Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail harjavallan.kaupunki@harjavalta.fi Aloitusaika 5.3.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 1 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Kaupunginjohtaja Nimi - Jaana Karrimaa Sähköposti - jaana.karrimaa@harjavalta.fi Puhelin - (02) 5359 200 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Toimistosihteeri Nimi - Kaarina Lallukka Sähköposti - kaarina.lallukka@harjavalta.fi Puhelin - (029 5359 203 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Pyrkimys nykyistä vahvempiin peruskuntiin on lähtökohtaisesti kannatettavaa. 1970-luvulta alkaen suomalaisten asuminen on keskittynyt kaupunkeihin ja parin viime vuosikymmenen aikana enenevästi pääkaupunkiseudulle, muutamiin suurempiin yliopistokaupunkeihin ja niiden lähialueille. Tämä suunta näkyy jatkuvan. Samanaikaisesti suomalaiset ikääntyvät vauhdilla. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön keskittyminen yhä harvemmille alueille ovat molemmat erittäin suuria haasteita kuntapalveluille. Väestöään menettävissä, ikääntyvissä kunnissa ei riitä maksajia kasvavaan palvelukysyntään eikä työvoimaa palveluja tuottamaan. Kaikissa osissa maatamme ei ole edellytyksiä päästä kiinni kestävään positiiviseen kierteeseen. Kaikille kansalaisille pitäisi kuitenkin pystyä järjestämään yhdenvertaiset, laadukkaat julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Vahvaan peruskuntaan pyrkiminen tarkoittaa sen hyväksymistä, että kunnan oma elinvoima on keskeisin edellytys itsenäiselle kunnalle. Vahva peruskunta pystyy itse omilla verotuloillaan ja valtion mukana ololla järjestämään kansalaisten kunnalliset palvelut. Demokratian näkökulmasta vahva peruskunta olisi hyvä asia. Päättäjiä olisi nykyistä vähemmän, mutta lähes kaikki asiat olisivat peruskunnan oman päätöksenteon piirissä. Erilaisista kuntayhtymistä, yhteistoimintaalueista ja muista kuntien keskinäisistä yhteistoimintasopimuksista päästäisiin paljolti eroon ja isännättömän rahan määrä vähenisi. Vahvoissa peruskunnissa tulisi olla malttia säilyttää laajojen massojen lähipalvelut (kuten lasten päivähoito, esiopetus, perusopetus, sosiaalipalvelut ja terveydenhuollon vastaanotto- ja näytteenottopalvelut) lähellä niitä käyttäviä kuntalaisia. Toki nämä edellyttävät tietynsuuruista väestöpohjaa ja tätä kautta riittävää kysyntää.
lähipalveluiden liika karsiminen näyttää olevan kipukohta useissa nykyisissä kuntaliitoskunnissa eikä samoja virheitä ole syytä toistaa. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Ei huomautettavaa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? - * Harjavallan kaupungin tämänhetkinen hyvä taloudellinen tilanne on jäänyt tarkastelussa vähäiselle huomiolle. - Ei huomautettavaa. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Ei huomautettavaa. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? - Ei huomautettavaa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? - Ei huomautettavaa. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - * Kuntatalouden painelaskelma -kohdassa ei Harjavaltaa ole katsottu taloudellisesti vahvaksi kunnaksi, vaikka sen tilanne olisi kuntakohtaisten "Kunnan verorahoituksen nousupaine" -laskelmien perusteella koko tarkasteluajanjaksolla 2016-2024 Satakunnan 3. paras. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä ratkaisu ei välttämättä toteuta Harjavallan kaupungin osalta Kataisen hallitusohjelman kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen strategisia tavoitteita. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 4 3 7 1
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Taloustarkastelunäkökulmien osalta: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä ratkaisu ei välttämättä toteuta Harjavallan kaupungin osalta Kataisen hallitusohjelman kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen strategisia tavoitteita. Harjavalta on elinvoimainen ja itsenäisen kunnan tunnusmerkistön täyttävä kaupunki. Kuntarajojen muuttamisen ei tulisi olla itsetarkoitus, vaan tavoitteena tulisi olla nykyisten palvelujen suunnittelun ja päätöksenteon yksinkertaistaminen, tehostaminen ja selkiinnyttäminen Keski-Satakunnan alueella. Mikäli kuntarakennetyöryhmän malli Harjavallan osalta toteutuisi, kiristyisi verotus nykyisestä. Harjavallan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä (tuloveroprosentti 18,75 % vuodesta 2003 lähtien, taseen ylijäämä vuoden 2010 tilinpäätöksessä 17,7 milj., 2.347 /as, velattomuus / lainakanta 0 /as, verotulotasauksen maksaja: vuonna 2011 maan 6. eniten mittarilla /as, vuonna 2012 maan 10. eniten). Harjavallan palvelutuotanto on valtaosaltaan kustannustehokasta ja asukkaat ovat siihen tyytyväisiä. Kuntarakennetyöryhmän vaihtoehdossa vaarana olisi kaupungin jääminen reuna-alueeksi, mikä vaikuttaisi alueen kehitykseen heikentävästi. Harjavallan työpaikkaomavaraisuus on poikkeuksellisen korkea (130,4 %, maan 3. korkein). Kaupungissa on merkittäviä maailmanlaajuisia yrityksiä, joiden merkitys Keski- Satakunnan ja koko Satakunnan kehitykselle ja työllisyydelle on huomattava. Kaupungin menestymismahdollisuudet tulevaisuudessa ovat suuresti riippuvaisia elinkeinoelämän ja yritysten kehityksestä. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantotapojen osalta: Harjavalta on taloudeltaan vahva kunta, joka on määrätietoisin palvelurakenteen kehittämistoimin pystynyt sopeuttamaan toimintaansa ja vastaamaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Harjavallassa on hyvät, laadukkaat ja valtaosaltaan tehokkaasti tuotetut kunnalliset palvelut. Uskomme pystyvämme palvelurakenteen kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Kaupunki kuuluu nyt noin 27 000 asukkaan Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon ja osin sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueeseen. Tulevaisuudessa yhteistoiminta-alueen on tarkoitus vastata perusterveydenhuollon ja koko sosiaalihuollon tehtävistä sekä terveydenhuoltolain edellyttämistä perustason erikoispalveluista. Väestöpohja olisi riittävä laadukkaiden palvelujen järjestämiseksi. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Harjavallan kaupunki suhtautuu periaatteessa myönteisesti nykyistä vahvempiin peruskuntiin ja kuntaliitoksiin. Alueen, jolla kuntajakoselvitys ja sen perusteella mahdollinen kuntaliitos tehtäisiin, tulee olla sellainen, että tulevassa päätöksenteossa turvataan nykyisen Harjavallan kaupungin alueen tasavertainen vaikutusmahdollisuus kuntapalveluiden säilymiseen ja alueen vahvan yritystoiminnan tarpeiden turvaamiseen. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta?
0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? - Mahdollinen alue olisi alue, joka muodostuu nykyisistä Harjavallan ja Kokemäen kaupungeista sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnista. Kyseiset kunnat ovat tällä hetkellä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia. Kuntien yhteenlaskettu väestöpohja olisi n. 27.200 asukasta, jolla pystytään vastaamaan vahvan peruskunnan kriteereihin. Myös Euran kunta (n. 12.500 asukasta) on halutessaan tervetullut mukaan yllämainittuun selvitystyöhön. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - Kuntien itse käynnistämä vapaaehtoinen kuntajakoselvitys on varteenotettava vaihtoehto. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys - - Kuntaliitoksia tulee edelleen tukea yhdistymisavustuksin ja valtionosuuksien kompensaaatioin. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi - Ministeriön käynnistämä kuntarakenneselvitys on varteenotettava vaihtoehto silloin, kun kaikki selvitystyöhön mukaan haluavat kunnat pitävät tätä tarkoituksenmukaisena. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Verotulotasauksen tasausrajan alentaminen tai koko verotulotasausjärjestelmän poistaminen henkentäisi monen kunnan mahdollisuuksia selviytyä tulevaisuudessa nykymuotoisena itsenäisenä kuntana. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) - Tätä voidaan haluttaessa säädellä lainsäädännöllä. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella - Tätä voidaan haluttaessa säädellä lainsäädännöllä. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä - Tätä voidaan haluttaessa säädellä lainsäädännöllä. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien
18. 3. Perustelunne aikataululle - Vuoden 2017 alusta, joskin tässä vaiheessa on liian aikaista ottaa lopullista kantaa mahdollisen kuntaliitoksen ajankohtaan. Uuden valtuustokauden alku olisi luonteva ajankohta mahdolliselle kuntaliitokselle. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Tällä hetkellä Harjavallan kaupungilla ei ole selkeää näkemystä mahdollisen muutostuen muodoista, mutta ne konkretisoituvat, mikäli kuntarakenneselvitys käynnistyy. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - On huomattava, että kunta on muutakin kuin palvelujen järjestäjä. Se on asukkaidensa yhteisö ja alueensa elinvoiman ja vetovoiman vahvistaja. Lopullisia ratkaisuja mahdollisesta kuntarakenteen uudistuksesta on mahdotonta tehdä ennen kuin tiedossa ovat myös suunnitelmat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisen muodoista ja kriteereistä. Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja perustason erikoissairaanhoidon järjestäjän tulee tulevaisuudessa olla riittävän vahva peruskunta, joka mahdollistaa edustuksellisen päätöksenteon, vallan ja vastuun selkeyden sekä palvelujen järjestäjän ja maksajan ykseyden. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Voimassa oleva kuntalaki on mahdollistanut kunnan toiminnan ja talouden hoidon järjestämisen monella tavalla. Tarve säätää erityislainsäädännössä sektorikohtaisia poikkeuksia on lisääntynyt, koska toimintaympäristössä tapahtuvia nopeita muutoksia ei ole kaikilta osin huomioitu nykyisessä kuntalaissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä toteutetut kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueet sekä erityislainsäädännössä peruspalvelujen turvaamiseksi tehdyt muutokset ovat eriyttäneet palvelurakenteita. Kuntalain tulisi jatkossakin olla kunnan hallintoa ja talouden järjestämistä koskeva yleislaki. Sen tulisi olla nykyistä yleispiirteisempi ja mahdollistavampi eikä niin yksityiskohtaisesti toimintatapoja säätelevä. Uudistusta tehtäessä olisi otettava huomioon eri osa-alueiden palvelurakenteiden kehittämistarpeet. Uudistukset tulisi nivoa ja toteuttaa samanaikaisesti vireillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön uudistuksen kanssa. Muilta osin luotamme Suomen Kuntaliiton asiantuntemukseen kuntalain uudistamisessa.
22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat vaikuttamisen tavat muuttuneet erittäin merkittävästi. Internet ajantasaisine tietoineen ja lukuisine keskustelupalstoineen, sähköpostin käyttö, sähköiset palautejärjestelmät, asiakaskyselyt ja sosiaalinen media ovat tuoneet myös kunnallisen toiminnan huomattavasti aiempaa lähemmäksi kansalaisia. Tieto kulkee reaaliajassa erilaisissa sähköisissä välineissä ja on käytännössä kaikkien saatavilla. Kunnalliset palvelut ovat yksilöityneet ja kunnallista toimintaa ohjaaviksi elementeiksi ovat nousseet palvelujen käyttäjien tarpeet ja toiveet. Näitä pystytään selvittämään käyttäjäkyselyin. Mikäli katsotaan tarkoituksenmukaiseksi perustaa aluelautakuntia tms., tulee niille antaa aitoa päätösvaltaa ja myös taloudellisia resursseja. Pelkkä keskustelukerho ei motivoi kansalaisia. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen, useiden erilaisten aikojen kuluessa syntyneiden laskentajärjestelmien summa. Järjestelmää tulee yksinkertaistaa ja selkeyttää ja sen läpinäkyvyyttä lisätä. Nykyisessä järjestelmässä on elementtejä, jotka eivät varsinaisesti ole valtionosuuksia, kuten verotulotasaus, joka on kuntien keskinäistä tulonsiirtoa, ei valtionosuutta. Verovähennysten kompensaatio valtionosuuksissa heikentää kuntien valtionosuuksien vertailukelpoisuutta. Valtionosuusuudistuksen tulee tukea kuntien palvelurakenteiden kehittämistä. Valtionosuuksien lähtökohtana tulee olla kuntakohtainen palvelujen tarve. Järjestelmää tulee kehittää väestön ikärakenteen paremmin huomioivaksi. Esimerkiksi asukaskohtaisesti määräytyvä toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitusosuus ei ole oikeudenmukainen olosuhteissa, joissa kuntien väestörakenteet erilaistuvat voimakkaasti. Valtionosuutta tarvitaan edelleen alueellisen tasa-arvoisen palvelutuotannon mahdollistajana. Kunnat tarvitsevat edelleen myös harkinnanvaraista valtionosuutta tai tukea nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa on mahdotonta ennakoida kaikkia äkillisiä muutoksia, jotka voivat muuttaa täysin kunnan rahoituspohjan. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä päällekkäisine organisaatioineen tulee purkaa ja siirtyä läpinäkyvämpään rahoitusjärjestelmään. Samalla on tarpeen määritellä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon toiminnalliset rajat ja vastuut terveydenhuollon toteuttamisessa. Valtionosuusjärjestelmän tulisi ohjata kuntia valmistautumaan ikärakennemuutokseen riittävän ajoissa. Tämä tarkoittaa valtionosuuden myöntämistä palvelutuotannon kehittämiseen, muutoksiin varautumiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Nyt valtionosuus kuluu pelkästään lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen. Myös lakisääteisten velvoitteiden ulkopuoliseen palvelutoimintaan tarvitaan valtionosuutta, ettei niiden toiminta rapaudu velvoitteiden puristuksessa. Myös palvelurakennetta tukeviin investointeihin tarvitaan valtionosuutta. Toisaalta valtionosuusjärjestelmän ei tule liiaksi tukea epätarkoituksenmukaisia palvelujärjestelmiä. Esimerkkinä mainittakoon erityisopetus, jossa ensisijaisesti valtiovallan tekemien linjausten seurauksena vuosina 1995-2010 erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on kolminkertaistunut (3 % -> 8,5 %), kun kunnille on maksettu erityisoppilaista korotettua yksikköhintaa. Valtionosuusuudistuksen ei pidä tarkoittaa valtionosuuksien vähentämistä tai leikkauksia kuntarakenneuudistuksen turvin. Tosiasia on, että palvelujen tarvitsijoiden määrä kasvaa, eikä mahdollinen kuntarakenneuudistus sitä mitenkään poista.
Yksikköhintojen ja laskennallisten kustannusten tulee vastata todellisia kustannuksia. Kustannustenjaon tarkistukset tehdään nykyisin neljän vuoden välein. Valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat ovat jääneet toteutuneita kustannuksia pienemmiksi. Valtionosuusjärjestelmään tulisi sisältyä automatiikka uusien kunnille määrättävien velvoitteiden rahoittamiseksi. Muilta osin luotamme Suomen Kuntaliiton asiantuntemukseen kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - * Tulisi Pohtia uudelleen yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät asiat (maanpuolustus, poliisitoimi, pelastustoimi) ja päästä nykyistä kattavampaan valtion vastuulla toimivaan turvallisuusjärjestelmään. - - * Kaikkein vaativin erikoissairaanhoito tulisi siirtää kokonaisuudessaan valtion rahoitusvastuulle. Ei ole oikein, että yksittäiset kunnat joutuvat kantamaan erittäinkin raskaita sairauksien hoitoon liittyviä velvoitteita, koska on sattumaa, missä kunnassa vakavasti sairas asuu. Valtion ja kuntien tehtävänjako * Valtion ja kuntien välistä työnjakoa olisi syytä suunnata uudelleen. Valtion vastuulla tulisi nykyistä kattavammin olla kansalaisten riittävästä perustoimeentulosta huolehtiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkinainen rahan jakaminen siirretään kokonaisuutena valtion vastuulle ja tehtäväksi. Tätä varten on jo Kela olemassa. Kuntien vaativaksi rooliksi jäisi järjestää ja tuottaa kuntalaisille heidän tarvitsemansa kunnalliset palvelut. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä * Kunnille ei tule määritellä uusia tehtäviä eikä uusia velvoitteita, ellei valtio sitoudu vastaamaan kustannuksista 100 %:sti. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.