,-,"%A(A(+(,(D#@#A!#@A(,

5/2012 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 5 Valtioneuvoston asetukset 6 MIETINNÖT YM. 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 8 Korkein hallinto-oikeus 9 KKO:N VALITUSLUVAT 14

Momentti 5/2012 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 :n muuttamisesta (256/ 2012) HE 26/2012 vp VaVM 8/2012 vp Laki tuli voimaan 1.6.2012. Hiilidioksidiveron laskentaperustetta täsmennetään eräiden liikennepolttoaineiden osalta siten, että biopolttoaineiden lisäksi fossiilisen moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidipäästössä otetaan huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen kasvihuonekaasupäästö eikä pelkästään niiden ajoneuvokäytöstä eli poltosta syntyvää päästöä. Moottoribensiinin ja dieselöljyn polton päästöihin lisätään niiden tuotantoketjun alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö. Hiilidioksidipäästöjen kasvaminen ei kuitenkaan nosta polttoainelitrasta suoritettavan hiilidioksidiveron määrää, koska veron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennetaan 60 eurosta 50 euroon. Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta (252/2012) HE 39/2011 vp VaVM 4/2012 vp Laki tuli voimaan 1.6.2012. Viranomaista koskevaan määritelmään lisätään lain tai asetuksen taikka muun säännöksen tai määräyksen perusteella nimetyt yhteisöt, laitokset ja yksityiset henkilöt siltä osin kuin ne julkista tehtävää hoitaessaan käyttävät julkista valtaa. Lisäksi säädetään selvitysyksikön oikeudesta saada ilmiöselvityksiä varten tieto Verohallinnon yksikön esitutkintaviranomaiselle tekemästä ilmoituksesta ja sen käsittelystä suoraan Verohallinnon toiselta yksiköltä. Laki kiinteistöverolain muuttamisesta (253/2012) HE 6/2012 vp VaVM 6/2012 vp Laki tuli voimaan 1.6.2012. Lakiin lisätään säännökset verovelvollisen velvollisuudesta tarkistaa ja korjata kiinteistöverotuksen perusteena käytettävät tiedot. Verovelvollisen katsotaan antaneen tiedot saamansa selvityksen mukaisena siltä osin kuin hän ei korjaa virheitä ja puutteita. Ilmoittamismenettelyn uudistuessa luovutaan erillisestä verovelvollisen kuulemismenettelystä. Lisäksi lakiin lisätään säännökset verotuksen oikaisun toimittamatta jättämisestä ja veronkorotuksen määräämättä jättämisestä. Laki puolustustarvikkeiden viennistä, laki rikoslain 34a ja 46 luvun muuttamisesta, laki ampuma-aselain 41 :n muuttamisesta, laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 4 :n muuttamisesta, laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 77 :n muuttamisesta ja laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain 2 :n muuttamisesta (282 287/ 2012) HE 93/2011 vp PuVM 3/2012 vp Lait tulivat voimaan 30.6.2012. Lailla puolustustarvikkeiden viennistä pannaan täytäntöön Euroopan unionin sisäisiä puolustustarvikesiirtoja koskeva direktiivi. Puolustustarvikkeen siirtoon Euroopan talousalueelle sovelletaan yksinkertaistettua menettelyä. Lisäksi lain rakennetta tarkistetaan vastaamaan paremmin perustuslain vaatimuksia. Puolustustarvikkeiden maastavientirikosta koskevaan rikoslain rangaistussäännökseen lisätään myös puolustustarvikkeiden siirto. Rikoslain ja muiden lakien viittaussäännöksiä tarkistetaan. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta, laki toimeentulotuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ja laki merimieseläkelain 10 :n muuttamisesta (288 292/2012) HE 111/2011 vp StVM 1/2012 vp Lait tulivat voimaan 1.7.2012. Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää selkeytetään. Kaikille työnhakijoille asetetaan lähtökohtaisesti sama seuraamus, korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite, työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä riippumatta siitä, kuinka kauan henkilö on ollut työttömänä. Pitkään työttömänä olleille työmarkkinatuen hakijoille asettavaa työssäolovelvoitetta koskevan säännös kumotaan. Työssäolovelvoite säilyy seurauksena toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä. Työttömyysturvalaista kumotaan säännös, jonka mukaan työttömällä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta työttömyysetuuteen ulkomaanmatkan ajalta. Lisäksi työttömyysturvalakiin tehdään eräitä pienempiä muutoksia. Laki rikoslain 23 luvun 5 :n muuttamisesta (296/2012) HE 16/2012 vp LaVM 4/2012 vp Laki tuli voimaan 21.6.2012. Veren alkoholipitoisuuden rangaistavuuden raja ammattimaises- 2

sa vesiliikenteessä laskee 0,5 promilleen. Laki puoluelain muuttamisesta (372/2012) HE 22/2012 vp PeVM 4/2012 vp Laki tulee voimaan 1.9.2012. Puoluelakia muutetaan siten, että puolueen kannattajana voi puoluetta rekisteröitäessä toimia eduskuntavaaleissa äänioikeutettujen henkilöiden lisäksi myös kunnallisvaaleissa tai europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu henkilö. Muutoksella poistetaan puolueen rekisteröimiseksi säädetty edellytys, joka asettaa Suomessa asuvat Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaiset eri asemaan kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa kuin Suomen kansalaiset estämällä heitä toimimasta kannattajina puoluetta rekisteröitäessä. Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta (310/2012) HE 37/2012 vp PuVM 4/2012 vp Laki tulee voimaan 1.2.2013. Varusmiespalvelusaikaa lyhennetään 15 vuorokaudella. Muutos tasoittaa puolustusvoimien kouluttajien työmäärää asevelvollisten saapumiserien välillä ja mahdollistaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmat kotiuttamisajankohdat. Laki kuntalain muuttamisesta (325/2012) HE 24/2012 vp HaVM 9/2012 vp Laki tuli voimaan 1.7.2012. Kuntalakiin lisätään säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Kunnan ja kuntayhtymän toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevia säännöksiä täydennetään siten, että rahoitusta ja tulevaa taloudellista kehitystä koskevat tiedot käyvät niistä nykyistä selkeämmin ja kattavammin ilmi. Lisäksi tilintarkastajan toimikautta koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että tilintarkastaja voidaan valita valtuuston toimikaudesta riippumattomaksi ajaksi, kuitenkin enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Kunnat velvoitetaan arvioimaan asianmukaisesti toimintaansa ja siihen mahdollisesti liittyviä riskejä. Kunnan päätöksentekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa taloudenhoidon kestävyyteen pitkällä aikajänteellä parannetaan heidän saadessa kunnan ja kuntakonsernin taloudellisesta tilanteesta nykyistä kokonaisvaltaisemman kuvan sekä arvion tulevasta kehityksestä. Laki opintotukilain muuttamisesta (297/2012) HE 121/2011 vp SiVM 1/2012 vp Laki tuli voimaan 1.8.2012. Lain 7b :n 2 momentti ja 17 :n 4momentti tulevat kuitenkin voimaan 1.1.2013. Opintorahan ja asumislisän vapaaehtoisen palauttamisen määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella. Korkeakouluopiskelijoiden opintotuen kaksiportaiseen myöntämiseen liittyviä säännöksiä tarkennetaan sekä tehdään eräitä muita teknisluonteisia muutoksia. Laki viestintämarkkinalain 80 :n muuttamisesta ja 65a :n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 ja 24 :n muuttamisesta (373 374/2012) HE 144/2011 vp LiVM 4/2012 vp Viestintämarkkinalain 65a ja sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 tulivat voimaan 1.8.2012. Viestintämarkkinalain 80 ja sähköisen viestinnän tietosuojalain 24 tulevat voimaan 1.6.2013. Viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain säännöksiä telelaskun erittelystä muutetaan. Teleyritysten on annettava teleliittymän tilaajalle muiden kuin viestintäpalvelujen osalta täydellinen erittely. Sähköisen viestinnän tietosuojalakiin tehdään muutos, joka antaa teleyrityksille oikeuden luovuttaa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajille sähköisen viestinnän tunnistamistietoja laskutuksen täsmäyttämiseksi. Viestintämarkkinalakiin lisätään matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinoinnin kieltävä säännös. Säännös lisätään lakiin kolmen vuoden määräajaksi. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toimittaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle selvityksen matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointia koskevan kiellon vaikutuksista viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (399/2012) HE 25/2012 vp VaVM 10/2012 vp Laki tulee voimaan 1.1.2013. Arvonlisäverolakiin tehdään laskutusta koskevan Euroopan unionin direktiivin edellyttämät muutokset. Arvonlisäverolakiin otetaan säännös siitä, missä tilanteissa Suomen laskutusta koskevia säännöksiä sovelletaan. Lakiin lisätään myös säännös jäsenvaltioiden rajat ylittäviä liiketoimia koskevien laskujen antamisen määräajasta. Laskujen tietosisältöä koskeviin säännöksiin tehdään direktiiviä vastaavat pienehköt muutokset. Kevennettyihin laskun tietosisältövaatimuksiin liittyvää vähäisen laskun enimmäisarvoa nostetaan 250 eurosta 400 euroon. Lakiin otetaan säännös sekä paperisten että sähköisten laskujen alkuperän aitouden ja sisällön muuttumattomuuden varmistamisvelvollisuudesta. Varmistus voidaan tehdä millä tahansa elinkeinonharjoittajan valitsemalla liiketoiminnan valvontakeinolla. Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6a :n muuttamisesta ja laki tuloverolain 33c :n muuttamisesta (381 383/2012) HE 58/2012 vp VaVM 13/2012 vp Lait tulivat voimaan 29.6.2012. Laeilla pannaan täytäntöön eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettu uudelleen laadittu neuvoston direktiivi. Laki alueiden kehittämisestä annetun lain 27 :n muuttamisesta ja laki rakennerahastolain 2 luvun kumoamisesta (393 394/2012) HE 35/2012 vp HaVM 11/2012 vp Momentti 3 Momentti 5/2012

Lait tulivat voimaan 15.7.2012. Alueiden kehittämisestä annettua lakiin lisätään säännökset Euroopan unionin rakennerahastokautta 2014 2020 varten laadittavien ohjelmien valmistelusta. Rakennerahastolain ohjelmatyötä koskeva 2 luku kumotaan. Laki ydinenergialain muuttamisesta (410/2012) HE 145/2011 vp TaVM 3/2012 vp Laki tuli voimaan 1.8.2012. Lain 60a ja 75 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1.10.2012. Ydinenergialaissa tarkoitettujen yksityisten tarkastusorganisaatioiden käyttömahdollisuutta lisätään. Lakiin lisätään säännökset yleiseltä merkitykseltään huomattavien ydinlaitoshankkeiden suunnittelun ja valmistelun edellyttämien valvontatoimenpiteiden perusteista ennen rakentamisluvan myöntämistä sekä Säteilyturvakeskuksen oikeudesta tutkia sellaisia normaalista poikkeavia tapahtumia tai menettelyjä, joilla voi olla merkitystä ydinenergian käytön turvallisuuden kannalta. Lisäksi ydinlaitoksen haltijalta kerättävää ydinturvallisuustutkimusmaksua korotetaan yleisen kustannustason nousua vastaavasti. Lisäksi lakiin tehdään joitakin teknisiä muutoksia. Laki kansaneläkelain 21 :n muuttamisesta ja laki takuueläkkeestä annetun lain 5 :n muuttamisesta (384 385/ 2012) HE 49/2012 vp TaVM 3/2012 vp Lait tulivat voimaan 1.7.2012. Aika, jolloin henkilö on Suomessa asuessaan saanut eläkettä ulkomailta, voidaan ottaa asumisaikana huomioon kansaneläkkeen määrää laskettaessa. Muutos tehdään yhteisölainsäädännön perusteella. Takuueläkkeestä annetussa laissa olevaa maahanmuuttajan määritelmää selkeytetään. Laki asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta (386/2012) HE 47/2012 vp YmVM 3/2012 vp Laki tuli voimaan 1.7.2012. Lakia muutetaan siten, että valtion tukea saaneiden asumisoikeustalojen luovutusrajoitukset koskevat myös sellaisia talojen omistajayhteisöissä tehtäviä osakkeiden tai osuuksien luovutuksia, joiden tosiasiallisena tarkoituksena on asumisoikeustalojen luovuttaminen. Lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi käyttää harkintavaltaa myöntäessään vapautuksia valtion tukemia asumisoikeustaloja koskevista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Laki ulkomaalaislain, työsopimuslain, lähetetyistä työntekijöistä annetun lain sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta (449 453/2012) HE 3/2012 vp HaVM 14/2012 vp Lait tulivat voimaan 1.8.2012. Ulkomaalaislakia, työsopimuslakia, lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia muutetaan siten, että lakeihin tehdään työnantajasanktiodirektiivin täytäntöönpanon edellyttämät välttämättömät muutokset. Työnantajasanktiodirektiivin tavoitteena on kieltää Euroopan unionin alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työhönotto laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Työsopimuslakiin lisätään erityinen seuraamusmaksu sellaiselle työnantajalle, joka on ottanut työhön laittomasti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen. Ulkomaalaislakiin lisätään säännökset oleskeluluvan myöntämiseksi ja harkinta-ajan antamiseksi sellaiselle laittomasti maassa oleskelleelle ja työskennelleelle kolmannen maan kansalaiselle, jonka tapaukseen liittyy erityistä hyväksikäyttöä osoittavat työolot tai joka on ollut alaikäinen laittomasti työskennellessään. Laki maantielain muuttamisesta (446/2012) HE 39/2012 vp LiVM 6/2012 vp Laki tuli voimaan 1.8.2012. Lain 43e :n 1 momentin määräys turvallisuusarvioijan peruskoulutuksesta ja pätevyystodistuksesta tulee kuitenkin voimaan 1.1.2014. Maantielakiin lisätään uusi 3a luku, jossa säädetään tieliikenteen turvallisuustehtävistä ja niiden vastuuviranomaisista. Säännökset koskevat yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon kuuluvien maanteiden rakentamiseen ja parantamiseen liittyviä tieturvallisuusarviointeja ja -tarkastuksia, tieosuuksien ja tieverkon luokittelua sekä tieturvallisuusarvioijien pätevyysvaatimuksia ja koulutusta. Laki eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamisesta (441 445/ 2012) HE 9/2012 vp StVM 4/2012 vp Lait tulevat voimaan 1.1.2013. Työeläkelaitosten vakavaraisuuden määrittelyä koskevia säännöksiä muutetaan. Eläkelaitosten tuottava sijoitustoiminta mahdollistetaan tehostamalla eläkelaitosten nykyisten sijoitus- ja vakuutusriskejä varten varattujen puskurien käyttöä. Nykyiset puskurit, toimintapääoma ja tasoitusmäärä, yhdistetään uudeksi vakavaraisuuspääomaksi, jota voidaan käyttää sekä sijoitus- että vakuutusriskeihin varautumiseen. Eläkesäätiöiden ja -kassojen riskinkantokykyä vahvistetaan erillisellä työnantajan lisämaksuvelvollisuuteen perustuvalla erällä. Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Eteralle säädetään muista yhtiöistä poikkeava vakavaraisuuspääoman määrittely muista poikkeavasta vakuutuskannasta johtuen. Lisäksi säädetään, että Finanssivalvonta tekee ilmoituksen sosiaali- ja terveysministeriölle, jos se seurannassaan huomaisi, että finanssimarkkinoiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi eläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus on laskenut tai uhkaa nopeasti laskea. Laki työttömyysturvalain 14 luvun 3 d :n muuttamisesta (440/2012) HE 54/2012 vp StVM 4/2012 vp Laki tuli voimaan 1.8.2012. Työttömyysturvalain muutoksella säädetään työttömyysetuuksien kustannusten korvaamisen rahoituksesta niissä tilanteissa, joissa Kansaneläkelaitos maksaa korvauksia Suomessa työskentelyn perusteella työttömän työnhakijan asuinvaltiolle. Korvauksia maksetaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteenso- 4

vittamista koskevan asetuksen 65 artiklan perusteella. Korvaukset rahoitetaan valtion varoista. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 49/2012 vp) eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain 21 :n ja takuueläkkeestä annetun lain 5 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että aika, jolloin henkilö on Suomessa asuessaan saanut eläkettä ulkomailta, voidaan ottaa asumisaikana huomioon kansaneläkkeen määrää laskettaessa. Muutos tehdään yhteisölainsäädännön perusteella. Samalla selkeytetään takuueläkkeestä annetussa laissa olevaa maahanmuuttajan määritelmää. Esitys liittyy valtion vuoden 2012 II lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2012. Hallituksen esitys (HE 54/2012 vp) eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3d :n muuttamisesta Työttömyysturvalain muuttamisen tavoitteena on säätää työttömyysetuuksien kustannusten korvaamisen rahoituksesta niissä tilanteissa, joissa Kansaneläkelaitos maksaa korvauksia Suomessa työskentelyn perusteella työttömän työnhakijan asuinvaltiolle. Korvauksia maksetaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan asetuksen 65 artiklan perusteella. Korvaukset rahoitetaan valtion varoista. Hallituksen esitys (HE 55/2012 vp) eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Vakuutusyhtiölakia, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettua lakia ja vakuutusyhdistyslakia muutetaan siten, että kuluttajille myönnettävissä vakuutuksissa ei saa käyttää sukupuolta vakuutusmaksujen tai vakuutuksesta saatavien etuuksien laskennassa eikä tehdä sukupuoleen perustuvia eroja maksuissa tai etuuksissa. Laeista kumotaan säännökset sukupuoleen perustuvaa riskinarviointia koskevien tietojen toimittamis- ja julkaisuvelvollisuudesta. Muutostarve johtuu EU-tuomioistuimen tasa-arvodirektiiviä koskevasta tuomiosta, jonka mukaan molempien sukupuolten maksujen ja etuuksien on oltava samat. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 21.12.2012. Hallituksen esitys (HE 57/2012 vp) eduskunnalle laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista, laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Lailla kaupallisten sopimusten maksuehdoista pannaan täytäntöön kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annettu direktiivi. Laki koskee maksuja, jotka suoritetaan vastikkeena tavarasta tai palvelusta, kun tavaran tai palvelun toimittaa elinkeinonharjoittaja ja hankkii toinen elinkeinonharjoittaja tai hankintayksikkö. Laki sisältää säännöksiä muun muassa maksuajan enimmäiskestosta ja tietynlaisten maksuehtojen tehottomuudesta. Perintälakiin lisätään säännös velkojan oikeudesta saada 40 euron suuruinen vakiokorvaus perintäkuluista, jos elinkeinonharjoittaja tai hankintayksikkö viivästyy tavara- tai palveluhankintaan perustuvan maksun suorittamisessa elinkeinonharjoittajalle. Korkolakia muutetaan siten, että tällaisen maksun viivästyessä viivästyskoron määrä on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin viitekorko. Perintälakiin tehdään myös muita kuin direktiiviin pohjautuvia muutoksia. Ehdotetuilla muutoksilla täsmennetään hyvän perintätavan sisältöä ja pyritään tehostamaan sen noudattamista. Kuluttajasaatavan perintäkuluille säädettyjä enimmäismääriä muutetaan. Lakiin lisätään säännös velallisen oikeudesta pyytää kuluttajasaatavan perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Lisäksi lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan kuluttajasaatavan perinnässä kertyneet varat on kohdennettava ensisijaisesti perittävälle saatavalle ja vasta sen jälkeen perintäkuluille. Lisäksi ehdotetaan vähäisiä muutoksia 13 muuhun lakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua niiden vahvistamisesta, kuitenkin viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2013. Hallituksen esitys (HE 58/2012 vp) eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6a :n ja tuloverolain 33c :n muuttamisesta Laeilla pannaan täytäntöön eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettu uudelleen laadittu neuvoston direktiivi 2011/96/EU. Hallituksen esitys (HE 61/2012 vp) eduskunnalle laeiksi varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi, rikoslain 46 luvun 1 :n muuttamisesta ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 35 ja 36 :n muuttamisesta Lailla varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi luodaan menetelmä, jolla terroritekoihin osallistuvien tai niiden toteuttamista edistävien henkilöiden, yhteisöjen ja ryhmien varat voidaan Suomessa jäädyttää Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston vuonna 2001 hyväksymän päätöslauselman edellyttämällä tavalla. Lisäksi tehdään muutoksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annettuun lakiin sekä rikoslain maastavientiin ja maahantuontiin liittyviä rikoksia koskevaan lukuun. Hallituksen esitys (HE 63/2012 vp) eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi Laki tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta ehdotetaan säädettäväksi. Lisäksi muutetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettua lakia. Laeilla pannaan täytäntöön neuvoston puitepäätös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen Momentti 5 Momentti 5/2012

soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan joulukuussa 2012. Hallituksen esitys (HE 66/2012 vp) eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Poliisin ja rajavartiolaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevat lait tarkistetaan ottaen huomioon kansallisessa soveltamisessa esiin tulleet epäkohdat, lakien voimaantulon jälkeen tapahtuneet lainsäädäntömuutokset sekä kansainvälinen kehitys. Viranomaisten välistä yhteistyötä parannetaan täsmentämällä tietojenvaihtosäännöksiä. Säännöksiä poliisin tietojärjestelmiin talletettavista tiedoista, tietojen käsittelystä, käyttötarkoituksesta, poliisin oikeudesta luovuttaa ja saada tietoja täsmennetään. Tietojen poistamista poliisin tietojärjestelmistä koskevat säännökset tarkistetaan. Poliisin oikeutta saada teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja eräistä rekistereistä laajennetaan. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien säännösten rakenne muutetaan kokonaisuudessaan. Laeilla pannaan kansallisesti täytäntöön sisäasiainministeriön hallinnonalalla rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen (2008/977/YOS) lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset. Hallituksen esitys (HE 68/2012 vp) eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain muuttamisesta Valtion vientitakuista annettua lakia muutetaan siten, että tärkeiden elinkeinopoliittisten tai kilpailukykyyn liittyvien perusteiden nojalla vientitakuu voidaan myöntää silloinkin, kun vientiin tai ulkomaille suuntautuvaan investointiin liittyvä kaupallinen riski on niin suuri, että tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella vientitakuuta ei voitaisi myöntää. Lisäksi erityisriskinottoon liittyen vientitakuiden enimmäisvastuuraja korotetaan 1 000 miljoonasta eurosta 2 500 miljoonaan euroon. Finnvera Oyj:n mahdollisuuksia suojautua vientitakuutoiminnasta aiheutuvan tappiovaaran varalta selvennetään. Lisäksi lakiin sisältyviä vastuusäännöksiä tarkennetaan. Hallituksen esitys (HE 69/2012 vp) eduskunnalle laiksi hedelmöityshoidoista annetun lain 16 ja 19 :n muuttamisesta Hedelmöityshoidoista annettua lakia muutetaan siten, että sukusolujen ja alkioiden luovuttajista kerättyjen tietojen säilyttämisajat ovat samanpituiset hedelmöityshoitolaissa ja ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetussa laissa. Lainmuutoksella edistetään yhtenäisen soveltamiskäytännön syntymistä luovuttajatietojen säilyttämisen osalta ja varmistetaan, että kudosten ja solujen laatu- ja turvallisuusvaatimuksia koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä säädetty jäljitettävyysvaatimus tulee hedelmöityshoitoja tarjoavien palvelun antajien toiminnassa asianmukaisesti täytetyksi myös luovuttajatietojen säilytyksen osalta. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (257/2012) Asetus tuli voimaan 1.6.2012. Asetuksen 7 ja 9 tulevat voimaan 1.7.2012, 8 1.9.2012 ja 18 1.1.2013. Asetukseen tehdään eräitä muutoksia, jotka johtuvat väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain sekä muun lainsäädännön muutoksista, eräästä uudesta maistraattien erikoistumistehtävästä sekä eräistä väestötietojärjestelmään talletettavia tietoja koskevista muutoksista. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia on muutettu siten, että Verohallinto saa rajoitetun toimivallan tallettaa ulkomaan kansalaisia koskevia tietoja väestötietojärjestelmään tietyissä tapauksissa. Muutos liittyy harmaan talouden verovalvonnan tehostamiseen. Asetuksessa annetaan tarkemmat säännökset niistä tiedoista, jotka Verohallinto saa tallettaa väestötietojärjestelmään. Lisäksi asetukseen lisätään säännös Verohallinnon neuvontaan ja mahdollisten virheiden korjaamiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maistraattien erikoistumistehtävänä. Väestötietojärjestelmään talletettavia tietoja koskevat muutokset liittyvät adoptiolainsäädännön muutokseen, lapsen huollon sisältöä koskevien tietojen tallettamiseen väestötietojärjestelmään sekä väestötietojärjestelmän osoitepalvelukiellon jakamiseen yhteystietojen luovutuskielloksi ja asiakasrekisterin päivityskielloksi. Valtioneuvoston asetus erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista (420/2012) Asetus tulee voimaan 1.1.2013. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sääntelyn yhdenmukaistamiseksi nykyiset erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen (678/1998) ja erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen säännökset yhdistetään valtioneuvoston asetukseksi erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista. Erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnot ovat jatkossakin yliopistojen ammatillisia jatkotutkintoja. Erikoislääkärin tutkintoon johtavaan koulutukseen lisätään uusi akuuttilääketieteen koulutusohjelma. Radiologian ja lastenneurologian koulutusohjelmien kesto pidennetään viidestä vuodesta kuuteen vuoteen. Erikoishammaslääkärin tutkintoon johtavaan koulutukseen lisätään uusi hammaslääketieteellisen diagnostiikan koulutusohjelma. Itä-Suomen yliopistolle ja Tampereen yliopistolle myönnetään erikoishammaslääkärin tutkintoa koskeva koulutusvastuu, millä on tarkoitus osaltaan helpottaa pulaa erikoistuvista hammaslääkäreistä sekä hoitotakuun toteutumista. Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta (421/ 2012) Asetus tulee voimaan 1.8.2013. Asetuksessa säädetään, että myös Itä-Suomen yliopistolla on oikeus- 6

tieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus 1.8.2013 lukien. Oikeustieteellisen alan tutkintoja voidaan tällä hetkellä suorittaa Helsingin, Lapin ja Turun yliopistoissa, lisäksi Åbo Akademilla on oikeusnotaarin tutkinnonanto-oikeus. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta ja valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 3 :n muuttamisesta (422 423/2012) Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan viimeistenkin vuosiluokkien osalta käyttöön viimeistään 1.8.2016. Perusopetuslain 14 :n 1 momentin mukaisesti valtioneuvosto päättää perusopetuslain (628/1998) nojalla perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Asetuksella täsmennetään perusopetuslain 2 :n tavoitteita. Valtakunnallisissa tavoitteissa korostetaan opetuksen sivistystehtävän ohella erityisesti opetuksen kasvatuksellisia tavoitteita, oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, opetuksessa annettavia tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä ja elinikäistä oppimista. Ehdotukseen sisältyy myös muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet. Tällaista opetusta ovat esiopetus, lisäopetus, maahanmuuttajille annettava perusopetukseen valmistava opetus sekä aikuisille annettava perusopetus. Valtioneuvoston asetus kaivostoiminnasta (391/2012) Asetus tuli voimaan 1.7.2012. Asetuksella täsmennetään 1.7.2011 voimaan tulleen kaivoslain (621/ 2011) säännöksiä. Asetuksessa säädetään lähinnä lupamenettelyihin liittyvistä tarkemmista säännöksistä. Asetuksessa säädetään myös tarkemmin malminetsintäalueen ja kullanhuuhdonta-alueen jälkitoimenpiteistä, louhintakorvauksen määrittämisen perusteista ja kaivoslain mukaisen panttauksen ilmoitusmenettelyistä. Lisäksi asetuksessa annetaan tarkempia säännöksiä malminetsintäalueen ja kullanhuuhdonta-alueen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sisällöstä. Asetuksella täydennetään näin kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY) täytäntöönpanoa. MIETINNÖT YM. Ehdotus sähköisen median viestintäpoliittiseksi ohjelmaksi Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun esittelemän ehdotuksen mukaan Yleisradion ja yleisen edun kanavien ohjelmaa pystyy katsomaan tavallisilla vastaanottimilla tarvittaessa vuoteen 2026 saakka. Sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman tavoitteena on taata televisio- ja radiotarjonnan laatu ja monipuolisuus sekä kotimaisen sisältötuotannon säilyminen ainakin nykyisellä tasolla. Tämä varmistettaisiin yleisen edun kanaville asetettavilla vaatimuksilla kotimaisilla kielillä esitettävistä ohjelmista. Verkkotoimiluvat ehdotetaan jaettaviksi jatkossakin vertailevalla menetelmällä eli kauneuskilpailulla. Ohjelmistoluvat säilytettäisiin, mutta menettelyä kevennettäisiin. Television ja radion ohjelmistoluvista päättäisi Viestintävirasto, mutta viestintäpoliittisesti merkittävät päätökset tekisi edelleen valtioneuvosto. Ehdotus on osoitteessa http:// www.lvm.fi/c/ document_library/get_file? folderid=1985456&name =DLFE-15842.pdf&title= Sahkoisen%20median% 20viestintapoliittinen%20ohjelma_ luonnos%2023.5.2012. Perusopetuksen aika selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista - raportti Koulujen toimintaympäristön haasteellisuutta kuvaavia indikaattoreita pohtineet selvitysmiehet esittävät perusopetukseen uutta rahoitusmittaria, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon koululaisten vanhempien koulutustausta. Uusi koulutusindikaattori perustuisi niiden 30 54-vuotiaiden kuntalaisten määrään, joilla ei ole peruskoulun jälkeen suoritettua tutkintoa. Selvitys liittyy hallituksen tavoitteeseen estää koulujen eriytyminen ja vähentää väestöryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa. Koulujen väliset erot ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla, ja hallituksen tavoitteena on puolittaa ero vuoteen 2020 mennessä. Esitetty mittari perustuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan valtionosuusuudistuksessa tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Selvitys on osoitteessa http://www.minedu.fi/ OPM/Julkaisut/2012/ Perusopetuksen_aika.html. Makrovalvontatyöryhmän väliraportti Työryhmän mukaan luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin tulisi lisätä säännökset lisäpääomavaatimuksista, jotta Basel III -uudistuksen ja siihen perustuvan EU-direktiivin mukaiset vähimmäisvaatimukset täyttyisivät. Tavoitteena on vahvistaa luottolaitosten vakavaraisuutta ja vähentää suhdannevaihtelujen vaikutusta finanssimarkkinoiden vakauteen. Työryhmä ehdottaa myös, että luottolaitosten asunto-, kiinteistö- ja arvopaperivakuudellisten luottojen määrää voitaisiin tarvittaessa rajoittaa suhteessa vakuuksien käypään arvoon. Lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa, että Finanssivalvonta olisi toimivaltainen viranomainen päättämään sekä suhdannevaikutusten tasoittamiseksi asetettavasta lisäpääomavaatimuksesta että kiinteistö- ja arvopaperivakuudellisen luotonannon rajoittamisesta. Väliraportti on osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/ 04_julkaisut_ja_asiakirjat/ 01_julkaisut/08_muut_julkaisut/ 20120531Finans/ Finanssimarkkinoiden_ makrotaloudellisten.pdf. Ilmastolakia koskeva selvitys Selvitys suosittelee ilmastolain säätämistä kansallisen ilmastopolitiikan suunnitelmallisuuden vahvistamiseksi. Ilmastolain tarkoituksena olisi ohjata erityisesti päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Selvityk- Momentti 7 Momentti 5/2012

sessä ehdotetaan, että ilmastolakiin sisällytettäisiin pitkän aikavälin päästövähennystavoite: 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoite vastaa yleisellä tasolla valtioneuvoston vuonna 2009 hyväksymää ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa. Selvityksen mukaan ilmastolaki selkiyttäisi myös ilmastopolitiikan vastuunjakoa. Eduskunnan rooli vahvistuisi ehdotetun suunnittelujärjestelmän myötä, jossa hallitus velvoitettaisiin raportoimaan suunnitelmallisesti ilmastopolitiikan toteuttamisesta. Selvitys on osoitteessa http:/ /www.ymparisto.fi/ download.asp?contentid= 136909&lan=fi. Vakavan väkivallan uusimista selvittäneen työryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa, että tietyissä vankiryhmissä tehostettaisiin väkivaltarikoksen uusimisriskin arviointia sekä vapautumisen jälkeistä valvontaa. Työryhmän mukaan vankeusajan jälkeinen valvonta olisi erityisen tarpeellista niille, jotka ovat toistuvasti syyllistyneet vakaviin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin ja jotka on todettu riskin arvioinnissa erittäin vaarallisiksi. Tähän ryhmään kuuluvat vapautuvat vankilasta vasta suoritettuaan tuomitun rangaistusajan kokonaan. Nykyisin heillä ei ole lainkaan vankeusajan jälkeistä valvontaa. Työryhmä ehdottaa uutta järjestelmää, jossa vaaralliseksi todettu rikoksenuusija joutuisi aina valvontaan määräaikaisen vankeusrangaistuksen jälkeen. Ehdonalaisen vapautumisen mahdollisuutta ei olisi. Valvonnan suunnittelussa käytettäisiin vankeusaikana tehtyä arviota väkivaltarikoksen uusimisriskistä. Mietintö on osoitteessa http://www.om.fi/etusivu/ Julkaisut/Mietintojajalausuntoja/ Mietintojenjalausuntojenarkisto/ MietintoMietintojajala2012/ 1330604009408. Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelun laajentaminen -mietintö Työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeuksissa kokeiltu asiantuntijaavusteinen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu vakinaistettaisiin siten, että asiantuntijapalveluiden järjestäminen tulisi kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Toissijaisena vaihtoehtona kunta järjestäisi palvelun tuomioistuimelle ja valtio maksaisi kunnalle korvauksen. Kunnille ei siten aiheutuisi lisäkustannuksia uusista tehtävistä. Hallitusohjelman mukaisesti työryhmä haluaa parantaa lasten asemaa oikeudenkäytössä laajentamalla asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelumenettelyn koko maahan. Sovittelijana toimisi tuomari ja häntä avustaisi asiantuntijana psykologi tai sosiaalityöntekijä. Asiantuntija-avustajan tehtävänä on lisätä vanhempien ymmärrystä lapsen edusta ja suunnata keskustelua lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseen. Mietintö on osoitteessa http:// www.om.fi/1330603970789. KORKEIN OIKEUS KKO:2012:52 Ylimääräinen muutoksenhaku - Kantelu - Ihmisoikeusloukkaus Lahjusrikkomus Virkarikos - Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Hovioikeus oli hylännyt A:ta vastaan ajetun syytteen lahjusrikkomuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjän valituksen johdosta Korkein oikeus oli kirjallisessa menettelyssä tuominnut A:n lahjusrikkomuksesta sakkorangaistukseen ja menettämään valtiolle vastaanottamansa edun arvon (KKO:2002:51). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi sittemmin, että A:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli loukattu, koska käsillä olleissa olosuhteissa Korkein oikeus ei ollut voinut ratkaista asiaa asianmukaisesti toimittamatta suullista käsittelyä ja kuulematta siinä A:ta. Ihmisoikeustuomioistuimen toteaman menettelyvirheen perusteella tehdyn kantelun johdosta Korkeimman oikeuden tuomio poistettiin. (Täysistunto) OK 31 luku 1 1 mom 4 kohta IhmisoikeusSop 6 art KKO:2012:53 Avustuspetos - Törkeä avustuspetos A oli harjoittaessaan yleishyödyllistä asuntorakennustoimintaa antanut rahoitustuesta päättävälle viranomaiselle useiden kiinteistöyhtiöiden puolesta vääriä tietoja avustuksia haettaessa sekä jättänyt ilmoittamatta oikeita tietoja toteutuneista kustannuksista ja niitä vastaavasta rahoituksesta. Kysymys siitä, oliko menettelyä pidettävä avustuspetoksen tunnusmerkistössä tarkoitetuin tavoin olennaisena avustuksen saannin, määrän tai ehtojen kannalta. RL 29 luku 5 KKO:2012:54 Väärennysrikos - Väärennys - Väärennysaineiston hallussapito A oli hankkinut laitteen, jonka avulla hän oli vaihtanut omistamaansa matkapuhelimeen sen yksilöivän IMEI-koodin ja yrittänyt sen jälkeen saada puhelimella yhteyttä verkkoon. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt väärennykseen tai väärennysaineiston hallussapitoon. RL 33 luku 1 RL 33 luku 4 RL 33 luku 6 KKO:2012:55 Veropetos - Törkeä veropetos Veronkorotus Ne bis in idem Oikaisuvaatimus A:lle oli määrätty 26.6.2006 tehdyillä jälkiverotuspäätöksillä veronkorotusta verovuosilta 2002, 2003 ja 2004. A:n haettua verotukseen oikaisuvaatimuksin muutosta verotuksen oikaisulautakunta oli 4.10.2006 tekemillään päätöksillä hylännyt oikaisuvaatimukset. Syyttäjä vaati 17.11.2008 vireille tulleessa rikosasiassa A:lle rangaistusta törkeästä veropetoksesta, joka koski samaa menettelyä, josta A:lle oli määrätty veronkorotusta. Koska A:lla oli mahdollisuus syytteen vireilletulon ajankohtana hakea verotuksen oikaisulautakunnan päätöksiin muutosta hallinto-oikeudelta säännönmukaisin verovalituksin, veronkorotuspäätökset eivät olleet tulleet sillä tavoin lopullisiksi ennen syytteen vireilletuloa, että ne olisivat estäneet veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. Ks. KKO:2010:82 IhmisoikeusSop 7. lisäpöytäkirja 4artikla KKO:2012:56 Tuottamus - Törkeä tuottamus Terveysrikos Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuslajin valinta A oli hallituksen puheenjohtaja yhtiössä, joka oli myynyt eräälle kun- 8

nalle ja kaupungille porkkanaraastetta, jota oli toimitettu kouluihin ja päiväkoteihin. Sadat porkkanaraastetta nauttineet henkilöt sairastuivat vatsatautiin, jonka aiheuttajaksi osoittautui Yersinia pseudotuberculosis -bakteeri. Kysymys siitä, oliko bakteerin saastuttamaa porkkanaraastetta kaupan pitäneen, sitä luovuttaneen ja sitä ennen sen käsittelystä ja varastoinnista osaltaan vastanneen A:n menettely rikoslain 44 luvun 1 :ssä edellytetyllä tavalla törkeän huolimatonta ja oliko A siten syyllistynyt terveysrikokseen. Kysymys myös rangaistuslajin valinnasta. RL 44 luku 1 KKO:2012:57 Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen A oli lähettänyt tulevassa oikeudenkäynnissä kuultaville X:lle ja Y:lle uhkauskirjeet, joilla oli tarkoitus vaikuttaa heidän lausuntojensa sisältöön. Koska X ja Y eivät olleet saaneet uhkauskirjeitä, A ei ollut rikoslain 15 luvun 9 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla uhkauksella yrittänyt vaikuttaa oikeudenkäytössä kuultavaan eikä oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisen tunnusmerkistö täyttynyt. RL 15 luku 9 1 mom KKO:2012:58 Uskonrauhan rikkominen Kiihottaminen kansanryhmää vastaan Sananvapaus A oli internetissä olevalla sivustollaan julkaissut kirjoituksen, jossa oli esitetty islaminuskoa ja somaleja loukkaavia lausumia. Kysymys siitä, oliko A menettelyllään syyllistynyt uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. RL 17 luku 10 RL 11 luku 10 KKO:2012:59 Yrityssaneeraus - Saneerausohjelma Palkkaturva Yhtiö oli velvoitettu maksamaan eräille työntekijöilleen yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 62 :n mukaisena hyvityksenä 7500 euroa kullekin. Yhtiön saneerausmenettelyssä yhtiön maksuvelvollisuudeksi saneerausohjelmassa vahvistettiin 3 000 euron osuus hyvityksestä. Työntekijöillä oli palkkaturvalain mukaan oikeus saada palkkaturvana se osa hyvityksestä, jota ei ollut saneerausohjelmassa vahvistettu yhtiön maksettavaksi. PalkkaturvaL 4 PalkkaturvaL 6 YSL 57 KKO:2012:60 Menettämisseuraamus - Laajennettu hyödyn menettäminen Rahanpesun kohteena olleen omaisuuden menettäminen A:n syyksi oli muun ohella luettu X Oy:n ja Y Oy:n toiminnassa tehdyt neljä törkeää veropetosta. A:n avopuoliso B:n syyksi oli luettu törkeä rahanpesu, johon B oli syyllistynyt ottamalla vastaan ja muuntamalla varoja, jotka A oli hankkinut törkeillä veropetoksilla. A oli harjoittanut jo ennen hänen syykseen luettuja tekoja liiketoimintaa, jossa ei ollut ainakaan pääosin huolehdittu lakisääteisistä verotukseen liittyvistä velvollisuuksista. Kysymys rahanpesun kohteena olleen omaisuuden menettämisestä ja laajennetusta hyödyn menettämisestä sekä A:lle tuomitun vahingonkorvausvelvollisuuden merkityksestä menettämisseuraamuksiin nähden. RL 10 luku 2 3 mom RL 10 luku 3 RL 32 luku 12 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2012:32 Julkinen hankinta - Tarjousten vertailu - Julkisyhteisön tarjous - Valtionhallintoon kuuluva yksikkö - Hankintayksikölle aiheutuvat todelliset kustannukset Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kysymys muun ohella siitä, olisiko keskusrikospoliisin tullut tarjouksia vertaillessaan ottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarjouksen osalta huomioon julkisista hankinnoista annetun lain 64 :ssä tarkoitettuja hankintayksikölle aiheutuvia kustannuksia erityisesti sen vuoksi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli keskusrikospoliisin tavoin valtionhallintoon kuuluva yksikkö. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että keskusrikospoliisi ei ollut tarjousten vertailussa jättänyt ottamatta huomioon sellaisia seikkoja, jotka sen olisi tullut julkisista hankinnoista annetun lain nojalla ottaa vertailussa huomioon. Laki julkisista hankinnoista 2 1 ja 3 momentti sekä 64 KHO:2012:33 Valitusoikeus - Toimilupa - Määräysvallan muuttuminen - Viestintämarkkinalaki - Puitedirektiivi 2002/21/EY - EUoikeus Valtioneuvosto oli viestintämarkkinalain 12 :n 3 ja 4 momentin nojalla tekemällään ennakkopäätöksellä hyväksynyt tosiasiallisen määräysvallan muuttumisen toimiluvanhaltijaan nähden eikä siten ollut peruuttanut toimilupaa toimiluvanhaltijan tosiasiallisen määräysvallan muuttumisen vuoksi. Ratkaistaessa, oliko yhtiöillä A ja B hallintolainkäyttölain 6 :n 1momentin nojalla valitusoikeus valtioneuvoston päätöksestä, oli otettava huomioon puitedirektiivin 4 artikla ja sitä koskeva unionin oikeuskäytäntö. Asiassa oli unionin tuomioistuimen asiassa C-426/ 05 antaman tuomion mukaisesti arvioitava, oliko yhtiöillä jokin asiaan liittyvä oikeus, jota valtioneuvoston päätös loukkasi tai johon se vaikutti epäedullisesti. Kun toimiluvanhaltijan tosiasiallisen määräysvallan muuttuminen ei ollut sovellettavien säännösten nojalla edellyttänyt toimiluvan julistamista haettavaksi, yhtiöillä ei ollut valitusoikeutta asiassa sillä perusteella, että ne olivat kiinnostuneita toimiluvan hakemisesta ja että määräysvallan muuttumisen hyväksyminen ilman toimiluvan haettavaksi julistamista loukkaisi niiden oikeuksia. Yhtiöt A ja B olivat asiassa esittämänsä perusteella potentiaalisen kilpailijan tai potentiaalisen asiakkaan asemassa toimiluvanhaltijaan nähden. Toimiluvanhaltijan määräysvallan muuttumista koskevassa asiassa tällainen potentiaalinen asema ei sellaisenaan muodostanut perustetta valitusoikeudelle. Valitusoikeuden olemassaolo edellytti, että tähän potentiaaliseen asemaan liittyy sellainen oikeus, jota valtioneuvoston päätös loukkaa tai johon se vaikuttaa epäedullisesti. Momentti 9 Momentti 5/2012

Yhtiöiden A ja B valitusoikeutensa tueksi esittämät epäilykset toimiluvanhaltijan mahdollisesta tulevasta yhtiöitä syrjivästä menettelystä eivät merkinneet sellaisen olemassa olevan oikeuden tai etuuden loukkausta tai epäedullista vaikutusta tällaiseen oikeuteen tai etuun, että ne olisivat voineet olla yhtiöiden valitusoikeuden perusteena asiassa. Yhtiöillä A ja B ei ollut oikeutta valittaa valtioneuvoston päätöksestä. Viestintämarkkinalaki 12 3 ja 4momentti, 127 3 momentti Hallintolainkäyttölaki 6 1 momentti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) 4 artikla 1kohta Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-426/05, Tele2 Telecommunication GmbH vastaan Telekom-Control-Kommission KHO:2012:34 Valitusoikeus - Toimilupa - Toimiluvan muuttaminen - Tekniikkariippumattomuus - Teknologiariippumattomuus - Matkaviestinverkko - Viestintämarkkinalaki - Puitedirektiivi 2002/21/EY - EU-oikeus Valtioneuvosto oli viestintämarkkinalain 11 :n nojalla toimiluvanhaltijan hakemuksen johdosta tekemällään päätöksellä muuttanut toimiluvan tekniikkariippumattomaksi siten, että toimiluvasta oli poistettu matkaviestinverkon rakentamisessa käytettävää tekniikkaa koskeva ehto. Ratkaistaessa, oliko yhtiöillä A ja B hallintolainkäyttölain 6 :n 1momentin nojalla valitusoikeus valtioneuvoston päätöksestä, oli otettava huomioon puitedirektiivin 4 artikla ja sitä koskeva unionin oikeuskäytäntö. Asiassa oli unionin tuomioistuimen asiassa C-426/ 05 antaman tuomion mukaisesti arvioitava, oliko yhtiöillä jokin asiaan liittyvä oikeus, jota valtioneuvoston päätös loukkasi tai johon se vaikutti epäedullisesti. Kun toimiluvan muuttaminen ei ollut sovellettavien säännösten nojalla edellyttänyt toimiluvan julistamista haettavaksi, yhtiöillä ei ollut valitusoikeutta asiassa sillä perusteella, että ne olivat kiinnostuneita toimiluvan hakemisesta ja että toimiluvan muuttaminen ilman toimiluvan haettavaksi julistamista loukkaisi niiden oikeuksia. Yhtiöt A ja B olivat asiassa esittämänsä perusteella potentiaalisen kilpailijan tai potentiaalisen asiakkaan asemassa toimiluvanhaltijaan nähden. Toimiluvan muuttamista koskevassa asiassa tällainen potentiaalinen asema ei sellaisenaan muodostanut perustetta valitusoikeudelle. Valitusoikeuden olemassaolo edellytti, että tähän potentiaaliseen asemaan liittyy sellainen oikeus, jota valtioneuvoston päätös loukkaa tai johon se vaikuttaa epäedullisesti. Yhtiöt A ja B eivät ilmoituksensa mukaan toimineet eivätkä suunnitelleet toimivansa verkko- tai palveluoperaattoreina sillä tekniikalla toimivissa verkoissa, jonka käyttämistä koskeva ehto valtioneuvoston päätöksellä poistettiin toimiluvasta. Erityisesti tämä seikka huomioon ottaen yhtiöt eivät olleet valituksessaan esittäneet valitusoikeutensa tueksi sellaisen oikeuden tai etuuden olemassa oloa, jonka loukkausta valituksenalainen päätös merkitsi tai johon se vaikutti epäedullisesti. Yhtiöillä A ja B ei ollut oikeutta valittaa valtioneuvoston päätöksestä. Viestintämarkkinalaki 11 1 momentti, 127 3 momentti Hallintolainkäyttölaki 6 1 momentti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) 4 artikla 1kohta Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-426/05, Tele2 Telecommunication GmbH vastaan Telekom-Control-Kommission KHO:2012:35 Kansalaisuusasia - Suomen kansalaisuuden menettäminen - Suomen kansalaisuuden saaminen ilmoituksesta - Venäjän kansalaisuus - Vanhemman kansalaisuus Asiassa oli arvioitavana Suomen kansalaisuuden mahdollinen menettäminen Suomessa syntyneen henkilön muutettua Venäjälle vuonna 1908 alaikäisenä perheensä kanssa ja tämän seikan vaikutukset hänen jälkeläisensä kansalaistamiselle voimassa olevan kansalaisuuslain mukaan. Ennen vuotta 1928 Suomessa ei ollut voimassa lakia Suomen kansalaisuuden menettämisestä, eikä ajan oikeuskirjallisuudessa vallinneen käsityksen mukaan edes vieraan kansalaisuuden saaminen ennen 1.1.1928 automaattisesti johtanut Suomen kansalaisuuden menettämiseen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa ollut osoitettu, että henkilö olisi menettänyt Suomen kansalaisuuden ainakaan ennen mainittua päivää. Näissä olosuhteissa hänen jälkeläisellään oli oikeus saada Suomen kansalaisuus kansalaisuuslain 60 :n 2 momentissa tarkoitetulla ilmoituksella. Kansalaisuuslaki (359/2003) 60 1ja 2 momentti Laki Suomen kansalaisuuden menettämisestä (181/1927) 1 1 momentti Ks. Kaarlo Kaira: Suomen kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä (1930). KHO:2012:36 Vammaispalvelu - Lapsuusiän autismi - Kehitysvamma - Henkilökohtainen apu - Riittävät voimavarat määritellä avun tarve - Kodin ulkopuolinen harrastustoiminta - Valvonnan tarve henkilökohtaista apua toteutettaessa Vuonna 1999 syntyneellä pojalla oli diagnosoitu lapsuusiän autismi ja kehitysvamma. Henkilökohtaista apua oli haettu harrastuksiin, kuten liikuntaa ja elokuvissa käymistä varten. Esitetyn selvityksen mukaan hakija oli jo aikaisemmin perheensä kanssa harrastanut hakemuksessa tarkoitettuja liikuntamuotoja ja muita vapaa-ajan toimintoja. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu edesauttaisi hakijan osallistumista ikätasoaan vastaavaan kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan ja tukisi itsenäisen selviytymisen oppimista. Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijalla oli riittävästi voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteuttamistapa. Se seikka, että hakija tarvitsi henkilökohtaista apua toteutettaessa myös valvontaa, ei ollut esteenä avun myöntämiselle, kun otettiin huomioon vammaispalvelulain 4 :n 1momentin säännökset vammaispalveluna toteutettavan henkilökohtaisen avun soveltumisesta hakijan tarpeisiin. Asia palautettiin perusturvalautakunnalle henkilökohtaisen avun myöntämistä varten. 10

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1, 2 1 ja 2 momentti (981/2008), 4 1 momentti (981/ 2008), 8 2 momentti (134/2010), 8c (981/2008) ja 8 d (981/2008) KHO:2012:44 Kunnallisasia - Kuntajaon muuttaminen - Yhdistymissopimus - Palvelujen järjestämissuunnitelma - Lakkaavan kunnan viranomaisen toimivalta - Terveyskeskuksen lääkäripäivystyksen lakkauttaminen - Erillinen päivystyspalveluja koskeva järjestely - Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuu Joutsenon kaupunginhallitus oli 11.8.2008 päättänyt, että Joutsenon terveyskeskuksen lääkäripäivystys arkisin klo 16 22 päättyy 3.9.2008 alkaen. Joutsenon kaupunginhallitus hylkäsi P:n kunnan jäsenenä tekemän oikaisuvaatimuksen ja päätti, että päätös pannaan välittömästi täytäntöön. Hallinto-oikeus kumosi P:n valituksesta edellä mainitut päätökset. Joutsenon kaupunki oli liitetty Lappeenrannan kaupunkiin 12.6.2008 tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä. Päätös oli tullut voimaan 1.1.2009. Joutsenon terveyskeskuksen lääkäripäivystyksen lakkaamisesta päättämisen oli kuntajakolain (1196/1997) 33 :n mukaan katsottava kuuluneen Lappeenrannan asianomaiselle toimielimelle. Asiassa ei ollut ilmennyt syytä, jonka vuoksi asiaa ei olisi voitu siirtää viimeksi mainitun kunnan toimielimen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus kumosi Lappeenrannan kaupunginhallituksen valituksesta hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkäsi P:n valituksen. Kaupunkien yhdistymissopimuksen liitteenä olevassa palvelujen järjestämissuunnitelmassa oli muun ohella todettu, että lääkäreiden vastaanottotoimintaan ei ollut tulossa muutoksia. Suunnitelmassa oli toisaalta todettu, että maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin mahdollinen perustaminen tuli toteutuessaan vaikuttamaan sosiaali- ja terveystoimen hallinnon ja palvelujen järjestämiseen. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan kaupungit olivat jo aikaisemmin sopineet ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksestä. Vain arki-iltapäivystys oli jäänyt Joutsenon kaupungin vastuulle järjestettäväksi Joutsenon terveyskeskuksessa. Arki-iltapäivystyksenkin osalta päivystyksen järjestämisvastuu oli siirtynyt erikseen tehdyllä sopimuksella 1.9.2008 alkaen sairaanhoitopiirille yhteispäivystyksenä toteutettavaksi. Päivystyksen lakkauttaminen oli koskenut vain lyhyttä aikaa ennen kaupunkien yhdistymistä. Päätös ei liioin ole ollut esteenä päivystystoiminnan järjestämiselle tarkoituksenmukaisemmaksi harkitulla tavalla Lappeenrannan kaupungissa kuntaliitoksen toteutumisen jälkeen 1.1.2009 lukien. Kuntajakolain (1196/1997) 33 ei muodostanut estettä sille, että Joutsenon kaupunginhallitus oli päättänyt asiasta. Kuntajakolaki (1196/1997) 9 1momentti, 33 ja 36 Kuntalaki 90 Vrt. KHO:2009:76 KHO:2012:46 Vammaispalvelu - Henkilökohtainen apu - Autismi - Kehitysvamma - Riittävät voimavarat määritellä avun tarve - Kodin ulkopuolinen harrastustoiminta Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu edesauttaisi hakijan osallistumista ikätasoaan vastaavaan kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan. Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijalla oli riittävästi voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteuttamistapa. Se seikka, että henkilölle myönnettiin tukea myös kehitysvammalain nojalla, ei ollut esteenä vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun myöntämiselle, kun otettiin huomioon vammaispalvelulain 4 :n 1momentin säännökset vammaispalveluna toteutettavan henkilökohtaisen avun ensisijaisuudesta, riittävyydestä ja soveltumisesta henkilön tarpeisiin. Asia palautettiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle henkilökohtaisen avun myöntämistä varten. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1, 2 1 ja 2 momentti (981/2008), 4 1 momentti (981/ 2008), 8 2 momentti (134/2010), 8c (981/2008) ja 8 d (981/2008) KHO:2012:47 Ulkomaalaisasia - Oleskelulupa - Alaikäinen perheenjäsen - Unionin kansalainen - Yleinen järjestys ja turvallisuus - Ennakkoratkaisun tarve Kolmannen maan kansalaiselta (hakija) oli hänen perhesiteistään huolimatta evätty jatko-oleskelulupa sillä perusteella, että hänen katsottiin vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Asiassa oli kysymys siitä, mikä merkitys oli annettava hakijan aviopuolison ja heidän yhteisessä huollossaan olevan lapsen unionin kansalaisuudelle. Asia ratkaistiin pyytämättä ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta. Ks. ja vrt. KHO 2011:62 ja KHO 2011:63 sekä unionin tuomioistuimen ratkaisut asioissa C-34/09 (Ruiz Zambrano) ja C-256/11 (Dereci ym.). KHO:2012:48 Ulkomaalaisasia - Oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi - Ikää koskeva merkintä - Väestötietojärjestelmä - Hallintopäätös - Valituskelpoisuus Turvapaikanhakijan iän selvittämiseksi oli tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus, jonka perusteella oli erittäin todennäköistä, että hakija oli ollut tutkimushetkellä vähintään 18-vuotias. Poliisilaitos oli vastaavasti muuttanut viranomaisrekistereihin turvapaikanhakijan syntymäajan aikaisemmaksi kuin hänen itsensä ilmoittama. Maahanmuuttovirasto oli sisällyttänyt mainitut tiedot päätökseensä ja arvioinut kansainvälisen suojelun myöntämistä pitäen hakijaa täysi-ikäisenä. Muutoksenhakija vaati, että Maahanmuuttoviraston päätös on kumottava siltä osin kuin se sisältää päätöksen hänen ikänsä muuttamisesta. Valitus jätettiin tutkimatta. Syntymäaika ei ollut erottamaton osa Maahanmuuttoviraston päätöstä. Maahanmuuttoviraston päätökseen sisältyvänä tietona syntymäajalla ei ollut oikeudellista vaikutusta muissa mahdollisissa yhteyksissä. Siltä osin kuin väestötietojärjestelmään on mahdollisesti tehty virheellinen merkintä, käytettävissä olivat väestötietojärjestelmää koskevat oikeussuojakeinot. Maahanmuuttoviraston päätökseen sisältyvä tieto muutoksenhakijan syntymäajasta ei ollut sellainen hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentissa tarkoitettu hallintoasian ratkaisu, josta sai erikseen tehdä valituksen. Momentti 11 Momentti 5/2012

Suomen perustuslaki 21 1 momentti Hallintolainkäyttölaki 5 1 momentti Ulkomaalaislaki 97 1 momentti Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 10, 75 1 momentti ja 76 1 momentti Ks. ja vrt. KHO 2008:62 ja KHO 2009:12 KHO:2012:51 Schengenin tietojärjestelmä - SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokanta - Poliisi - Henkilörekisteri - Tietosuojavaltuutetun toimivalta - Viranomaisten välinen tietojenvaihto - Vaatimus virheellisten merkintöjen poistamisesta A oli pyytänyt tietosuojavaltuutettua tarkastamaan keskusrikospoliisin SIRENE-toimiston pitämässä Schengen-rekisterissä hänestä olevien tietojen lainmukaisuuden ja pyytämään keskusrikospoliisia poistamaan häntä koskevat virheelliset tiedot. Tiedot siitä, että Aolisi ollut etsintäkuulutettu Ranskassa, olivat A:n mukaan virheelliset. Tietosuojavaltuutettu oli paitsi todennut, että A:ta koskevat tiedot oli poistettu Schengenin tietojärjestelmästä ja kansallisesta Schengentietojärjestelmästä, käsitellyt A:n vaatimuksen hänen virheellisinä pitämiensä merkintöjen korjaamisesta SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan sisältyvien merkintöjen osalta ja hylännyt vaatimuksen. SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannassa olevat A:han liittyvät merkinnät koostuivat Suomen ja Ranskan SIRENEtoimistojen välisestä tietojenvaihdosta, Suomen SIRENE-toimiston toimenpiteistä sekä Suomen poliisin eri yksiköiden välisestä tietojenvaihdosta. Tietojenvaihtoa koskevina tietoina niitä ei voitu pitää virheellisinä sillä perusteella, että asiassa ei tietojen poistamisen vuoksi enää voitu selvittää alkuperäisen kuulutustiedon oikeellisuutta. Asiassa ei siten ollut ilmennyt, että tietojenvaihtoa ja toimenpiteitä koskevat tiedot olisivat henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 27 :ssä tarkoitetulla tavalla virheelliset. Tähän nähden ei ollut perusteita suostua A:n vaatimukseen, jonka mukaan häntä koskevat SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannassa olevat merkinnät oli virheellisinä poistettava. Ks. myös samaa valitusasiaa koskeva välipäätös KHO:2012:3. Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 1, 7, 27, 28, 29 8 kohta, 31 1 ja 2 momentti, 32, 45 1 momentti 4 kohta ja 2 ja 3 momentti sekä 47 Henkilötietolaki 29 1 ja 2 momentti Arkistolaki 1 1 momentti 1 kohta, 6 1 momentti, 7 ja 8 2 momentti Schengenin yleissopimus 92 artikla, 112 artikla ja 112 a artikla KHO:2012:53 Valtion virkamieslaki - Valituskelpoisuus - Viran siirtäminen yksiköstä toiseen - Oikeudet ja velvollisuudet - Valtion virkamies Ministeriön päätöksellä neuvottelevan virkamiehen virka oli siirretty ministeriön sisällä yksiköstä toiseen. Viran palkkausluokkaa ei ollut muutettu. Kyse ei ollut valtion virkamieslain 5 :n 1 momentin mukaisesta viran siirtoa koskevasta päätöksestä, joka edellyttäisi virkamiehen suostumusta. Päätös oli luonteeltaan hallinnon sisäinen määräys, johon ei hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentti huomioon ottaen saa hakea muutosta valittamalla. Asiassa tuli vielä ratkaista, edellyttikö perustuslain 21 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan valossa tulkittuna valitusoikeuden myöntämistä ja oliko hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin soveltaminen perustuslain 106 :ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Neuvottelevan virkamiehen virka oli siirretty ministeriön sisällä yksiköstä toiseen. Ministeriön päätös neuvottelevan virkamiehen viran sijoittamisesta ei koskenut henkilön oikeuksia ja velvollisuuksia siten kuin perustuslain 21 :ssä tarkoitetaan. Valitus tuli siten jättää tutkimatta. Suomen perustuslaki 21, 22 ja 106 Hallintolainkäyttölaki 5 2 momentti Valtion virkamieslaki 2, 4 2 momentti, 5 1 momentti ja 58 Valtion virkamiesasetus 3 Verotusasiat KHO:2012:37 Henkilökohtaisen tulon verotus - Pääomatulosta tehtävät vähennykset - Luonnolliset vähennykset - Tulonhankkimismenot - Asianajo- ja oikeudenkäyntikulut A oli päätoiminen sijoittaja, jonka verotus oli toimitettu tuloverolain mukaisessa järjestyksessä. A oli omistanut julkisesti noteeratun yhtiön B Oyj:n osakkeita. Hän oli nostanut käräjäoikeudessa moitekanteen B Oyj:tä vastaan, koska katsoi B Oyj:n yhtiökokouksen päätöksen osakelajien yhdistämisestä vaarantavan hänen osakeomistuksensa arvon ja osakkeista tulevaisuudessa saatavan tuoton. Hävittyään riidan käräjäoikeudessa A oli joutunut korvaamaan B Oyj:n oikeudenkäyntikuluja. Korkein hallinto-oikeus katsoi A:n maksamat hänen omat asianajokulunsa ja B Oyj:n oikeudenkäyntikulut tulonhankkimismenoina vähennyskelpoisiksi A:n pääomatuloista. Verovuosi 2005. Äänestys 3-2. Tuloverolaki 29 1 momentti, 31 4 momentti ja 54 1 momentti KHO:2012:43 Verotusmenettely - Veronkorotus - Oikeudenkäynti kohtuullisen ajan kuluessa - Asian käsittelyn viivästyminen - Viivästyksen hyvittäminen Henkilökohtaisen tulon jälkiverotuksia koskeva muutoksenhakuprosessi oli kestänyt tarkastuskirjeen tiedoksi lähettämisestä hallinto-oikeuden vuonna 2011 antamaan päätökseen 9 vuotta 3 kuukautta. Verovelvollisen oikaisuvaatimus oli ollut vireillä lähes viisi vuotta, jonka ajan oli odotettu samaan asiaan liittyvän yhtiön verovalituksen käsittelyä hallintotuomioistuimissa. Asian käsittely oli joka tapauksessa viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä useita vuosia. Verovelvolliselle oli määrätty verovuosilta 1998 2000 toimitetuissa jälkiverotuksissa veronkorotusta yhteensä 41400 markkaa. Verovelvolliselle määrätyt veronkorotukset poistettiin hallintolainkäyttölain 53a :n nojalla kokonaan. Hallintolainkäyttölaki 53a (364/ 2009) Laki verotusmenettelystä 32 3momentti (477/1998) KHO:2012:45 Henkilökohtaisen tulon verotus - Oman asunnon luovutusvoitto - Perheen vakituinen asunto - 12

Opiskelija-asunto - Lukio-opiskelu - Asumisaika Alaikäinen A oli yhdessä puolisonsa kanssa ostanut 3.7.1997 osakehuoneiston toiselta paikkakunnalta perheen 29.4.1981 syntyneen tyttären lukioopiskelua varten. Tytär oli asunut tässä yksiössä 1.8.1997-1.8.2001. Tyttären täyttäessä 18 vuotta hän oli asunut asunnossa alle kaksi vuotta. Koska tyttären asumisaika alaikäisenä ei siten ollut tuloverolain 48 :n 1 momentin 1 kohdassa vaadittua vähintään kahta vuotta, korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisustaan tarkemmin ilmenevin perustein, etteivät oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyneet. Verovuosi 2007. Tuloverolaki 48 1 momentti 1kohta Ympäristöasiat KHO:2012:38 Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmä - Eläintuotannon tuotantotarkastus - Muutoksenhaku - Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta - Muutoksenhakumenettely - Tukitehtävälain soveltamisala - Valitus - Valituslupa - Hallintopäätös - Valituskelpoisuus - Huomautus - Eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden valvonta Tuotantotarkastuksen hyväksymistä koskevaan päätöksentekoon ei sovellettu maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia eikä siten myöskään siihen sisältyvää säännöstä valitusluvasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitusoikeutta ei ollut muuallakaan lainsäädännössä rajoitettu. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätöksestä valittamiseen korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei näin ollen tarvittu valituslupaa. ELY-keskuksen huomautuksilla ei ollut oikeudellisesti sitovalla tavalla ratkaistu kysymyksessä olleen vitamiiniliuoksen käytön laillisuutta eläinten juomavedessä koskevaa kysymystä tai muutakaan rehujen lisäainevalvontaan liittyvää asiaa, vaan ainoastaan kehotettu valittajia noudattamaan myös rehuvalvonnan alaan kuuluvia eläinten ruokintaan liittyviä säännöksiä. Tältä osin ei näin ollen ollut kysymys valituskelpoisesta hallintopäätöksestä. Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 26 Laki maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta 7 Hallintolainkäyttölaki 5 1 momentti ja 13 1 momentti Laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 1, 2 1 momentti ja 10 3 momentti Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 1 ja 10 Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä ja valvonnasta 1, 16, 28 1 momentti ja 31 Neuvoston asetus (EY) N:o 834/ 2007 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta Neuvoston ja parlamentin asetus (EY) N:o 1831/2003 eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista Ks. myös KHO:2005:34. KHO:2012:39 Vesihuolto - Vesihuollon maksut - Taksapäätös - Kunnallinen liikelaitos - Johtokunta - Vesihuoltolaitos - Liittyjä - Muutoksenhaku Kunnallisvalitus Vesihuollosta huolehtivan kunnallisen liikelaitoksen johtokunta oli päättänyt, että vesiosuuskunnilta perittävät maksut ovat käyttövedestä ja jätevedestä 75 prosenttia asianomaisen liikelaitoksen voimassa olevista vesi- ja jätevesimaksuista. Johtokunnan päätös koski vesiosuuskunnilta perittävien maksujen yleisiä perusteita. Päätöstä oli siten pidettävä kunnan hyväksymään taksaan rinnastuvana päätöksenä. Päätökseen sai oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen hakea muutosta kunnallisvalituksella. Korkein hallinto-oikeus myös selvyyden vuoksi totesi, että johtokunnan päätöksessä ei ollut kysymys liikelaitoksen ja vesiosuuskuntien välisten sopimusten muuttamisesta eikä päätöksen edellä mainittu luonne huomioon ottaen myöskään sellaisesta lopullisesta maksujen määräämisestä, jota koskevat riita-asiat käsitellään käräjäoikeudessa. Äänestys vesiosuuskuntien kuulemistarpeesta 4 1. Vesihuoltolaki 3 3 ja 5 kohta, 21, 23 ja 34 Kuntalaki 90 1 ja 2 momentti KHO:2012:40 Maankäyttö ja rakentaminen - Rakennuslupa - Ranta-alue - Suunnittelutarvealue - Emolehmäpihatto - Lantavarasto - Talousrakennus Maatila Rakennuslupa oli myönnetty kahden kerrosalaltaan 759 neliömetrin suuruisen emolehmäpihaton ja yhden kerrosalaltaan 728 neliömetrin suuruisen lantavaraston rakentamiseksi olemassa olevan maatilan yhteyteen maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentissa tarkoitetun rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Hankkeen laatu ja rakennusten sijainti huomioon ottaen kysymys oli rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulle suunnittelutarvealueelle. Rakentaminen merkitsi kokonaan uuden erillisen eläintuotannon aloittamista tilakeskuksen läheisyydessä. Rakennukset mahdollistivat 246 nautaeläimen pitämisen alueella. Eläinmäärän vuoksi rakentamista oli pidettävä muuna kuin maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 2 momentissa tarkoitettuna tavanomaisena maatilatalouteen kuuluvana eläintenpitona. Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1, 4 ja 5 momentti, 72 1, 2 ja 3 momentti, 137 2 momentti, 192 1momentti sekä 193 KHO:2012:41 Maankäyttö ja rakentaminen - Yleiskaava - Yleiskaavamääräys - Loma-asuntoalue - Pysyvä asuminen - Vaikutusten selvittäminen Kaavamääräyksellä lupaharkintaa oli ohjattu hyvin väljästi. Kun myös otettiin huomioon rantayleiskaavassa osoitettujen RA-1-rakennuspaikkojen suuri määrä ja sijoittuminen eri puolille kaava-aluetta, asiassa ei ollut edellytyksiä arvioida, perustuiko yleiskaava näiltä osin riittäviin selvityksiin ja täyttikö se yleiskaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentin 1 4 kohdassa asetetut sisältövaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 35 1 ja 2 momentti, 39 2 ja 3 momentti, 41 1 momentti, 42 1 momentti, 44 1 momentti, 72 1 ja 2momentti sekä 73 1 momentti KHO:2012:42 Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaava - Oikeusvaikutteinen yleiskaava - Liikenneosa- Momentti 13 Momentti 5/2012

yleiskaava - Vaihekaava - Muutoksenhaku - Hallinto-oikeus - Jatkovalitus Valituslupa Hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen asemakaavan muutosta koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä. Asemakaavan muutosalue sijoittui kokonaisuudessaan oikeusvaikutteisen liikenneosayleiskaavan rajauksen sisäpuolelle. Osayleiskaavassa ei ollut osoitettu aluevarauksia ja osayleiskaavan merkinnät liittyivät ainoastaan liikenteen järjestämiseen. Kun otettiin huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5momenttia koskevat lain esityöt sekä perustuslain 21 :n 1 momentti, muutoksenhakua rajoittavaa maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 momenttia oli tässä tilanteessa perusteltua tulkita sanamuotoaan suppeammin. Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei siten edellyttänyt valituslupaa. Asiassa oli erikseen arvioitava kysymys siitä, oliko yleiskaava ollut maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla riittävästi ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 35 3momentti, 45 ja 188 5 momentti Ks. myös KHO:2011:11 ja KHO 16.12.2010 T 3764. KHO:2012:49 Maankäyttö ja rakentaminen - Muutoksenhaku - Jatkovalitus - Valituslupa - Asemakaavapäätöksen kumoaminen osittain - Oikeusvaikutteinen yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 momentin mukaan hallintooikeuden päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa ja jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä siltä osalta, johon valitus kohdistuu, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallintooikeus myöntää valitusluvan. Asemakaava sijaitsi oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Hallinto-oikeus oli valituksen enemmälti hyläten kumonnut muutoksenhakijoiden valituksesta osan asemakaavassa osoitetuista aluevarauksista. Jatkovalitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellytti valituslupaa siltä osin kuin valitus oli hallinto-oikeudessa hylätty. Asiassa oli kysymys myös valitusosoituksen korjaamista koskevan päätöksen valituskelpoisuudesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 5 momentti Hallintolainkäyttölaki 5 1 momentti ja 16 2 momentti KHO:2012:50 Maankäyttö ja rakentaminen - Rantavyöhyke - Poikkeaminen - Poikkeuksen tarve - Olemassa olevan asuinrakennuksen korjaaminen tai vähäinen laajentaminen Rakennushankkeessa oli kysymys lähellä rantaa sijaitsevan kerrosalaltaan 55 neliömetrin suuruisen lomarakennuksen 13 neliömetrin suuruisen avokuistin laajentamisesta 1,5 neliömetrillä ja avokuistin lasittamisesta. Nykyisessä rakennuksen suuntaisessa, pitkänomaisessa ja kapeassa avokuistissa oli 1,5 neliömetrin suuruinen sisäänveto, joka oikaistiin. Kuistin lasittamisen johdosta lomarakennuksen laskennallinen kerrosala kasvoi 69,5 neliömetriin eli yli 10 prosentilla. Rakennushankkeen seurauksena lomarakennuksen käyttötarkoitus tai huonetilajärjestelyt eivät kuitenkaan muuttuneet. Kuistin vähäinen laajentaminen ja lasittaminen rakennuksen tyyliin sopivilla, entisen kaltaisilla kiinteillä ikkunoilla ei myöskään muuttanut lomarakennuksen ulkoista hahmoa. Edellä kerrotuissa oloissa rakennushanke ei olennaisesti muuttanut lomarakennusta tai sen käytön vaikutuksia. Tähän nähden hankkeessa oli kysymys maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 3 momentin 5kohdassa tarkoitetusta olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamisesta ja vähäisestä laajentamisesta, eikä rakennushanke edellyttänyt poikkeamista suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Äänestys 4 1. Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 1momentti ja 3 momentti 5 kohta KHO:2012:52 Vesilaki - Kalastusalue - Valitusoikeus - Vesitalouslupaa koskeva asia - Kalatalousvelvoitteen muuttaminen - Kalatalousmaksu Kalatalousviranomainen Kalastusalueella oli vesitalousluvan kalatalousvelvoitteen muuttamista koskevassa asiassa valitusoikeus. Vesilaki (264/1961) 17 luku 1 2momentti 1 ja 5 kohta ja 8 Kalastuslaki (286/1982) 68 1 momentti Ks. myös vesilaki (587/2011) 15 luku 2 KKO:N VALITUSLUVAT VL:2012-30 Ulosottolaki - Ulosmittaus - Tulopohja palkan ulosmittauksessa Kysymys siitä, onko ulosottovelalliselle maksettava omaishoidon tuki sellainen ulosottokaaren 4 luvun 19 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sosiaalilainsäädännön nojalla määrätty avustus tai korvaus, jota ei oteta huomioon määrättäessä luvun 45 :n mukaista ulosmitattavaa määrää. VL:2012-31 Viivästyskorko Konkurssi - Jako-osuus Ennakkopäätösvalitus Kysymys siitä, onko julkisen saatavan valvoneella konkurssivelkojalla oikeus saada konkurssissa jakoosuutena myös valvotulle saatavalle sen vanhentumisen jälkeiseltä ajalta laskettavissa oleva viivästysseuraamus. VL:2012-32 Tahallisuus - Törkeä pahoinpitely Kysymys tahallisuuden arvioinnista törkeää pahoinpitelyä koskevassa asiassa. VL:2012-33 Puolustaja A oli ollut rikoksista epäiltynä pidätettynä 11.11.2010 klo 11.40 ja 12.11.2010 klo 13.05 välisen ajan. Kysymys siitä, oliko A:lle, joka oli pyytänyt, että hänelle määrätään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukainen puolustaja, määrättävä puolustaja. VL:2012-34 Vahingonkorvaus Julkinen hankinta Kysymys kuntayhtymän velvollisuudesta korvata tarjoajalle tar- 14

jousmenettelyyn osallistumisesta aiheutuneet kustannukset. VL:2012-35 Oikeudenkäyntikulut Käräjäoikeus oli joutunut peruuttamaan rikosasian pääkäsittelyn, koska vastaajan tarvitsemaa tulkkausta ei ollut järjestetty eikä sellaista ollut heti saatavilla. Kysymys siitä, oliko vastaaja velvollinen korvaamaan muiden asianosaisten oikeudenkäyntikulut peruuntuneen pääkäsittelyn osalta, kun hän ei ollut ennen pääkäsittelyä oma-aloitteisesti ilmoittanut käräjäoikeudelle tulkkauksen tarpeestaan. VL:2012-36 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa Kysymys jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytyksistä liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevassa asiassa. VL:2012-37 Ennakkopäätösvalitus Oikeudenkäyntimenettely - Tyytymättömyyden ilmoittaminen Törkeä huumausainerikos A, joka oli luovutettu Virosta Suomeen syytetoimenpiteitä varten, vaati käräjäoikeudessa, että syyte jätetään tutkimatta muun ohella hänen väittämiensä luovuttamisen yhteydessä tapahtuneiden vakavien ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Käräjäoikeus hylkäsi erillisellä käsittelyratkaisulla vaatimuksen ja ilmoitti, että ratkaisuun sai hakea muutosta pääasiaratkaisun yhteydessä. A haki muutosta pääasiaratkaisusta hovioikeuteen ja ennakkopäätösvalituksella Korkeimpaan oikeuteen siltä osin kuin vaatimus syytteen tutkimatta jättämisestä oli hylätty. Kysymys A:n oikeudesta hakea muutosta ennakkopäätösvalituksin. Kysymys myös käräjäoikeuden menettelyn oikeellisuudesta tyytymättömyyden ilmoitusta hyväksyttäessä ja muutoksenhakuohjausta annettaessa. VL:2012-38 Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään Yhtiö oli takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 :ssä tarkoitettuna kriittisenä aikana ostanut tuotteita useassa erässä ja maksanut ne tavarantoimittajan pankkitilille tuotteiden toimituspäivänä tai muutamaa päivää myöhemmin. Kysymys siitä, oliko näitä tavarantoimittajalle tehtyjä suorituksia pidettävä velan maksuina. Kysymys myös vahinkoedellytyksen toteutumisesta. VL:2012-39 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, olivatko oikean polven nivelkalvon poimun (plica) oireet syy-yhteydessä 21.5.2008 sattuneeseen tapaturmaan. VL:2012-40 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Oikeudenkäyntimenettely Tuomion perusteleminen Kysymys olkapäävaivan syy-yhteydestä tapaturmaan. Kysymys myös vakuutusoikeuden perusteluvelvollisuudesta sen kumotessa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan vakuutetulle myönteisen ratkaisun. VL:2012-41 Kiinteistönmuodostamislaki - Kiinteistönmääritys Rajankäynti Kahden tilan välinen piiriraja oli käyty lainvoimaisesti vesialueen jakotoimituksessa. Myöhemmässä vesijätön lunastustoimituksessa yksi rajapyykki oli rakennettu rajankäynnissä määritellystä poikkeavaan paikkaan ja vesijättöä oli lunastettu rajaa käymättä. Kysymys siitä, mikä merkitys vesijätön lunastustoimituksissa tehdyllä ratkaisulla on tilojen välisen rajan paikkaan. VL:2012-42 Syyttömästi pidätetyn korvaus Euroopan ihmisoikeussopimus P oli ollut kiinni otettuna rikoksesta epäiltynä siten, että vapaudenmenetys oli kestänyt alle vuorokauden. Kysymys siitä, oliko P:llä oikeus korvaukseen vapaudenmenetyksestä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 5 kohdan perusteella. VL:2012-43 Menettämisseuraamus - Hyödyn menettäminen Oikeudenkäyntimenettely - Menettämisseuraamusvaatimuksen tutkiminen Käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoksesta rangaistukseen mutta hylkäsi asianomistajana olleen konkurssipesän korvausvaatimuksen sillä perusteella, että A ja konkurssipesä olivat sopineet keskinäisten saataviensa kuittaamisesta. Syyttäjä vaati valituksessaan hovioikeudessa, että A tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen tuottamana hyötynä rikoksella saamansa rahamäärä. Hovioikeus tutki syyttäjän vaatimuksen ja katsoi, että koska A:n saatava konkurssipesältä oli ilmeisesti arvoton, A ei ollut suorittanut sopimuksella velkaansa konkurssipesälle siten, että hänelle ei voitaisi katsoa jääneen huomioon otettavaa hyötyä rikoksesta. Hovioikeus tuomitsi A:n vaadittuun menettämisseuraamukseen. Kysymys siitä, voitiinko syyttäjän vasta hovioikeudessa esittämä vaatimus tutkia, ja oliko A saanut rikoksesta sellaista hyötyä, joka voitiin tuomita valtiolle menetetyksi. VL:2012-44 Laiton uhkaus A oli lähettänyt internetin erääseen uutisryhmään kirjoittamansa viestin, jossa hän oli uhannut ampua kiväärillä pää- ja valtiovarainministerin tai räjäyttää räjähdysaineella koko eduskunnan. Lisäksi A oli uhannut toimintansa seurauksena "tulevan ruumiita". Kysymys laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttymisestä. VL:2012-45 Yhteisösakko Työturvallisuusrikos Kysymys yhteisösakon tuomitsemisesta työturvallisuusrikoksen johdosta. VL:2012-46 Tappo Todistelu Kysymys näytön arvioinnista tappoa koskevassa asiassa. Kysymys myös puolustajan palkkiosta. VL:2012-47 Murha Todistelu Kysymys näytön arvioinnista henkirikosta koskevassa asiassa. Momentti 15 Momentti 5/2012

VL:2012-48 Oikeusvoima Kiinteistön kauppa - Kaupan purkaminen Hinnanalennus Kiinteistön ostajan myyjiä vastaan ajama kanne, jossa ostaja oli vaatinut kiinteistön laatuvirheiden perusteella kaupan purkua, oli hylätty lainvoimaisella tuomiolla. Kysymys siitä, estikö sanottu tuomio tutkimasta ostajan myyjiä vastaan myöhemmin nostaman kanteen, jossa ostaja vaati samojen virheiden perusteella hinnanalennusta. VL:2012-49 Turvaamistoimi Ositus A:n vaatimuksesta A:n ja hänen entisen puolisonsa B:n välinen ositussopimus määrättiin käräjäoikeudessa kohtuuttomana raukeamaan ja pesänjakaja määrättiin suorittamaan puolisoiden omaisuuden erottelu ja osittelu. B valitti tuomiosta hovioikeuteen ja vaati tuomion kumoamista. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen. A:n hakemuksesta hovioikeus tuomionsa antamisen jälkeen, mutta ennen kuin muutoksenhakua varten säädetty aika oli kulunut umpeen, määräsi turvaamistoimena B:n omaisuutta, käsittäen asunnon, pantavaksi takavarikkoon. Hovioikeuden määräämä turvaamistoimi oli voimassa, kunnes puolisoiden välinen omaisuuden ositus tai erottelu oli saanut lainvoiman tai siitä toisin määrättiin. Kysymys turvaamistoimimenettelyn oikeellisuudesta. VL:2012-50 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, olivatko vasemman ranteen kyynärluun puoleisen ojentajajänteen (ECU-jänne) vaurio ja CRPS-oireyhtymä (complex regional pain syndrome) syy-yhteydessä 21.1.2009 sattuneeseen vahinkotapahtumaan tai vahinkotapahtuman johdosta annettuun hoitoon. VL:2012-51 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, oliko CRPS-oireyhtymä (complex regional pain syndrome) syy-yhteydessä 9.5.2003 sattuneeseen tapaturmaan tai tapaturmavamman johdosta suoritettuihin leikkaushoitoihin. VL:2012-52 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, onko vasemman yläraajan kiputila syy-yhteydessä 4.1.2007 sattuneeseen tapaturmaan. VL:2012-53 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, oliko 4.1.2006 sattuneessa tapaturmassa aiheutunut aivovamma ja olivatko A:lla tämän jälkeen esiintyneet oireet syy-yhteydessä mainittuun tapaturmaan. Lisäksi kysymys polvi- ja rannevaivojen syy-yhteydestä samaan tapaturmaan. VL:2012-54 Väärä ilmianto Kunnianloukkaus Kihlakunnanvouti oli ollessaan panemassa täytäntöön päätöstä, jonka mukaan 11-vuotiaan lapsen tuli asua äitinsä luona, yrittänyt nostaa vastaanhangoittelevaa lasta lattialta ja irrottaa tämän otetta porraskaiteesta. Lapsen isä oli poliisille tekemässään tutkintapyynnössä ja esitutkinnassa väittänyt, että kihlakunnanvouti olisi muun ohella riuhtonut, kiskonut ja repinyt lasta niin, että tälle oli aiheutunut polvivamma ja repun kantoviilleke revennyt. Syyte jätettiin näytön puuttumisen vuoksi nostamatta. Isä tuomittiin väärästä ilmiannosta ja kunnianloukkauksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kysymys mainittujen tunnusmerkistöjen täyttymisestä ja rangaistuksen määräämisestä. VL:2012-55 Rangaistuksen määrääminen - Vapaudenmenetysajan vähentäminen Kysymys vapaudenmenetysajan vähentämisestä. VL:2012-56 Rangaistuksen määrääminen - Vapaudenmenetysajan vähentäminen Kysymys vapaudenmenetysajan vähentämisestä. VL:2012-57 Oikeudenkäyntimenettely Jatkokäsittelylupa Käräjäoikeus oli tuominnut A:n pahoinpitelystä ynnä muusta neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. A:lle aikaisemmin tuomittu yhdyskuntapalvelu oli syyttäjän vaatimuksesta samalla muunnettu 30 päiväksi vankeutta, koska A:n katsottiin törkeästi rikkoneen palveluun kuuluvia velvollisuuksia. Kysymys siitä, tarvitsiko käräjäoikeuden tuomiosta valittanut A jatkokäsittelyluvan. Kysymys myös jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytyksistä. VL:2012-58 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Lapsen huolto ja tapaamisoikeus - Lapsen asuminen Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa valittajan vaatimuksesta pääkäsittely lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen muuttamista koskevassa asiassa. VL:2012-59 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, olivatko kaularangan pitkittyneet oireet syy-yhteydessä 19.7.2007 sattuneeseen tapaturmaan. VL:2012-60 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys työtapaturman ja psyykkisen sairauden välisestä syyyhteydestä. Toimitus: Tuomas Kokkonen Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com