 1998 2004 2010 *Kokonaishedelmällisyysluku eli odote?avissa olevien lasten lukumäärä, jotka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan 1,65 1,69 1,88 1,99 1,75 1,61 1,56 2,01 1,68 1,51 2,05 1,68 1,69 1,64 1,68 1,71 1,59 1,68 1,69 Lähde: Tilastokeskus, väestö, syntyneet Kar?a ja luoki?elu: Timo Aro 2016

2015 2030 *1.1.2016 alueluokituksen mukaan VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE *1.1.2016 alueluokituksen mukaan Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030 Maksimi Salla 142,3 Alle 55 Maksimi Kuhmoinen 102,8 55-64,9 65-74,9 75-84,9 85-94,9 Yli 95 5. Jyväskylä 49,7 6. Vaasa 57,6 2. Tampere 47,2 4. Turku 49,2 6. Espoo 50,2 3. Vantaa 49,0 1. Helsinki 44,0 2. Tampere 54,3 3. Turku 54,9 5. Vantaa 56,4 4. Espoo 56,2 1. Helsinki 50,0 Lähde: Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne väestöennuste Kar?a Kar?a ja data: ja data: Timo Timo Aro Aro 2016 2016

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kar?a ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 20 VÄESTÖENNUSTE KUNNIT- TAIN 2015-2030 Väestö kasvaa ennusteen mukaan 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2015-2030 Väestö kasvaa eniten Helsingin metropolialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja osassa Lappia Väestöennuste kunni=ain vuosina 2015-2030 (%) > 10 % (33 kuntaa) 5 9,9 % ( 35 kuntaa) 0,1 4,9 % (43 kuntaa) -0,1-9,9 % (96 kuntaa) > -10 % (106 kuntaa) Oulu + 30 768 Jyväskylä +12 669 Kuopio + 10 281 Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Eteläja Länsi-Suomen suurten kaupun-kiseutujen reuna-alueilla Tampere +26 431 Turku + 16 066 Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231

JA ERITYISESTI TYÖIKÄI- SEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa Työikäisen väestön määrä kasvaa ensisijaisesa vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesa yksi?äisissä kunnissa Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030 > 15 % (3 kuntaa) 5-14,9 % (17 kuntaa) 0,1-4,9 % (29 kuntaa) -0,1 - -4,9 % (32 kuntaa) -5 - -14,9 % (68 kuntaa) > -15 % ( 164 kuntaa) Työikäisten määrä kasvaa määrällisesa eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteel-lisesa Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kar?a ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

VETOVOIMAAN JA HOUKUTTELEVUUTEEN PANOSTAMINEN! 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaaao- ja osaamiskeski?ymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijaina suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijainaetu tai hai?a suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavute?avuus ja jne.) 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, idenatee_, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kul?uuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, pöhinä jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, idenatee_, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin lii?yvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koa- tai opiskelupaikkaan lii?yvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan lii?yvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mi?aan jotain suurta)

TULEVAISUUSTEESI 3 Maakunta kunta dilemma: Uusi Keski-Pohjanmaa vai yhden kunnan Keski-Pohjanmaa?

UUSI KESKI-POHJANMAA VAI YHDEN KUNNAN KESKI-POHJANMAA? Mihin Keski-Pohjanmaalla tarvitaan maakuntaa? Onko maakuntamalli ylipäätään tehokkain organisoin$muoto, jos ja kun elinvoiman ja osaamisen rakenteet ovat keski=yneet de facto Kokkolaan? Lähtökohtana uusi maakunta ja kahdeksan uu?a tulevaisuuden kuntaa 1.1.2019 alkaen Yksinkertaistuuko hallinto ja kehi?äminen reformin jälkeen? Krii_nen kysymys jatkossa maakunaen ja keskuskaupunkien välinen suhde Kokkolan osuus lähes kaikilla muu?ujilla 70-75 % maakunnasta: Keski- Pohjanmaan elinvoima =Kokkolan elinvoima! Alueellinen ja paikallinen elinvoima/kehi?äminen: rajapinnat, vastuut ja työnjako LUOTTAMUS! Onko riskinä aluekehityksen häkkikanalailmiö : Keinotekoisilla hallinnollisilla intervenaolla tehdään tulevaisuuden aluekehi?ämiselle liian ahdas kapeikko, jossa alueelle annetaan periaa?eessa valtaa, vastuuta ja toimintamahdollisuuksia, mu?a käytännössä valaoohjauksella (ja rahoituksella) säädellään ja määritellään luovat ratkaisut kuoliaaksi Tulevassa aluekehityksessä törmätään väistämä?ä koheesio- ja kilpailukykynäkökulman tasapainoon: meneekö maakunta tasa-arvo ja yhdenvertaiset palvelut vai $ukat strategiset valinnat ja keski=äminen edellä? Onko maakunnalla rohkeu?a tukea tai jopa vahvistaa alueen sisäistä keskittymiskehitystä, jos hyödyt palvelevat myöhemmin koko maakunnan etua?

KAUPUNKIALUEILLA KOROSTUU AIKAETÄISYYS MATKAETÄISYYDEN SIJAAN Kartassa kuvataan maakunaen keskuskaupunkien (18) vaikutusalueen laajuu?a 30 ja 45 minuuan ajoaikaetäisyydellä. 30 minuuan ajoaikaetäisyydellä maakunaen (18) keskuskaupungeista asuu enemmän kuin 7/10 koko maan asukkaasta Kokkolan 45 minuuan ajoaikaetäisyydellä asuu noin 130 000 asukasta ja sijaitsee noin 40 000 työpaikkaa: vaikutusalue on lähes kaksi kertaa suurempi kuin maakunnan väkiluku! Kokkolan vaikutusalue on 13. suurin kaikkien maakunaen keskuskaupunkien joukossa: jäljessä mm. Lappeenrannan ja Vaasan vaikutusalueet sekä Joensuun kanssa Kokkolan alue lähes yhtä suuri Lähde: Tilastokeskus, ruutuaetokanta; Kar?a: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

TULEVAISUUSTEESI 4 Keski-Pohjanmaan sijainiedun maksimoini, sijainihaitan minimoini PAINOPISTEITÄ : Liikennejärjestelmään ja poli$ikkaan vaiku=aminen Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Sijainnin (osana vien$rannikkoa) hyödyntäminen Päärata isona mahdollisuutena Satama ja tavaraliikenne, teollisuuden liikennetarpeet Käytävä- ja vyöhykekehitys Edunajaminen

KESKI-POHJANMAA JA RANNIKKO-SUOMI Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maapintaala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015 Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteensä 42,3 % koko maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työpaikoista Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382 000 asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lähes Tampereen ja Turun kaupunkien asukasluvun verran Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maakun$en (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015!

SIJAINNIN JA YHTEYKSIEN MERKITYS KOROSTUU KAIKESSA JA KAIKKIALLA! Kartassa on tarkasteltu paikkaaedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä sormikkaana Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän ($e tai rauta$e) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väestöstä. Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015 Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista Lähde: Tilastokeskus, ruutuaetokanta; Kar?a: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

TULEVAISUUSTEESI 5 Keski-Pohjanmaan fyysinen, toiminnallinen ja henkinen suuntautuminen PAINOPISTEITÄ : Alueen kriipnen massa: koolla on merkitystä! Hallinnollinen suuntautuminen versus toiminnallinen suuntautuminen Lii=outuminen (esim. korkeakoulu(t)) Suomen kasvukäytävä vai Perämeren kaari

ESIMERKKINÄ TOIMINNALLISTEN VAIKUTUSALUEIDEN MUODOSTUMINEN Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuu_a: 224.000 hlöä 60 minuu_a: 280.000 hlöä 90 minuu_a: 347.000 hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuu_a: 430.000 hlöä 60 minuu_a: 695.000 hlöä Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuu_a: 256.000 hlöä 60 minuu_a: 419.000 hlöä 30 min 60 min 90 min Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuu_a: 1.896.000 hlöä 60 minuu_a: 2.588.000 hlöä 90 minuu_a: 3.193.000 hlöä Lähde: Tilastokeskus, ruutuaetokanta; Kar?a: Timo Widbom 2015; Analyysi: Timo Aro 2015

TULEVAISUUSTEESI 6 2020-luvun Keski-Pohjanmaa projeki terveys- ja hyvinvoinierojen kaventamiseksi PAINOPISTEITÄ : Hyvinvoin$erojen kaventaminen Hyvinvoinnin ja terveyden uudet palvelukonsep$t Terveellisten elämäntapavalintojen tukeminen Sote:n mallimaakunnan seuraavat stepit Osallisuus ja yhteisöllisyys voimavarana Käy=äjälähtöiset palvelut Kaikki mukana -aja=elu

VAKIOITU KANSANTAUTI-INDEKSI KUNNITTAIN 2015* *KansantauA-indeksi pitää sisällään seuraavat kansantaudit: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetaua ja sepelvalamotaua. Indeksiluku on vakioitu ikä- ja sukupuolirakenteen mukaan! Vakioitu kansantau$indeksi vuonna 2015 (koko maa=100) Alhaisin ja korkein vakioitu kansantau$-indeksi Manner-Suomen kunnissa (koko maa=100) Naantali Askola Turku Helsinki Närpiö Hanko Mustasaari Kustavi Parainen Sipoo Kemiönsaari Raasepori Espoo Rusko Kauniainen 62,7 80,6 80,6 80,5 80 79,4 79,1 78,1 77,9 77,7 77,4 76,4 76 75,7 72,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Huom! 15 alhaisimman kansantaua-indeksin kunnista 13 sijaitsee Ahvenanmaalla! Lähde: Kela, Kelasto terveyspuntari Nivala Utajärvi Haapavesi Evijärvi Kärsämäki Reisjärvi Sievi Kaavi Puolanka Alavieska Oulainen Siikajoki Kivijärvi Tuusniemi Vaala 151,1 150,7 148,7 148,4 148,1 147,4 147,3 147,0 153,7 161,8 160,3 160,0 159,6 157,5 157,3 135,0 140,0 145,0 150,0 155,0 160,0 165,0

TULEVAISUUSTEESI 7 Osaamisrakenteen turvaaminen kaikilla koulutusasteilla Keski-Pohjanmaan krii&nen menestystekijä PAINOPISTEITÄ : Korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaaminen kaikessa ja kaikkialla Toimiva koulutusketju kaikilla koulutusasteilla Uuden $edon ja osaamisen väli=äminen Osaamistason nostaminen Osaamisen kärjet, erikoistuminen ja profiloin$ Tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt, kampus -konsep$t

SUMMA SUMMARUM! 1. Aluetaloudellisen kilpailukyvyn ja jatkuvan uusiutumisen toimintaedellytysten turvaaminen 2. Demografinen kilpailukyky luo pohjaa kasvu- ja kilpailuedulle, mu?a rii?ääkö alueen vetovoima ja houku?elevuus 3. Maakunta kunta dilemma 4. SijainAedun maksimoina, sijainahaitan minimoina 5. Fyysinen, toiminnallinen ja henkinen suuntautuminen 6. 2020-luvun Keski-Pohjanmaa projeka 7. Osaamisrakenteen turvaaminen kaikilla koulutusasteilla

ALUERAKENTEEN TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT? 1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi 2. Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmion laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi 3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki- Vaasa-Oulu vaikutusalueineen 4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua) 5. 4-5 laajan työssäkäyna- tai suuralueen Suomi, jossa kehitys-, kasvuja liikennekäytävät ohjaavassa roolissa 6. 18 kehi?yvän maakunnan Suomi 7. Koko maan asu?una pitävä Suomi

Luovuuden ja innovaa5on pi5 olla dynamiit- 5a, kuin murrosikäinen teini, mu;a nyt nuo sanat on byrokra5soitu. Innovaa5osta puhuminen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laa5a jotain ohjelmaa. Innovaa5osta on tullut söpö pupu, josta kaikki tykkäävät. - Alf Rehn 2010 -

Lisä$etoja Timo Aro @Amoaro Amokaro@gmail.com Kiitos!