Vaihto-opiskelu National University of Singaporessa Syksylla 2015

Vaihto-opiskelu National University of Singaporessa Syksylla 2015

Yleiskuvaus kohteesta Miksi hain juuri Singaporeen vaihtoon? Kuulin ensimmäisen kerran Singaporesta vaihtokohteena opiskelukaveriltani, joka oli ollut kyseisessä maassa vaihdossa jo toisena opiskeluvuotenaan. Jo tuolloin minulla heräsi kiinnostus tätä vaihtokohdetta kohtaan ja mietin, että jos joskus vaihtoon meinaan lähteä, niin sinne sitten! Lopullisen päätökseni varmisti vierailuni Singaporessa 2014 keväällä osana ulkomaan pitkää ekskursiotamme. Vierailin silloin myös ensi kertaa National University of Singaporen kampuksella, UTownissa. Kampusalue itsessään suurine nurmikenttineen ja uima-altaineen teki minuun tuolloin suuren vaikutuksen, ja päätin, että ensi syksynä laittaisin haut Singaporeen ja juuri NUS:ään menemään. Yleistä Singapore on hyvin länsimaalainen kaupunkivaltio Malakan niemimaan kärjessä Kaakkois-Aasiassa. Maassa asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä ja maan pinta-ala on 719 km 2. Singaporen valtiota voidaan pitää yhtenä kaupunkina, joka on jakautunut muutamaan eri osaan. Väestöstä 74,1 % on kiinalaista alkuperää, mutta pääosin kaikki puhuvat maassa englantia, ja sillä pärjää maassa erittäin hyvin, kunhan paikalliseen singlish -murteeseen tottuu. Singaporessa on myös 13,4 % malesialaista alkuperää olevia malaijeja, sekä 9,2 % intialaista alkuperää olevia kansalaisia. Eri kulttuuriset taustat näkyvät esimerkiksi ruokakulttuurissa, sekä eri kaupunginosissa, kuten Chinatownissa ja Little Indiassa. Paikallisväestön lisäksi Singaporessa asuu myös suhteellisen paljon Eurooppalaisia ja Amerikkalaisia ekspatteja. Singapore. Vasemmalla ylhäällä Singaporelle tunnusomainen Marina Bay. Ylhäällä oikealla Gardens by the Bay ja sen puutarhat aivan ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Vasemmalla kuvassa Marina Bay Sands- hotellin seinämää ja katon arkkitehtuuria.

Ilmasto Singaporessa vallitsee trooppinen ilmasto. Syyslukukauden aikana lämpötila oli lähes poikkeuksetta päivisin 30-35 C ja laski iltaisin noin 25 C tietämille. Kosteus saattoi tehdä kävelymatkoista joskus erittäinkin hikisiä, mutta siihen tottui nopeasti. Kaikki sisätilat, omaa kampusasuntoani lukuun ottamatta, olivat melkein poikkeuksetta ilmastoituja, joten kuumasta ilmasta pääsi kyllä vilvoittelemaan, jos vain tahtoi. Ilmastoidut tilat, kuten luokkahuoneet, olivat ainakin mielestäni usein aivan liian kylmiä, joten pitkähihaisen paidan kantaminen mukana oli melkein välttämättömyys, kun muuten kampuksella liikkuessa päällä olivat usein vain sortsit, t-paita ja sandaalit. Syyslukukauteni aikana vettä satoi suhteellisen harvoin, usein öisin ukkoskuurojen säestämänä, tai sitten noin tunnin rankkana kuurona iltapäivän aikoihin. Sateista ei kuitenkaan ainakaan kampuksella tarvinnut kauheasti välittää, sillä melkein kaikki kävelytiet oli katettu, ja kampusbussilla pääsi usein aivan haluamansa paikan läheisyyteen. Singapore. Ylemmät kuvat Gardens by the Bay ilta-aikaan. Alhaalla vasemmalla Sentosa Islandin keinotekoiset rannat ja oikealla Marina Bay Sands valoshow. Kuva otettu 1-Altitude-kattobarista. Ilmaston yhteydessä mainittakoon, että Singaporessa on nyt monena syksynä ollut ongelmana Indonesian metsäpaloista johtuvat savukaasut. Ne heikensivät ilmanlaatua suhteellisen paljon, ja ajoittain ilmanlaatu oli niin huono, ettei esimerkiksi ulkona urheilua suositeltu. Tämä niin kutsuttu haze oli kyllä hieman inhottava, ja ilman sitäkin olisi selvitty. Tilanne parani kun sadekausi vihdoin viivästymisensä jälkeen alkoi Indonesiassakin. Pitää vain toivoa, että tulevina vuosina Indonesia saa tehtyä asialle jotain, ja palot vähenevät.

Järjestelyt Suomessa ja Singaporessa Hakuprosessi Haku National University of Singaporeen (NUS) oli loppujen lopuksi suhteellisen suoraviivaista, vaikka aluksi saattaakin tuntua, että kaikennäköistä paperia pitää täyttää ja opintoja hyväksyttää vaikka missä kansliassa. Aallon puolesta haku on mielestäni tehty suhteellisen simppeliksi, ja Intosta löytyvillä ohjeilla selviää hyvin. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että todennäköisesti hakemasi ja Aallossa hyväksyttämäsi kurssit tulevat vielä muuttumaan Singaporen päässä, joten niistäkään ei kannata kauheasti stressata tässä vaiheessa. Kunhan vaan saat ne hyväksyttyä NUS:n alustavassa haussa, niin kaikki on hyvin. Muistaakseni valituista kymmenestä kurssista vähintään kolme piti saada hyväksytettyä NUS:n taholla. Tässäkään vaiheessa ei kannata hätäillä, jos NUS ei hyväksy syystä tai toisesta valitsemiasi kursseja, vaan pyytää sinua valitsemaan uusia kursseja, jotta tuo kolmen kurssin vaatimus tulee täyteen. Kannattaa vain valita eniten omaa alaa ja koulutusohjelmaa vastaavia kursseja, sillä tärkeintä on saada ne hyväksyttyä, ja ne saattaa pystyä vielä vaihtamaan Singaporessa paikan päällä niin kutsutulla add/drop-periodilla. Itse muistan, että valitsemistani kymmenestä kurssista vain kaksi tuli ensimmäisen hakukerran jälkeen hyväksyttyä, ja minulta pyydettiin uusi lista mahdollisista kursseista. Lähetinkin tämän jälkeen uudet kymmenen vaihtoehtoa haluamistani kursseista tärkeysjärjestyksessä, ja sain tämän jälkeen neljä kurssia hyväksyttyä. En myöskään ollut ainoa, jolla kävi näin vaan muistan että muutkin Aallon hakijat tuskailivat saman asian kanssa. Ei siis liikaa stressiä tästä vaan kannattaa toimia NUS:n ohjeiden mukaisesti, niin saa ainakin ne kolme kurssia alustavasti hyväksyttyä. Kursseja voi sitten vaihtaa add/drop-periodin aikana lukukauden ensimmäisinä viikkoina. Kerron tästä hieman lisää jäljempänä kohdassa Opinnot. Rahoitus Vaihdon rahoittamisen suhteen kannattaa olla jo ajoissa liikkeellä, ja hakea aktiivisesti erilaisia apurahoja. Usein varsinkin oman alan rahastoista saattaa suhteellisen helposti irrota apurahoja vaihtoon, kunhan vaan osaa etsiä ja jaksaa nähdä vähän vaivaa sen eteen. Kaikille Singaporeen Aallosta lähtijöille myönnetään Aallon 1500 euron stipendi, josta 80 % maksetaan vaihdon varmistuttua ja loput kun vaihdon pakolliset edellytykset, kuten tarvittava määrä opintoja (20 op) on suoritettu. Itse rahoitin vaihtoni Aallon vaihtostipendillä, sekä muutamalla itse hakemallani apurahalla. Itse vaihdon aikana nostin kuitenkin täydet opintolainat, sillä halusin myös matkustella vaihtoni aikana mahdollisimman paljon. Vaikka olin työskennellyt edellisen kesän ja kerryttänyt vaihtokassaani näin, halusin nostaa opintolainat, että minulla olisi tarpeen tullen hieman bufferia. Kannattaa myös muistaa, että monet apurahahakemukset ovat auki aivan alkuvuodesta, eli kannattaa olla hereillä silloin, ja vaikka vaihtokohde ei vielä olisikaan tiedossa, voi apurahoja jo mahdollisesti hakea. Toisaalta joitain apurahoja voi myös hakea takautuvasti tai vaihdon aikana, eli kannattaa olla aktiivinen ja seurata eri säätiöiden ilmoituksia. Viisumi: Student s Pass Suomalaiset eivät normaalista Singaporessa lomaillessaan tarvitse viisumia, mutta opiskelijoiden tulee hakea niin kutsuttua Student s Passia jo ennen Singaporeen lähtöä. Singaporen opiskelijaviisumin hakemusprosessi laitetaan käyntiin kohdeyliopiston toimesta, kun sinut on hyväksytty heidän puolestaan vaihto-opiskelijaksi. Hyväksymiskirjeen (e-mail) mukana tulee paljon infoa seuraavista vaiheista, joista ensimmäisenä on Student s Passin hakuohjeet. Itse fyysisen Student s Passin saa vasta Singaporessa, kunhan on ensin toiminut ohjeiden mukaan ja hakenut sitä etukäteen jo netissä. NUS järjestää sitten lukukauden ensimmäisinä päivinä kampuksella Student s Passin rekisteröimistilaisuuden, jossa haku viedään loppuun. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, ettei maasta saa poistua, ennen kuin

opiskelijaviisumisi on sinulle myönnetty, eli ei kannata varailla reissuja etukäteen ainakaan aivan ensimmäisille viikoille. Vakuutus Hankin kattavan matkavakuutuksen vakuutusyhtiöltäni (Eurooppalainen) hyvissä ajoin ennen vaihtoon lähtöäni. Kannattaa varata omalta vakuutusyhtiöltä aika, jos vakuutusehdot mietityttävät. Esimerkiksi monet liikunta-aktiviteetit, kuten kiipeileminen ja sukeltaminen vaativat usein erillisen vakuutuksen. Kannattaa myös muistaa, että normaali matkavakuutus on usein maksimissaan voimassa vain 3 kk yhtäjaksoisilla matkoilla, joten sitä pitää jatkaa. Käytännön asiat vaihtokohteessa Asuminen Jo ennen NUS:n hyväksymiskirjeen saapumista kannattaa olla hereillä ja seurata NUS:n sivuilta milloin haku kampusasuntoihin aukeaa. Ainakin meidän tapauksessamme ensimmäinen hakukierros oli melkein päättynyt kun ohjeet hakemisesta vihdoin saapuivat. Itse hain jo tuossa ensimmäisessä kierroksessa, ja pääsinkin toiseen hakukohteeseeni. Muistaakseni kaikki Aallon vaihtarit, jotka hakivat kampusasuntoa, saivat sen. Oma asuntoni sijaitsi University Townissa, UTown Residencen (UTR) pohjoisen tornin seitsemännessä kerroksessa (yhteensä kerroksia 25). Asuin kolmen muun vaihtarin kanssa, ja meillä oli kaikilla omat huoneemme, mutta jaoimme yhteisen keittiön, olohuoneen, WC:n ja suihkutilat. Keittiö oli varusteltuna jääkaapilla ja mikroaaltouunilla, joten omaa ruokaa ei oikein voinut tehdä. Tämä ei kuitenkaan ollut mikään ongelma, sillä ruoka on Singaporessa ja varsinkin kampuksella todella edullista ja hyvää, ja food courtit (ravintolat) ovat aina lähellä. Yhteiset tilat olivat asunnossamme mukavat, eikä omassa huoneessa tullut juuri kuin nukuttua. UTown Residence sijaitsee muutenkin aivan kampuksen ytimessä, ja sieltä löytyvät palvelut aina opiskelutiloista ja ruokaloista, kuntosaliin ja uima-altaaseen. NUS UTown. Kuva kampuksen uima-altaalta sekä kuvat UTR:n sisäänkäynniltä sekä yläkerroksista.

Suosittelenkin erittäin lämpimästi hakemaan Utown Residenceen! Viihdyin siellä todella hyvin, ja melkein kaikki parhaat vaihtarikaverinkin asuivat UTR:ssä. Monet vaihtarit jopa hakivat vaihtoa UTowniin lukukauden aikana muualta kampukselta. Ei sillä, etteivät muutkin asunnot olisivat olleet hyviä, mutta esimerkiksi toinen suosittu asuntola Prince George Park Residence (PGP) on suhteellisen kaukana UTownista, jossa kaikki tapahtumat ja palvelut ovat. Toisaalta hyvänä puolena PGP:ssä oli, että se on MRT pysäkin (metro) vieressä. Mainittakoon tässä vielä, ettei juuri kukaan puolen vuoden vaihto-opiskelija saanut UTR:stä ilmastoitua huonetta. Itsekin jouduin tyytymään kattotuulettimeen, mutta siihen kuitenkin tottui todella nopeasti. Ilmastoinnista ja sen käytöstä olisi sitä paitsi joutunut maksamaan lisää. Asuntohakemukseen laitoin muistaakseni ensimmäiseksi UTR Air-Con, toiseksi UTR non-air-con ja kolmanneksi PGPR Air-Con. Pääsin siis toiseen hakukohteeseeni. UTown Residence. Opiskelija-asuntojen yhteiset tilat UTown Residencen North Towerissa. Kampusalueella on myös mahdollista päästä asumaan erilaisissa Residential Collegeissa, joissa paikalliset opiskelijat ovat velvoitettuja osallistumaan tiettyyn määrään aktiviteetteja ja kerhoja (urheilu, näyttely, tanssi etc.). Kuulin, ettei vaihtareilta tätä välttämättä velvoiteta, mutta osa heistä osallistui mielellään erilaisiin kerhoihin. Tuntui että Residential Collegeissa asuvat opiskelijat (varsinkin paikalliset) tekivät paljon yhdessä asioita, ja viettivät aikaa keskenään enemmän. Näitä Residential Collegeja oli UTownissa ainakin Tembusu College, Cinnamon College, College of Alice & Peter Tan ja Residential College 4. Residential College 4:ssa (RC4) asui myös muutama suomalainen, ja he tuntuivat kyllä viihtyvän sielläkin. Residential Collegeihin kuuluu osana pakollinen Meal Plan, mikä tarkoittaa että Collegen ruokalassa järjestetään päivittäin (taisi olla aamupala ja illallinen viikolla) ruokailu talon asukkaille. Pakollisella tässä tarkoitan sitä, että Meal Plan on pakko ottaa ja maksaa, vaikka sitä ei joka päivä käyttäisikään. Asumismuotoja Residential Collegeissa taisi myös olla erilaisia, mutta monet vaihto-oppilaat ainakin asuivat soluissa, joissa oli yhteiset WC- ja suihkutilat noin 10 hengen kanssa. Yliopiston palvelut NUS:n kampukselta löytyvät palvelut aina ruokaloista (food courteista), kuntosaleihin ja uima-altaaseen. UTown fieldin ja kampusasuntojen välittömästä läheisyydestä löytyy myös monia vuorokauden ympäri auki olevia opiskelutiloja, sekä itsenäiseen opiskeluun, että ryhmätyöskentelyyn. UTownissa on myös monia luentosaleja, joissa tosin itselläni ei ollut yhtään luentoja. UTownissa on myös 24h auki oleva Starbucks. UTownin kaksi food courtia ovat auki aina aamusta noin kello yhdeksään illalla asti. Kampusalueelta löytyy myös hyvät urheilumahdollisuudet, kuten opiskelijoiden käyttöön tarkoitettuja tenniskenttiä, koriskenttiä

sekä yleisurheilu- ja jalkapallokenttä. Löytyipä UTownista myös kiipelyseinä, jota ei tosin itse tullut koskaan kokeiltua. NUS Sportsilla oli myös monia urheilukerhoja aina salibandystä tennikseen ja golfiin. Itse kävin NUS:n golfkerhon kanssa muutaman kerran rangella, ja osallistuin NUS Golfin alumnikisaan lukukauden aikana. Suosittelen siis lähtemään mukaan erilaisiin aktiviteetteihin rohkeasti! Terveydenhuolto Terveydenhuoltopalveluja minun ei onneksi tarvinnut käyttää kuin vain kerran Singaporessa oleskeluni aikana, ja tuolloinkin kävin vain kyselemässä NUS:n kampuksella sijaitsevasta University Health Centeristä tarvittavista rokotuksista ennen lukukauden jälkeistä reissuani Aasiassa. Käsittääkseni UHC:n palvelut olivat opiskelijoille suhteellisen edullisia, joten niitä kannattaa käyttää. Muutenkin terveydenhuoltopalvelut tuntuvat toimivan Singaporessa hyvin, jos jotain vakavampaa ilmenee. Turvallisuuden tunnetta lisää myös se, että kampuksella sijaitsee National University Hospital. Hintataso Singapore on Aasian hintatasoon nähden suhteellisen hintava maa, mutta esimerkiksi ruoka ja erityisesti ulkona syöminen on suhteellisen halpaa. Kampusasumisen kulut eivät myöskään ole kauheasti kalliimpia pääkaupunkiseudun opiskelijakämppien vuokriin verrattuna. Kannattaakin siis ensisijaisesti hakea kampusasuntoa. Jotkut tuttuni asuivat kuitenkin myös yksityisissä vuokra-asunnoissa, mutta niiden hinnat olivat kyllä suhteellisen korkeat, ja niiden hankkiminen hankalaa. Positiivisena puolena näissä yksityisissä Condo-asunnoissa oli se, että niiden välittömästä läheisyydestä löytyi usein uima-allas, kuntosali ja tenniskenttiä, joiden käyttö kuului vuokrahintaan. Monet opiskelijat, jotka syystä taikka toisesta eivät saaneet kampusasuntoa, hankkivatkin ensimmäisten viikkojen aikana yhteisen asunnon toisten kohtalontovereidensa kanssa. Ruoka Aasiassa ja Singaporessa. Pidin erityisen paljo ruuasta ja ruokailukulttuurista Singaporessa. Isossa kuvassa perinteinen Hawker center Singaporessa, joissa ruoka on hyvää ja edullista. Vasemmalla kuva Malesialaisesta ateriasta Penangissa, ja oikealla esimerkki kampuksen intialaisesta ruuasta.

Opinnot Opintoja minulla kertyi yhteensä 22,5 opintopistettä syyslukukauden aikana, eli suoritin yhteensä neljä kurssia. Minulla oli kolme kurssia Division of Engineering & Technology Management:sta, sekä yksi kurssi Chemical & Biomolecular Engineering:stä. Kävin siis seuraavat kurssit: MT3001 Systems Thinking and Engineering MT4002 Technology Management Strategy MT5009 Analyzing Hi-Technology Opportunities CN3135 Process Safety, Health and Environment Olin tyytyväinen kurssivalintoihini, vaikka tosin Process Safety, Health and Environment- kurssi ei aivan ollutkaan sitä mitä olin odottanut, vaan se sisälsi suhteellisen paljon laskemista. Kursseista mainittakoon yleisesti, että niin sanotut kandikurssit alkavat NUS:ssä numeroilla 1-4, ja 5 alkavat ovat maisteritason kursseja. Singaporen kandi- ja maisterivaihe eivät kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin Suomessa, vaan suurin osa opiskelijoista tekee vain kandin, ja murto-osa jatkaa maisterivaiheeseen, jolloin he yleensä työskentelevät myös samalla. Tästä johtuen melkein kaikkien maisterivaiheen (numerolla 5 alkavat, esim. MT5009) kurssien luennot sijoittuivat iltaan, yleensä klo 18-21. Näistä kursseista sain valittua alustavassa NUS:n nettihaussa vain tuon Process Safety- kurssin. Muut kurssit jouduin hakemaan erillisillä kaavakkeilla add/drop- periodin aikana. Nämä kurssit eivät edes olleet kurssilistalla, jolta vaihto-oppilaat valitsivat kurssejaan, mutta kun näki vähän vaivaa ja jos kursseilla oli tilaa, niin tuntui että niille pääsi kyllä. Muistan käyneeni monessa kansliassa ja lähetin mailia kyseisille proffille, jotta pääsin MT- alkaville kursseille. Kannattaa kuitenkin varmistaa add/drop- periodin aikana, että saa hyväksyttyä edes sen vaaditun kurssimäärän, ja tiputtaa sitten kursseja pois tarvittaessa. Kannattaa olla myös hereillä heti orientaatiopäivänä, kun näistä asioista kerrotaan tarkemmin. Kursseja valitessa kannattaa myös muistaa, ettei NUS:ssä hyväksytä luentojen, eikä tenttien päällekkäisyyksiä. Monet paikalliset opiskelijat käyttävät opiskeluun todella paljon aikaa, ainakin näennäisesti. Tästä ei kuitenkaan kannata huolestua, sillä usein heidän opiskelunsa ei ole kovin tehokasta. Kirjapinon päällä torkkuvia paikallisia opiskelijoita näkee harva se päivä kampuksen kirjastoissa. Monet ottavat kuitenkin opiskelunsa suhteellisen tosissaan, sillä opinnot arvostellaan aina Gaussin käyrän mukaan. Se, miten käyrää sovelletaan vaihto-opiskelijoihin, en tiedä, mutta en tiedä ainakaan ketään, joka ei olisi läpäissyt käymiänsä kursseja NUS:ssa. Jotkut puhuivat, että minimisuoritukseen riittää kun suorittaa ajallaan kurssin suoritukset, ja on edes jotenkin perillä kurssin tentissä. Itse yllätyin hieman kuinka hyvin muutamat käymäni kurssit menivät, vaikka ennen tenttejä ja niiden jälkeenkin hieman stressasin miten tulisi käymään. Omasta kokemuksesta voisin siis sanoa, että hyviä arvosanoja on vaikea saada, mutta läpipääsyyn yltävät kaikki jotka sitä edes jossain määrin yrittävät. Tämä kuitenkin riippuu varmasti paljon kurssista ja professorista, joten suosittelen käymään kurssit tietenkin huolella. Omalta osaltani voin sanoa, että käymieni kurssien työmäärät riippuivat suurelta osin siitä, kuinka paljon tahtoi erilaisiin ryhmätöihin laittaa aikaa. Monesti professorit olivat vaativia sekä motivoivia ja halusivat opiskelijoiden tietenkin menestyvän töissään mahdollisimman hyvin. Käytimmekin muutamaan ryhmätyöhön suhteellisen paljon aikaa, ja ne onnistuivat mielestäni hyvin. En kuitenkaan kokenut, että työmäärä olisi ollut kauheasti suurempi Aaltoon verrattuna. Enemmänkin projektimme olivat niin mielenkiintoisia, että niihin halusi jopa laittaa vähän lisää aikaa kiinni. Luentoja minulla oli viikoittain vain

tiistaista torstaihin, eli maanantait ja perjantait olivat vapaita. Tämä saattoi olla tietoinen valinta. Kaikissa kursseissani oli luennot vain kerran viikossa, ja ne kestivät kolme tuntia. Process Safety- kurssissa oli luennon lisäksi viikoittaiset laskarit, joissa paikallaolo ei kuitenkaan ollut pakollista, tai ainakaan kontrolloitua. Kaikkien kurssieni suorituksiin kuului myös ryhmätyö. MT5009 kurssissa ei ollut tenttiä, vaan sen suorituksiin kuului ryhmätyö, sekä erilaisia kirjoitelmia kurssin aikana. Tentit NUS:ssä olivat hieman erilaisia Aallon tentteihin verrattuna: aikaa oli suhteellisen vähän ja tehtäviä paljon. Ei kuitenkaan kannata myöskään pelästyä jos ei ehdi tehdä kaikkia tehtäviä, vaan tiedostaa, että tilanne on samanlainen kaikille muillekin. Tätä kirjoittaessani en ole vielä saanut NUS:ltä virallista suoritusotetta. Uskon kuitenkin, että saan kaikki kurssini hyvin hyväksytettyä joko vapaavalintaisiin opintoihini, tai sitten erikoismoduuliini. Muuta Vapaa-aika ja matkustaminen Vapaa-aika Singaporessa kului viikolla usein joko kampuksella urheillessa tai uima-altaalla. Kävimme myös pelaamassa beach-volleyta torstai-iltaisin vaihtokaveriemme condolla. Iltaisin saatoimme lähteä myös viettämään aikaa ja syömään keskustaan. Kun Singaporen tärkeimmät nähtävyydet oli koluttu läpi, monet viikonloput tuli sitten vietettyä lähimaissa reissatessa. Viikonloppureissuja tuli tehtyä esimerkiksi Malesian Pulau Tiomanille, Kuala Lumpuriin ja Penangiin, Thaimaan Bangkokiin, Krabille ja Phuketiin, sekä Indonesian Bintanin saarelle. Syysloman aikana vietimme myös viikon Indonesiassa Balilla ja Gili-saarilla. Kävimme myös katsomassa Formula 1 Singaporen GP:n, mikä oli myös siisti kokemus. Viikko oli usein jakautunut siten, että tiistaista torstaihin tehtiin paljon hommia koulutöiden eteen, ja sitten perjantaista maanantaihin oltiin reissussa tai otettiin rennommin Singaporessa. Vapaa-aika. Vasemmalla kuva ensimmäiseltä viikonloppureissultamme Tiomanin saarelle. Oikealla kuvassa olemme Singaporen edustalla pienellä Pulau Ubinin saarella pyöräilemässä. Ubinin saari kuuluu siis Singaporelle.

Reissussa. Opintojen ohessa ja jälkeen kerkesin hieman matkustella ympäri Kaakkois- Aasiaa. Kuvat Koh Tao, Thaimaa, Bagan, Myanmar ja Ko Phangan, Thaimaa.

Harrastukset Harrastusmahdollisuuksia Singaporessa ja NUS:n kampuksella on paljon. Itse tuli käytyä pari kertaa viikossa salilla ja lenkillä aina silloin tällöin aamuisin. Torstaista muodostui rantalentispäivä, josta jo mainitsinkin aikaisemmin. Golfia kävimme pelaamassa pari kertaa, mutta se oli Singaporessa todella kallista. Rangella NUS Golf Clubin kanssa käyminen puolestaan oli halpaa, ja mailatkin sai lainaan klubilta ilmaiseksi. Harrastukset. Golf oli Singaporessa suhteellisen kallista, joten kävimme kerran pelaamassa Indonesian Bintanin saarella. Kuvat Ria Bintanin golfkentältä. Budjetti Sanoisin, että Singaporessa selviää suhteellisen hyvin samalla rahalla mitä Suomessakin jos vain haluaa. Monet asiat kuten baareissa käyminen, ja joka viikonloppu reissaaminen ympäri Kaakkois-Aasiaa tekevät kuitenkin nopeasti pientä lovea budjettiin. Itse halusin kuitenkin nauttia vaihto-ajastani opiskelujeni ohella, joten rahaakin kului jonkin verran. Eniten rahaa minulla ehkä kului juuri matkustamiseen, vaikka lennot ja bussit ympäri Aasiaa suhteellisen halpoja olivatkin erityisesti jos ne varasi ajoissa. Itse eläminen muissa Kaakkois-Aasian maissa sitten olikin niin halpaa, että sitä voisi melkein sanoa säästöksi aina kun karkasi Singaporesta muihin maihin. Vaihtoaikani jälkeen tein vielä 42 päivän reppureissun ympäri Kaakkois-Aasiaa, ennen kuin palasin takaisin Suomeen ja opintojen pariin. Tämä oli mahdollista, sillä viimeiset tentit minulla oli jo marraskuun lopussa, ja luennot Aallossa jatkuivat vasta tammikuun puolen välin tienoilla. Budjetti. Eniten rahaa Singaporessa kului reissaamiseen ja erilaisissa tapahtumissa käymiseen. Vasemmalla kuva Formula 1 Singaporen GP:stä ja oikealla kuva Phuketin Kata Beachilta.

Pohdintaa Mielestäni käymäni kurssit Singaporessa olivat todella laadukkaita ja koin oppineeni paljon kaikilta kursseilta. Erityisesti mainittakoon, että olin yllättynyt kuinka paljon professoreilla oli aikaa oppilaille ja heidän projekteilleen. Tuntui että he halusivat oikeasti oppilaidensa kehittyvän, ja kannustivat ja potkivat heitä eteenpäin. Varsinkin oppilaiden motivoimisesta ja kannustamisesta voitaisiin Suomenkin yliopistoissa ehkä ottaa hieman mallia. Vaihdon aikana tutustuin ihmisiin erittäin monesta eri kulttuurista, ja opin työskentelemään eri kulttuurien edustajien kanssa. Opin kuinka erilaisia välillä olivat paikallisten aikakäsitykset. Jos esimerkiksi sovittiin, että nähdään kahdelta, niin monesti paikalliset tulivat noin puoli tuntia myöhässä, eikä sitä välttämättä nähty kovinkaan pahana asiana. En kuitenkaan menisi yleistämään tätä, sillä moni oli tarkka myös ajoistaan. Opin arvostamaan suuresti Singaporelaisten työmoraalia, vaikkakin mielestäni jotkut heidän työskentelytapansa olivat suhteellisen tehottomia. Koen kasvaneeni vaihdon aikana ihmisenä paljon kypsemmäksi ja valmiimmaksi työelämään. Koen, että pystyn tulemaan toimeen kaikenlaisissa ympäristöissä, eikä vieraaseen maahan muuttaminen vaikkapa työn perässä tunnu yhtään kaukaiselta ajatukselta. Tunnen itseni vaihdon jälkeen paljon itsevarmemmaksi, ja englannin puhuminen on nykyään todella luontevaa. Olen myös huomannut, että vaihdon jälkeen on jotenkin paljon helpompi tutustua varsinkin Suomeen saapuviin vaihto-oppilaisiin, ja heitä auttaa todella mielellään kaikenlaisissa asioissa. Ehkäpä vaihdon parasta antia olivatkin monet loppuelämän ajan varmasti säilyvät ystävyyssuhteet, joita muodostui vaihdon aikana monia. Voin suositella erittäin lämpimästi Singaporeen, ja erityisesti NUS:ään hakemista. Aikani vaihdossa oli todellakin yksi elämäni parhaimmista kokemuksista. Vastailen mielelläni kysymyksiin vaihto-opiskelusta ja Singaporesta, ja maililla minut saa kiinni osoitteesta joni.salmela@aalto.fi.