Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kunta@aura.fi Aloitusaika 19.3.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 1 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Mika Joki Sähköposti mika.joki@aura.fi Puhelin 0505575663 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Mika Joki Sähköposti mika.joki@aura.fi Puhelin 0505575663 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Auran kunta pitää lähtökohtaisesti kannatettavana ajatusta elinvoimaisista peruskunnista, jotka jatkossakin vastaavat kuntalaisten peruspalvelujen järjestämisestä. Valtakunnallisesti väestörakenteen muutokset, alueiden eriarvoistuminen ja kuntien heikentyvä talous on huolestuttavaa ja edellyttää myös palvelu ja kuntarakenteen osalta riittäviä toimenpiteitä. Alueelliset ja paikalliset erot ovat kuitenkin erittäin suuria ja on nähtävissä, että koko maan kattava ja pitkälti samoihin kriteereihin perustuva kuntarakenneuudistus ei johda kaikilta osin toivottuun tulokseen. Alueelliset erot tulisi kokonaisuudistuksessa huomioida nykyistä selkeämmin. Kuntarakenteen uudistaminen ei ratkaise tulevia julkisen talouden rahoitusongelmia. Suurimmat ongelmat liittyvät sosiaali ja terveydenhuollon palvelutarpeisiin ja niiden rahoittamiseen. Niihin tulisi löytää aidosti uusia ratkaisuja yhteistyössä valtion ja kuntien kesken. Myös ns. maakuntamallia voidaan Auran kunnan näkemyksen mukaan selvittää. Työryhmän esittämiin kuntajakoselvityksiin ei tule ryhtyä, mikäli ehdotetuilla liitoskunnilla ei ole yhteistä näkemystä selvityksen tekemisestä. Mahdollisten kuntajakoselvitysten ja kuntaliitosten valmistelun tulee jatkossakin perustua kuntien yhteiseen tahtoon ja mahdolliset kuntaliitokset tulee toteuttaa vapaaehtoisina. Pakkoon perustuvat ratkaisut antaisivat huonon lähtökohdan uuden kunnan kehittämiseen.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehitys ja väestörakenne ovat tärkeitä kriteerejä ja näiden osalta Auran kunnan kehitys on erittäin hyvä. Vahva kasvu luo pohjan Auran kunnan tavoitteelle olla jatkossakin johtava keskus Auranmaan talousalueella. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Hyvä kuntatalous on yksi elinvoimaisen kunnan keskeisistä mittareista. Talouden näkökulmasta tarkasteltuna Auran kunnan tämän hetkinen tilanne on heikko ja taloudellinen liikkumavara on vähäinen. Kasvukunnan investoinnit ja satsaukset palvelujen kehittämiseen näkyvät taloustilanteen heikentymisenä. Kuntien palvelut ovat pääosin lakisääteisiä, joiden laajuuteen ja hinnoitteluun kunnilla on vähäinen mahdollisuus vaikuttaa. Lisäksi nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei huomioi kasvukuntien taloudellisia ongelmia. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteen osalta Auran kunta on tiiviisti rakennettu alue, jonka taajamaprosentti on n. 70 %. Yhdyskuntarakenne ei ole merkittävä kriteeri kuntauudistuksessa. Auran kunta on ollut mukana Turun seudulla parhaillaan tehtävässä seudullisessa rakennemallityössä, jossa on mahdollista päästä yhdyskuntarakenteen tulevan kehityksen suunnittelussa hyviin tuloksiin ilman kuntarakenteen muutoksiakin. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnin ja asioinnin osalta Aura on selkeästi osa Turun vaikutusaluetta. Kuntarakenteen uudistuskriteerinä työssäkäynti ja asiointisuunta on kuitenkin sangen heikosti perusteltavissa. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytykset on tärkeä kriteeri pohdittaessa tulevaa kuntarakennetta. Lähtökohta, jossa kunta on jatkossakin keskeisten peruspalveluiden järjestäjä ja tuottaja on kannatettava. Ajatus, että yksittäisen kunnan tulisi kyetä itse järjestämään kaikki palvelut on kuitenkin nykyajattelulle vieras. Yhteistyö ja erikoistuminen tuovat palveluihin myös kaivattua tehokkuutta. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Raportissa on pitkälti sivuutettu elinkeinotoimen kehittämisen näkökulma, jonka kuitenkin tulisi olla keskeinen kriteeri elinvoimaisen kuntarakenteen tarkastelussa. Auran kunta omaa sijaintinsa osalta hyvät mahdollisuudet elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 3 4 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Raportissa on todettu, että yhdyskuntarakenteen perusteella on välttämätöntä, että uudessa Turussa ovat mukana Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Rusko ja Lieto. Näiden osalta kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on yhtenäinen. Aura on yhdyskuntarakenteen osalta selkeästi oma erillinen kokonaisuus, jonka kehitys osana uutta Turkua tuskin vastaisi Auran keskustaajaman nykyistä vahvaa kehitystä. Peruspalvelujen osalta keskeinen alue eli terveyspalvelut on tuotettu yhteistyössä Pöytyän kunnan kanssa. Nykyisten palvelurakenteiden rikkominen ei palvele kuntataloutta tai kuntalaisten palveluiden saavutettavuutta. Raportissa on pitkälti sivuutettu elinkeinotoimen kehittämisen näkökulma. Toiminnallisen kokonaisuuden osalta Auran kunnan arviointi on raportissa jäänyt hyvin pintapuoliseksi. Lähinnä työssäkäyntialueen ja talouden nykyisten heikkojen lukujen valossa on päädytty esitettyyn ratkaisuun. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Pöytyä. Auran kunnanvaltuusto on päättänyt 19.12.2011 yhdistymisselvityksen tekemisestä Pöytyän kunnan kanssa. Auran kunta on valmis selvittämään kuntarakenteen muutosta myös muiden Auranmaan neljän kunnan (Tarvasjoki, Marttila, Koski ja Oripää) kanssa, mutta mahdollisten kuntajakoselvitysten tulee perustua kuntien yhteiseen tahtoon. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Auran kunta katsoo, että kuntarakennemuutosten tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja kuntien yhteiseen tahtoon. Kuntien itse käynnistämät selvitykset ovat varmin tie onnistuneisiin liitoksiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys voidaan katsoa resurssien tuhlaukseksi, mikäli kunnilla ei ole yhteistä halua ja sitoutumista selvityksen tekemiseen Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Mikäli valtion talous mahdollistaa, niin kuntaliitosten taloudellinen tukeminen edesauttaa jatkossakin kuntarakenteen uudistumista. Raportissa esitetty ajatus kohdennetusta muutostuesta selkeyttäisi tuen käyttöä. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmän käyttö kuntarakenteen uudistamisessa on haasteellista. Lähinnä kysymykseen tulisi valtionosuuskriteerien muutokset siten, että ne tukisivat tehtävää rakennemuutosta. Kaikkiaan valtiontukijärjestelmän tulisi huomioida aiempaa selkeämmin kasvavien kuntien ongelmat ja haasteet. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntien rahoituspohjaa tulisi vahvistaa mm. kunnallisverotuksen vähennysjärjestelmää uudistamalla ja veropohjaa laajentamalla. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Rakennemuutoksen tarvearviointia ei voida tehdä suoraan esitetyistä yksittäisistä kriteereistä. Arviointi on tehtävä kunkin kunnan erityspiirteet huomioiden. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Uudistus ei voi pohjautua velvoittavaan lainsäädäntöön. Pakkoon perustuvat ratkaisut antaisivat heikon lähtökohdan uuden kunnan kehittämiseen. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 18. 3. Perustelunne aikataululle
19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. VarsinaisSuomen maakunnan tulevan kuntarakenteen kokonaistarkastelu on jäänyt varsin suppeaksi tai sitä ei ainakaan tehdyssä raportissa ole kovin laajasti avattu. Esitetyssä mallissa SuurTurkua ympäröi kehitykseltään heikot seutukaupungit. Tämä ei voi antaa hyvää pohjaa koko maakunnan kehittämiselle. Historiallisesti VarsinaisSuomi on aina ollut vahva, tasaisesti asuttu maakunta. Selvityksen esitys eriyttää entistä vahvemmin maakunnan sisäisen kehityksen ja rapauttaa nykyisen tasaisesti asutun VarsinaisSuomen kehityksen. Kunnille tulee varata mahdollisuus antaa tarkentavat lausunnot myös sen jälkeen, kun hallitus on omalta osaltaan linjannut kuntarakenneuudistuksen jatkovalmistelua. Jatkossa kunnille tulee varata riittävästi aikaa mahdollisiin keskinäisiin neuvotteluihin kuntarakenteen osalta. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Tulevassa kuntalaissa tulisi määritellä aiempaa tarkemmin kuntien ja valtion väliset vastuut sekä tehtävien siirtoon liittyvät periaatteet. Kuntalailla tulisi myös varmistaa ns. rahoitusperiaatteen toteutuminen tulevaisuudessa ja samalla uudistaa talouden hallintaa koskevaa säännöstöä. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Järjestelmää tulisi selkeyttää. Järjestelmän tulisi aiempaa paremmin huomioida kasvavien kuntien rahoitustarpeet ja kannustaa sekä palveluiden että kuntien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa:
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.