1 LAITILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Yleinen osa Laitilan kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa ei sellaisenaan sisällä sitovia jätehuoltomääräyksiä, vaan siinä kerrotaan jätehuoltomääräysten taustalla olevista velvoitteista. Velvoitteet perustuvat jätehuoltoon liittyviin säädöksiin ja päätöksiin. Lisäksi näissä yleisissä määräyksissä annetaan tietoa ja neuvontaa jätehuollosta. 1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle ja ympäristölle sekä edistää etusijajärjestyksen noudattamista. Jätehuoltomääräykset antaa kunnan jätehuoltoviranomainen, jona toimii tekninen lautakunta. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa koko Laitilan kaupungin alueella. Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä. Jätehuoltomääräykset koskevat kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, kuten vakituisia ja vapaa-ajan asuinkiinteistöjä sekä palvelulaitoksia. Kaikkien kuntalaisten, asumiseen ja julkiseen toimintaan tarkoitettujen kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden sekä soveltuvilta osin myös muiden toimijoiden on noudatettava jätehuoltomääräyksiä. Jätehuoltomääräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä. Elinkeinotoiminnan jätteiden osalta jätehuoltomääräyksiä sovelletaan silloin, jos elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä elinkeinotoiminnanharjoittajan pyynnöstä jätelain (646/2011) 33 :n kunnan toissijaisen järjestämisvelvollisuuden nojalla. Jätelain (646/2011) 13 :n mukaan jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätehuollossa periaatteena on, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. 15 :n mukaisesti lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.
2 2 Etusijajärjestys Jätelain (646/2011) 8 velvoittaa noudattamaan mahdollisuuksien mukaan etusijajärjestystä kaikessa toiminnassa. Sen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, tulee jäte valmistella uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten. Jos kierrätys ei ole mahdollista, tulee jäte hyödyntää muulla tavoin, esimerkiksi energiantuotannossa. Jos jätettä ei ole mahdollista hyödyntää, on jäte loppukäsiteltävä esimerkiksi sijoittamalla se kaatopaikalle. Etusijajärjestystä tulee kuitenkin noudattaa siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta jätelain tarkoituksen kannalta paras lopputulos. Siksi vaihtoehtojen, kuten käsittelyjärjestelmien, vertailu elinkaariajattelun avulla on tärkeää, jota etusijajärjestyksen toteuttamisen hyödyt voidaan saavuttaa. Elinkaaritarkastelussa otetaan huomioon terveys- ja ympäristönäkökulmat sekä tekniset ja taloudelliset edellytykset. Jätehuoltomääräyksissä etusijajärjestyksen toteutumista edistetään esimerkiksi antamalla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita erilaatuisille jätteille. Esimerkiksi keräyspaperi, -kartonki, -lasi ja -metalli voidaan kierrätyksen avulla hyödyntää materiaalina, kun taas käyttökelpoiset poistettavat kalusteet, vaatteet sekä kodinkoneet voidaan käyttää sellaisenaan uudelleen. 3 Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto Jätelain (646/2011) 32 :n nojalla kunnalla on velvollisuus järjestää kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvien toimintojen jätehuolto. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat yhdyskuntajätteet, jotka syntyvät vakituisessa ja vapaa-ajan asumisessa, palvelutoiminnassa sekä julkisessa hallinnossa. Kunnan järjestämä jätehuolto sisältää edellä mainittujen jätteiden keräyksen, kuljetuksen sekä käsittelyn. 33 :n nojalla kunnalla on velvollisuus järjestää toissijaisesti jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palveluntarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan sekä määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. 35 :n mukaisesti kunnan on huolehdittava kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä siten, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Perusperiaatteena on, että jätteenkuljetus tapahtuu kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanotto- tai keräyspaikasta, jossa sijaitsevat jätehuoltomääräysten mukaiset tarpeelliset jäteastiat. Jätteet kuljete-
3 taan kunnan osoittamaan paikkaan, jonka jälkeen ne siirretään käsittelyyn. Tuottajavastuunalaiset jätteet, kuten esimerkiksi keräyspaperi, toimitetaan tuottajien osoittamiin paikkoihin. 4 Jätehuollon viranomaistehtävät, valvonta ja käytännön toteuttaminen Laitilan kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimii tekninen lautakunta. Jätehuoltoviranomaisen tehtäviin kuuluvat: yleisten jätehuoltomääräysten antaminen päätökset jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta jätetaksan hyväksyminen päätökset jätemaksuista ja niiden perintä päätökset jätteenkuljetusjärjestelmästä jätteenkuljetuksen seuranta jätteenkuljetusrekisterin pitäminen jätelain (646/2011) 42 :n mukaiset päätökset yhdyskuntajätehuollosta poikkeamisesta Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Valvontaviranomaisen tehtäviä ovat: valvoa jätelain noudattamista antaa tarvittaessa erityisiä valvontamääräyksiä laiminlyöntien ja rikkomusten oikaisemiseksi liittää valvontamääräykseen tehoste, kuten esimerkiksi uhkasakko tehdä päätökset valvonta-asioissa käsitellä sille kuuluvat ilmoitus- ja lupa-asiat sekä valvoa päätösten noudattamista Jätehuollon käytännön toteuttamiseen liittyvät tehtävät, kuten jätteiden käsittelyn järjestäminen, on annettu alueen jätelaitokselle. Jätelaitoksen tehtäviä ovat: hyötyjätteiden ja sekalaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäinen ja alueellinen keräys vaarallisten jätteiden vastaanotto jätteen käsittelyn, kierrätyksen ja hyötykäytön järjestäminen, kuten esimerkiksi käsittelypaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä käsittelypalveluiden hankkiminen jäteneuvonta ja tiedotus jätteenkuljetusten kilpailuttaminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa
4 5 Jätteiden keräys Jätelain (646/2011) 40 :n mukaisesti kiinteistön haltijan on järjestettävä kiinteistölle jätteiden keräämistä varten keräyspaikka, jonne sijoitetaan tarvittavat jäteastiat. Lähtökohtaisesti jäteastioiden sijoituspaikka on kiinteistökohtainen, mutta kiinteistöt voivat sopia myös yhteisen keräyspaikan käyttämisestä. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat jätteet on jätelain 41 :n mukaan luovutettava alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Jätehuoltomääräyksissä määrätään, milloin ja miten jätelaji on luovutettava kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piirissä olevilla kiinteistöillä tulee olla käytössään sekajätteen jäteastia. Kierrätys- ja hyödyntämiskelpoiset jätelajit tulee lajitella ja kerätä erikseen. Erilliskerätyt jätejakeet tulee toimittaa kunnan tai tuottajan järjestämään hyötyjätepisteeseen. Luettelo yleisistä hyötyjätteiden vastaanottopaikoista on nähtävissä Laitilan kaupungin internet-sivulla, Jätehuolto M. Helistölä Oy:n internet-sivulla sekä jätelaitosyhdistyksen ylläpitämällä kierrätys.info - internet-sivulla. Jäteasetuksen (179/2012) 10 :ssä on annettu määräyksiä jäteastioiden sijoittamiseen, käyttämiseen ja merkitsemiseen liittyen. Tämän lisäksi jäteastioiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon myös rakentamismääräyskokoelma, kunnan rakennusjärjestys sekä paloturvallisuusnäkökohdat. Kiinteistön keräyspaikkaan tulee olla esteetön pääsy, jolloin jätteet tulee aina pystyä kuormaamaan turvallisesti eikä jäteastioiden käytöstä tai tyhjentämisestä aiheudu loukkaantumisen vaaraa tyhjentäjälle tai astian käyttäjälle. Keräyspaikassa tulee olla riittävä määrä kannellisia säiliöitä, jotka soveltuvat niihin kerättäville jätelajeille. Jäteastia tulee pystyä aina sulkemaan, eikä sen käytöstä saa aiheutua ympäristön likaantumista, roskaantumista tai hygieenistä haittaa. Jätteiden sijoittaminen ei saa rikkoa tai tarpeettomasti liata jäteastiaa, minkä lisäksi jäteastioiden siisteydestä tulee huolehtia säännöllisellä puhdistamisella. Jäteastioihin tulee merkitä selkeästi tiedot siihen kerättävästä jätelajista sekä sen tyhjentämisestä vastaavan tahon että keräyksestä vastaavan tahon yhteystiedot. Kiinteistökohtaisissa jäteastioissa tulee olla kunkin jätelajin tunnusväri selkeästi esillä joko jäteastian värinä tai jätelajia osoittavassa tarrassa. Kunkin erilliskerättävän jätelajin tunnusväri on määritelty Laitilan kaupungin jätehuoltomääräyksissä.
5 6 Jätteiden kuljetus Yhdyskuntajätteet kuljetetaan joko kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kunnallinen jätelaitos huolehtii jätteenkuljetuspalveluiden kilpailuttamisesta alueittain, tai kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kiinteistön haltija huolehtii jätteenkuljettajan valitsemisesta ja kilpailuttamisesta. Laitilan kaupungin alueella on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätelain (646/2011) 11 luvun mukaisesti jätehuoltorekisteriin hyväksytty kuljettaja voi ainoastaan toimia jätteenkuljettajana. Jätteenkuljetuksen tilaajalla on oikeus pyytää kuljettajaa esittää voimassa oleva ote jätehuoltorekisteristä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta vastaa tilaajana siitä, että jätteenkuljettaja kuuluu jätehuoltorekisteriin, kun taas kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijan on varmistettava, että jätteenkuljettaja kuuluu jätehuoltorekisteriin. Jätelain (646/2011) 121 :n mukaisesti vaarallista jätettä, kiinteistökohtaisissa jätevesien käsittelyjärjestelmissä syntyvää lietettä, rakennus- ja purkujätettä tai pilaantuneita maa-aineita kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja, jonka on oltava mukana jätteenkuljetuksen aikana. Siirtoasiakirja tulee luovuttaa jätteen vastaanottajalle. Jätteen kuljettaja vastaa siirtoasiakirjan laatimisesta, jos jäte noudetaan kotitaloudesta. Muussa tapauksessa siirtoasiakirjan laatiminen on jätteen haltijan vastuulla. Siirtoasiakirjan sisältövaatimukset on määritelty jäteasetuksen (179/2012) 24 :ssä. Siirtoasiakirjaa ei vaadita kotitalouden rakennus- ja purkujätteen osalta asuinkiinteistön haltijalta tai pienimuotoista urakkaa tekevältä rakentajalta, mikäli edellä mainitut jätteet kuljetetaan omatoimisesti vastaanottopaikkaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteenkuljetuksen suorittajan on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle vähintään kerran vuodessa tai sovitun aikataulun mukaisesti kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään tarkemmin jäteasetuksen (179/2012) 26 :ssä. Tiedot on toimitettava sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja. 7 Asumisessa syntyvät ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin sisältyvät jätelain (646/2011) 32 :n mukaisesti kaikki asumisen jätevedenkäsittelyssä syntyvät lietteet, kun käsittelyjärjestelmä on asukkaiden tai heidän yhteenliittymänsä omistuksessa. Edellä mainituista lietteistä voidaan käyttää myös
6 termiä asumisessa syntyvät lietteet, jolla tarkoitetaan saostussäiliöihin ja erilaisten kiinteistökohtaisten pienpuhdistamoiden lietetiloihin kertyvää lietettä sekä umpisäiliöihin kerättävää jätevettä niiden määrästä ja ominaisuuksista riippumatta. Myös esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvät lietteet kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän toiminnasta ja puhdistustehosta säädetään valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011), johon jätehuoltomääräysten lietteenpoistoa koskevat määräykset perustuvat. Asetuksen 7 :n mukaisesti jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka täyttävät asetuksen liitteessä esitetyt jätevesijärjestelmän ja jätevesien käsittelyjärjestelmän hoito-, tarkastus- ja kirjanpitovaatimukset. Käyttö- ja huolto-ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Jätelainsäädännön ja jätehuoltomääräysten lisäksi on tärkeää noudattaa jätevesijärjestelmän valmistajan antamia ohjeita, varsinkin mikäli valmistajan ohjeiden mukainen tyhjennys- tai huoltotiheys tulee tehdä useammin kuin mitä jätehuoltomääräyksissä on velvoitettu. Jätelain (646/2011) 41 :n mukaan kiinteistön haltijan on luovutettava 32 :n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Kuitenkin 41 antaa myös mahdollisuuden jätteen haltijalle itse käsitellä jätteen kiinteistöllään tai luovuttaa asumisessa syntyvän biojätteen, jätevesilietteen tai siihen rinnastettavan muun jätteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä, jos omatoiminen tai yhteinen käsittely on pienimuotoista ja käsittely on hyväksytty kunnan jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksissä. 8 Elinkeinotoiminnan jätehuolto Jätehuoltomääräykset koskevat elinkeinotoimintaan siltä osin kuin niissä määrätään jätehuollon teknisistä vaatimuksista, kuten esimerkiksi jäteastioiden sijoittamisesta sekä ajankohdista, jolloin jäteastioita voi arkisin tyhjentää. Mikäli elinkeinotoiminnan harjoittajan liikehuoneistossa syntyvä jäte kerätään yhdessä muun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa jätelain (646/2011) 32 :n mukaisesti, koskevat jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset elinkeinotoiminnan harjoittajaa täysimääräisesti.
7 Elinkeinotoiminnan harjoittaja voi pyytää kunnalta jätteidensä käsittelemistä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella jätelain (646/2011) 33 :n nojalla. Tällöin jätehuoltomääräykset koskevat elinkeinotoiminnan harjoittajaa niiltä osin kuin asiasta on sovittu elinkeinotoiminnan harjoittajan ja jätehuoltoviranomaisen välillä. 9 Tuottajavastuu Jätelain (646/2011) 46 :n mukaisesti tuotteen ammattimaisella valmistajalla, maahantuojalla sekä pakkausten osalta tuotteiden pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille toimittamansa käytöstä poistetun tuotteen jätehuolto sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja on velvollinen järjestämään kyseisten jätteiden keräyksen, kuljettamisen, kierrättämisen, hyödyntämisen ja muun käsittelyn. Jätelain (646/2011) 48 :n mukaisesti tuottajavastuu koskee myyntitavasta riippumatta seuraavia tuotteita ja niitä ammattimaisesti markkinoille saattavia tuottajia: moottorikäyttöisen ja muun ajoneuvon tai laitteen renkaat, joiden tuottajana pidetään tällaisen renkaan valmistajaa, maahantuojaa tai pinnoittajaa taikka renkailla varustetun ajoneuvon tai laitteen maahantuojaa; henkilöautot, pakettiautot ja niihin rinnastettavat muut ajoneuvot, joiden tuottajana pidetään tällaisen ajoneuvon valmistajaa tai maahantuojaa taikka sitä, joka toimittaa maahan ajoneuvoja kotimaisen käyttäjän nimissä; sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joiden tuottajana pidetään laitteen valmistajaa tai maahantuojaa taikka sellaista myyjää, joka myy laitteita omalla nimellään tai tavaramerkillään; paristot ja akut, mukaan lukien sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin, ajoneuvoihin tai muihin tuotteisiin sisältyvät paristot ja akut, joiden tuottajana pidetään pariston tai akun markkinoille saattajaa; sanoma- ja aikakauslehdet, toimistopaperit ja muut niihin rinnastettavat paperituotteet, joiden tuottajan pidetään paperituotteiden valmistukseen käytettävän paperin valmistajaa tai maahantuojaa taikka painetun paperituotteen maahantuojaa; pakkaukset, joiden tuottajan pidetään tuotteen pakkaajaa tai pakatun tuotteen maahantuojaa. Valtioneuvoston asetuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014) säädetään käytettyjen pakkausten erilliskeräystä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja muuta jätehuoltoa koskevista vaatimuksista,
8 joiden mukaisesti tuottajan on järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys ja kierrätys siten, että asetuksessa säädetyt kierrätysastetavoitteet saavutetaan. Jätehuoltomääräyksissä annetaan edelleen pakkausjätettä koskevia lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita täydentämään tuottajan järjestämää jätehuoltoa ja tehostamaan käytöstä poistettujen pakkausten kierrättämistä. Jätelain (646/2011) 49 :n mukaisesti keräyspaperin osalta tuottajan tulee järjestää käytöstä poistetun keräyspaperin maksuton kuljettaminen pois kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kerrostalo- ja rivitaloalueilla. Pientalo- ja haja-asutusalueilla paperinkeräys järjestetään alueellisissa keräyspisteissä. 10 Vaaralliset jätteet Jätelain (646/2011) 6 :n mukaan vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaa ominaisuus. Tavallisimpia asumisessa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat: paristot, akut sekä laitteet, joissa akku on kiinteästi liitettynä loisteputket ja elohopealamput sähkö- ja elektroniikkaromu maalit, lakat, liimat ja liuottimet eräät puhdistusaineet kyllästetty ja käsitelty puu torjunta-aineet jäteöljyt ja öljyiset jätteet lääkejätteet Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa, muihin aineisiin tai jätteisiin. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa niille erikseen järjestettyihin vastaanottopaikkoihin. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) 8 :n mukaisesti vaaralliset jätteet tulee pakata tiiviisti kestäviin astioihin, joista tulee käydä ilmi vaarallisen jätteen nimi sekä sen ominaisuudet. 11 Rakennus- ja purkujätteet Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) 1 :n mukaan rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- tai korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvää jätettä.
9 Jätelain (646/2011) 8 :n mukaisesti kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) 15 :n mukaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että etusijajärjestyksen mukaisesti otetaan talteen ja käytetään uudelleen käyttökelpoiset aineet, ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä. 16 :n mukainen tavoite on, että vuonna 2020 rakennus- ja purkujätteistä hyödynnetään muutoin kuin energiana tai polttoaineen valmistamisessa vähintään 70 painoprosenttia kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta. Jotta mahdollisimman suuri osa rakennus- ja purkujätteistä päätyisi kierrätettäväksi, tulee rakennustyömaalla lajitella ja kerätä erikseen ainakin seuraavat jätelajit: betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet kipsipohjaiset jätteet kyllästämättömät puujätteet metallijätteet lasijätteet muovijätteet paperi- ja kartonkijätteet maa- ja kiviainesjätteet Rakennustöiden yhteydessä voi syntyä myös vaarallisiin jätteisiin kuuluvaa asbestijätettä, joka on aina kerättävä erikseen ja kuljetettava sille erikseen määrättyihin vastaanottopaikkoihin tiiviissä astioissa. Jos asuinkiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätteenkuljetuksesta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä. 12 Roskaantumisen ehkäisy Jätelain (646/2011) 72 :n mukaisesti ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maisema-arvon tai viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa.
10 Jätelain (646/2011) 73 :n mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. 74 :n mukaan mikäli roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta, taikka jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, toissijainen siivoamisvelvollisuus on 1) maantien, yksityisen tien, radan tai sataman pitäjällä sellaisella alueella, joka on roskaantunut kyseisen tien, radan tai sataman käytöstä; 2) virkistykseen yleisesti käytettäväksi tarkoitetun alueen haltijalla tai ulkoilu- tai moottorikelkkareitin pitäjällä sellaisella alueella, joka on roskaantunut alueen tai reitin käytöstä; 3) yleisötilaisuuden järjestäjällä tilaisuuteen varatulla ja sen välittömässä läheisyydessä olevalla alueella, joka on roskaantunut tilaisuuden johdosta, tai alueen haltijalla, mikäli tilaisuus järjestetään hänen suostumuksellaan eikä tilaisuuden järjestäjä huolehdi siivomaisvelvollisuudestaan; 4) jätteen vastaanottopaikan pitäjälle sille varatulla ja sen välittömässä läheisyydessä olevalla alueella, joka on roskaantunut paikan käytöstä; 5) muun kuin 1-4 kohdassa tarkoitetun alueen haltijalla voimassa olevan asemakaavan alueella; 6) muun kuin 1-5 kohdassa tarkoitetun alueen haltijalla, mikäli siivoaminen ei ole kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta ottaen huomioon haltijan mahdollisuudet ehkäistä roskaantumista tai huolehtia siivoamisesta, roskaantumisen määrä ja roskaantuneen alueen sijainti sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Jätelain (646/2011) 76 :n mukaisesti roskaantumisen ehkäisemiseksi eri toimintojen, kuten teiden, virkistysalueiden tai yleisötilaisuuksien, yhteyteen on järjestettävä riittävä jätteen keräys sekä muita jätehuollon palveluita. Roskaantumisen ehkäisemiseen liittyviä velvoitteita annetaan myös muussa lainsäädännössä, kuten laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanpidosta (669/1978). 13 Merkittävimmät muutokset aikaisempiin määräyksiin verrattuna Jätelain (646/2011) 8 :n mukaisesti syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta tulee ensisijaisesti vähentää, minkä lisäksi jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä tulee lisätä. Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) on asetettu muun muassa eri jätelajeille erityisvaatimuksia sekä kierrätystavoitteita, joiden toteutumista pyritään edesauttamaan jätehuoltomääräysten avulla. Päivitettyyn jätehuoltomääräykseen on lisätty enemmän määritelmiä, minkä lisäksi jotkin aikaisemmat määritelmät on korvattu uusilla jätelain mukaisilla määritelmillä. Esimerkiksi ongelmajät-
11 teen tilalla käytetään määritelmää vaarallinen jäte ja järjestetyn jätteenkuljetuksen tilalla määritelmää kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Lukemisen helpottamiseksi määritelmät on siirretty jätehuoltomääräysten loppuun. 14 Lisätietoa Jätehuoltoa säädetään monipuolisesti lainsäädännöllä, joista keskeisimpiä ovat jätelaki (646/2011) ja valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012). Lisäksi jätehuoltoa koskevia säännöksiä on terveydensuojelulaissa (763/1994), terveydensuojeluasetuksessa (1280/1994) sekä ympäristönsuojelulaissa (527/2014). Suomen lainsäädäntö on sähköisesti luettavissa Finlex-palvelussa osoitteessa www.finlex.fi. Lisätietoa jätehuollosta Laitilan kaupungin alueella antavat kunnan jätehuoltoviranomainen, ympäristönsuojeluviranomainen sekä alueen jätelaitokset.