Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kunta@lempaala.fi Aloitusaika 14.2.2012 Lopetusaika 13.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 1 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - kunnanjohtaja Nimi - Olli Viitasaari Sähköposti - olli.viitasaari@lempaala.fi Puhelin - 0503839700 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - talousjohtaja Nimi - Kari Auvinen Sähköposti - kari.auvinen@lempaala.fi Puhelin - 05068148 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Esitetty kuntarakennemalli ei sovellu ratkaisuksi Tampereen kaupunkiseudulle. Lempäälä täyttää jo nykyisellään kuntauudistuksella tavoiteltavat vahvan peruskunnan vaatimukset. Kuntakooltaan yli 21.000 asukkaan Lempäälä on optimaalinen sekä lähipalvelujen järjestämisen että kuntalaisdemokratian toteuttamisen kannalta. Lempäälän kunta pitää perusteltuna, että kuntauudistuksella tavoitellaan tulevaisuuden peruspalveluhaasteisiin vastaavaa, elinvoimaista ja toiminnallista kuntarakennetta. Nykyisessä laajuudessa Suomen kuntapalvelujen järjestäminen johtaa väistämättä selvityksessäkin todettuun rahoituksen kestävyysvajeeseen. Valtion ei tule lisätä kunnille uusia palveluvelvoitteita.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit eivät tue Lempäälän kunnan liittämistä Tampereeseen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? - Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit eivät tue Lempäälän kunnan liittämistä Tampereeseen. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? - Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit eivät tue Lempäälän kunnan liittämistä Tampereeseen. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit eivät tue Lempäälän kunnan liittämistä Tampereeseen. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? - Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit eivät tue Lempäälän kunnan liittämistä Tampereeseen. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? - Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit eivät tue Lempäälän kunnan liittämistä Tampereeseen. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit eivät tue Lempäälän kunnan liittämistä Tampereeseen. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Väestökehitys ja väestörakenne Kuntakooltaan jo nyt yli 21.000 asukkaan Lempäälä on optimaalinen sekä lähipalvelujen järjestämisen että kuntalaisdemokratian toteuttamisen kannalta. Nykytilanne ei kuitenkaan ole saavutettu sattumalta vaan se on saatu aikaan oikeilla kasvustrategisilla ratkaisuilla, tutkitusti hyvin järjestetyillä kuntapalveluilla ja aidolla sitoutumisella kuntayhteistyöhön. Sekä seutustrategia, Lempäälän kunnan strategia että Lempäälän kuntakeskuksen kehittämisvisio 2030 tukevat seudun hallittua kasvua ja sijoittumispaikkakunnan valinnanvapaus jää muuttajaperheille ja uusille yrityksille. Selvityksessä on todettu, että Lempäälän väestönmuutos 2010-2030 on yli +20 % ja kunta sijoittuu tällä kehitysarvolla maan parhaaseen viidennekseen. Tarkemmalla tarkastelulla voidaan todeta, että liitetaulukossa arvioitu Lempäälän väestönmuutos (+35,5 %) on yli 20.000 asukkaan kunnista koko maan suurin. Samalla tavoin kokonaisuuden kannalta vajaa on myös selvityksen toteamus väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä. Arvioitu koko maan huoltosuhteen keskiarvo vuonna 2030 on 73 % kun se vuonna 2010 oli 51,6 %. Lempäälän huoltosuhteen heikentyminen 2010-2030 (55,7 % --> 69,2 %) on yli 20.000 asukkaan kunnista koko maan toiseksi maltillisinta. Huomion arvoista on myös se selvityksessä toteamaton seikka, että liitteen 3 mukaan vuonna 2030 yli 65- vuotiaiden osuus Lempäälän väestöstä on 17,5 %. Prosenttiosuus on yli 20.000 asukkaan vertailukuntajoukosta koko maan pienin. Taloustarkastelunäkökulma Selvityksen taloustarkasteluaineistossa esitetty kuvaus Lempäälän kunnan taloudellisesta tilanteesta osoittaa, että Lempäälän kunta kuuluu talousanalyysin perusteella parhaiten tulevaisuudesta selviävien kuntien joukkoon. Lempäälän kunta aikoo omalta osaltaan vastata kuntataloutensa riittävästä tervehdyttämisestä. Lempäälä ei ole valmis Tampereen heikentyvien talousnäkymien maksumieheksi. Seudun vetovoima voidaan säilyttää myös kustannustehokasta seutuyhteistyötä kehittämällä. Yhdyskuntarakennetarkastelu Seudun MAL-aiesopimuksella, yhteistyöllä ja ns. rakennemallityöllä voidaan ratkaista selvityksessä todetut yhdyskuntarakenteen ongelmat Tampereen kaupunkiseudulla. Hajarakentamisen hillintää merkittävämpää on uusien alueiden sijoitus ja mitoitus. Seudullisilla hajarakentamisen linjauksilla ja sen kuntakohtaisilla täydennyksillä pystytään riittävästi hillitsemään epätarkoituksenmukaista hajarakentamista kaava-alueiden lievealueilla. Kylien kehittämistä voidaan jatkaa esimerkiksi kyläkaavoituksen keinoin. Työssäkäynti, saavutettavuus ja asiointi Tätä tarkastelunäkökulmaa koskevat selvityksen tiedot pitävät paikkansa, mutta kuntarajat ylittävä työmatkaliikenne ei ole kuntarakenneuudistuksen kannalta olennainen asia. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne suunnitellaan ja toteutetaan kuntien yhteistyönä ja kuntien intressinä on enemmänkin vaikuttaa seutuyhteistyöllä työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin turvaavan joukkoliikenteen kehittymiseen. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytykset Selvityksessä todettu integroitu sote-palvelujen järjestäminen ei edellytä selvityksen mukaista suurkuntarakennetta. Lempäälän omat sote-peruspalvelut tuotetaan jo nyt integroidusti. Valtaosin palvelut
tuotetaan itse, mutta Tampereen seudulla täydentävien sote-palvelujen tarjonta mahdollistaa myös monituottajamallin hyödyntämisen ja seutuyhteistyön. Päivähoitopalvelut tarjotaan jo tällä hetkellä seudullisesti perheiden vapaaseen valintaoikeuteen perustuen. Työryhmäselvitykseen olisi ehdottomasti pitänyt sisältyä erillisvalmistelussa oleva esitys sotepalvelurakenteesta, jossa otetaan kantaa myös erikoissairaanhoidon järjestämiseen. Lempäälän kunnan mielestä erikoissairaanhoidon palvelut tulee järjestää valtion kustannusvastuulla. Selvityksessä mainittu perusopetuksen järjestämisen edellytys (50 syntynyttä) täyttyy Lempäälässä moninkertaisesti. Perusopetuksen kustannusjaosta ja vapaasta opetuksen hakeutumisesta on jo Tampereen kaupunkiseudulla yhteistyösopimus. Perusopetuksen ja päivähoidon tarpeen määrittämiseksi tehdään jo nyt seudullista ja raja-alueyhteistyön mahdollistavaa palveluverkkotarkastelua. Lempäälän kilpailukykyisten peruspalvelujen taso on nykyisellään hyvä ja edellytykset palvelujen järjestämiseen ovat riittävät. Selvityksessä todetun opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti Tampereen seudulla on jo valmisteltu sopimukset Suomen suurimman toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän muodostamisesta. Elinkeinotoimen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla on jo nyt yhteinen vahva seudullisen elinkeinopolitiikan toimija, elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. Yhtiön toimintaa ja kuntien yhteistä elinkeinopolitiikkaa voidaan jatkossakin kehittää ilman kuntaliitoksia. Lisäksi mm. Lempäälässä ja Ylöjärvellä on omat elinkeinopoliittiset kehitysyhtiöt. Lempäälän kunnan yhteistyö paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa on valtakunnallistenkin selvitysten mukaan maan kärkiluokkaa. Toiminnallinen kokonaisuus ja kokonaisarviointi Selvityksessä ei ole määritetty toiminnallisesti vahvan peruskunnan kriteerejä. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Lempäälän kunta ei halua lausunnossaan korostaa muita näkökulmia. Selvitykseen annetuista vastauksista ilmenee riittävän selvästi kunnan kielteinen kanta esitettyyn Suur-Tampereen muodostamiseen. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? - Kysymykseen ei oteta kantaa. Uudistus ei Lempäälän kunnan näkemyksen mukaan voi sisältää Lempäälän liittämistä Tampereeseen. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle - Kysymykseen ei oteta kantaa. Uudistus ei Lempäälän kunnan näkemyksen mukaan voi sisältää Lempäälän liittämistä Tampereeseen. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Kysymykseen ei oteta kantaa. Uudistus ei Lempäälän kunnan näkemyksen mukaan voi sisältää Lempäälän liittämistä Tampereeseen. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Lempäälän kunta toivoo, että Lempäälälle ja koko Tampereen kaupunkiseudulle annetaan mahdollisuus osoittaa, että seutuyhteistyöllä voidaan saavuttaa samat tavoitteet, joihin kuntarakenneuudistuksella pyritään. Tampereen kaupunkiseudulla on tarpeen tehdä erityinen selvitys, joka on enemmän kuin nykyinen kuntajakolain mukainen kuntaliitoksiin tähtäävä selvitys. Erityinen yhteistyöselvitys palvelisi myös kuntalaisten tiedonsaantia paremmin kuin kuntaliitoksiin tähtäävä kuntajakoselvitys. Tampereen kaupunkiseudun selvityksen tavoitteena on tuoda esiin vaihtoehtoisia seudullisen yhteistyön rakenteiden ja toimintatapojen malleja siten, että selvitys voisi tukea kuntarakennelain ja uuden kuntalain sisällön valmistelua. Lempäälän kunta tulee esittämään Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle, että laaditaan seudun kuntien asettamana ja ohjaamana erityinen selvitys vaihtoehtoisista seutuyhteistyön rakenteista ja toimintatavoista. Selvitys toimitetaan valtiovarainministeriölle tiedoksi.
21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Uuden kuntalain tulee huomioida kuntien erilaiset lähtökohdat kuntakoon, alueellisten erojen, taloudellisen aseman ja väestörakenteen suhteen. Terveen kuntatalouden tavoitteiden sisällyttäminen kuntalakiin ja säädöksiin kunnallisen kirjanpidon järjestämisestä. Kuntayhtymien ja kuntakonsernin omistajaohjauskeinojen vahvistaminen. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Nykyinen kuntalaki ei aseta suuria esteitä toimivalle lähidemokratialle eikä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille ainakaan kuntakooltaan sopivissa Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnissa. Lähidemokratiasta tulee kuitenkin säätää kuntia velvoittavasti uudessa kuntalaissa. Vähintään yhtä oleellista on vaikuttaa kuntakonsernien hyvään hallintotapaan ja menetelmiin. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Koska koko kuntasektorin kestävyysvaje on ilmeinen, mahdollisten uusien palveluvelvoitteiden kustannukset tulee rahoittaa täysimääräisesti valtion toimesta. Kiinteistöveron merkitystä kuntien veropohjan vahvistajana tulee lisätä ja verohallinnon toimenpiteitä kiinteistöverotietojen ylläpitämisessä sekä verotusarvojen ajantasaistamisessa tulee tehostaa. Yhteisöveron kuntakohtaisten jako-osuuksien tulee entistä selvemmin määräytyä yritysten työpaikkakehityksen pohjalta. Valtionosuusuudistuksen tulee ottaa riittävällä tavalla huomioon kasvukuntien erityispiirteet ja ikärakenne. Peruspalveluiden kasvutarpeen vaatimille uusinvestoinneille on säilytettävä ja osin palautettava valtionosuusrahoitus. Lisäksi kuntien peruspalvelukiinteistöjen korjausvelka on ilmeinen ja myös näiden investointien valtionrahoitukseen on varauduttava - tarvittaessa vaikka kehittämishankkeisiin varatun rahoituksen kustannuksella. Epätarkoituksenmukaisia kiinteistöjen ja muiden kohteiden investointitarpeita ei tule kuitenkaan tukea esim. tasapuolisuuteen liiaksi tähtäävällä valtionosuusrahoituksella. Valtionosuusuudistuksella ei tule edistää VM:n ajamaa epätarkoituksenmukaista kuntarakenneuudistusta Tampereen kaupunkiseudulla.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Tehtävien vähentämisestä johtuva valtionosuuksien leikkaus ei saa heikentää kuntien rahoitusasemaa. Valtion ja kuntien tehtävänjako - - Peruslinjaukset tehtäväjaossa tulee ehdottomasti ratkaista ennen kuntarakennetta koskevia päätöksiä. Lempäälän kunnan mielestä erikoissairaanhoidon palvelut tulee järjestää valtion kustannusvastuulla. Tätä ei tule torjua esimerkiksi sillä perusteella, että mm. Norjassa mallin on todettu nostaneen kustannuksia. Suomessa uudistus tulee toteuttaa paremmin kuin Norjassa. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Julkinen kestävyysvaje on kokonaisuus, joka ei ratkea harkitsemattomilla tehtävien siirroilla puolelta toiselle. Valtion ja kuntien tehtäväjaon muutosten perusteena tulee olla ennen kaikkea kokonaistaloudellisuus ja kansalaisten peruspalvelujen tasapuolinen järjestäminen. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Lempäälän kunta toivoo, että Lempäälälle ja koko Tampereen kaupunkiseudulle annetaan mahdollisuus osoittaa, että seutuyhteistyöllä voidaan saavuttaa samat tavoitteet, joihin kuntarakenneuudistuksella pyritään. Tampereen kaupunkiseudulla on tarpeen tehdä erityinen selvitys, joka on enemmän kuin nykyinen kuntajakolain mukainen kuntaliitoksiin tähtäävä selvitys. Erityinen yhteistyöselvitys palvelisi myös kuntalaisten tiedonsaantia paremmin kuin kuntaliitoksiin tähtäävä kuntajakoselvitys. Tampereen kaupunkiseudun selvityksen tavoitteena on tuoda esiin vaihtoehtoisia seudullisen yhteistyön rakenteiden ja toimintatapojen malleja siten, että selvitys voisi tukea kuntarakennelain ja uuden kuntalain sisällön valmistelua.