Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo@petajavesi.fi Aloitusaika 13.2.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 1 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Kunnanjohtaja Nimi - Teppo Sirniö Sähköposti - teppo.sirnio@petajavesi.fi Puhelin - 014-2673 001 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Hallintojohtaja Nimi - Ulla Pietilä Sähköposti - ulla.pietila@petajavesi.fi Puhelin - 014-2673 002 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Palvelurakenteen uudistamiseen, kunnan tehtävien määrän uudelleen arvioinnin ja valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoituksen selkeyttämiseen on sinällään tarvetta. Pelkästään kuntarakenteen uudistaminen ei ratkaise kuntien ongelmia maassa ja Jyväskylän seudulla. Suurin ja ennen kuntarakennetta ratkaistava on terveydenhuollon ja vaativan sosiaalitoimen palvelurakenteet ja rahoitus. Perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteyden tulee olla kiinteä. Terveydenhuollon ja vaativan sosiaalitoimen järjestäjänä ja rahoittajana paras malli on kuntien välinen yhteistyö maakuntatasoisesti (mm. osuuskuntamalli tutkittava) Julkisen terveydenhuollon asema on turvattava kuntalaisten peruspalvelujen tuottajana. Sosiaalitoimen lähipalveluiden yhteydet kunnan muihin peruspalveluihin (koulutoimi mm.) on säilytettävä rakenteita uudistettaessa. Laajemmalla väestöpohjalla voidaan hoitaa esimerkiksi lastensuojeluun ja sosiaalipäivystykseen liittyvät tehtävät. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ei tarvitse olla samassa organisaatiossa. Peruspalveluiden tasapuolinen saatavuus on turvattava ja riittävä rahoitus turvattava myös valtion toimesta pitkäjännitteisesti, koska vastuu kansalaisten peruspalveluista on yhteinen. Jotta kuntien työn tuottavuudelle voidaan saada realistiset mahdollisuudet, tarpeeton normitus palveluiden järjestämisestä tulee poistaa ja uusia normilakeja ei tule säätää.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - - - - - - - Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta ei ole huomautettavaa. Petäjävedellä on syntyneiden enemmyys ja kunnassa syntyy tällä hetkellä yli 50 lasta, vaikka näkemyksemme mukaan 50 syntyneen lapsen raja laadukkaan perusopetuksen järjestämiselle on keinotekoinen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talouden painetesti perustuu pitkälti nykytilan trendikehitykseen, mutta antaa sinällään oikeansuuntaisen kuvan Petäjäveden kunnan tilanteesta tällä hetkellä. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Uusi Jyväskylä ei yhdyskuntarakenteen eheyden osalta täytä vaatimuksia kuin ydinseutunsa osalta, vaikka se oli uudistuksen tavoitteena seudulla. Tarkastelukulma tältä osin on epäonnistunut esitettyyn tulokseen nähden. Jyväskylän kaupunkiseudulla olevat kunnat muodostavat yhteissuunnittelualueen liikenteen, asumisen ja maankäytön osalta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäyntiä, saavutettavuutta ja asiointia koskevat tarkastelukulmat ovat oikeita. Työssäkäynnin osalta ei ole esitetty kuntaan muista kunnista suuntautuvaa pendelöintiä. Nettopendeli antaa paremman kuvan työssäkäynnistä eri kuntien välillä. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen järjestäminen on perustunut Petäjäveden kunnan osalta vahvaan kuntayhteistyöhön, milloin kunta ei itse ole palveluja tuottanut. Kuntayhteistyö on ollut onnistunutta, joten syntyneiden yhteistyörakenteiden purkaminen kuntarakennetta uudistamalla voi lopettaa jo saavutettuja synergiaetuja. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta kuntarakenteen muutos suurkuntaan voi johtaa toimeliaisuuden ja elinvoiman menettämiseen, kun keskuskaupungin elinvoimaisuutta tuetaan kuntien rajoja häivyttämällä. Suuren kuntayksikön laita-alueen houkuttelevuus vähenee ja inhimillinen panostus oman alueen kehittämiseen menetetään. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Jyväskylän kaupunki ja sen kanssa yhteistyössä olevat kunnat muodostavat ehjän toiminnallisen kokonaisuuden ilman kuntaliitoksiakin. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 7 0 7 1
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Kuntien välisellä yhteistyöllä on saavutettu hyviä tuloksia myös kuntatalouden osalta. Esitetyn kuntarakenneuudistuksen jälkeenkään kaikki esitetyt vahvat peruskunnat eivät pysty suoriutumaan erikoissairaanhoidosta ja ammattikoulutuksesta ilman kuntayhteistyötä. Mahdollisia kuntayhtymien toiminnan purkamisen taloudellisia vaikutuksia uudistuksessa on vaikea arvioida, koska em. palveluiden järjestämisestä ei ole tietoa rakenneuudistuksesta lausuntoa annettaessa. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? - Petäjäveden kunta haluaa olla itsenäinen peruskunta. Mikäli erityinen kuntajakoselvitys on suoritettava, Petäjävesi voisi olla mukana Jyväskylän alueen erityiskuntajakoselvityksessä. Selvityksen tulee keskittyä palvelurakenteiden uudistamisesta, kuntayhteistyön kehittämisestä ja verkostoitumisen edistämisestä saataviin hyötyihin vaihtoehtona kuntaliitokselle. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? - Kuntien vapaaehtoinen yhteistyö muutoksen pohjana uusille palvelurakenteille ja vapaaehtoiset liitokset, mikäli niitä tarvitaan.
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Ei vastauksia. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Kuntayhteistyön taloudellinen tukeminen vaihtoehtona kuntaliitoksille ja erilaisten ratkaisujen hyväksyminen erilaisille alueille ja kunnille. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Petäjäveden kunta ei hyväksy pakkoliitoksia kuntarakennetta uudistettaessa. Petäjäveden kunta haluaa pysyä strategiansa mukaisesti itsenäisenä Jyväskylän kaupunkiseudun kuntana, joka tekee aktiivista yhteistyötä elinvoiman lisäämiseksi alueellaan ja palveluiden parantamiseksi yhdessä kunnassa olevien toimijoiden ja kaikkien naapurikuntien kanssa. Valtion rahoitusosuuden tulee olla oikeudenmukainen, kustannuskehityksen huomioivaa ja valtionosuusuudistuksessa tulee ottaa huomioon myös kuntalaisten tasapuolinen palveluiden saatavuus. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Nykyinen laki on sinällään käyttökelpoinen. Olisi mietittävä kuuluvatko kaikki hyvinvointipalvelut kunnille ja onko kunnilla liikaa tehtäviä. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Nykyinen kuntalakikin mahdollistaa jo monenlaisen toiminnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille sekä lähidemokratian vahvistamiselle. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Kestävä, pitkäjännitteinen ja oikeudenmukainen malli, johon kunta voi luottaa taloutta suunnitellessaan. Tiukassa normiohjauksessa saatetaan aiheuttaa myös turhia rakenteita ja kustannuksia. Uusien tehtävien osalta sovittava myös, miten rahoitus hoidetaan.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Palveluiden elinkaari, normiohjauksen tarpeellisuus ja tiukkuus, kuntien erilaisuus, oikeudet. Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Hyvä kansantalous mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja koko maan elinvoiomaisuuden kehittämisen. Hyvinvointipalvelut puolestaan luovat vahvan ja korvaamattoman perustan elinvoimaisuuden ja kansantuotteen (BKT) kehittymiselle kunnissa. Hyvä BKT puolestaan on kaiken hyvinvoinnin perusedellytys. Kuntien ylläpitämät palvelut ja paikallinen päätöksenteko ovat välttämättömiä alueen yritystoi-minnalle, kaikenlaisen elinvoimaisuuden kehittämiselle, sekä bruttokansantuotteen muodostu-miselle. Mikäli kunta lopetetaan, sen alueen elinvoimaisuuden kehittäminen siirtyy uuteen kuntakeskukseen. Iso uusi kuntakeskus toimii omien strategioiden mukaisesti. Tällöin liitetyn kunnan alueen asema ja elinvoimaisuuden kehittäminen heikkenevät oleellisesti entiseen verrattuna. Mikäli jonkun alueen hyvinvointipalveluja vähennetään, sillä on suora vaikutus alueen kansan-tuotteen (BKT) kehittymiseen. Tilastokeskuksen mukaan uuden Salon ja uuden Kokkolan bruttoansantuote alenivat kuntaliitosten jälkeen jo lyhyellä tarkastelujaksolla. Mikäli maassamme toteutetaan valtiovarainministeriön työryhmän esittämä suuri kuntaliitos, on erittäin todennäköistä, että siitä seuraa laajoja alueita koskeva niin merkittävä bruttokansan-tuotteen aleneminen, että sitä ei saada koskaan takaisin isojen uusien kuntien alueen elinvoiman toimesta. Bruttokansantuotteen negatiivista kehitystä vauhdittaa se, että liitetyt alueet (entiset kunnat) eivät enää kiinnosta ihmisiä niin paljon kuin ennen. Tästä seuraa poismuuttoa, yksityisten palvelujen vähenemistä, kiinteistöjen arvojen alenemista, vakuusarvojen alenemista ja kansalaisten talous-ahdingon lisääntyminen. Tätä ei tarvitse tutkia kovin tieteellisesti, koska aiemmin tehtyjen liitosten seurauksista tapahtunut kehitys voidaan käydä katsomassa paikan päällä. Mikäli kuvattu uhkakuva toteutuu, alkaa laaja maaseudun tyhjentyminen ja BKT:n entistä hitaampi kasvu. Tähän maallamme ei ole varaa.