TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2006:4 Asia Hakija Tutkimussuunnitelmaan liittyvät tekijänoikeuskysymykset Tieteentekijöiden Liitto Annettu 15.3.2006 LAUSUNTOPYYNTÖ Tieteentekijöiden Liitto, edustajanaan asiamies Tuuli Vänskä (jäljempänä hakija), on 31.10.2005 saapuneella kirjeellään pyytänyt tekijänoikeusneuvoston lausuntoa tutkimussuunnitelman käyttämiseen liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä. Tekijänoikeusneuvostolle esitetyt kysymykset Hakija on esittänyt tekijänoikeusneuvostolle seuraavat kysymykset: 1) Täyttyykö teoskynnys lausuntopyynnössä mainitun abstraktin "Significance of initial schooling in the life course of Finnish adults" yhteydessä? (tekijänoikeuslaki 1 ; lausuntopyynnön liite 1) 2) Rikkooko tutkimussuunnitelma "Initial Education as a Cumulative Advantage in the Life Course of Finnish Adults", joka on suunniteltu liitettäväksi tutkimusrahoitushakemukseen tekijöiden oikeutta tulla mainituksi jo ennen kuin hakemus on lähetetty? (tekijänoikeuslaki 3.1 ; liite 2) 3) Rikkooko muutettu tutkimussuunnitelma "Education as a Cumulative Advantage in the Life Course: the case of Finland" tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen muuttamiskieltoa? (tekijänoikeuslaki 3.2 ; liite 3) 4) Voidaanko teoksen käyttämistä rahoituksen hankkimisen pohjana pitää ammattimaisena ja julkisena teoksen jälleenmyyntinä, joka oikeuttaisi tekijät saamaan jälleenmyyntikorvausta? (tekijänoikeuslaki 26 i ) Lisäksi hakija on kiinnostunut yleisenä kysymyksenä tietämään, mitkä ovat tekijän oikeudet vastaavanlaisissa tilanteissa, joissa teoskynnyksen ylittävää teosta on käytetty hyväksi ilman tekijän lupaa esimerkiksi apuraha- tms. rahoitushakemuksissa.
2 Selostus asiasta Hakijan näkemyksen mukaan tutkimusrahoitushakemuksessa esitetty tutkimussuunnitelma (lausuntopyynnön liitteet 2 ja 3) rikkoo tekijöiden moraalista oikeutta sekä tekijänoikeuslain muuttamiskieltoa. Tutkimussuunnitelma (liite 2) on lähes identtinen kopio 31.3.2005 esitetystä abstraktista (liite 1), joka on hyväksytty esitettäväksi ISA XVI - konferenssissa Durbanissa 2006. Vaikka suunnitelman sanamuotoa on myöhemmin muutettu (liite 3), sen pohjana on selvästi käytetty edellä mainittua abstraktia. Abstraktissa on kyse itsenäisestä ja omaperäisestä teoksesta, jossa on esitetty oma analyysi Tilastokeskuksen aineistosta. Analyysi on tekijän oman henkisen luomistyön tulosta. Omaperäisyys ilmenee myös aineiston järjestämisessä ja itse luodussa sukupolvijaottelussa. Lausuntopyynnössä todetaan, että vaikka tutkimussuunnitelmaa on muokattu tekijän huomautusten perusteella, ei se poista tosiasiaa, että sen pohjana on käytetty aikaisemmin mainittua abstraktia, jota muuntelemalla on saatu myös viimeisin suunnitelma. Lausuntopyynnön mukaan tekijänoikeussuoja pitäisi ulottua teoksen ulkopuoliselta taholta tulevaan hyväksikäyttöön. Oikeudet tekijänoikeudella suojattuun aineistoon ja sen käyttöön tulee hankkia lähtökohtaisesti teoksen tekijältä erilaisten sopimusten avulla. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTON LAUSUNTO Tekijänoikeusneuvosto toteaa aluksi, että tekijänoikeuslain muutokset ovat tulleet voimaan 01.01.2006. Tekijänoikeuslain muuttamisesta annetun lain (821/2005) 64 b :n 5 momentin mukaan ennen kyseisen lain voimaantuloa tehtyihin toimiin sekä hankittuihin oikeuksiin ja tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tekijänoikeusneuvostolle esitetty lausuntopyyntö koskee tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet ennen lainmuutosten voimaantuloa. Tästä syystä tekijänoikeusneuvosto soveltaa asiaan ennen 01.01.2006 voimassa ollutta tekijänoikeuslakia. Muutoin tekijänoikeusneuvosto esittää lausuntonaan seuraavan. Tekijänoikeudesta Tekijänoikeuslain (TekijäL, 404/1961) 1 :n 1 momentin mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on yksinoikeus teokseen. Säännös sisältää esimerkkiluettelon suojattavista teostyypeistä. Tekijänoikeussuojaa saavat esimerkiksi kaunokirjalliset ja selittävät kirjalliset ja suulliset esitykset.
3 Teoksella tekijänoikeudellisessa merkityksessä tarkoitetaan henkisen luomistyön tuotetta. Kirjallinen tai taiteellinen tuote on tekijänoikeudella suojattu, jos sitä voidaan pitää tekijänsä luovan työn omaperäisenä tuloksena. Tällöin se niin sanotusti ylittää teoskynnyksen eli saavuttaa teostason. Suojan edellytyksenä ei ole muita erityisiä vaatimuksia. Teoskynnyksen katsotaan yleensä ylittyvän, jos voidaan olettaa, ettei kukaan muu työhön ryhtyessään olisi tehnyt samanlaista teosta. Teoskynnyksen ylittyminen harkitaan tapauskohtaisesti. Oikeuskirjallisuudessa Pirkko-Liisa Haarmann (Tekijänoikeus & lähioikeudet, Helsinki 1999, s. 55-56) on todennut, että kirjallisten teosten kohdalla teoskynnys ei ole kovin korkea. Suojan ulkopuolelle katsotaan jäävän lähinnä vain lyhyiden uutisten, tavanomaisten ilmoitusten, aikataulujen, tavaraluetteloiden ym. Haarmannin mukaan persoonallinen aiheen käsittely on aina kirjallisenkin tuotteen suojan edellytyksenä. Sen sijaan teoksen juonella, tarkoituksella tai laadulla ei ole merkitystä mahdollista tekijänoikeussuojaa arvioitaessa. Tapaus tapaukselta on ratkaistava, onko jonkin kirjallisen tuotteen tekijä todella itse luonut teoksensa vai onko hän siinä määrin seurannut esikuvia tai annettuja ohjeita, että itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimus jää täyttymättä. Tekijänoikeus suojaa sekä teosta kokonaisuutena että sellaista teoksen osaa, jota muusta teoksesta irrallaan tarkasteltuna voidaan pitää tekijänsä luovan työn omaperäisenä tuloksena. Vakiintuneen näkemyksen mukaan ideat, aiheet, periaatteet yms. jäävät tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Tekijänoikeus ei estä esimerkiksi kahta henkilöä kirjoittamasta kirjaa samasta aiheesta. Tekijänoikeus suojaa ainoastaan sitä omaperäistä ilmenemismuotoa, joka tietylle aiheelle, ideoille ym. on kirjallisessa tai taiteellisessa teoksessa annettu. Tekijänoikeuden sisällöstä säädetään TekijäL 2 ja 3 :ssä. Tekijän taloudellisista oikeuksista säädetään 2 :ssä. TekijäL 2 :n 1 momentin mukaan tekijänoikeus tuottaa, TekijäL 2 luvussa säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Säännöksen 2 momentin mukaan kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. TekijäL 2 :n 3 momentin mukaan teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen tai näytetään julkisesti. Tekijän moraalisista oikeuksista säädetään TekijäL 3 :ssä. TekijäL 3 :n 1 momentin mukaan tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan
4 yleisön saataviin. Tekijän nimi ilmoitetaan ilmoittamalla hänen nimensä, nimimerkkinsä tai salanimensä. Tekijän nimen ilmoittamisvelvollisuus on sidottu hyvän tavan mukaisuuteen. Kaikissa tilanteissa (esimerkiksi jumalanpalveluksissa tai hautajaisissa esitettävä musiikki) tekijän nimen ilmoittaminen ei ole tapana. Tekijän nimeä ei ole kuitenkaan TekijäL 3 :n 1 momentin säännöksestä huolimatta lupa ilmaista vastoin tekijän tahtoa. (Haarmann, Pirkko-Liisa: Tekijänoikeus & lähioikeudet, Helsinki 1999, s. 140) TekijäL 3 :n 2 momentissa kielletään teoksen muuttaminen tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla ja teoksen saattaminen yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Tekijänoikeus syntyy suoraan lain nojalla teoksen luoneelle fyysiselle henkilölle. Tekijä voi kuitenkin luovuttaa oikeuksiaan toiselle, myös oikeushenkilölle. Oikeushenkilö on esimerkiksi osakeyhtiö. Tekijänoikeuden siirtymisestä säädetään TekijäL 3 luvussa (27-42 ). Tekijänoikeuden luovutusta koskevat yleiset säännökset ovat lain 27-29 :ssä. Tekijä voi luovuttaa taloudelliset oikeutensa kokonaan tai osittain. Moraalisista oikeuksistaan tekijä voi luopua vain laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettua teoksen käyttämistä varten. Tekijänoikeus on TekijäL 43 :n mukaan voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Tekijänoikeusneuvoston aikaisempia lausuntoja ja korkeimman oikeuden ratkaisuja Tekijänoikeusneuvosto on arvioinut kirjallisten tuotteiden teosluonnetta useissa lausunnoissaan. Kirjallisen tuotteen tekijänoikeussuoja on ollut muutamia kertoja myös korkeimman oikeuden arvioitavana. Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan KKO 1971 II 7, että virallisen autonkuljettajatutkinnon suorittamista varten käytetyt kyselylomakkeet jäivät tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Lomakkeita ei voitu pitää itsenäisinä ja omaperäisinä kirjallisina teoksina, sillä ne oli muodoltaan laadittu ulkomaisten esikuvien mukaisiksi ja sisällöltään vastaamaan asianomaisen ministeriön antamia ohjeita. Aikaisemmasta tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytännöstä voidaan mainita mm. seuraavat lausunnot, joissa tekijänoikeusneuvosto on katsonut sen arvioitavaksi saatetun kirjallisen tuotteen jäävän teostason alapuolelle ja siten tekijänoikeussuojan ulkopuolelle: Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1999:2 oli kysymys hammaslääketieteellisten tautien tautiluokituksesta tehdystä aineistokokoelmasta. Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että kyseinen
5 tautiluokitusaineisto jäi TekijäL 1 :n mukaisen suojan ulkopuolelle, sillä aineiston valinta ja järjestely ei osoittanut sellaista omaperäisyyttä, mitä vaaditaan tekijänoikeussuojan saamiseksi. Lausunnossa 1994:3 oli kyse ruokareseptien ja korianteria koskevan esitteen tekijänoikeussuojasta. Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että ruokareseptit ruokien valmistusohjeineen eivät yltäneet kirjalliselta teokselta vaadittavaan teostasoon, koska ne eivät olleet ilmaisumuodoltaan omaperäisiä. Myös esite jäi tekijänoikeussuojan ulkopuolelle, sillä siinä olevat tiedot oli ilmaistu yksinkertaisin, luettelomaisin virkkein, eikä esitteen ilmaisumuotoa siten voitu pitää itsenäisenä eikä omaperäisenä. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2000:1 oli kyse mm. pallopelin säännöstön tekijänoikeussuojasta. Lausuntopyynnössä tarkoitettu aineisto sisälsi mm. 22-sivuisen selostuksen soikeapallopelin säännöistä. Säännöissä selostettiin mm. pelin tarkoitus ja rakenne, pistelasku sekä ottelun päättyminen ja voittaja. Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että lausuntopyynnössä tarkoitetuissa pelisäännöissä oli selostettu pallopelien säännöissä yleisesti selostettavia seikkoja. Kyseiset seikat oli esitetty pallopelien säännöille tavanomaisella selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla. Edellä todetun vuoksi tekijänoikeusneuvosto katsoi, että pelin säännöstö ei ollut siinä määrin omaperäinen, että sitä olisi voitu pitää TekijäL 1 :ssä tarkoitettuna teoksena. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2001:4 oli kyse diaari- ja arkistokaavojen sekä arkistointiohjeiden tekijänoikeussuojasta. Tekijänoikeusneuvosto totesi, että kyseiset kirjalliset tuotteet syntyvät varsin mekaanisen työn tuloksena ja että niiden laadintaa ohjaavat vakiintuneet säännöt ja käytännöt siitä, miten arkistointi- ja diariointitoiminta on organisaatiossa järjestettävä. Neuvosto katsoi, että kyseiset kirjalliset tuotteet jäivät puuttuvan omaperäisyyden vuoksi TekijäL 1 :n mukaista suojaa vaille. Oikeuskäytännöstä ja tekijänoikeusneuvoston aikaisemmasta lausuntokäytännöstä voidaan mainita seuraavat korkeimman oikeuden ratkaisut ja tekijänoikeusneuvoston lausunnot, joissa kirjallisten tuotteiden on katsottu ylittävän teoskynnyksen ja olleen siten tekijänoikeudella suojattuja teoksia: Korkein oikeus katsoi ratkaisuissaan KKO 1954 II 91 ja KKO 1964 II 59, että teräsbetonirakenteiden lujuusoppia käsitellyt kirja sekä sotilaskuljettajan käsikirja olivat tekijänoikeudella suojattuja omaperäisiä kirjallisia teoksia. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1986:2 oli kyse tekijänoikeudesta lasketteluaiheiseen monisteeseen. Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että A:n laatima 27-sivuinen, lasketteluvälineitä, alppiolosuhteita ja muita lasketteluun liittyviä asioita käsittelevä Ski-info -niminen moniste täytti
6 TekijäL 1 :ssä teokselle asetetut vaatimukset ja oli näin ollen tekijänoikeudellisesti suojattu teos. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1993:24 oli kyse MS-tautia sairastaville potilaille laaditusta sosiaalioppaasta. Oppaassa selvitettiin mm. potilaille tärkeiden viranomaisten ja yhdistysten toimintaa sekä oikeussäännösten ja tukijärjestelmien sisältöä. Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että kyseinen sosiaaliopas oli TekijäL 1 :n nojalla suojattu kirjallinen teos. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2001:11 oli kyse tekijänoikeudesta sukupolvenvaihdosmalliin. Lausunnon pyytäjä oli laatinut tapauksessa väitöskirjaa, jonka tuloksena oli malli puusepänalan yrittäjien eläkkeelle siirtymisestä ja yritystoiminnan jatkamisesta. Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että kyseinen sukupolvenvaihdosmalli ei sellaisenaan saanut tekijänoikeussuojaa. Mallia voitiin pitää lähinnä ideana siitä, että puusepänalan yrittäjien sukupolvenvaihdokseen liittyviä kysymyksiä voidaan kuvata ja ratkaista. Sen sijaan 12 teksti- ja/tai kaaviosivua sisältänyt asiakirja, johon malli sisältyi, sai TekijäL 1 :n nojalla suojaa kirjallisena teoksena. Teoksen muunteleminen ja vapaa muuttaminen TekijäL 4 :ssä säädetään teoksen muuntelemisesta ja vapaista muunnelmista. TekijäL 4 :n 1 momentin mukaan sillä, joka on kääntänyt teoksen, muunnellut sitä tai saattanut sen toiseen kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tuossa muunnellussa muodossa. Myös muuntelijan panoksen on suojaa saadakseen osoitettava omaperäisyyttä. Muuntelijan oikeus kattaa vain hänen oman suorituksensa, eikä se rajoita tekijänoikeutta alkuperäiseen teokseen. Muunnelman tekeminen teoksesta edellyttää alkuperäisen teoksen tekijän suostumusta. Kappaleiden valmistaminen TekijäL 4 :n 1 momentin nojalla suojaa saavasta muunnelmasta edellyttää sekä alkuperäisen teoksen tekijän että muuntelijan suostumusta. Vapaista muunnelmista säädetään TekijäL 4 :n 2 momentissa. Kyseisen lainkohdan mukaan jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäiseen teokseen. Vapaan muunnelman hyödyntämiseen ei tarvita alkuperäisen teoksen oikeudenhaltijan suostumusta. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että jos muutetussa muodossa valmistetussa teoksessa on kyse samasta teoksesta kuin alkuperäisteos, alkuperäisteoksen tekijällä tai tekijänoikeuden haltijalla on määräysvalta myös ko. uusien teosten suhteen. Jos teokset mielletään samoiksi, tekijänoikeuden loukkauksen voidaan yleensä katsoa tapahtuneen. (Haar-
7 mann, Pirkko-Liisa: Tekijänoikeus & lähioikeudet, Helsinki 1999, s. 76 ja 88) Yksityiskohtaisten sääntöjen antaminen siitä, miten raja vapaan luomisen ja muuntelemisen välillä käytännössä on vedettävä, on varsin vaikeaa. Riidanalaisissa tapauksissa rajanveto jää lain esitöiden mukaan oikeuskäytännön varaan, jolloin tuomioistuimen on vapaasti harkittava kaikki asiaan vaikuttavat seikat. (Komiteanmietintö 1953:5. Ehdotus laiksi tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin, s. 50) Sitaattioikeudesta Tekijän yksinoikeuteen on TekijäL:ssa säädetty rajoituksia esimerkiksi sitaatti- eli lainausoikeuden muodossa. Yleinen sitaattioikeutta koskeva säännös on TekijäL 22 :ssä, jonka mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Vain julkistettuja teoksia saadaan siten siteerata lain 22 :n mukaan. TekijäL 8 :n 1 momentin mukaan teos katsotaan julkistetuksi, kun se on luvallisesti saatettu yleisön saataviin. Käytännössä luvallisuudella tarkoitetaan tekijän tai tekijänoikeuden haltijan luvalla tapahtunutta yleisön saataviin saattamista. Teoksen julkistaminen voi tapahtua myös muun kuin tekijän tai tekijänoikeuden haltijan toimesta, kunhan se tapahtuu luvallisesti. (Haarmann, Pirkko-Liisa: Tekijänoikeus ja lähioikeudet, Helsinki 2005, s. 160-161; komiteanmietintö 1957:5, s. 19) TekijäL 22 :ssä mainitun "hyvän tavan mukaisuuden" on selitetty tarkoittavan sitä, että lainaamisen tulee toteuttaa niin sanottu vetoamisfunktio. Oikeuskirjallisuudessa Kivimäki (Uudet tekijänoikeus- ja valokuvauslait, Helsinki 1966, s. 84) on todennut seuraavaa: "Tämä funktio sisältää oikeuden toisen henkilön teoksen toisintamiseen, arvostelemiseen tai edelleen kehittämiseen tarkoituksessa, joka on omiansa helpottamaan uuden teoksen valmistamista. Toisin sanoen siteerauksen tulee, ollakseen oikeutettu, olla apuna henkisessä luomistyössä." Sitaattien sallittu laajuus ja käyttötapa vaihtelevat suuresti eri teoslajeissa ja riippuen sitaatin käyttöyhteydestä. Pelkistä sitaateista koostuva työ ei täytä laillisen siteerauksen edellytyksenä olevaa vetoamisfunktiota. Vuoden 1953 komiteanmietinnössä (s. 56) on todettu, että sallitun lainauksen laajuutta määriteltäessä olisi otettava huomioon sekä lainauksen tarkoitus että lainatun osan ja koko teoksen laajuuden välinen suhde. Oikeuskirjallisuudessa Haarmann (Tekijänoikeus & lähioikeudet, Helsinki 1999, s. 190) on todennut, että tieteellisessä kirjallisuudessa voidaan sallia pitkiäkin sitaatteja. Vaikka sitaatin pituus on lyhyyttä
8 yleisempi ongelma, sitaatti voi periaatteessa olla myös liian lyhyt, jos lainattavasta teoksesta voi sitaatin välityksellä saada väärän käsityksen. Arvioitaessa sitaattioikeuden sallittavuutta ja rajoja on ensiksi tarkasteltava sitä, onko siteerauksen kohde suojattu teos. Jos kohde ei yllä teostasoon, sen käyttämisellä ei ole tekijänoikeudellisia rajoituksia. TekijäL 11 :n 2 momentin mukaan milloin teos toisinnetaan julkisesti jonkin TekijäL 2 luvun rajoitussäännöksen, kuten sitaattioikeuden nojalla, on lähde mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Saman pykälän 2. lauseen mukaan teosta ei myöskään saa tekijän suostumuksetta muuttaa enemmän kuin sallittu käyttäminen edellyttää. Tekijän nimen ja lähdeteoksen mainitseminen riippuu sekä alalla noudatettavasta hyvästä tavasta että lainauksen kohteena olevasta teoslajista. Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt sitaattioikeuden käyttämistä useissa lausunnoissaan, joista kirjallisten teosten siteeraamista ovat käsitelleet esimerkiksi lausunnot 1986:1 ja 1992:16.
9 Tekijänoikeusneuvostolle toimitettu aineisto Tekijänoikeusneuvosto on tutustunut sille toimittuun aineistoon. Liitteenä 1 oleva tutkimussuunnitelma (abstrakti) on vajaan kahden A4- sivun mittainen. Itse tekstiosuus käsittää hieman yli yhden sivun ja lähdeluettelo puoli sivua. Tutkimussuunnitelma on englanninkielinen. Asiakirja on varustettu otsikolla "Significance of initial schooling in the life course of Finnish adults". Asiakirjassa on selostettu koulutuksen merkitystä eri ikäryhmille Suomessa. Näkökulma on historiallinen. Teksti on luonteeltaan informatiivista asiatekstiä, joka perustuu Tilastokeskuksesta saatujen tietojen selostamiseen ja tulkintaan. Teksti on luonteeltaan johdannonomaista ("We shall focus...", "We present..."). Liitteenä 2 oleva tutkimussuunnitelma on yhden A4-sivun mittainen. (Vaikuttaisi siltä, että alkuperäinen asiakirja on pidempi ja että tekijänoikeusneuvostolle on toimitettu vain osa asiakirjasta, sillä sivulla oleva teksti päättyy kesken.) Asiakirja on otsikoitu "Initial Education as a Cumulative Advantage in the Life Course of Finnish Adults". Tekstiin sisältyy kaksi otsikkoa eli "Hypothesis" ja "Data and analysis", joiden alla on tekstiä. Teksti on luonteeltaan informatiivista asiatekstiä, joka perustuu Tilastokeskuksesta saatujen tietojen selostamiseen ja tulkintaan. Teksti käsittelee koulutuksen merkitystä suomalaisille aikuisille. Näkökulma on historiallinen. Liitteenä 3 oleva asiakirja on hieman yli kahden A4-sivun mittainen. Asiakirja on otsikoitu "Education as a Cumulative Advantage in the Life Course: the case of Finland". Varsinainen tekstiosuus on puolentoista sivun mittainen. Lähdeluettelo käsittää n. puoli sivua. Tekstiin sisältyy kolme otsikkoa eli "Hypothesis", "Data and analysis" ja "Publications", joiden alla on tekstiä. Tekstiin sisältyy viittauksia lähdeteoksiin. Tekstissä käsitellään koulutuksen merkitystä Suomessa. Näkökulma on historiallinen. Lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksesta saadut tiedot. Kyse on tutkimussuunnitelmasta, jossa tutkija esittelee tutkimuksensa lähtökohtia ja tavoitteita. Vastaukset lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin Vastaus kysymykseen 1: Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että saadakseen tekijänoikeussuojaa TekijäL 1 :n nojalla kirjallisen tuotteen on yllettävä teostasoon eli ylitettävä teoskynnys. Aikaisempaa oikeuskäytäntöä on selostettu tarkemmin edellä. Teoskynnyksen katsotaan yleensä ylittyvän, jos voidaan olettaa, että kukaan toinen vastaavan työhön ryhtyessään ei päätyisi muodoltaan vastaavaan lopputulokseen. Teoskynnyksen
10 ylittyminen harkitaan tapauskohtaisesti. Kirjallisten tuotteiden teoskynnystä pidetään yleensä varsin alhaisena. osalta Tekijänoikeusneuvosto toteaa, olettaen, että sille lausuntopyynnön liitteenä toimitettu asiakirja 1 ei ole kopio jostakin aikaisemmin luodusta asiakirjasta ja että se on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos, että asiakirja (tutkimussuunnitelma) saa TekijäL 1 :n nojalla tekijänoikeussuojaa kirjallisena teoksena. Vastaus kysymykseen 2: Hakija on täsmentänyt lausuntopyynnön jättämisen jälkeen tekijänoikeusneuvoston sihteerille, että tässä kysymyksessä pyydetään vertaamaan liitettä 2 alkuperäiseen asiakirjaan eli liitteeseen 1. Liitteenä 2 oleva asiakirja muistuttaa varsin paljon liitteenä 1 olevaa asiakirjaa. Niissä on samoja virkkeitä, kuten esimerkiksi "Finland is a Nordic welfare state with a strong feeling of nationalism" (aivan alussa) ja "The childhood of the oldest cohorts (born 1936-1955) was at the time of World War II" (ensimmäisen sivun keskellä). Yhteneväisyydet koskevat tutkimuksen taustatietojen selostamista ja ainakin osin tutkimuskohteen asettelua. Tekstissä kiinnittää huomiota se, että aluksi siinä käytetään yksikköä ("I shall...") ja myöhemmin monikkoa ("We use...") liitteenä 1 olevan asiakirjan tavoin.mainituista samoista tekstikatkelmista huolimatta liitteenä 2 oleva asiakirja ei kuitenkaan ole rinnakkain tarkasteltuna kokonaan identtinen liitteenä 1 olevan asiakirjan kanssa. Kaiken kaikkiaan asiakirjoissa olevat erot ovat kuitenkin melko epäolennaisia, sillä asiakirjoissa on paljon yhtenevyyksiä ja identtisiä tekstikatkelmia. Ottaen huomioon asiakirjojen merkittävät yhtenevyydet tekijänoikeusneuvosto pitää todennäköisenä, että myöhemmin luotu asiakirja eli liite 2 on laadittu käyttämällä esikuvana aikaisemmin laadittua asiakirjaa eli liitettä 1. Olettaen, että lausuntopyynnön liitteenä 2 oleva asiakirja on laadittu kopioimalla siihen olennainen osa liitteenä 1 olevan asiakirjan tekstistä, tekijänoikeusneuvosto toteaa, että tässä tapauksessa on valmistettu kappale tekijänoikeudella suojatusta teoksesta eli liitteestä 1. Kappaleen valmistaminen olisi edellyttänyt lupaa tekijältä tai tekijänoikeuden haltijalta. Lupaa kappaleen valmistamiseen ei lausuntopyynnöstä ilmenevien tietojen mukaan ole kuitenkaan pyydetty. Olettaen, että liitteenä 1 ja 2 olevien asiakirjojen yhtenevyys johtuisi enemmänkin esimerkiksi saman lähdekirjallisuuden käyttämisestä, tekijänoikeusneuvoston käsityksen mukaan näyttää kuitenkin todennäköiseltä, asiakirjoissa olevat pitkät identtiset tekstiosuudet
11 huomioon ottaen, että liitteenä 1 oleva asiakirja on joka tapauksessa ollut liitteenä 2 olevan asiakirjan laatijan käytössä. Tässä tapauksessa tekstikatkelmien ottamista liitteenä 1 olevasta asiakirjasta liitteenä 2 olevaan asiakirjaan voidaan tarkastella myös TekijäL 22 :n mukaisen sitaattioikeuden valossa. TekijäL 22 :n nojalla saa julkistetusta teoksesta ottaa lainauksia toiseen teokseen hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. TekijäL 11 :n 2 momentti edellyttää, että lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Vain julkistettuja teoksia saadaan siteerata TekijäL 22 :n mukaan. Tekijänoikeusneuvostolle toimitetusta aineistosta ei voida varmuudella päätellä, onko liitteenä 1 oleva asiakirja TekijäL 8 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkistettu. Ellei teosta ole julkistettu, sen käyttämiseen tarvitaan tekijän tai tekijänoikeuden haltijan lupa. Tekijän nimen mainitsemisesta säädetään myös TekijäL 3 :n 1 momentissa, jonka mukaan tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Liitteenä 2 olevasta asiakirjasta ei kuitenkaan käy ilmi, että se sisältää otteita liitteenä 1 olevasta asiakirjasta, eli lähde on tältä osin jäänyt ilmoittamatta. Arvioitaessa liitteestä 1 liitteeseen 2 siteeratun tekstin pituutta tekijänoikeusneuvosto toteaa, että liitteestä 1 otetut sitaatit ovat hyvin pitkiä verrattuna liitteeseen 2 sisältyvään muuhun tekstiin. Mainitunlaista siteeraamista ei voida pitää sallittuna TekijäL 22 :n mukaan. Vastauksena hakijan kysymykseen tekijänoikeusneuvosto toteaa, että jos lausuntopyynnön kysymyksessä 2 tarkoitetussa tilanteessa (tutkimuksen rahoitusta koskevan hakemuksen lähettäminen tms.) on kyse siitä, että tekijänoikeudella suojatusta teoksesta valmistetaan kappaleita, tekijän tai tekijänoikeuden haltijan lupa tarvitaan kappaleen valmistamiseen. Lähde - eli tekijän nimi ja lähdeteos - on mainittava TekijäL 3 :n 1 momentin ja TekijäL 11 :n 2 momentin mukaan, kun teos toisinnetaan julkisesti. Vastaus kysymykseen 3: Hakija on täsmentänyt lausuntopyynnön jättämisen jälkeen tekijänoikeusneuvoston sihteerille, että tässä kysymyksessä pyydetään vertaamaan liitettä 3 alkuperäiseen asiakirjaan eli liitteeseen 1. Myös liitteenä 3 oleva asiakirja muistuttaa jonkin verran liitteenä 1 olevaa asiakirjaa. Asiakirjoissa on samoja virkkeitä, kuten esimerkiksi "The
12 childhood of the oldest cohorts (born 1936-1955) was at the time of World War II" (ensimmäisen sivun keskellä). Yhteneväisyydet koskevat tutkimuksen taustatietojen selostamista ja ainakin osin tutkimuskohteen asettelua. Mainituista samoista tekstikatkelmista huolimatta liitteenä 3 oleva asiakirja ei kuitenkaan ole rinnakkain tarkasteltuna identtinen liitteenä 1 olevan asiakirjan kanssa. Kaiken kaikkiaan liitteenä 1 ja 3 olevissa asiakirjoissa on jonkin verran yhtenevyyksiä ja identtisiä tekstikatkelmia. Ottaen huomioon asiakirjoissa olevat samat tekstikatkelmat, tekijänoikeusneuvoston käsityksen mukaan näyttää todennäköiseltä, että liitteenä 1 oleva asiakirja on joka tapauksessa ollut liitteenä 3 olevan asiakirjan laatijan käytössä. Yhtenevyydet saattavat johtua osin myös siitä, että liitteet 1 ja 3 on laadittu käyttämällä hyväksi samaa lähdekirjallisuutta. Tekstikatkelmien ottamista liitteenä 1 olevasta asiakirjasta liitteenä 3 olevaan asiakirjaan voidaan tarkastella TekijäL 22 :n mukaisen sitaattioikeuden valossa. TekijäL 22 :n nojalla saa julkistetusta teoksesta ottaa lainauksia toiseen teokseen hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. TekijäL 11 :n 2 momentti edellyttää, että lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Vain julkistettuja teoksia saadaan siteerata TekijäL 22 :n mukaan. Tekijänoikeusneuvostolle toimitetusta aineistosta ei voida varmuudella päätellä, onko liitteenä 1 oleva asiakirja TekijäL 8 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkistettu. Ellei teosta ole julkistettu, sen käyttämiseen tarvitaan tekijän tai tekijänoikeuden haltijan lupa. Tekijän nimen mainitsemisesta säädetään myös TekijäL 3 :n 1 momentissa, jonka mukaan tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Liitteenä 3 olevasta asiakirjasta ei kuitenkaan käy ilmi, että se sisältää otteita liitteenä 1 olevasta asiakirjasta, eli lähde on tältä osin jäänyt ilmoittamatta. Arvioitaessa liitteestä 1 liitteeseen 3 siteerattua tekstiä tekijänoikeusneuvosto toteaa, että liitteestä 1 liitteeseen 3 otetut sitaatit on sisällytetty liitteen 3 tekstiin niin, että niiden havaitseminen on hankalampaa kuin liitteeseen 2 sisällytettyjen pitkien suorien sitaattien. Teksteissä on kuitenkin identtisiä kohtia (esimerkiksi tekstin puolivaiheilla), missä liitteestä 1 on otettu suoria, mutta melko lyhyitä lainauksia liitteen 3 tekstiin. Sitaattien laajuutta voidaan tässä tapauksessa pitää hyväksyttävänä TekijäL 22 :n mukaan. Siteeraaminen ei ole kuitenkaan, kuten edellä on jo todettu, tapahtunut TekijäL:n mukaisesti, sillä siteeraamisen yhteydessä ei ole ilmoitettu lähdettä, eli tässä
13 tapauksessa liitteenä 1 olevaa asiakirjaa ja sen tekijää tai tekijöitä, siten kuin TekijäL 11 2 momentti edellyttää. Tässä yhteydessä tekijänoikeusneuvosto toteaa myös, että jonkin asiakirjan sisältämät tiedot, asiat ja ideat eivät ole tekijänoikeudella suojattuja, vaan niitä voidaan tekijänoikeuden estämättä vapaasti käyttää. TekijäL:n vastaista on valmistaa kappaleita - eli kirjallisten teosten ollessa kyseessä kopioida tekstiä - tekijänoikeudella suojatun kirjallisen teoksen kokonaisuudesta tai teoksen teoksesta erillään tarkasteltuna teostasoon yltävistä osista. Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että yleensä yksittäiset sanat tai lyhyet lauseet eivät yllä teostasoon, joten niiden käyttämiselle ei ole tekijänoikeudesta johtuvaa estettä. Vastaus kysymykseen 4 TekijäL 26 i :ssä säädetään kuvataiteen teosten jälleenmyyntikorvauksesta. Kyseisen lainkohdan mukaan oikeus jälleenmyyntikorvaukseen on kaikilla kuvataiteen tekijöillä. TekijäL 26 i :n 1 momentin mukaan kuvataiteen teosten ammattimaisesta ja julkisesta jälleenmyynnistä on tekijällä oikeus saada jälleenmyyntikorvauksena 5 prosenttia myydyn teoksen arvonlisäverottomasta myyntihinnasta. Oikeus jälleenmyyntikorvaukseen on kaikilla kuvataiteen tekijöillä. Kyseeseen tulevat niin maalaukset, veistokset, piirrokset ja grafiikka kuin rakennustaiteen, taidekäsityön ja taideteollisuuden tuotteet. Korvauksen maksaa se, joka harjoittaa kuvataiteen teosten ammattimaista ja julkista myyntiä tai välittämistä. (Haarmann, Pirkko-Liisa: Tekijänoikeus & lähioikeudet, Helsinki 2005, s. 136) Koska jälleenmyyntikorvaus koskee vain kuvataiteen teoksia, kysymys 4 ei ole relevantti lausuntopyynnössä tarkoitetussa asiassa.
14 Hakijan esittämä yleisluonteisempi kysymys Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että useimmat tieteellisen tutkimustekstin tai artikkelin tyyliin laaditut tutkimussuunnitelmat ja vastaavat rahoitushakemuksiin tms. liitetyt kirjalliset työt ylittänevät teoskynnyksen ja saavat siten TekijäL:n mukaista suojaa. Tekijällä on mahdollisuus vedota TekijäL:n ja rikoslain 49 luvun säännöksiin tilanteissa, joissa teosta on käytetty TekijäL:n vastaisesti apuraha- tms. tutkimusrahoitustilanteessa. Lopuksi tekijänoikeusneuvosto huomauttaa, ettei sen toimivaltaan kuulu ottaa kantaa asiaan liittyviin tutkimuseettisiin ongelmiin. Puheenjohtaja Niklas Bruun Sihteeri Hertta Hartikainen Lausunto on käsitelty tekijänoikeusneuvoston täysistunnossa. Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niklas Bruun (puheenjohtaja), Katariina Sorvari, Arto Alaspää, Marit Hohtokari, Tuula Hämäläinen, Satu Kangas, Päivi Liedes, Kai Nordberg, Kirsi-Marja Okkonen, Risto Salminen, Markku Uotila, Martti Virtanen ja Ahti Vänttinen.