LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 20/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 391 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2008 ASIA Oriveden kaupungin Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Orivesi LUVAN HAKIJA Oriveden kaupunki PL 7 35301 ORIVESI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Oriveden kaupunki on hakenut kaupungin Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle ympäristölupaa. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 14.12.2007. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti kohdat 1 ja 4, 31 :n 4 momentti ja 35 :n 4 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a ja 5 :n 1 momentin kohta 8. TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Lupa jäteveden vesistöön johtamiseen Länsi Suomen vesioikeus on 8.2.1973 antamallaan päätöksellä nro 14/1973 myöntänyt Oriveden vesihuolto osuuskunnalle luvan jäteveden johtamiseen Tähtiniemen puhdistamolta Oriselkään Oriveden kaupungissa sekä luvan jäteveden johtamista varten tarvittavan viemärijohdon rakentamiseen Oriselkään. Lupaa on sittemmin tarkistettu useampaan kertaan, viimeksi Länsi Suomen vesioikeuden 8.6.1999 antamalla päätöksellä nro 33/1999/1. Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l, fosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l ja ammoniumtyppipitoisuus enintään 0,4 mg N/l. Puhdistustehon BOD 7ATU arvon ja fosforin osalta sekä ammoniumtypen nitrifiointiasteen on oltava vähintään 90 %.
2 Puhdistustulos lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona ja muiden arvojen osalta neljännesvuosikeskiarvoina. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan käsittelemättömän jäteveden kokonaistypen ja viemärilaitoksesta vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtypen arvoista. Luvan saajan on maksettava vuosittainen 10 000 markan (1 681,90 ) suuruinen kalatalousmaksu Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Luvan saajan oli vuoden 2007 loppuun mennessä jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Lietteen kompostointilaitoksen ympäristölupa Juupajoen jätevesiä koskeva sopimus Puhdistamoalueen kaavoitus Oriveden seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on 18.5.1995 myöntänyt puhdistamotontilla toimivalle rumpukompostorilaitokselle ympäristöluvan, joka sisältää terveydensuojelulaissa tarkoitetun sijoitusluvan ja jätelaissa tarkoitetun jäteluvan sekä naapuruussuhdelain 18 :n mukaisen sijoituspäätöksen. Päätös koskee toimintaa, jossa käytetään kuivattua jätevesilietettä (kuiva ainepitoisuus 17 25 %) 800 m 3 /a, turvetta tukiaineena 1 200 m 3 /a sekä mahdollisesti haketta lisätukiaineena 100 m 3 /a ja tuotetaan kompostia noin 1 500 m 3 /a. Juupajoen kunnan Korkeakosken jätevesien johtamisesta Tähtiniemen puhdistamolle on tehty sopimus, joka on hyväksytty Oriveden kaupunginvaltuustossa 14.5.2007 ja Juupajoen kunnanvaltuustossa 27.8.2007. Puhdistamo sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi. PUHDISTAMON SIJAINTI JA LÄHIYMPÄRISTÖ Puhdistamo sijaitsee noin 2 km:n päässä Oriveden kaupungin keskustasta sen kaakkoispuolella lähellä Oriselän rantaa osoitteessa Puhdistamonkatu 5. Lähimmät asuinrakennukset ovat puhdistamon lounais ja länsipuolella noin 300 metrin päässä sijaitsevat vanhainkoti ja omakotitalo. Puhdistamo ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella.
JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ 3 Purkupaikka Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Oriselälle 8 metrin syvyyteen noin 750 metrin mittaisella purkujohdolla. Johdosta noin 600 metriä on vesialueella. Purkupaikan koordinaatit ovat P: 6842380, I: 3361885. Vesistön hydrologia Längelmäveden reittiin kuuluvan Oriselän pinta ala on 2,65 km 2, suurin syvyys 25 m, tilavuus arviolta noin 22 milj. m 3 ja keskiviipymä noin 4 kuukautta. Vesistön tila ja veden laatu Yläpuolisesta Nihuanjärvestä laskevan virtaaman osuus on 80 % Oriselän tulovirtaamasta. Loput virtaamasta tulee peltovaltaiselta lähivaluma alueelta. Oriselästä vedet laskevat Venehjokea pitkin Längelmäveden Pappilanselälle. Vesistön valuma alue on Venehjoen suulla 231 km 2 ja järvisyys 6,5 %. Keskivirtaama MQ on 2,0 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 0,4 m 3 /s. Längelmäveden reittiä ei säännöstellä. Nihuanjärven vesi on rehevää ja voimakkaan ruskeaa. Oriselän vesi on ruskeaa, sameahkoa ja rehevää. Humusta on kohtalaisesti. Vuosina 2002 2006 Oriselän päällysveden COD Mn arvo oli lopputalvella keskimäärin 13 mg O 2 /l ja loppukesällä 11 mg O 2 /l. Happitilanne oli yleensä melko hyvä ja veden hygieeninen laatu erinomainen. Hapettomuudesta johtuvaa sisäistä kuormitusta ei ole. Päällysveden fosforipitoisuus oli vuosina 2002 2006 lopputalvella keskimäärin 21 µg P/l ja loppukesällä 31 µg N/l. Vastaavat kokonaistyppipitoisuuden arvot olivat 1 000 µg N/l ja 640 µg N/l. Lähellä pohjaa fosforipitoisuus oli kerrosteisuuskauden lopulla keskimäärin 34 µg P/l. Lähellä pohjaa typpipitoisuus oli lopputalvella keskimäärin 2 520 µg N/l ja loppukesällä 1 470 µg N/l. Orivesi ja alapuoliset tarkkailualueen vedet ovat lievästi reheviä. Oriselkä on alapuolisia vesialueita rehevämpi. Minimiravinteena Oriselällä on fosfori. Pappilanselän pohjoispäässä ja Neulaniemessä minimiravinne on pääosin fosfori, mutta ajoittain joko yksin tai fosforin ohessa myös typpi. Veden kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja klorofylli a pitoisuuden keskiarvot olivat Oriselällä ja alapuolisilla vesialueilla kesä elokuussa vuonna 2006 seuraavat: Kok. fosfori, µg P/l Kok. typpi, µg N/l Klorofylli a, µg/l Oriselkä 13A 26 890 17 Pappilanselkä pohj. 11A 16 500 7,4 Pappilanselkä Neulan. 11 16 450 7,3 Koljonselkä V12 14 480 5,3
4 Veden yleislaatu on Oriselällä tyydyttävä, Pappilanselän pohjoispäässä ja Neulaniemessä sekä Koljonselällä hyvä. Oriselän yleislaatuluokkaa on alentanut korkeahko klorofylli a pitoisuus. Oriselän, Pappilanselän ja Koljonselän yleislaatuluokkaa osoittavien muuttujien keskiarvot olivat vuosina 2002 2006 seuraavat: Väri Näkösyvyys, m Sameus (FTU) Kok. fosfori, µg P/l Klorofylli a, µg/l Lämpökestoiset kolit tai Al. fek. str., kpl/dl Päällysveden happikyll. % Alusveden happitilanne Oriselkä 13A 80 1,7 3,9 25 18 < 1 86 ei hapettomuutta Pappilans. pohj. 11A 40 2,4 3,0 16 7,3 < 1 86 ei hapettomuutta Pappilans. Neulan. 11 30 3,1 2,5 14 5,8 < 1 93 ei hapettomuutta Koljonselkä V12 26 4,0 1,5 12 <1 90 hyvä Vesistön käyttö Vesistön tärkeimmät käyttömuodot ovat kotitarvekalastus sekä veneily ja muu virkistyskäyttö. Vesistössä harjoitetaan kalastusta verkoilla ja uistellen. Pappilanselällä on yleinen uimaranta, jonka veden laatu on tutkimusten mukaan hyvä. Jätevesien vaikutusalueella ei ole pintavedenottamoita. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet ja lietteet Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamossa käsitellään Oriveden keskustan ja myöhemmin, vuoden 2011 jälkeen myös Oriveden kaupungin Hirsilän ja Juupajoen kunnan Korkeakosken taajamien jätevedet. Vuodesta 2015 lähtien puhdistamossa on tarkoitus käsitellä myös Oriveden kaupungin Eräjärven taajaman jätevedet. Puhdistamon piiriin saatettaneen myös eräitä vesiosuuskuntia. Liittyjämäärä on nykyisin noin 6 030, vuonna 2012 arviolta noin 8 200 ja vuonna 2015 arviolta noin 8 500. Lisäksi puhdistamossa käsitellään sakokaivolietteitä ja umpisäiliöjätevesiä. Sakokaivolietteiden määrä on nykyisin noin 460 m 3 /a ja umpisäiliöjätevesien noin 1 500 m 3 /a. Puhdistamon tulokuormituksen vuosikeskiarvot olivat vuosina 2003 2006 ja ovat arvion mukaan vuosina 2012 ja 2015 seuraavat: Vuosi 2003 2004 2005 2006 2012 2015 Liittyjiä Virtaama BOD 7ATU Fosfori, P Typpi, N as. m 3 /d kg/d kg/d kg/d 1 430 360 13 74 2 050 350 14 74 1 830 340 14 81 6 030 1 880 390 13 79 8 200 2 500 530 17 105 8 500 2 650 550 18 110
5 Puhdistamon käsittelyprosessit ja mitoitus Puhdistamolietteen kompostointi Kemikaalit ja energian käyttö Puhdistamo on biologis kemiallinen jälkisaostuslaitos. Puhdistamoa on tarkoitus saneerata ja laajentaa ennen Juupajoen jätevesien käsittelyn aloittamista. Puhdistamon tulokuormituksen mitoitusarvot ovat seuraavat: Q kesk 2 500 m 3 /d q mit 160 m 3 /h BOD 7ATU 460 kg O 2 /d Puhdistamon mitoituksessa käytetty tuntivirtaama vastaa väliselkeytyksen pintakuormaa 0,68 m/h ja BOD 7ATU kuorma ilmastuksen tilakuormaa 0,46 kg BOD 7ATU /m 3 /d. Puhdistamon vesiprosessin yksiköt ovat seuraavat: tulopumppaus porrasvälppä ilmastettu hiekan ja rasvan erotus ilmastus, kaksi allasta, tilavuus 2 x 500 m 3 = 1 000 m 3, jälkiselkeytys, kaksi allasta, pinta ala 2 x 117,5 m 2 = 235 m 2, jälkisaostus, kaksi lamelliselkeytintä, pinta ala 32 m 2 + 60 m 2 = 92 m 2. Puhdistamoliete sakeutetaan, kuivataan suotonauhalla sekä kompostoidaan ja jälkikypsennetään puhdistamoalueella. Kompostointi tapahtuu puhdistamon lounaispäädyssä sijaitsevassa rakennuksessa rumpukompostorissa, jonka tilavuus on 125 m 3. Kompostoinnin tukiaineena käytetään turvetta. Turvevaraston suuruus on 130 m 3. Puhdistamossa käytetään vuosittain fosforin saostukseen ferrosulfaattia noin 85 tonnia ja rautapohjaista alumiinisaostuskemikaalia (ALF 30) noin 40 tonnia sekä alkaliteetin ja ph:n säätöön sammutettua kalkkia (SL 90 T) noin 65 tonnia. Lisäksi lietteen kuivauksessa käytetään polymeeriä noin 1 000 kiloa. Puhdistamon sähköenergian käyttö on noin 550 MWh/a. Käytössä on kumikalvoilmastimin toteutettu hienokuplailmastus. Ilmastusta ohjataan kompressoreiden taajuusmuuttajan avulla liuenneen hapen mittauksen perusteella.
Liikenne Purkujohto 6 Toimintaan liittyvä liikenne on vähäistä. Raskasta liikennettä aiheuttaa kompostoidun puhdistamolietteen, kompostoinnin seosaineiden sekä sakokaivolietteiden, umpisäiliöjätevesien ja kemikaalien kuljetus. Kevyt liikenne aiheutuu pääosin hoitokäynneistä. Purkujohdon Oriselällä oleva osuus on kokonaisuudessaan Oriveden osakaskunnan vesialueella 562 413 876 3 0. Rannan tuntumassa pohjan pinnan tason alapuolelle upotettu purkuputki, 450 M 4, on painotettu betonipainoin, k/k 1 m. Painotus on 50 % tyhjän putken nosteesta. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön Puhdistamon puolivuosi ja vuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset olivat vuonna 2006 seuraavat: Tarkkailujakso Kuukaudet Virtaama, Q Käsitelty Ohitus Vesistöön m 3 /d m 3 /d m 3 /d I 1 6 1 810 37 1 850 II 7 12 1 910 0,65 1 910 Vuosi 1 12 1 860 19 1 880 BOD 7ATU, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhdistusteho kg/d kg/d mg/l mg/l % 390 11 210 6,2 97 380 4,0 200 2,1 99 390 7,5 210 4,0 98 COD Cr, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhdistusteho Fosfori, P Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhdistusteho Typpi, N Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhdistusteho NH 4 N Vesistöön Vesistöön Nitrif. aste Kiintoaine Vesistöön Vesistöön Puhdistusteho kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 940 67 510 36 93 13 0,53 7,0 0,29 96 82 69 44 38 15 4,0 2,2 95 48 26 91 820 74 430 39 91 13 0,32 6,8 0,17 98 76 50 40 26 34 2,3 1,2 97 16 8,4 97 880 71 470 38 92 13 0,43 6,9 0,23 97 79 60 42 32 25 3,2 1,7 96 32 17 94
7 Aktiivilieteprosessin keskimääräinen tilakuorma oli 0,39 kg BOD 7ATU /m 3 /d ja lietekuorma 0,078 kg BOD 7ATU /kg MLSS/d. Suurimmaksi viemäriverkoston vuotovesikertoimeksi mitattiin 4,5, joten viemäriverkoston kunto on huono. Puhdistamolta vesistöön johdettujen BOD 7ATU, fosfori ja typpipäästöjen (kg/d) ja puhdistustuloksen (jäännöspitoisuus, mg/l ja poistoteho, %) vuosikeskiarvot olivat vuosina 2003 2006 ja ovat arviolta vuosina 2012 ja 2015 seuraavat: Vuosi 2003 2004 2005 2006 2012 2015 Q BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N m 3 /d kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 1 430 3,5 2,4 99 0,30 0,21 98 47 33 37 2 050 5,8 2,8 99 0,33 0,16 98 45 22 39 1 830 4,3 2,3 99 0,42 0,23 98 43 23 48 1 880 7,5 4,0 98 0,43 0,23 97 60 32 25 2 500 8,0 3,2 98 0,58 0,23 97 70 28 33 2 650 8,5 3,2 98 0,61 0,23 97 74 28 33 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan, haju ja melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolta vesistöön johdettavien jätevesipäästöjen on arvioitu kasvavan samassa suhteessa puhdistamolle johdettavan jätevesikuormituksen kasvun kanssa. Puhdistamolla ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Lietteenkäsittelyn hajut on eliminoitu käyttämällä valmista kompostia hajusuotimena. Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan rumpukompostorilaitoksessa on puhdistamonhoitajan kehittämä hajunpoistojärjestelmä, jossa rummusta ulos puhallettava ilma johdetaan suodattimeen, joka koostuu noin 1,5 metrin hakekerroksesta ja sen päällä olevasta noin 1 metrin paksusta kompostikerroksesta. Suodattimen pinta ala on noin 12 m 2. Melulähteistä merkittävimmät ovat kompressorit. Ne ovat sisätiloissa äänieristettyinä. Puhdistamolla syntyy kuivattua puhdistamolietettä noin 900 t/a (800 m 3 /a). Lietteeseen lisätään turvetta noin 3 000 m 3 /a. Seos kompostoidaan rumpukompostorissa 10 15 päivän aikana 52 57 o C:n lämpötilassa ja jälkikypsennetään puhdistamoalueella olevalla kentällä. Lopputuote on käytetty viherrakentamiseen. Lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät estä sen hyötykäyttöä.
8 Välpejätettä muodostuu noin 9 t/a. Välpejäte kuljetetaan Tampereelle Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastejärven jätteenkäsittelyasemalle. Ongelmajätteiden (jäteöljyt, loisteputket, akut ja paristot, sähkö ja elektroniikkaromu) ja muiden jätteiden määrä on vähäinen. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Puhdistamo on ollut erittäin varmatoiminen. Lupaehtojen saavuttaminen on ollut ongelmatonta ja tulostaso vesiensuojelun tavoiteohjelman mukainen. Jätevedet puhdistetaan nykyaikaisin ja yleisesti hyväksytyin menetelmin ja parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen. Nitrifiointi on hallittua läpi vuoden. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Kerrosteisuuskausina puhdistamolta johdetut jätevedet kertyvät Oriselän syvänteen alusveteen aiheuttaen muutoksia alusveden laadussa. Kevään ja syksyn täyskiertojen aikana jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Vuosien 2002 2006 keskimääräinen jätevesivirtaama oli 1 % Venehjoen keskivirtaamasta ja 5 % keskialivirtaamasta. Puhdistamolta vuosina 2002 2006 johdettuja keskimääräisiä BOD 7ATU, kokonaisfosfori ja typpipäästöjä vastaavat laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat Venehjoen suulla ja Kaivannon kanavalla seuraavat: Kuormitusparametri BOD 7ATU, mg O 2 /l Kokonaisfosfori, µg P/l Kokonaistyppi, µg N/l Venehjoen suu Kaivannon kanava MQ MNQ MQ MNQ 2,0 m 3 /s 0,4 m 3 /s 17,4 m 3 /s 9,4 m 3 /s 0,0 0,1 0,0 0,0 2,0 10,2 0,2 0,4 257 1 280 30 55 Puhdistamolta vuonna 2015 johdettavia arvioituja keskimääräisiä BOD 7ATU, kokonaisfosfori ja typpipäästöjä vastaavat laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat Venehjoen suulla ja Kaivannon kanavalla seuraavat: Kuormitusparametri BOD 7ATU, mg O 2 /l Kokonaisfosfori, µg P/l Kokonaistyppi, µg N/l Venehjoen suu Kaivannon kanava MQ MNQ MQ MNQ 2,0 m 3 /s 0,4 m 3 /s 17,4 m 3 /s 9,4 m 3 /s 0,0 0,2 0,0 0,0 3,5 17,7 0,4 0,8 428 2 140 49 91 Oriselän laatuluokitus ei muutu jätevesien johdosta.
Muut vaikutukset 9 Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu maaperään, pohjaveteen tai ilman laatuun kohdistuvia vaikutuksia. Myöskään merkittävää melua ei aiheudu puhdistamon ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Tarkkailu käsittää puhdistamo ja kompostointitoiminnan kuormitustarkkailun (käyttö ja päästötarkkailu) sekä jätevesien vesistö ja kalataloudellisten vaikutusten tarkkailun. Puhdistamon käyttö ja päästötarkkailu suoritetaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n 3.12.2007 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamon henkilökunta vastaa kuormitustarkkailun näytteenotosta ja virtaamamittauksista sekä mm. jakso ja vuosiraportteihin tarvittavista käyttötiedoista. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos vastaa kuormitustarkkailun ajoituksesta, kokoomanäytteiden analysoinnista ja tulosten raportoinnista sekä tarkistaa kuormitustarkkailun näytteenoton yhteydessä käyttötarkkailun ja näytteenoton asianmukaisuuden. Puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa. Käytössä on laaja VERA ohjelma. Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkisin samaan aikaan tulosten vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Käsitellystä jätevedestä määritetään kahdesti viikossa liuennut fosfaattifosfori sekä ammonium ja nitraattityppi HACH DR 2000 fotometrillä. Tarkkailuun sisältyvät vuorokauden kokoomanäytteet otetaan virtaamaohjatusti automaattisin näytteenottimin kuusi kertaa vuodessa (kolme kertaa kummankin vuosipuoliskon aikana) puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä. Tulevan jäteveden näyte otetaan sakokaivolietteiden vastaanottokohdan alapuolelta ja lietteenkäsittelyn rejektien palautuskohdan yläpuolelta. Tarvittaessa otetaan ylimääräisiä näytteitä. Kokoomanäytteiden oton yhteydessä otetaan kertanäytteet aktiivilietteestä. Tulevan ja lähtevän jäteveden kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lähtevän jäteveden näytteestä määritetään lisäksi liukoinen fosfori, alkaliteetti, ammoniumtyppi ja liuennut rauta. Lannoitevalmisteena käytettävän kompostin laatu selvitetään Eviran vaatimusten mukaisesti. Teollisuusjätevesistä otetaan näyte tarvittaessa.
10 Tarkkailutulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua mm. Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tulokset siirretään laskentajaksoittain TYVI operaattorin kautta sähköisesti. Vuosittain tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan mm. Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Toiminnan vesistövaikutuksia tarkkaillaan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen tarkkaillaan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti Hämeen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä kolmen vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun ja kalojen käyttökelpoisuuden arvioinnin makutestein. YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Hetkellinen merkittävä ympäristöriski voi aiheutua tilanteessa, jossa jätevettä joudutaan johtamaan puhdistamon ohi käsittelemättömänä tai osittain käsiteltynä esimerkiksi pitkäkestoisen (yli 12 h) sähkökatkon aikana. Riski kohdistuu tällöin lähinnä purkuvesistöön. Sähkökatko voi lamauttaa myös pumppaamojen toiminnan, jolloin jätevettä voi päästä pumppaamoilta maaperään tai vesistöön. Muita vesistökuormitusta merkittävästi lisääviä häiriöitä voivat olla esimerkiksi kemikaalin syöttökatko, ilmastuskompressoreiden rikkoontuminen sekä myrkyllinen tai voimakkaasti normaalista poikkeava puhdistamon tulokuormitus. Häiriötilanteissa on mahdollista ohittaa välppäyksen jälkeen koko laitos, biologinen rinnakkaissaostusvaihe tai jälkisaostusyksikkö. Puhdistamolla ja pumppaamoilla on käytössä kaukovalvontajärjestelmä. Virka ajan ulkopuolella hälytykset puhdistamolta ja viemäriverkostosta siirtyvät päivystäjälle. Toiminnan riskejä vähennetään mm. ennaltaehkäisevän huollon avulla. Varastossa pidetään tärkeimpiä varaosia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Oriveden kaupungissa 17.1. 18.2.2008 Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille ja 15.1.2008 Oriveden Sanomat nimisessä sanomalehdessä.
11 Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Oriveden kaupungin ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on pitänyt tehokasta fosforin ja orgaanisen aineen poistoa sekä ammoniumtypen ympärivuotista nitrifiointia tärkeimpinä jäteveden käsittelyn tavoitteina. Vaikka typpi rajoittaa ajoittain Pappilanselällä rehevöitymistä, ympäristökeskus ei ole pitänyt kokonaistypen poistoa välttämättömänä mm. mahdollisten sinilevähaittojen vuoksi. Puhdistamoa on laajennettava ja vuotovesiä vähennettävä merkittävästi ennen viemäröintialueen laajentamista. Viemäriverkoston kunnostuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vuotovesien torjuntaan. Verkostossa olisi tarpeen toteuttaa seurantatutkimus jo tehtyjen saneerausten tulosten selvittämiseksi ja uusien toimenpiteiden kohdentamiseksi siten, että saneerauksesta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Oriveden kaupungille ei ole myönnetty pysyvää käyttöoikeutta purkujohdon pitämiseen toisen vesialueella. Kaupunkia ei myöskään ole määrätty maksamaan korvausta purkujohdon sijoittamiseksi tarvittavasta käyttöoikeudesta eikä purkujohdosta kalastukselle aiheutuvasta haitasta. Ympäristökeskus on tämän vuoksi katsonut, että kyseiset käyttöoikeus ja korvauskysymykset olisi käsiteltävä hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lupa voidaan myöntää siten, että jäteveden käsittelyvaatimukset asetetaan puolivuosikeskiarvoina. 2) Hämeen TE keskus on todennut Oriselän ja Pappilanselän olevan tärkeitä ja suosittuja kalavesiä. Kalastuskuntien luvilla alueella kalastaa säännöllisesti noin 250 henkilöä. Lisäksi alueella on runsaasti onkijoita, pilkkijöitä ja viehekalastajia. Tärkeimmät saalislajit ovat hauki, kuha ja ahven. Selvimmin rehevöitymisen vaikutukset näkyvät Oriselän kalasaaliissa, josta särkikalojen osuus on yhteensä 49 %. Varsinkin rehevöitymisestä hyötyvää sulkavaa on saaliissa runsaasti. Jätevesien vaikutusalueella ilmenee ajoittain myös pyydysten likaantumista. Kalatalousmaksua on käytetty aiemmin järvitaimenen ja kuhan istutuksiin Oriselällä ja Pappilanselällä, vuodesta 2005 lähtien planktonsiian istutuksiin. Vaikka kuormitus näyttääkin hieman vähentyneen, eivät muutokset toistaiseksi näy kalakannoissa. Kun toisaalta liittyjämäärä on tulevalla lupakaudella kasvussa, on kalatalousmaksu perusteltua säilyttää tarkistettuna myös tulevassa luvassa. Maksua voidaan käyttää
12 planktonsiian, petokalojen tai täplärapujen istuttamiseen, hoitokalastuksen järjestämiseen tai muihin rehevöitymishaittoja vähentäviin toimenpiteisiin. TE keskus on katsonut, että lupa jätevesien johtamiseen voidaan myöntää, mikäli ravinnekuormitusta edelleen mahdollisuuksien mukaan vähennetään. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta purkualueen kalastoon ja kalastukseen Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. Luvan saajan on maksettava Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 2 500 vuodessa käytettäväksi jätevesistä johtuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää hoitotoimien suunnitteluun, kalaistutuksiin ja niiden tuloksellisuuden seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 3) Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan kaupungin ympäristötoimelle on kesäisin tullut muutamilta loma asukkailta ilmoituksia Oriselän veden huonosta laadusta. Erilaisia levähaittoja esiintyy usein Oriselän etelärannalla. Sinilevän lisäksi on havaittu mm. ruskeita levämuodostumia. Myös vesistötarkkailun tulosten mukaan leviä on kesäisin runsaasti. Nykyiset jäteveden käsittelyvaatimukset ovat fosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta varsin lievät saavutettuun puhdistustulokseen nähden. Luparajoja tuleekin muuttaa puhdistamon tehoa paremmin vastaaviksi. Tutkimustulosten mukaan typen poistosta ei olisi hyötyä vesistön kannalta, vaan se saattaisi jopa lisätä sinileviä Oriselällä ja Längelmävedessä. Vesistö ja kalataloustarkkailua tulisi kehittää siihen suuntaan, että sen avulla olisi mahdollista erottaa hajakuormituksen vaikutukset vesistöön ja kalakantoihin pistekuormituksesta. Nykyisessä tarkkailussa näitä ei pystytä erottamaan. Tarkkailu voisi olla joinakin vuosina nykyistä laajempi sisältäen Oriselältä toisenkin näytepisteen ja muina vuosina nykyistä suppeampi. Puhdistamon kuormitustarkkailuohjelmaa tulee tarkentaa käsittelyprosenttien laskennan osalta. Nykyisessä velvoitetarkkailun yleisohjeen mukaisessa tarkkailussa puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuuskeskiarvot lasketaan käyttäen todellista virtaaman määrää, mutta käsitellyn veden keskiarvoja laskettaessa käytetään tarkkailuhetkien virtaamien keskiarvoja. Tämä vääristää puhdistusprosentteja niin, että keskiarvotuloksiksi voidaan saada negatiivisia prosenttilukuja.
13 Muistutukset ja mielipiteet 4) AA (Rantatontti, kiinteistötunnus 562 413 6 223) on todennut, että puhdistamon teho on riittämätön myös Juupajoen kunnan sekä Eräjärven ja Hirsilän taajamien jätevesien käsittelemiseksi. Joinakin kesinä veden laatu on ollut niin huono, että koiraa ei ole voinut päästää uimaan ihmisistä puhumattakaan. Vedessä on ollut kiintoainetta ja se on ollut puuromaista pinnan alapuolellakin. Tätä on ilmennyt koko kesän, joten kyse ei ole sinilevästä, vaikka sitäkin on esiintynyt keskikesällä ja syksyllä. Hakijan vastine Hakija on 21.4.2008 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut pitävänsä tehokasta fosforin ja orgaanisen aineen poistoa sekä ammoniumtypen ympärivuotista nitrifiointia tärkeimpinä purkuvesistön veden laadun kannalta. Nitrifioinnin aloittamisen jälkeen Oriselän alusveden happitilanne on parantunut merkittävästi. Vuotovesien vähentämiseksi viemäriverkostoa saneerataan suunnitelmallisesti ennen puhdistamon laajennuksen suunnittelua. Hämeen TE keskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalatalousmaksun suuruudeksi hakija on esittänyt 2 000 ja maksun käyttökohteeksi ensisijaisesti kalaistutukset vesistöön jätevesien vaikutusalueella. Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija on esittänyt nykyisten lupaehtojen voimassa pitämistä siten muutettuina, että vaadittava jäteveden käsittelytulos lasketaan puolivuosikeskiarvoina. Vesistö ja kalataloustarkkailut suoritetaan viranomaisten hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Puhdistamon rakennus ja käyttökustannusten sekä mahdollisen sinilevähaitan vuoksi hakija ei ole pitänyt kokonaistypen poistoa perusteltuna. AA:n muistutuksen johdosta hakija on todennut puhdistamon toimivan hyvin ja lupaehdot selkeästi täyttäen. Purkuvesistön tila on parantunut. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Oriveden kaupungin Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle, puhdistamolietteen kompostointi mukaan lukien. Lupa koskee hakemuksen mukaisten Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan viemäröintialueiden jätevesien sekä sakokaivolietteiden
14 ja umpisäiliöjätevesien lupamääräysten mukaista käsittelyä, käsitellyn jäteveden johtamista nykyiselle purkupaikalle Oriselkään sekä puhdistamolietteen kuivausta ja kompostointia. Kompostoinnin osalta lupa koskee toimintaa, jossa kompostoitua tuotetta syntyy enintään 3 000 t/a. Lupamääräykset Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä biologis kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset raja arvot täyttävä puhdistustulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Vuoden 2011 alusta kokonaistypen osalta tiukentuvien käsittelyvaatimusten edellyttämää puhdistamon tehostamista ja puhdistamon laajentamista koskevat suunnitelmat on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen suunnitelmien toteuttamisen aloittamista, viimeistään kuitenkin 30.6.2009. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevilla viemärilaitoksilla muualla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö ja poikkeustilanteet mukaan lukien kokonais ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona, muilta osin puolivuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja arvot: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 60 85 Fosfori, P 0,3 95 Ammoniumtyppi, N 4 90 Kokonaistyppi 1.1.2011 alkaen 60 Ammoniumtypen poistoteho lasketaan nitrifiointiasteena puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtypen arvoista. Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita.
Puhdistamolietteen kompostointi 15 3) Puhdistamoliete on kompostoitava suljetussa tilassa optimoiden seosaineen käyttö, lämpötila ja kosteusolosuhteet sekä poistoilman puhdistus. Komposti voidaan jälkikompostoida aumassa pinnoitetulla ja viemäröidyllä ulkokentällä. Jälkikompostointi on järjestettävä riittävästi seosainetta käyttäen asianmukaisesti siten, että aumasta ei aiheudu hajuhaittoja tai muuta ympäristön pilaantumista. Valmiit aumat on peitettävä seosaineella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Kompostituotetta ei saa toimittaa lannoitevalmisteena käytettäväksi ilman elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) myöntämää laitoshyväksyntää ja lannoitevalmistelain mukaista ilmoitusta. Päästöt ilmaan, haju, ympäristön likaantuminen ja melu 4) Toiminta on, uusien viemäreiden ja pumppaamoiden sijoitus, lietteiden ja umpisäiliöjätevesien, puhdistamolietteen kompostointi jälkikypsennyksineen, muiden jätteiden ja kemikaalien käsittely ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto ja korjaustyöt mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju, pöly ja muita päästöjä ilmaan, melua ja ympäristön likaantumista aiheutuu mahdollisimman vähän. 5) Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään. Puhdistamon, kompostoinnin ja viemäriverkostojen käyttö ja hoito 6) Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 7) Puhdistamoa ja kompostointia jälkikypsytyskenttineen sekä puhdistamon piirissä olevia viemäriverkostoja kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, puhdistus ja kompostointitulos sekä energiatehokkuus ovat mahdollisimman hyvät ja ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Saostuskemikaaleja, kalkkia ja polymeeriä tai vastaavia kemikaaleja on käytettävä riittävästi liukoisen fosforin saostamiseksi, riittävän al
16 kaliteetin ja ph:n ylläpitämiseksi ja mahdollisimman hyvän selkeytystuloksen saavuttamiseksi kaikissa tilanteissa. Puhdistamolla, kompostointi mukaan lukien, on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Viemäriverkostot ja niiden kunnostus Poikkeavat jätevedet 8) Viemäriverkostoja on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on viimeistään 30.6.2009 toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Oriveden kaupungin ja tarvittavilta osin Juupajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon piirissä olevat ja puhdistamon piiriin liitettävät viemärit kattava päivitetty verkostojen kunnostussuunnitelma vuosittaisine toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä kunnostuskohdekohtainen arvio toimenpiteiden vaikutuksesta vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien määrään. Suunnitelman tavoitteena on oltava vuotovesikertoimen N max saaminen pysyvästi alle arvon 2. Luvan saajan on vuosittain toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Oriveden kaupungin ja tarvittavilta osin Juupajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen kunnostustoimenpiteistä ja vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien määrän kehittymisestä. 9) Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. 10) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoihin ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely, tasaus tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi.
17 Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoihin ja toimittamisessa puhdistamolle on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Oriveden kaupungin ja tarvittavilta osin Juupajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet Varastointi 11) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä mahdollisimman tarkoin ja ympäristöön kohdistuvien kokonaisvaikutusten osalta mahdollisimman edullisella tavalla sekä siten, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. 12) Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, joiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) edellyttämällä tavalla, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 13) Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 14) Kemikaalit, poltto, voiteluaineet, kompostoinnin seosaineet ja kompostituotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että menettelystä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Alueella olevilla lastaus ja purkupaikoilla, varasto ja säilytysalueilla, kompostin jälkikypsytyskentällä sekä kulkuteillä on oltava tiivis kes
18 topäällystys sekä asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit pohjaveden ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen siistinä pitämiseksi. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja altaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotaneet aineet eivät pääse maaperään eikä pinta ja pohjavesiin. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Riskinhallinta sekä häiriö ja muut poikkeustilanteet 15) Luvan saajan on toimitettava viimeistään 30.6.2009 Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Oriveden kaupungin ja tarvittavilta osin Juupajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettu, toimintaa kokonaisuudessaan koskeva ja esityksen tarvittavista toimenpiteistä toteutusaikatauluineen sisältävä riskinhallintasuunnitelma. Riskinhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelmaan tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Oriveden kaupungin ja tarvittavilta osin Juupajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Oriveden kaupungin ja tarvittaessa asianomaisen muun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Oriveden kaupungin ja tarvittaessa asianomaisen muun kunnan terveydensuojeluviranomaisille. Käyttö ja päästötarkkailu 17) Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu, viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien, on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta teollisuusjätevedet sekä sakokaivo ja muut lietteet ja jätevedet mukaan lukien. Tarkkailuun sisältyvien vuorokauden kokoomanäytteiden määrää on lisättävä tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavan vuoden alusta lukien siten, että näytteitä otetaan vähintään kahdeksan kertaa vuodessa, vähintään neljä kertaa puolen vuoden tarkkailujakson aikana. Näytteenottokertojen lukumäärän on täytettävä myös yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset.
19 Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella (889/2006) muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Tarkistettu käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma on esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Kirjanpito 18) Käyttö ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostosta tapahtuneet päästöpaikkakohtaiset päästöt muualle kuin puhdistamon purkupaikalle tapahtuma ja kestoaikoineen, muut poikkeus ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, puhdistamon ja viemäriverkoston huolto ja korjaustoimet, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, kemikaalien, kompostoinnin seosaineiden ja kompostituotteiden määrä ja varastointi, energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot,
20 puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden sekä kompostituotteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu Raportointi 19) Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. 20) Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiin, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia koskevat tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Hämeen TEkeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraporttiin on soveltuvin osin liitettävä jäljennös tai yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Vuosiraportista tulee käydä ilmi jäteveden käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi mm. yhteenveto yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti luokitelluista, vastaanotetuista ja toiminnassa syntyneistä, muualle käsiteltäväksi / hyödynnettäväksi toimitetuista ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, alkuperä ja käsittelytapa) sekä yhteenveto kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Ohijuoksutukset ja ylivuodot on raportoitava päästöpaikkakohtaisesti. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Kalatalousmaksu Purkujohto 21 Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. 21) Luvan saajan maksettava vuoden 2009 alusta alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä Hämeen TE keskukselle 2 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi jätevesistä kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. 22) Purkujohto on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa ja sen pysyminen asennussyvyydessä on varmistettava. Purkujohdon ja paikan sijainti on merkittävä asianmukaisesti alueella kulkevien ja aluetta käyttävien varoittamiseksi. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Yleiset edellytykset Korvattavat haitat Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet.
22 Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevat lupamääräykset 1 ja 2 Purkuvesistön rehevöitymisen rajoittamiseksi on jätevesien käsittelyssä fosforin poiston ohella tarpeen myös tehostaa kokonaistypen poistoa. Typen poiston tehostamiseksi tarvittavan, muutoksia ilmastusvaiheessa edellyttävän denitrifiointiprosessin käyttö nitrifioinnin yhteydessä on energiataloudellisesti tarkoituksenmukaista, joskin sekoitus ja pumppaus aiheuttavat energian kulutusta. Tehokkaan nitrifioinnin ja typen poiston edellyttämä matalakuormitteinen aktiivilieteprosessi merkitsee myös muilta osin korkealaatuista käsittelytulosta. Verkostosaneerauksesta huolimatta vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien aiheuttamat virtaamahuiput, jäteveden ajoittain matala lämpötila ja olosuhteiden nopeat vaihtelut vaikeuttavat prosessin hallintaa siinä määrin, että ammonium ja kokonaistyppeä koskevat raja arvot on perusteltua asettaa vuosikeskiarvoina. Muilta osin päästörajat on edellä mainituista syistä ja purkualue huomioon ottaen tarkoituksenmukaista asettaa puolivuosikeskiarvoina. Yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 2 :n mukaisesti määritetty puhdistamon asukasvastineluku alittaa raja arvon 10 000, joten puhdistamon osalta ei tarvitse ottaa huomioon asetuksen typpeä koskevia vaatimuksia. Kiintoaineen osalta ei ole tarpeen asettaa edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen edellyttämän lisäksi muita vaatimuksia, koska päätöksen mukainen fosforinpoistovaatimus edellyttää käytännössä pientä, alle 10 15 mg/l:n kiintoainepitoisuutta. Päästöjen kokonaismäärää koskevien raja arvojen asettaminen ei ole tarpeen, koska lupa ei kata hakemuksessa esitettyä oleellisesti suuremman jätevesikuormituksen käsittelyä puhdistamossa ja koska lupamääräykset edellyttävät kaikissa oloissa mahdollisimman tehokasta puhdistusta. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei aiheudu vesistössä sellaista haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava. Puhdistamolietteen kompostointia koskeva lupamääräys 3 Lupamääräys 3 on tarpeen kompostoinnista ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi ja kompostituotteen asianmukaisen laadun varmistamiseksi.
23 Päästöjä ilmaan, hajua, ympäristön likaantumista ja melua koskevat lupamääräykset 4 ja 5 Lupamääräykset 4 ja 5 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Erityisesti lietteiden ja jätteiden kuljetuksissa on otettava huomioon myös jätelain 19 :n sisältämä roskaamiskielto. Puhdistamon, kompostoinnin ja viemäriverkostojen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostoja ja niiden kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 6 10 Lupamääräysten 6 10 mukainen menettely on tarpeen mm. ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräyksen 7 terveyshaitan estämistä koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle. Lupamääräykset 1, 2 ja 7 huomioon ottaen ei ole tarpeen asettaa lupamääräystä 8 yksityiskohtaisempia, vuotovesien sekä hule ja muiden kuivatusvesien määrän vähentämistä koskevia määräyksiä. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 11 13 Lupamääräysten 11 13 mukainen menettely on tarpeen ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n noudattamiseksi. Varastointia ja riskinhallintaa sekä häiriö ja muita poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 14 16 Toimintaan, varsinkin kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva, lupamääräyksen 16 mukainen ilmoitusvaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä.