J.A.U.Yrjolii TASSUTTELUA VAIKO KOPOTTELYA TV:ssii on pitkiiiin jatkunut lyhytohjelrna S A N A. Ttissii ohjelmassa j"lki*ot- mutustelevat suomenkielen sanoja. Ehka tama johdatteli minut yllii olevaan otsikkoon kun kerron rottweilerin liikunnasta. olen eliimiini aikana kiivellyt satoja kilometrejii rottweilerien rinnalla, niita taluttimessa k2ivelyttiien' Tai kulkenut metsiipoluilla rottweilerien kanssa, niiden kulkua takaapdin katsellen- Tuhansiin nousee rottweilerien lukumiiiirti joiden liikunnasta olen joutunut antamaan lausuntoni koiraniilttely- tai jalo stustarkastusarvo stelun yhteydessii. Vuosikymmenien kuluessa on minulle muodostunut kdsitys siit?i kuinka rottweilerit liikkuvat' Erilaisten koirarotujen liikuntaa koiraniiyttelyissii arvostellessani ja niihneenii on minulla kertynyt vertailupotfaa, johon rottweilerien liikuntaa voin verrata. Huolimatta siitti, ett?i olen joutunut usein mriiixittelemiiiin miten joku rottweiler liikkuu, ei se ole ollut erityinen mielenkiintoni kohde' sen sijaan syy, miksi joku rottweiler liikkuu niin kuin se liikkuu, on minua aina suuresti kiinnostanut' Kokeneen ulkomuototuomarin mielipide Edesmennyt, norjalainen kaikkien koirarotujen ulkomuototuornari, Olof Roig oli aikoinaan useasti niihty suomalaisissa koiraniiyttelyissii. Hiin miiiiritteli aikoinaan koirien liikkumistavan olevarl niiden rakenteesta johtuvaa. Tahan *aiiritt"tyyn hiin perusti, koirien erilaisten rakenteellistoiminnallisten tyyppien olemuksen. R a v a a j a: On ensisijassa kest?ivii. Jalostuksessa on tiiytynyt tinkia nopeudesta ja voimakkuudesta.tyypin iiririlinjat ovat silmiinpistaviisti samansuuntaisia. Raajat ovat voimakkaasti kulmautuneet (teriivat kulmauksety. nintut"ttin tilawuden miituiia sen pituus. Rintakeha ei ole erityisen leveii eik6 syvii. vatsalinja on l6hes vaakasuora' ei ylos vet?iytyvii' Ravaajalla on eniten taaksep6i nojaavat, viistoasentoiset lavat ja vtihiten luisu lantio. Runko on pitka, erityisesti siksi, ettii olkanivel on hyvin edessii ja istuinluu hyvin takana. Mytis rintalastan ktirki on eteen tydntyvii' Ravaajalla on pitk6 tai pitktihko kaula. Ttillainen rakenne mahdollistaa mahdollisimman joutuisan liikkumisen ravaamalla. Ravaajan askeleet ovat pitkiit ja vain viihiin maanpinnasta nousevat' Etwaaja ojentuu pitk6lle rungon eteen ja takaraaja ulottuu vastaavasti pitkiille rungon alle' Korkeat lyhyet askeleet ovat hyvin epatyypilliset. Laukkaaja:onensisijassanopea.Jalostuksessaontaiytynyttinkiakestiivyydestiija voimakkuudesta. Laukkaajan t*iriiinjat ovat ellipsin muotoiset. Mitkaan kehonlinjat eiviit vaikutat6ysin suorilta. Kaikki linjat ovat loivasti kaartuvia. Raajat ovat pitkiit ja solakat ja niiden kulmaukset ovat avoimet (ty$et kulrnaukset). Rintakehiin tilavuus iulee liihinnii sen syvyydestfl' Rintakeha on huomattavan kapea, eik6 erityisen pitka. Lapaluut ovat jyrkktiasentoiset ja etunojoiset' Lantio on asennoltaan luisu. Vatsalinja vetiiyfy selv?isti yliis' v o i m a t y y p p i: on ensisiassa voimakas. Jalostuksessa on tiilltiin tingrtty nopeudesta ja kestiilryydesta. Tyypin iiiiriviivat ovat pyiiristyneet, vahvasti kaarevat' Rakenne nayftiia muodostuvan palloista. Yleisvaikutus on HhinnA,urlut. Raajat ovat vankat ja lyhyet, niiden kulmaukset ovat avoimet ja tylp?it. Rintakehiin tilavuus muodostuu HhinnA sen leveydestii' Se on harvoin erityisen syvii ja se on aina lyhyt. Tyypila on jyrktit etunojoiset lapaluut ja voimakkaasti luisu lantio' Mittasuhteiltaan tyyppi on lyhyt, mita lihaksikkuus korostaa.
Selkeita Roigin tyyppiopin kuvauksia vastaavia rotuja ovat, ravaalana saksanpaimenkoira, laukkaajana englanninvinttikoira ja voimatyyppinii englanninbulldoggi. Useat koirarodut ovat rakenteellistoiminnalliselta tlypiltiiiin sen sijaan erilaisia v?ilimuotoja. Roig onnistui kuvailuissaan ratkaisemaan sen miksi rotukoirat liikkuvat rakenteensa mukaisesti. Jokainen ulkomuototuornari joutuu niiyttelykehiissti miettimiiiin koiran liikuntaa tutkiessaan sita miksi koira liikkuu siten kuin se liikkuu? On helppo kirjoittaa arvosteluun, ettti koira liikkuu lyhyin askelin tai edestii ja takaa ahtaasti- Paljon vaikeampaa on selittiiii syy miksi koira ei liiku niin kuin sen toivottaisiin liikkuvan. Nflyttelyliikunta ei kerro kuin osan koiran liikunnasta Koiran liikuntaa pyritiirin arvioimaan nfiyfte$kayt[nntin mukaisesti. Hyvin menes$vtit koirat on opetettu liikkumaan teimtin vaatimuksen tiiyttiiviisti. Esittiija pyrkii liikunta nopeudella ja erilaisin muin keinoin peitttimzitin esitettdviin koiran liikunnan heikkoudet. Ulkomuototuomarillakin on k?iytettiiviss6iin vain n?iyttelyn suomat olosuhteet. Kaikesta edelld mainitusta johtuu ettei koiran liikunta tule triydellisesti arvostelluksi koiraniiyttelysst! eikii liikunnasta annettu arviointi ole toisenlaisissa olosuhteissa todellisuutta vastaavaa. Niiyttelyarvostelussa voidaan selittiiii koiran liikuntaa vain o sittain. Esimerkiksi ravaajan kestiivyyttii ei ndyttelykehiissii voi piiteviisti arvioida. Edellisestti johtunee, ettii saksanpaimenkoirien ravia arvioitaessarvostetaankin liihes yksinonuutn ravaamisenopeutta ja koiran liikunnan tasapainoa. Saksanpaimenkoiralle jalostetut ylipitkiit askeleet vaativat paljon energiaa ja eivatkti niiin ollen palvele todellista kestdr4yyttii joka on ravaajan liikkumisen perustavoite. Rodusta on n?iyttelykehien ja ulkomuotoarvostelujen tuloksena kehitetty ns. n o p e a r av a a j a. Omasta mielestiini parhaita ravaajia niiyttelykehissii ovat olleet siperianhuskyt ja lyhytkarvaisetcolliet. Viimemainitutosin vain silloin kun niill5 on ollut oikea-asentoinen lantio. Laukkaajan oikeaoppista liikuntaa on koiraniiyttelykehiissii viel6 vaikeampi arvioida kuin ravaajien sillii niiden liikuntaa esitellziiin ulkomuototuomarille ainoastaan ravin muodossa. Koirarotujen rotumfliiritelmiss$i ei Olof Roigin rakenteellistoiminnallisen tyyppiopin periaatteet juurikaan toteudu Nainhrin asia on ja se johtuu siita ettei kaikkia koirarotuja ole jalostettu nykyisenlaisiksi pelklistiiiin silrniillitpit6en niiden tyypillista fiikuntaa, eli rakenteellistoiminnallista tyyppiii. Mytiskii?in kaikki rotumiiiiritelmien kirjoittajat eiviit ole olleet hyvia koiran anatomian tuntijoita mistii johtuu se, ettii rotujen ulkomuotovaatimuksiin on tullut myds kirjatuksi sellaista mikii johtaa epiiterveisiin tavoitteisiin, tai esteiii toivotun tavoitteen saal-uttamista. RotumiiiiriteknAt ovat ulkomuototuomareitten tydkaluja. Kuinka hyvin he osaavat ruiitd tyokaluja kayftaii" nakyy vuosikymmenien kuluessa koirarotujen ulkonlrodon muuttumisena, joko hyv?iiin tai huonoon suuntaan. Hyvin usein kehitys rotukoirien kasvatuksessa on kulkenut, ulkomuotoarvostelun viitoittamana liioittelua kohti' Miti tarkoitan tassuttelulla tai ktipiittelyllii? Jos olette kiinnittiineet huomiota leijonan kdvelyyn eliiintarhassa tai luontoelokuvissa, olette havainneet, ettii se kiivelee pitkin askelin iknan pii?in nydkkimist?i. Sen liikunta tuo mieleen jollakin tavoin kuminauha& joka venyy ja supistuu. Leijonan kiively on mielestiini tassuttelua, se on pehmeiiii ja iiiinetontti. se my<is ilrnentiiii ikaiin kuin patoutunutta voimaa. Toisenlaiset el?iimet kuten aasit tai vuohet ktivell6 kdpdttelevdt, lyhyellii askelmitalla ja hieman jaykiisti. Ne my<is nyokkiiiivat prialliiiin joka askelella. Tietysti niidenkin liikkumisessa on yksilcillisiii
eroavaisuuksia, mutta saamani yleisvaikutelrna niiden liikunnasta on sellainen jota saatan nimittiia ktipottelyksi. Tiillainen liikunta ilmentiifi voimien siiiistiimistii ja siten mycis kestiivyytt6, olematta erityisenjoutuisaa. K<ipottely ei kuitenkaan ole rakenteeltaan ravaajaksi miiiiritellyn koirarodun oikea liikuntatyyli. Omien rottweilerieni liikuntaa, erityisesti niiden hidasta kiively6 paljon niihneeniiia kiively erojen syitii mielessiini aprikoidessani piiadyin niiden liinkuntatapojen erojen miiiirittelyyn jota saatan kutsua tasutteluksi tai kopiittelyksi. Ehka nama sanat kuvaavat myiis lukijoille sita mita yrittin ntiillti liikunta nimityksila selitteia. Kumpaanko kiivelytyyppiin rottweiler kuuluu riippuu erityisesti sen eturaajojen rakenteesta. Vanhempi kasvattamani rottweilerkantalkoi nartusta Lorelei vom Heidenmoor. Tiimiin koirani kuvan voitte niihdii kirjassani Ystdv imme rottweiler tai Eliimiiii rottweilerin kanssa. Sill6 oli edestii katsottuna luotisuorat eturaajat. Kokenut ruotsalainen rottweilertuomari, jo edesmennyt Gerd Hyden kiinnittikin tiihiin huomionsa ja kehui Lorelein eturaajojen asentoarvostelussaan. Lorelei seisoi aina eturaajoillaan moitteettomasti, sen raajoja ei koskaan tarvinnut asetella. Lorelei jotenkin loksahti seisomaan ja seisoi ryhdikkiiiissii asennossa tarvittaessa kauemminkin. Kotioloissa ja kiivelylenkeilliisehitaastiliikkuessaank6p0tteli.mydskinsenjiilkel6isetjaniidenjalkeltiiset lukeutuivat k6piittelijiiihin, jotka myds nyiikyttelivat piiiitiiiin askeltensa tahdissa. Aluksi luulin, ettii t?im[ ominaisuus on seurausta hieman lyhyist?i olkavarsista! Niiin ei kuitenkaan ole. Rottweilerin rotumiiiiritelrui ja sifii kuvaavat piirrokset miiiiritteleviit rottweilerin eturaajat niiru etta ne ovat edestii katsotuna suorat- Kiip?ilien asento kuvaillaan myds rottweilerin seistessii, asennoltaan suoraan eteenpiiin suuntautuneiksi. Ttimii ehdottoman suora-asentolkanivelestd varpaisiin lienee se ptiiisly miksirottweiler hitaasti kiivellessfliin k6p0ttelee. Saadessani omistukseeni uutta linjaa edustavan saksalaisen Weiderich vom Kiimmelseen ja seuraillessani sen sekii sen jiilkeliiisten hidasta kiivelyd vointodeta, ettiityylimuuttui selviisti t as sutt e I uk s i. Niidenolkaluunpituus saattaa olla hieman pidempi!!! Suurempi ero on kuitenkin eturaajojen asennossa edestii katsottuna..\se n-nt'is-r on enemmlin joustoa ja jonkioluirtu kuminauhamaisuutta. Ne askeltavat pitkillii askeleilla' eiviitkii koskaan nyokytii piiiit6iin kiivellesstiiin. Rottweilerin rintakehiin olisi oltava rotumiiiiritelrniin mukaisesti, tilava, leveii ja syv6. Virheiksi lasketaan litteeikylkisyys ja tynnyrimaisyys. Mytis selviisti yl6s vettiytyvii vatsalinja on virhe joka on seutausta rintakehiin lyhyydestii. Oma mielipiteeni on se, ettii niiyttelyissii menestyneillii rottweilereilla on kipileikkaukseltaan enemmiin iynnyrimeiinen, pydristyvii rintakehii kuin soikean muotoinen. Erityistii huolta pitiiisi kantaa rintakehiin riittavastii pituudesta. Mielestiini my6s nykyajan saksanpaimenkoirien rintakeh?i on ajan myot6 lyhentynyt ja "ampiasvyotiirti" alkaa olla niilla liiankin yleinen. Silloin kun koiran rintakihii on tilava ja leveri, eiv6t edestii katsottuna luotisuorat eturaajat ole oikeaoppiset liikunnan kannalta. Tiima huomioidaan huonosti eri koirarotujen rotumiiiiritelmissii. poikkeuksiakin ky[a ldytyy ja sellaisena pidiin liinsigd<itanmaanpystykorvan rotumiiiiritelmiin, eturaajojen kuvailua: " Lapaluu on pitkd ja 45 asteen kulmassa vaakatasooniihden. Olkavarsi on hieman lapaluuta lyhyempi muodostaen sen kanssa suoran kulrnan. Olkavarsi on tiiviisti kylkiluita vasten, mutta liikkuva. Kyyniirvarrentulee "up*rii ollaedesttikatsottunasenverran kaart u nut, ettiiraajojen liike rintakehiin alaosan kohdalla on tiiysin vapaa. V?ilik6mmen on joustava'"
Onko rottweiler tyypiltiiiin ravaaja tai voimatyyppi, vaiko niiiden rakenteellistoiminnallisten' tyyppien yhdistelmii? Rottweilerin rotutylpin kohdalla on ttissii asiassa ristivetoa. Minun mielestiini rottweiler on voimaravaaja ja painottaisin sen rakenteessa enemmiin ravaajanrakenteen miiiiritehniiii. Mielipiteita on kuitenkin myds toisinptiin, eli sen rakennetyyppid painotetaan myds enemmiin voimatyypin suuntaan. Tiissiik?iiin asiassa ei liene oikeata ja vaiir'davaan parelnminkin ainoastaaniikokulmien erilaisuutta. Rottwelerin rintakehti ei ole leveimmilliiiin eturaajojen viilissii. Sen rintakehdn levein ja eniten py6ristyvii alue on valittdmasti eturaajojen takana. Eturaajojen liikerata toimii rintakehiin sirulla ja riitvir6ti hitaassa liikkeessti on liikeradan pakko mydtiiilld rintakehiin muotoa. Mitd pitempi on olkavarsi sita tarkerimpiiii on sen liikkeen vapaus. Erityisen paljon kertoo liikkeen vapaudesta se missii asennossa etukapala osuu takaisin maahan. Seistessii edestd katsottuna hyuin luotisuoran eturaajan kiipa6 oruo-liikk.en jiilkeen enemmiin tai viihemmiin suppuasennossa' eli kiipiiliin suunta on lievtisti sisiiiinpiiin. Samalla on eturaajan kyyntirpiid kiitintyn$ rungosta ulospiiin. Varsinkin kasvuik6isten rottweilerien kyyniirnivel rasittuu t?illaisestti liikunnasta ja tulos saattaa n:ikya kyynarnivelien r6ntgenkuvissa tyyntirni"elien vikoina jotka luokitellaan asteilla yhdestii kolmeen. loi teoriani pigiii paikkansa olemme me ulkomuototuomarit, yhdessii rotumiiiiritelmiin laatijoiden kanssa syyllisiii kyyniirnivelvikojen syntymiseen. Kun leveiirintainen rottweiler r.iroo oikein ja luonnollisesti eturaajoillaaru ovat sen knmiirpiiat hieman rintakehiin alaosaan tuetut ja etukdptiliit hieman ulospdin kiiiintyneet. Kun tiillainen eturaajojen asento on liioiteltu kafetiiiin asennosta kielteistti termiii "seisoo ranskalaisittain". palatakseni vielii kerran alkuun on mielipiteeni se, ettii oikein rakentunut rottweiler kiivelee tassutellen ei kdpdtellen. Voimaravaaja tyypin ristiriita tulee esiin myiis kun arvioidaan rottweilerin takaraajoja Hyvin liikkuvan rottweilerin etu- ja takamaiatovat harmooniset kulmautumiseltaan' foiranaytelyarvostelujen tulosta on se, ta*a harmonia usein puuttuu. Huomattavan monella "tth rottweilerilla on eturaajojen kuhnaukset niukemmat kuin takaraajojen kulmaukset. Jotkut kutsuvat ttillaista amerikkalaisuudeksi. Niiin rakentunut koira saattaa seistii erittain ryhdikk?iiisti ja siita otetut valokuvat ovat esteettisesti kauniita. Valokuva kertoo enemmiin kuin tuhat sanaa ja tiistii johtuen nykyajan runsas kuvien kiiytto ohjaa myris osaltaan rodun kasvatusta, eikd aina oikeaan suuntaan. Internetin ansiosta kauniilla rotukoiran kuvalla on maailman laajuinen levikki. Tiitii k6yttiiviit enenrmtin kaupallisesti suuntautuneet kasvattajat htiik6ilemdttdmiisti hyviikseen' Nytytetniitcalla valokuvien korjailu ja parantelu on myds helpompaa kuin aikaisemmin. Todellista asiantuntijaa eiv?it kauniit kuvat kuitenkaan hame6' Muutamia poimintoja rottweilerin rotumiiiiritelmiistii: L a n t i o: On tevet keskipitkri, hieman pydristyvii, ei vaakasuora eikii voimakkaasti laskeva' T a k a r a a ja t: Vapaastiseistessa reioenla lonkkaluun viilinen kulma, sekd polvi- ja kinnerkukna ovat tylpiit. Reidet kohtuullisen pitk[t, levedt ja lihaksikkaat. Siiiiret pitkat, voimakkaat ja leveiilihaksiset, eiv6t pystyt; liittyvat jiintevinii-ja hyuin kulmautuneina voimakkaisiin kintereisiin' L i ikke e t: Rottweiler on r av aaj a. Koiraniiikkl*ssuselk?ipysyykiintetinlja suhteellisen vakaana. Liikunta on tasapainoista, vakaata, voimakasta ja vaivatonta; hyv6 askelpituus'
Olof Roig miiiirittelee voimatyypin rakennetta seuraavasti: "Voimakkaasti luisu lantio, raajat vankat ja lyhyet ja niiden kulnaukset ovat avoimet ja tylp5t." Ravaajaa hiin kuvailee seuraavasti:" Viihiten luisu eli laskeva lantio, raajat voimakkaasti kulmautuneet (teriiviit kulmat)." Jo edellisistd lyhyistti lainauksista kiiynee ilmi ristiriita, voimatyypniatavaaiatyypin vtilillii, mikii vaikettaa rottweilerin oikean rakennetyypin ymmiirtiimistii. Ristiriitaa voi vielii jotenkin korostaa kun ajattelee voimakkaan ja raskaan elefantin tai maailman nopeimpana tunnetun gepardin rakenne eroja. Edellii mainittujen eliiinten rakenne on tarkoituksen nnrkainen ja hyvin luonnollinen. Hevosten tuntijat ymmiirtiiviit koiraharrastajia paremmiq rakenne-erot joita vaaditaan kilpalaukka-, esteratsastus-, ravi- tai raskasrakenteisten kuormanvetohevosten rakennetyypeissii. Kyllti meissd rotukoiraharrastajissakin on rakenteenymmiirtajiii" joille formulismi selittiii liihes kaiken. Oikeata totuutta llihestyvid mielipiteit{ tavannee koirien rakennevaatimusarvioinneissa, vinttikoirien ratajuoksijoiden ja rekikoira-ajajien keskuudessa. Ttillaisen oikeaan osuvan ajattelun alasampujat selittevat suuremmin mielipidettdiin perustelematta, ettii kaikkihan on lopultakin koirien "korvien viiliss6". Mita hyv6lla askelpituudella tarkoitetaan rottweilerin rotumiiiiritelrniissti? Pitkd askel ei toteudu jos raajojen kulmaukset ovat avoimet. Avoimiin kulmauksiin eivdt mytiskfi:in liity leveiit reidet, paremminkiniiden on oltava liipileikkaukseltaan pydredt. TAmA worostaan johtaa myds l6pileikkaukseltaan pydreisiin polviniveliin, joiden vikoina esiintyvtit ristisidevammat. Toisaalta olen havainnut, ettii todella puutteelliset kulmaukset rottweilereilla siiiistiiviit lonkkaniveliti ja ne arvostellaan tiillaisellakin yksiliilla usein A-lonkiksi. Suo siellii vetelii tdiillii voidaan todeta sen tiimoilta kuinka rottweilerin raajojen triytyisi kulmautua. Olisiko tiimii eroavuus mytis syynii belgianpaimenkoirien ja saksanpaimenkoirien lonkkavikatilastojen suuriin eroihin? Nivelvikojen kohdalla on ofirr mielipiteeni se, etta ne johtuvat ptisosiltaan koiran rakenteesta. En n5e. ett6 olisi miui:in erityistii "perinn6llistti tautia" niiden syntyyn.