Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@heinola.fi Aloitusaika 19.2.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 1 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli vs. kaupunginjohtaja Nimi Pekka Virkkunen Sähköposti pekka.virkkunen@heinola.fi Puhelin 0505239395 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli apulaiskansliapäällikkö Nimi Terhi Mäkiniemi Sähköposti terhi.makiniemi@heinola.fi Puhelin 0505939663 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Väestökehitys on lähes kaikissa kunnissa epäedullinen eli huoltosuhde heikkenee Julkinen talous ei tule kestämään nykyisillä palvelurakenteilla ja palveluilla tulevaa kehitystä Tämä johtaa siihen, että kuntarakennetta muuttamalla ei voida vastata näihin haasteisiin, koska samoissa ongelmissa olevien kuntien liittäminen yhteen ei muodosta uutta vahvempaa kuntaa. Ainoa ratkaisuvaihtoehto on, että tulisi pystyä uudistamaan palvelurakennetta. Valtion tulisikin tarkastella kriittisesti kunnille asettamiaan palveluvelvoitteita suhteessa antamaansa rahoitukseen.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Esitetyistä tarkastelunäkökulmista "Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin" osio ei ole relevantti keskusteltaessa kuntarakenteesta. Kunta muodostuu enemmänkin asuinpaikan, paikallispalvelujen ja sosiaalisen yhteisön varaan. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Tarkastelunäkökulmat ovat pääosin oikeita, mutta ne pohjautuvat puutteellisiin ennusteisiin ja arvioihin. Tarkastelunäkökulmista puuttuu paikallisdemokratian toteutuminen. Kuntaidentiteetti on jätetty tarkastelunäkökulmien ulkopuolelle vaikka se on kansalaisten mielestä eräs olennaisimmista kysymyksistä. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? 0 1 1 2 Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? 1 0 1 1 0 1 1 2 Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? 0 1 1 2 Yhteensä 1 6 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestönkehitystä ja väestörakennetta on erittäin vaikea ennustaa näin pitkän ajan päähän. Tehtyjen vaihtoehtoisten ennusteiden mukaan päädytään aivan eri tulokseen (esim. heinolalaisen Seppo Mäkisen laatima ennuste) Velkaantuneisuutta arvioitaessa ei ole otettu huomioon esim. Heinolan energiarahastoa. Kaupunki voisi halutessaan maksaa rahavaroillaan lainat pois. Talousnäkökulmasta tarkasteltaessa pelkkä väestön väheneminen ei aiheuta automaattisesti verotulojen heikkenemistä ja mahdollisia taloudellisia vaikeuksia. Tarkastelun pohjana käytetyt talouden ennustemallit ovat teoreettisia ja suoraviivaisia ja näin ollen varsin epäluotettavia Yhdyskuntarakennetta Heinolan seudun osalta ei ole juurikaan tarkasteltu. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytysten osalta ei Heinolan seutua ole juurikaan tarkasteltu Elinkeinotoimen osalta ei Heinolan seutua ole juurikaan tarkasteltu Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta selvitys esittää mm. että Heinola, Hartola, Sysmä muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden sekä maantieteellisesti että tieverkon näkökulmasta. Tämä ei pidä paikkaansa. Muutoinkin selvityksen analyysi on erittäin pintapuolinen. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? kuntaidentiteetti lähidemokratia lähipalvelut sosiaali ja terveyspalvelut palvelujen toimivuus 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Tämä on ainoa vaihtoehto mutta ilman ulkopuolista pakotusta tai painostusta Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Vain jos kunnat vapaaehtoisesti näin haluavat Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: välttämätön, tuki pitäisi olla tuntuva ja riittävän pitkäkestoinen. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmä tulisi perustua edelleen todellisiin kustannuksiin ja palvelutarpeisiin eikä siihen pidä sisällyttää kansalaisia eriarvostavia elementtejä. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Maassamme on eri tavalla taloudellisesti toimeentulevia alueita, joissa on erilaisia palvelutarpeita. Kansalaisten tulee kuitenkin saada samanlaiset peruspalvelut joka puolella maata. Näin ollen kuntien rahoitusjärjestelmiin puuttuminen sillä perusteella osallistuuko kunta uudistuksiin, ei ole kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta oikein. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kyse on toisin sanoen pakottamisesta, mikäli kunnille ei anneta mahdollisuutta hoitaa palveluja itsenäisesti tai erilaisin yhteistyömuodoin vapaaehtoiselta pohjalta. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Vastustamme ehdottomasti pakolla toteutettuja uudistuksia. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Emme ole toteuttamassa kuntaliitosta. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Valtion tulisi edistää elinkeinoelämän ja työpaikkojen sijoittumista Heinolaan niin, että alueen mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista paranisivat. Valtion tulisi myös antaa riittävä taloudellinen kompensaatio yhdistymiselle. Samalla valtion tulisi turvata myös omien palvelujensa pysyminen alueella.
20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Koko selvitys on peruslähtökohdiltaan väärä. Selvityksen peruslähtökohtana olisi tullut käyttää palveluiden järjestämistä ja niiden rahoitusta. Suurelta osin kuntien vaikeudet johtuvat valtion kunnille asettamista velvoitteista. Valtion on siirtänyt omia palveluitaan kuntien järjestettäväksi ilman kattavaa rahoitusta. Samoin valtio on lisännyt kuntien pakollisia tehtäviä eikä ole huolehtinut niiden rahoituksesta. Kuntien yhdistäminen ei ole ratkaisu asiaan. Esimerkiksi Heinolasta tulisi heikompi ja helpommin haavoittuva, mikäli siihen liitettäisiin Hartola ja Sysmä. Toisaalta taas koko maakunnan kokoinen kuntaliitosprosessi käytiin läpi viimeksi 2010 eikä se johtanut kuntaliitoksiin. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Omistajaohjausmahdollisuuksien lisääminen kuntayhtymiin 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratiaa ei tarvitse uudistaa mikäli kunnat pysyvät sen kokoisina, että lähidemokratia toimii. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen tulisi parantaa. Tällä hetkellä ammatillinen koulutus on todellisuudessa valtion rahoittamaa ja ammatillisen koulutuksen rahoitustilanne verrattuna lukiokoulutukseen on huomattavasti parempi. Valtion tulisi huomioida kuntien mahdollisten uusien tehtävien ja subjektiivisten oikeuksien todelliset kustannukset valtionosuuksissa. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtäviä tulisi tarkastella erityisesti onko mahdollista vähentää pakollisia palveluja ja onko mahdollista purkaa subjektiivisia oikeuksia esim. siirtämällä tehtäviä valtiolle tai lopettamalla tehtäviä kokonaan. Valtion ja kuntien tehtävänjako Tätä seikka pohdittaessa tulisi ottaa huomioon valtion ja kuntien yhteinen taloudellinen kantokyky. Tällä hetkellä esimerkiksi valtion taholta käynnistetään sinänsä hyviä palveluita/hankkeita, jotka annetaan kuntien hoidettavaksi mutta niiden rahoitusta ei ole kuitenkaan suunniteltu tai ainakin se on riittämätön. Valtion taholla vaadittaisiin myös rohkeutta pohtia palvelujen määrää ja laatua myös niiden vähentämisen kannalta. Tulisi luoda myös valtakunnallinen priorisointi sille mitä palveluita verovaroin tuotetaan. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uudet kunnat eivät todellisuudessa ole taloudellisesti sen vahvempia kuin ne kunnat joista ne ovat muodostettu. Näin ollen uudet kunnat eivät voi hoitaa yhtään sen enempää tehtäviä kuin aikaisemmin.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Tällä hankkeella ei tulla ratkaisemaan julkisen talouden rahoitusvajetta eikä muitakaan kuntasektorin ongelmia.