SUONENJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SUONENJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 2012 1.5.2012 Hyväksytty: kaupunginvaltuusto 26.3.2012 15 Voimaantulo: 1.5.2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Määritelmät 2 LUKU VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN 5 Yleiset määräykset talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 6 Talousjätevesien käsittely pohjavesi- ja ranta-alueilla 7 Eläinsuojien ja maitohuoneiden pesuvedet 8 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja laitteiden sekä mattojen pesu 9 Veneiden pesu ja huolto 10 Eläinten jaloittelualueet sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö 3 LUKU KEMIKAALIT 11 Yleiset määräykset kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä 12 Kemikaalien käsittely ja vaarallisten jätteiden varastointi pohjavesi- ja ranta-alueilla 4 LUKU LUMEN VASTAANOTTO 13 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 5 LUKU PÖLYNTORJUNTA 14 Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden pölyntorjunta 15 Liikenneväylien, pihojen ja pysäköintialueiden puhtaanapito 16 Tilapäinen murskaus ja louhinta 6 LUKU MELUNTORJUNTA 17 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa 18 Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden meluntorjunta 19 Poikkeaminen meluilmoitusmenettelystä 20 Tiedottaminen 19 :n mukaisesta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta

3 21 Pykälien 17 ja18 määräysten suhde ympäristönsuojelulain 60 :n mukaiseen meluilmoitusmenettelyyn 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 22 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 23 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä 24 Siirtymäkausimääräykset 25 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo

4 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on Suonenjoen kaupungin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen turvata viihtyisä, terveellinen ja turvallinen asuinympäristö ja ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja sen muutoksessa (196/2011) on säädetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2.1 Ympäristönsuojelumääräykset on antanut Suonenjoen kaupungin kaupunginvaltuusto ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. 2.2 Määräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Suonenjoen kaupungissa toimii ympäristölautakunta.. 2.3 Ympäristölautakunta voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten, kuin ympäristönsuojelulain 21 :ssä säädetään. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3.1 Nämä määräykset ovat voimassa koko kaupungin alueella, jollei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä. 3.2 Nämä määräykset eivät koske a) ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristöluvanvaraista toimintaa b) toimintaa, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 61 :n (koeluonteinen toiminta), 62 :n (poikkeukselliset tilanteet) tai 78 :n (maaperän puhdistaminen) ilmoitusmenettelyä c) toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään tietojärjestelmään siten kuin 65 :n 1 ja 2 momentissa säädetään d) puolustusvoimien toimintaa. 3.3 Kunnan muiden viranomaisten tulee määräysten soveltamisalaa koskevaa lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon, mitä näissä määräyksissä säädetään.

5 4 Määritelmät Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan asemakaavoitettua aluetta tai maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Pohjavesialueella tarkoitetaan liitteen 1 mukaista tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen (I ja II luokan pohjavesialue) ulkorajan mukaista aluetta. Ranta-alueella tarkoitetaan sitä rantavyöhykettä, joka ulottuu 100 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta vesistön (joki, järvi, lampi tai vastaava) rantaviivasta. Ranta-alueella ei tarkoiteta maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaista ranta-aluetta tai rantavyöhykettä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitos (myös vesihuolto-osuuskunta) huolehtii vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa (119/2001) säädetään. Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätevettä. Talousjätevettä on myös ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan tätä vastaavaa elinkeinotoiminnasta peräisin oleva jätevesi. Vesistöllä tarkoitetaan vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 3 kohdan mukaista aluetta. Jätevesilietteellä tarkoitetaan puhdistamolietettä sekä saostuskaivo- tai umpikaivoliettä, joka on käsitelty mikrobiologisesti turvalliseksi (stabiloitu). Perustasolla tarkoitetaan hajajätevesiasetuksen (209/2011) 3 :n mukaisia vähimmäisvaatimuksia jätevesien puhdistamiselle. Tehostetulla tasolla tarkoitetaan hajajätevesiasetuksen (209/2011) 4 :n mukaista jätevesien ohjeellista puhdistustasoa pilaantumiselle herkillä alueilla. Erityisen kuormittavalla kohteella tarkoitetaan viemäriverkoston ulkopuolella olevaa yhteispuhdistamoa, oppilaitoksen, matkailualan tai muun sellaisen elinkeinotoiminnan puhdistamoa, jolla käsiteltävä jätevesi ominaisuuksiltaan tai koostumukseltaan vastaa asumisessa syntyvää jätevettä ja jonka asukasvastineluku on suurempi kuin kymmenen (AVL > 10). Yhteispuhdistamolla tarkoitetaan kylän tai muutaman kiinteistön yhteistä puhdistamoa, jossa asukasvastineluku on suurempi kuin kymmenen (AVL > 10).

6 2 LUKU VESIENSUOJELU JA JÄTEVESIEN JOHTAMINEN 5 Yleiset määräykset talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 5.1 Jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä on ympäristönsuojelumääräysten lisäksi noudatettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011 ns. hajajätevesiasetus) sekä Suonenjoen kaupungin rakennusjärjestyksen ja jätehuoltomääräysten säännöksiä. Hajajätevesiasetuksessa on annettu talousjätevesien puhdistustasolle vähimmäisvaatimukset (3 ) sekä ohjeellinen puhdistustaso (4 ) verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Ohjeellinen puhdistustaso voidaan ottaa käyttöön kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määritellyillä alueilla. Näissä määräyksissä käsittelyvaatimuksista käytetään vastaavasti nimityksiä perustaso (3 ) sekä tehostettu taso (4 ). Hajajätevesiasetuksen mukaiset käsittelyvaatimukset ympäristöön johtuvan kuormituksen vähentämiseksi ovat seuraavat: Perustaso Tehostettu taso Orgaaninen aines (BHK 7 ) 80 % 90 % Kokonaisfosfori (P) 70 % 85 % Kokonaistyppi (N) 30 % 40 % 5.2 Erityisen kuormittavissa kohteissa sekä alle 5000 m 2 :n rakennuspaikoilla sovelletaan asetuksen 4 :n mukaista tehostettua tasoa. 5.3 Puhdistettujen jätevesien purkupaikkojen sijoittamisessa on noudatettava seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä, kuitenkin tapauskohtaisesti huomioiden maaston muodot, maaperä- ja virtausolosuhteet: Kohde Etäisyys Talouskaivo tai vedenottamo - maaston kaltevuudesta ja maaperästä riippuen 30 m Vesistö (joki, järvi, lampi tai vastaava) 20 m Tie tai tontin raja 5 m Suojakerros ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella - maasuodattamo 0,50 m - maahanimeyttämö 1 m

Erillisestä saunarakennuksesta tulevat vähäiset pesuvedet (ei vesikäymälää, vesijohtoa, suihkua ym. eikä vettä kuluttavia laitteita tai koneita) voidaan imeyttää maaperään vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Vähäisetkään jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Siirtymäkausimääräys on esitetty 24 :ssä. 7 6 Talousjätevesien käsittely pohjavesi- ja ranta-alueilla Sen lisäksi, mitä 5 :ssä on määrätty, on talousjätevesien käsittelyssä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevilla pohjavesialueilla sekä ranta-alueilla noudatettava seuraavia määräyksiä: 6.1 Pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty lukuun ottamatta erillisessä saunarakennuksessa syntyviä vähäisiä jätevesiä. Pohjavesialueilla, joilla ei ole yleistä viemäriverkostoa, jätevedet on käsiteltävä siten, että ne eivät pääse pohjaveteen. Käsitelty jätevesi on johdettava tiiviissä rakenteessa pohjavesialueen ulkopuolelle tai kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön. Säiliön on oltava jätevesikäyttöön tarkoitettu ja se on varustettava täyttymishälyttimellä. 6.2 Ranta-alueilla on noudatettava hajajätevesiasetuksen 4 :n mukaista tehostettua tasoa. 6.3 Vesikäymälää ei saa rakentaa saariin, joihin ei ole ympärivuotista tieyhteyttä. Muut talousjätevedet tulee näillä alueilla käsitellä 2-osaisessa saostussäiliössä ja maasuodattamossa tai muulla siihen puhdistustasoltaan rinnastettavalla menetelmällä. Siirtymäkausimääräys on esitetty 24 :ssä. 7 Eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevedet 7.1 Eläinsuojien ja maitohuoneiden pesuvedet on käsiteltävä tarkoitukseen suunnitellussa erillisessä käsittelyjärjestelmässä tai yhdessä talousjätevesien kanssa yhteiskäyttöön suunnitellussa käsittelyjärjestelmässä. Pesuvedet ja jalostukseen kelpaamaton maito voidaan myös johtaa liete- tai virtsasäiliöön. 7.2 Jos asuinkiinteistön tai oman eläinsuojan vesikäymäläjätevedet johdetaan liete- tai virtsasäiliöön, tulee ennen lietteen peltolevitystä varmistua siitä, että liete on mikrobiologisesti turvallista.

8 8 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja laitteiden sekä mattojen pesu 8.1 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla, kuten paikoitusalueilla, puistoissa ja uimarannoilla. 8.2 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden harvoin tapahtuva pesu muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla sekä mattojen pesu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä on sallittu, mikäli jätevedet voidaan imeyttää haittaa aiheuttamatta maaperään tai johtaa sadevesi- tai jätevesiviemäriin. 8.3 Jos pesutoiminta on ammattimaista tai usein toistuvaa tai pesemisessä käytetään hiilivetyliuottimia sisältäviä pesuaineita, tulee peseminen tapahtua tähän tarkoitukseen rakennetulla tiivispohjaisella pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. 8.4 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa sekä yleisillä mattojen pesupaikoilla syntyviä jätevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa puhdistamattomina suoraan vesistöön. 9 Veneiden pesu ja huolto 9.1 Veneiden pesu hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan tätä tarkoitusta varten rakennetuilla pesupaikoilla, joista jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. 9.2 Talvisäilytysalueilla veneitä voidaan pestä muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla siten, että jätevedet imeytetään maaperään tai johdetaan jätevesiviemäriin. 9.3 Veneiden pohjamaalin poisto on tehtävä tiiviillä alustalla, joka estää maalijätteen pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä talteen. Veneiden hiontapölyn leviäminen ympäristöön on estettävä. 10 Eläinten jaloittelualueet sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö 10.1 Jaloittelualueet on perustettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niissä pääse tapahtumaan liettymistä. Hevosten ja nautakarjan sekä muiden tarhattujen kotieläinten lanta on siivottava tiivispohjaiseen lantalaan säännöllisesti. Maapohjaisen jaloittelualueen pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Jaloittelualueet on sijoitettava vähintään 30 metrin päähän talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä.

10.2 Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. 10.3 Lantaa, virtsaa, puristenestettä ja jätevesilietettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 metrin suojavyöhyke. 10.4 Vesistöjen rantaan tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, johon ei levitetä lantaa, virtsaa, puristenestettä eikä jätevesilietettä. 10.5 Pohjavesialueille ei saa levittää jätevesilietettä, puristenestettä, lantaa eikä virtsaa. 9 3 LUKU KEMIKAALIT 11 Yleiset määräykset kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä 11.1 Maanpäälliset yksivaippaiset öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöt ja säiliökontit sekä yli 500 litran nestemäisten kemikaalien astiavarastot on sijoitettava tiiviiseen suoja-altaaseen. Säiliön suoja-altaaseen kertyvät sadevedet on käsiteltävä veden laadun edellyttämällä tavalla. 11.2 Pienemmät määrät (alle 500 l) nestemäisiä kemikaaleja ja vaarallisia jätteitä on ulkona varastoitaessa säilytettävä tiiviillä, vettä ja kemikaalia läpäisemättömällä alustalla siten, että kemikaalit eivät pääse valumaan maaperään, vesistöön tai viemäriin. Mahdolliset vuodot on pystyttävä keräämään talteen. 11.3 Ulkona olevien kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastojen on oltava aidattuja ja lukittuja tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. 11.4 Sisätiloissa oleva nestemäisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastotila on allastettava siten, että kemikaalien ja jätteiden pääsy viemäriin on estetty. Suoja-allas tai kynnys on mitoitettava vähintään suurimman varastoitavan säiliön tilavuuden mukaiseksi. Varastotilan lattiapinnoitteen on kestettävä kemikaalin vaikutusta. 11.5 Öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden käsittely- ja varastointipaikoilla on oltava nopeasti käyttöönotettavissa ja riittävästi imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen varalta.

10 11.6 Polttoainesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestolla. 11.7 Polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Määräys ei koske venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja eikä kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja. 11.8 Tilapäiset tankkaus- ja täyttöpaikat tulee suojata siten, ettei polttoainetta missään olosuhteissa pääse maaperään. 11.9 Maanalaiset öljy- polttoaine- ja kemikaalisäiliöt tulee tarkastuttaa vähintään joka kymmenes vuosi. Ensimmäinen tarkastus on tehtävä viimeistään 1.1.2015 mennessä. Tarkastusta koskeva pöytäkirja on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen hyväksymä tarkastaja. 11.10 Öljy- ja kemikaalisäiliöt on purettava ja poistettava välittömästi sen jälkeen, kun niiden käyttö päättyy. Säiliöt on puhdistettava poistamisen yhteydessä. Puhdistuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen hyväksymä taho. Puhdistusta koskeva todistus on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteiden öljy- ja kemikaalisäiliöiden poistosta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään viikko ennen säiliön poistamista 11.11 Siirtymäkausimääräys on esitetty 24 :ssä. 12 Kemikaalien käsittely ja vaarallisten jätteiden varastointi pohjavesi- ja ranta alueilla Sen lisäksi, mitä 11 ;ssä on määrätty, on pohjavesialueilla ja ranta-alueilla noudatettava seuraavia määräyksiä: 12.1 Öljyä, polttoaineita ja nestemäisiä kemikaaleja ja vaarallisia jätteitä ei saa varastoida maanalaisissa säiliöissä. Maanpäällisen säiliön on oltava kaksivaippainen ja se on varustettava ylitäytön estolaitteella ja vuodonilmaisujärjestelmällä. Tankkaus- ja täyttöpaikka on suojattava 11 :n kohdan 7 mukaisesti. Säiliön läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. 12.2 Pohjavesialueilla sijaitsevien sähkön jakelumuuntajien rakenne on oltava sellainen, ettei muuntajaöljyä pääse maaperään. Käytössä olevien pylväsmuuntajien sisältämän öljyn pääsy maaperään vauriotilanteessa on estettävä rakentamalla maaperään riittävät suojarakenteet tai käyttämällä kuivamuuntajia.

11 12.3 Pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät on rakennettava siten, että pintavesien pääsy pohjaveteen on estetty. Maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää ympäristölle tai pohjavedelle vaarallisia lämmönsiirtoaineita. Porausjätettä ei saa millään alueella johtaa katu-, puisto- eikä vesialueelle. Siirtymäkausimääräys on esitetty 24 :ssä. 4 LUKU LUMEN VASTAANOTTO 13 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 13.1 Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa vesistöön, vesistön välittömään läheisyyteen eikä pohjavesialueelle. 13.2 Lumen vastaanottopaikat ja tilapäiset läjityspaikat tulee sijoittaa ja hoitaa siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista eikä ympäristön pilaantumista. Lumen vastaanottopaikkojen sulamisvedet tulee imeyttää maaperään tai selkeyttää tai käsitellä muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista ojaan tai vesistöön. 5 LUKU PÖLYNTORJUNTA 14 Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden pölyntorjunta 14.1 Taajaan rakennetuilla alueilla rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöissä pölyn leviäminen työkohteen ympäristöön tulee estää kastelemalla, käyttämällä suojapeitteitä, koteloimalla pölyävä työkohde tai muulla vastaavalla tavalla. Työkohteesta yleisille liikennealueille sekä pihaalueille leviävä pölyävä aines on poistettava päivittäin. 14.2 Puhallushiekan joutuminen maaperään ja viemäriin tulee estää. Puhallushiekka tulee poistaa työkohteesta välittömästi työn päätyttyä. 14.3 Asbestia, PCB:tä, raskasmetalleja, liuottimia tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita sisältävän pölyn ja jätteen joutuminen maaperään, ilmaan, vesiin ja viemäriin tulee estää pölysuojauksin, kohdeimurein, maaperäsuojauksin tai muulla tehokkaalla tavalla.

12 15 Liikenneväylien, pihojen ja pysäköintialueiden puhtaanapito 15.1 Liikenneväylille, pihoille ja pysäköintialueille kertynyt hiekoitushiekka ja muu kiintoaines tulee poistaa keväisin mahdollisimman pian lumen ja jään sulettua. 15.2 Hiekan ja kiintoaineksen poistoon ei saa käyttää sellaisia laitteita tai menetelmiä, jotka aiheuttavat pölyn leviämistä ilmaan. Kiintoaineen poistamisen jälkeen on alue tarvittaessa pestävä vedellä. 15.3 Liikenneväylät, pihat ja pysäköintialueet tulee puhdistaa ja pestä tarvittaessa muulloinkin kuin keväisin, mikäli niistä aiheutuu haitallista pölyämistä. Pesu tulee tehdä siten, että viemäriin ei joudu hiekkaa niin, että se voi tukkia viemärin. 16 Tilapäinen murskaus ja louhinta 16.1 Alle 500 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta sijaitsevat murskausyksiköt on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava pölynerottimella, tiiviillä pölykatteella tai kastelujärjestelmällä. Pölyntorjuntajärjestelmän tulee olla käytössä aina, kun murskaustyötä tehdään. 16.2 Louhintatyö on tehtävä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Poravaunut on varustettava pölynkeräyslaitteistolla, jota ei saa tyhjentää räjäytyspaikalle. 6 LUKU MELUNTORJUNTA 17 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa 17.1 Tilapäisissä yleisötapahtumissa tapahtumapaikka on valittava ja järjestettävä siten, että äänentoistolaitteista aiheutuva lyhytaikainen (5 min) keskiäänitaso ei ylitä arvoa 65 dba asuinkiinteistöjen tai muiden melulle herkkien kohteiden julkisivun edessä. Äänentoistolaitteet tulee suunnata pois päin lähimmistä asuinkiinteistöistä ja muista melulle herkistä kohteista. 17.2 Äänentoistolaitteita saa käyttää ma-pe klo 7-22, la klo 9-22 ja su sekä yleisinä juhlapäivinä klo 12-22. Sairaaloiden, vanhainkotien, päiväkotien, koulujen, kirkkojen ja muiden kokoontumistilojen läheisyydessä niiden toiminta-aikana äänentoistolaitteiden käyttö on kielletty. Ulkotarjoilualueella ja mainostarkoituksessa käytettävät äänentoistolaitteet on säädettävä ja sijoitettava siten, että niistä aiheutuva lyhytaikainen (5 min) keskiäänitaso ei

ylitä arvoa 55 dba asuinkiinteistöjen tai muiden melulle herkkien kohteiden julkisivun edessä tai toistettava ääni ei ole selvästi kuultavissa asuinhuoneistoissa ikkunoiden ollessa kiinni. 17.3 Liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen sekä kannettavien äänentoistolaitteiden käyttäminen ulkona mainos- tai tiedotustarkoituksessa on sallittu ainoastaan päiväaikaan klo 7-22 ja silloinkin korkeintaan 3 tuntia päivässä. 17.4 Tilapäisten yleisötapahtumien yhteydessä äänentoistolaitteiden käytöstä aiheutuvasta meluhaitasta tulee tiedottaa etukäteen kirjallisesti lähistön asuinkiinteistöille ja muille melulle herkille kohteille, jos tapahtuma järjestetään paikassa, jota ei ole asemakaavassa varattu tähän tarkoitukseen. Tiedotteesta tulee ilmetä tieto aiheutuvasta haitasta, sen ajankohta (päivämäärä ja kellonaika) sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedot. Tiedote tulee jakaa vähintään viikkoa ennen toiminnan alkamista. 13 18 Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden meluntorjunta 18.1 Rakennus- ja purkutöissä häiritsevää melua aiheuttavat työkoneet ja laitteet tulee sijoittaa ja suojata siten, että melun leviäminen asuinkiinteistöille ja muihin melulle herkkiin kohteisiin estyy mahdollisimman tehokkaasti. Työskenneltäessä asuinkiinteistöjen tai muiden melulle herkkien kohteiden läheisyydessä, tulee käyttää mahdollisimman vähän melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. 18.2 Häiritsevää melua aiheuttavia rakennus- ja purkutöitä saa taajaan rakennetulla alueella tehdä ma-pe klo 7-18, la klo 9-18 ja su sekä yleisinä juhlapäivinä klo 12-18. 18.3. Häiritsevää melua aiheuttavia toistuvia tavanomaisia kunnossapitotöitä sekä luonnollisen henkilön yksityiseen talouteen liittyviä töitä ja toimenpiteitä saa tehdä ma-pe klo 6-22, la klo 8-18 sekä su ja yleisinä juhlapäivinä klo 9-18. Rajoitus ei koske töitä, jotka ovat välttämättömiä ihmiseen tai omaisuuteen kohdistuvan vaaran tai vahingon torjumiseksi tai ihmisten turvallisen elämänmenon takaamiseksi, kuten välittömästi runsaan lumisateen jälkeen tapahtuva lumenauraus ja poisto, liukkauden torjunta sekä katupölyn poisto. 18.4 Häiritsevää melua aiheuttavasta rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotyöstä, joka kestää samalla paikalla yhtäjaksoisesti yli 5

työpäivää, tulee tiedottaa kirjallisesti naapureille, joille melusta voi olla haittaa. Tiedote tulee jakaa vähintään viikkoa ennen toiminnan alkamista. Tiedotteesta tulee ilmetä tieto meluhaitasta, sen ajankohta ja kesto sekä työstä vastaavien yhteystiedot. Vastaavan henkilön tulee olla tavoitettavissa tiedotteen yhteystietojen avulla koko työn ajan. 14 19 Poikkeaminen meluilmoitusmenettelystä 19.1 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. 19.2 Ilmoitus ei tarvitse tehdä seuraavista toimista: 1. arkisin ma-pe klo 7-18 tehtävästä rakentamiseen liittyvästä louhinnasta, räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, kun työn kesto on enintään 10 työpäivää. 2. äänentoistolaitteiden ja äänenvahvistimen käytöstä ulkotiloissa kertaluontoisten tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentällä tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetulla alueella klo 7-22 välisenä aikana. 3. sirkusnäytännöistä ja tivolista torilla, urheilukentällä tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetulla alueella klo 7-22 välisenä aikana. 20 Tiedottaminen 19 :n mukaisesta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta 20.1 Rakennuttajan, urakoitsijan tai tapahtuman järjestäjän on tiedotettava melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja muille häiriintyville kohteille etukäteen 19 :ssä tarkoitetusta työstä tai tapahtumasta. Tiedote on jaettava viimeistään 7 päivää ennen työn tai tapahtuman aloittamista. Tiedotteesta on käytävä ilmi työn tai tapahtuman järjestäjä, kokonaiskestoaika ja vastaavan henkilön yhteystiedot. Vastaavan henkilön tulee olla tavoitettavissa tiedotteen yhteystietojen avulla koko työn tai tapahtuman ajan.

15 21 Pykälien 17 ja 18 mukaisten määräysten suhde ympäristönsuojelulain 60 :n mukaiseen ilmoitusmenettelyyn 21.1 Pykälien 17 ja 18 mukaisista määräyksistä voidaan poiketa, mikäli toiminnasta on tehty ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus ja sen nojalla annetussa päätöksessä on määrätty toiminnan meluntorjunnasta. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 22 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 22.1 Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää kirjallisesta hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä, lukuun ottamatta ympäristönsuojelulain 27 d :n mukaista poikkeamista. Poikkeamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. 22.2 Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. 23 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä 23.1 Näiden määräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa sekä 15 luvun 116 :ssä. 24 Siirtymäkausimääräykset 24.1 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan 5 :n mukaisia vaatimuksia hajajätevesiasetuksen (209/2011) 10 :n 1 momentin (15.3.2016) tai kulloinkin voimassa olevan vastaavan asetuksen mukaiseen päivämäärään mennessä. 24.2 Kohtien 6.1 ja 6.2 mukaisia määräyksiä jätevesien käsittelyjärjestelmistä sovelletaan uudisrakentamiseen ympäristönsuojelumääräysten voimaantultua. Vanhoilla kiinteistöillä järjestelmät on uusittava, mikäli niissä tehdään rakennuslupaa,

toimenpidelupaa tai rakentamista koskevaa ilmoitusta edellyttäviä korjaustai muutostöitä tai vähäistä suurempaa lisärakentamista tai jätevesijärjestelmää muutetaan olennaisesti. 24.3 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevat kohtien 11.1 ja 11.4 mukaiset öljyjen, polttoaineiden ja kemikaalien varastointipaikat sekä kohdan 11.7 mukaiset tankkaus- ja täyttöpaikat on muutettava määräysten mukaisiksi 1.1.2015 mennessä. 24.4 Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat ympäristönsuojelumääräysten voimaan tullessa käytössä olevat öljyjen, polttoaineiden ja nestemäisten kemikaalien maanalaiset säiliöt on poistettava ja maanpäälliset säiliöt muutettava kohdan 12.1 määräysten mukaisiksi 1.1.2015 mennessä sekä kohdan 12.1. mukaiset tankkauspaikat on muutettava määräysten mukaisiksi 1.1.2015 mennessä. 24.5 Pohjavesialueilla käytössä olevien pylväsmuuntajien kohdan 12.2 mukaiset maaperäsuojaukset tai muuntaminen kuivamuuntajiksi tulee tehdä 1.1.2015 mennessä. 16 25 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä määräykset tulevat voimaan 1.5.2012. Liitekartta Suonenjoen pohjavesialueet Kv 9.6.2008 26 Kv 26.3.2012 15

17