Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@kyyjarvi.fi Aloitusaika 12.4.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 1 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Eino Nissinen Sähköposti eino.nissinen@kyyjarvi.fi Puhelin 0407421750 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Eino Nissinen Sähköposti eino.nissinen@kyyjarvi.fi Puhelin 0407421750 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kunta ja palvelurakenneuudistuksen tarve vaihtelee maan eri alueilla ja perusteet sille ovat eri alueilla toisistaan poikkeavat. Kaupunkikeskusten ympärillä kuntarakenteen uudistamista perustelevat erityisesti yhteiseen yhdyskuntarakenteeseen, maankäytön suunnitteluun, palveluiden järjestämiseen sekä asukkaiden ja yritysten sijoittumiseen liittyvään epäterveeseen kilpailuun liittyvät kysymykset. Harvaan asutuilla, maaseutumaisilla alueilla haasteet liittyvät enemmän väestökehitykseen, huoltosuhteeseen, kuntien taloudelliseen asemaan ja kuntien kykyyn järjestää palveluita. Kaupunkikeskusten ympärillä kunta ja palvelurakenteen uudistustarpeet tulevat siitä, että kuntarajat yhtenäisen yhdyskuntarakenteen sisällä aiheuttavat kilpailua ja esteitä kokonaisuuden kannalta järkevään toimintaan. Harvemmin asutuilla seuduilla, jossa ei ole yhtenäistä yhdyskuntarakennetta ja jossa kuntakeskukset ja taajamat ovat kaukana toisistaan, ei ole samanlaista ongelmaa. Pienissä toisistaan erillään olevissa kunnissa haasteet liittyvät pienen yksikön haavoittuvuuteen. Työryhmän selvityksessä esitettyihin haasteisiin vastaamisen kannalta keskeinen kysymys ei liity kuntarajoihin, vaan laajempaa väestöpohjaa vaativien palveluiden, erityisesti kasvavien sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti koko maassa. Väestökehitykseen, huoltosuhteeseen, julkisen talouden kehitykseen, yhdyskuntarakenteeseen tai lähipalveluiden (peruskoulu, päivähoito, jne) järjestämiseen liittyvät kysymykset eivät harvemmin asutuissa pienissä kunnissa ratkea kuntarajoja muuttamalla.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehitys on kunnan kannalta tärkeä tekijä. Väestökehityksen kokonaisuuden lisäksi on syytä tarkastella eri ikäryhmien osuutta väestössä sekä muun muassa työllisyyttä. Selvityksessä on tarkasteltu huoltosuhdetta nimenomaan väestöllisen huoltosuhteen kannalta. Taloudellisen kantokyvyn kannalta taloudellinen huoltosuhde on oleellisempaa, koska esimerkiksi työttömien suuri osuus suurissa ikäluokissa tarkoittaisi sitä, että suuri osa eläkeikään tulevista olisi jo valmiiksi työllisten ulkopuolella eikä vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen ole niin merkittävä. Väestökehityksessä on tärkeä kiinnittää huomiota muutoksiin erityisesti työikäisen väestön muuttoliikkeeseen. Ikäluokan kokoon eli alle 1vuotiaiden määrään liittyvä kriteeri on epäonnistunut. Ikäluokan minimikooksi asetettu 50 lasta ei mittaa todellisuudessa kunnan mahdollisuuksia järjestää laadukasta perusopetusta. Ikäluokan koon tarkastelu kolmen vuoden keskiarvona on liian lyhyt aika. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talouden haasteet useissa kunnissa liittyvät keskeisesti ikääntymiseen ja väestömuutoksiin. Vastuu palveluiden järjestämisestä ja kansalaisten huolenpidosta on perustuslain mukaan julkisella vallalla, siis valtiolla ja kunnilla yhdessä. Lainsäädännöllä nämä tehtävät on käytännössä säädetty kuntien tehtäväksi. Rahoitus tapahtuu pääasiassa kuntien verotuloilla ja valtionosuuksilla. Palvelutarpeen kasvaessa vastuu palveluiden rahoituksesta on yhtä lailla valtiolla kuin kunnillakin. Tämä korostuu erityisesti siellä, missä palveluiden tarvitsijoita on suhteellisesti enemmän. Tämän vuoksi spekulointi valtionosuusmuutoksilla kuntarakenteen muutoksia perusteltaessa ei ole perusteltua. Valtionosuusjärjestelmä on väline, jolla valtio vastaa velvoitteeseensa pitää huolta kaikista kansalaisista asuinpaikasta riippumatta. Tästä velvoitteestaan valtio ei voi vetäytyä. Valtionosuuksista vähemmän riippuvaiset kunnat hyötyvät monista tekijöistä, joilla ei ole mitään tekemistä kunnan onnistuneen ja tehokkaan toiminnan kanssa. Keskuskuntiin sijoittuvat myös useat yhteisesti kuntien ja valtion toimesta rahoitetut toiminnot, jotka tuovat hyviä veronmaksajia keskuskuntiin. Tämä osaltaan mahdollistaa myös alhaisemman veroprosentin. Suhteellinen velkaantuneisuus mittarina antaa virheellisen kuvan niiden kuntien taloudellisesta tilanteesta, joilla on merkittävää omaisuutta, kuten sijoituksia. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Selvityksessä esitetty analyysi yhdyskuntarakenteen kehityksestä on laajalti oikeaan osunutta. Ongelmat keskittyvät kaupunkiseuduille ja keskuskaupunkien kehyskuntiin. Kauppakeskusten syntyminen kauemmas keskuskaupungeista ei välttämättä ole ongelma, kunhan ne sijoittuvat palvelemaan aluettaan järkevällä tavalla, olemassa olevan taajaman yhteyteen liikenteellisesti keskeiselle paikalle ja vähentävät tarvetta asioida vielä kauempana. Asutuksen sijoittuminen hajaasutusalueille ei välttämättä ole ongelma kestävän kehityksen kannalta. Asuinpaikasta ja asumisesta johtuvia ympäristövaikutuksia enemmän olennaista kestävän kehityksen kannalta on elämäntavan kulutuskeskeisyys. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnin kriteeri on tarkastelussa epäonnistunut siksi, että tilastokeskuksen aineistossa on virheitä, jotka antavat väärän kuvan pendelöinnistä kuntien välillä. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali ja terveydenhuollon palvelut eivät kaupunkiseutujen ulkopuolella voi perustua yhden kunnan järjestämiin palveluihin, vaan kuntien muodostamat yhteistoimintaelimet ovat välttämättömiä.
Selvityksessä esitetään opetus ja kulttuuritoimen kriteeriksi muun muassa vähintään 50 oppilaan ikäluokkia. Ikäluokan minimikooksi asetettu 50 lasta ei mittaa todellisuudessa kunnan mahdollisuuksia järjestää laadukasta perusopetusta. Valinnaisaineiden sekä oppilashuollon ja muiden tukipalveluiden järjestämiseksi kunnat voivat tehdä yhteistyötä. Selvityksessä esitetty riski pienen organisaation haavoittuvuudesta palvelutuotannossa on todellinen, mutta siihen voidaan varautua yhteistyöllä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoiminnan kehittämisen arvioinnin osalta tarkastelussa on ongelmia aiemmin mainitun työpaikkojen sijainnin virheellisen kirjaamisen vuoksi. Toisaalta pienen kunnan kohdalla yhden suuren työnantajan vaikutus voi antaa virheellisen kuvan koko kunnan elinkeinotoimen kehittämisen onnistumisesta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden arvioinnin kannalta on haasteellista työssäkäynnin, asioinnin ja muun elinpiirin suuntautumisten eriytyminen. Yksilön elinpiiri voi koostua useista eri suunnista; työssä käydään yhtäällä, asioidaan toisaalla ja lähiyhteisöt voivat muodostua vielä kolmannella tavalla. Toiminnallisuuden ja kokonaisarvioinnin kannalta on tärkeää yhteisö, johon yksilö ja perhe kokee kuuluvansa. Tätä yhteisöllisyyttä tulisi vahvistaa. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Ei vastauksia. 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Edellisen kohdan kysymykseen vastaukset perusteluineen ovat alla: Kysymys: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Vastaus: Osittain. Kahden viimeisen vuoden osalta syntyvyys on lisääntynyt noin 20 syntyvään lapseen vuosittain. Työllisyys kunnassa on hyvä, joten työikäisen väestön pysyminen ja lisääntyminen on mahdollista. Selvityksessä esitetty kuntarakenteen muutos Saarijärven seudulla ei ratkaise väestökehitykseen ja rakenteeseen liittyviä haasteita, sillä kaikissa liitettäväksi esitetyissä kunnissa tilanne on sama. Kysymys: Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Vastaus: Ei. Kyyjärven kunnan suhteellista velkaantuneisuutta arvioitaessa ei ole otettu huomioon kunnan omistamia noin 4,5 miljoonan euron rahoitusarvopapereita. Tästä johtuen kunnan taloudellinen liikkumavara on arvioitu liian pieneksi. Lisäksi kunnalla on taseessa kertynyttä ylijäämää noin 3,4 miljoonaa euroa. Kunnan taloudelle tuo haasteita väestön ikääntymisen mukanaan tuoma palvelutarpeen kasvu. Kunnan näkemyksen mukaan taloudellista haastetta ei kuitenkaan ratkaise selvityksessä esitetty kuntarakenteen muutos, koska myös muissa esitettyyn uuteen kuntaan tulevissa kunnissa väestörakenteen ja talouden haasteet ovat lähes samanlaiset. Kysymys: Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta?
Vastaus: Kyllä Kysymys: Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Vastaus: Ei. Työssäkäyntikriteeri on Kyyjärven kunnan osalta virheellinen. Selvityksen mukaan Kyyjärveltä pendelöinti Saarijärvelle on yli 10 prosenttia, mikä johtuu Sotekuntayhtymä Saarikan kaikkien, myös muissa kunnissa sijaitsevien työpaikkojen kirjaamisesta Saarijärvelle. Kyyjärvelle pendelöinti on positiivista työpaikkaomavaraisuuskin on erittäin hyvä. Kyyjärven noin 650 henkilön työvoimaan suhteutettuna yksistään Betset Oy:llä käyvän lähes 100 muista kunnista tulevan työntekijän osuus on suuri. Selvityksessä esitetyn uuden kunnan alueella ei ole selkeää työssäkäynnin ja asioinnin keskittymää. Saavutettavuus alueen kunnissa on osittain heikko huonojen tieyhteyksien vuoksi. Asioinnin osalta Kyyjärvellä sijaitseva kauppakeskus Paletti tarjoaa seudulle sellaisia erikoiskaupan palveluja, joita löytyy muualta lähinnä noin 80100 kilometrin etäisyydeltä. Lisäksi kauppakeskus hyvän liikenteellisen sijaintinsa vuoksi palvelee runsasta ohikulkevaa liikennettä. Kyyjärven kunnan saavutettavuus on valtateiden risteyksessä hyvä. Asiointia tapahtuu molempiin suuntiin sekä KeskiPohjanmaan että EteläPohjanmaan rajojen yli. Näiden kolmen maakunnan rajaalueen kuntiin sijoittuu myös erittäin merkittävä rakennusteollisuuden keskittymä. Kysymys: Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Vastaus: Saarikan alueen kunnat järjestävät yhdessä sosiaali ja terveyspalvelut. Kunta pitää perusopetuksen järjestämisen kriteeriksi esitettyä 50 lapsen ikäluokan kokovaatimusta virheellisenä. Kyyjärven kunnassa ei ole ollut 50 lapsen ikäluokkia ainakaan 50 vuoteen ja siitä huolimatta kunnassa on annettu laadukasta perusopetusta. Koulumme valittiin viime vuonna KeskiSuomen vuoden alakouluksi. Kunta tekee tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa myös sivistystoimessa. Kysymys: Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Vastaus: Elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta Kyyjärven kunta ei pidä välttämättömänä kuntarajojen muuttamista. Kunta ostaa kehittämisyhtiön palveluita naapurikunnasta. Lisäksi tehdään seudullisesti yhteistyötä elinkeinojen kehittämisessä. Elinkeinotoiminnan osalta kuntarakenteen muuttaminen voisi edesauttaa kehittämispalveluiden järjestämisessä. Kysymys: Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Vastaus: Selvityksessä esitetty uusi kunta Saarijärven seudulla ei muodosta sellaista toiminnallista kokonaisuutta, jossa kuntien yhteen liittäminen itsessään ratkaisisi tulevaisuuden haasteet.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ei vastauksia. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Kyyjärven kunta on tarvittaessa valmis selvitykseen esitetyn alueen halukkaiden kuntien lisäksi myös muiden lähialueen kuntien kanssa. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kunta ei ota kantaa osaliitosten tarpeellisuuteen. Kysymykseen on kuitenkin kyselyn teknisen toteutuksen vuoksi pakko vastata, joten vastausvaihtoehdoista on valittu kyllä siksi, että tässä perusteluosassa vastaus voidaan kumota. Kyyjärven kunta ei siis ota kantaa osaliitosten tarpeellisuuteen. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Sopii alueella, jossa kunnat itse haluavat olla aloitteellisia kyseiseen menettelyyn. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Onnistuakseen edellyttää kuntien suostumusta. Vastahakoista kuntaliitosta on vaikea selvittää. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Oikein toteutettuna voi ratkaista kuntaliitoksen syntymisen. Tärkeää siksi, että muutos tuo aina aluksi kustannuksia. Ei saisi synnyttää epäterveitä kuntaliitoksia. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Kuntarakenteiden uudistamiseen pyrkivä valtionosuusjärjestelmän muutos voi pahimmillaan uhata kuntalaisten oikeutta peruspalveluihin. Valtionosuusjärjestelmää ei saa käyttää edes välillisesti muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten se on säädetty. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Rahoitusjärjestelmät eivät saa olla tarkoituksellinen väline kuntarakenteen muutoksiin. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kriteereistä on vaikea saada sellaisia, että ne soveltuisivat kaikkialle järkevällä tavalla. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Pakottamalla ei synny hyvä lopputulos. Muu, mikä?
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Kyyjärven kunta ei ota kantaa aikatauluihin. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Ei vastauksia. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei vastauksia. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Sähköisiä palveluita, asiointia ja vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kiinteistövero tulisi välittömästi palauttaa verotulontasausjärjestelmään. Kunnille lainsäädännöllä annettavien tehtävien kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Mikäli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon (ja niihin läheisesti liittyvän sosiaalihuollon) integraatiota syvennetään merkittävästi, tulee harkita koko perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon siirtämistä saman järjestäjän tehtäväksi. Tällöin järjestäjän tulisi olla kuntaa suurempi, ei kuitenkaan valtio. Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Tehtävien määrittely tulisi tehdä siten, että se mahdollistaa erilaiset kuntaratkaisut erilaisille alueille. Lisäksi osa tehtävistä tulee jatkossakin olla mahdollista toteuttaa kuntien yhteistyöllä esimerkiksi kuntayhtymissä.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys ei vastaa kysymykseen, miten esitetty kuntarakenne vastaa niihin haasteisiin, jotka selvityksen I osassa kuvataan. Vastaukseksi ei riitä, että suurempi kunta selviää ja hoitaa asiat paremmin. Kuntauudistuksen toteuttamisen kannalta ensisijaista olisi ratkaista ensin kuntien ja valtion välinen tehtäväjako. Kunnan tehtävät kuitenkin määrittelevät keskeisesti sen, mitä kunnalta vaaditaan. Kuntauudistusta suunniteltaessa tulee kiinnittää enemmän huomiota kuntaan ihmisten yhteisönä ja asiakaslähtöisten lähipalveluiden järjestäjänä.