HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/152/05 Dnro HAM-2005-Y-39-131 annettu julkipanon jälkeen 23.9.2005 ASIA Päätös Jukka Mäkelän ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee nykyisen eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Jukka Mäkelä Korventie 76, 31610 Vaulammi Puh.nro: 0400 357618 Sähköposti: jukka.makela@surffi.net Y-tunnus: 1455553-3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan sikalan nykyiselle toiminnalle. Eläinsuojassa on eläinpaikkoja 1000 lihasialle. Eläinsuojat sijaitsevat Jokioisten kunnan Vaulammin kylässä tilalla Ojala, kiinteistörekisteritunnus 169-410-0001-0159-E, käyntiosoitteessa Pohjanmaantie 176. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihasialle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 1.2.2005. suoritemaksu 1200 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3820 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 38 20 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3950 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 39 50 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Jokioisten kunnan ympäristölautakunta on 29.4.1998 myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. Sikalarakennukselle on myönnetty rakennuslupa 16.3.1998. Sikalakiinteistön omistaa Pentti Pirttimäen perikunta, jonka kanssa toiminnanharjoittajalla on vuokrasopimus sikalarakennuksista. Lanta levitetään sopimuspelloille ja lannan luovutussopimuksia on yhteensä 104 ha:n alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaava. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Loimijokeen (35.9) laskevan Jänhijoen (35.97) alaosan osavaluma-alueella (35.971). Jänhijokeen on eläinsuojasta matkaa noin 170 m. Sikala ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Hirsikankaan (0416953) II-luokan pohjavesialue, jonne on matkaa noin 3 km. Tilakeskuksessa sijaitsee kiinteistön omistajan, Pentti Pirttimäen perikunnan käytössä oleva asuinrakennus, jonne on matkaa noin 65 m. Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on sikalasta matkaa noin 400 metriä ja lähimpään lomarakennukseen noin 120 m. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikala Ruokinta Lietelantajärjestelmällä toimivassa eläinsuojassa on eläinpaikkoja 1 000 lihasialle. Kasvatuskarsinoissa on osaritilälattia. Sikalassa on alipaineilmastointi ja poistohormit on sijoitettu katolle. Rakennus lämmitetään öljyllä. Ruokinta tapahtuu liemiruokintana. Eläinten riittävästä kuidunsaannista huolehditaan kuituperäisten rehuliemikomponenttien avulla ja käyttämällä ruokinnan yhteydessä olkia ja kuivaheinää. Lannan varastointi Sikalan yhteydessä on tällä hetkellä betonielementtirakenteinen lietesäiliö, tilavuudeltaan 1500 m 3 ja betoniharkoista muurattu säiliö, tilavuudeltaan 350 m 3. Molemmat säiliöt ovat kattamattomia. Toiminnanharjoittajalla on lisäksi käytettävissä 500 m 3 :n verran lietesäiliötilavuutta omistamallaan tilalla Anttila, kiinteistörekisteritunnus 169-410-0001-0110. Padotuksella toimivien lietekuilujen tilavuus on 155 m 3. Varastotilavuutta on käytettävissä yhteensä 2 505 m 3, josta sikalan yhteydessä sijaitsevien kattamattomien lietesäiliöiden sadevesille on varattava noin 180 m 3. Enimmäiseläinmäärällä laskettuna hyötytilavuutta tarvitaan 2 000 m 3.
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 3 Toinen sikalakiinteistöllä sijaitsevista säiliöistä täytetään alta päin, toinen ei. Tiiviitä kuormauslaattoja ei ole ja pienemmästä säiliöstä puuttuu asianmukainen turva-aita. Lannan levitys Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä sopimuspeltoa 104 ha, josta noin 4 ha sijoittuu Hirsikankaan (0416953) IIluokan pohjavesialueelle. Lannasta levitetään viikolla 19 noin puolet, viikolla 23 noin 20 % ja viikolla 37 noin 30 %. Lannan levitys tapahtuu tällä hetkellä pääosin hajalevityskalustolla, mutta mahdollisuuksien mukaan tullaan siirtymään letkulevityskaluston käyttöön. Pohjavesialueella oleville pelloille lantaa levitetään vain keväisin. Öljysäiliöt ja muu kemikaalien varastointi Sikalan lämmitysöljysäiliö on tilavuudeltaan 4 000 l. Se on sijoitettu laatalle ja varustettu laponestolaitteella. Muita toiminnanharjoittajan käytössä olevia öljysäiliöitä ei kiinteistöllä ole. Sikalan pesu- ja desinfiointiaineita lukuun ottamatta sikalassa ei varastoida kemikaaleja. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan kiinteistön omasta kaivosta. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka Lanta varastoidaan vesitiiviissä säiliöissä, jotka tullaan kattamaan kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lannan levityksessä siirrytään vähitellen käyttämään letkulevitintä. Lannan siirtoon tullaan mahdollisesti käyttämään nopean kuormauksen siirtovaunuja, jolloin levitys tapahtuu mahdollisimman joutuisasti ja letkulevittimellä varustetun traktori-lietevaunuyhdistelmän liikkuminen yleisillä teillä saadaan minimoitua. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Ruokinnassa käytettävän rehuoptimointiohjelman avulla vähennetään lannan sisältämien typpiyhdisteiden määrää ja niistä aiheutuvaa hajua. Ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa vähennetään myös huolehtimalla eläinsuojan puhtaudesta. Lannan varastoinnin aikaista hajuhaittaa ehkäistään kattamalla lietesäiliöt kelluvalla katteella. Päästöt maahan ja vesiin Lannan levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla, multaamalla liete mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen keväällä ja syksyllä levitettäessä sekä siirtymällä vähitellen letkulevityskaluston käyttöön. Eläinsuojista ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantavarastossa, jonne johdetaan myös eläinsuojien jätevedet. Lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lannan levitystä syksyllä tullaan vähentämään valumien vähentämiseksi. Sekä toiminnanharjoittaja että sopimuspeltojen haltijat ovat liittyneet ympäristötukijärjestelmään.
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 4 Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastuttamalla ne säännöllisesti. Muita kemikaaleja ei varastoida lainkaan. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuauto käy tilalla 1-2 kertaa viikossa. Eläinkuljetukset keskittyvät 15 viikkoa kestävän kasvatusjakson alkuun ja loppuun. Kasvatusjakson aikana eläinkuljetusauto käy tilalla keskimäärin kerran viikossa. Liikenne on hetkellisesti vilkasta lannan levitysaikana. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn kunnallisen jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään jätteitä seuraavasti: Jätelaji Määrä vuodessa Toimituspaikka/käsittelytapa kuolleet eläimet 1,5 t raatokeräily/käsittelylaitos muovit, paperi 0,2 t energiajäte ongelmajätteet -- ongelmajätekeräys rautaromu -- metallinkeräys Toistaiseksi keräilyä odottavat eläinten raadot säilytetään peitettynä etukuormaajan kauhassa. Tilan sijainnista johtuen keräilyauto saapuu nopeasti, yleensä tilauspäivänä. Jatkossa on tarkoitus kuljettaa raadot toiminnanharjoittajan omistaman porsastuotantosikalan yhteyteen rakennettavaan raatojen säilytystilaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Merkittävimmät toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit ovat lietesäiliöiden tai öljysäiliön rikkoutuminen. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi lietesäiliöt tarkastetaan säännöllisesti tyhjennyksen yhteydessä. Toiminnanharjoittajan muissa sikaloissa on lietesäiliötilavuutta 2 300 m 3, mikä mahdollistaa lietteen siirron säiliöstä toiseen mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Käytettävissä on myös kaivinkone, jota voidaan käyttää suojavallien rakentamiseen lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa. Myös öljysäiliön mahdolliset vuodot estetään määräaikaistarkastuksin ja noudattamalla voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. Säiliö on tällä hetkellä sijoitettu betonilaatalle, mutta se on tarkoitus varustaa asianmukaisella suoja-altaalla.
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Toiminnanharjoittaja on tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä täydentänyt lupahakemusta lietelannan varastotilavuuden osalta. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta 2.8. 2.9.2005 ilmoitustaulullaan ja Jokioisten kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä 2.8.2005. Hakemuksesta on 28.7.2005 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu tarkastus 19.8.2005. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksessa esiin tulleet tarkennukset ja täydennykset on sisällytetty tämän lupapäätöksen toiminnan kuvausosaan. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 28.7.2005 päivätyillä kirjeillä lausunnot Jokioisten kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Jokioisten kunnanhallitus esittää 8.8.2005 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta, koska kunnalla ei ole muita suunnitelmia ko. alueelle tai sen lähiympäristöön. Jokioisten ympäristölautakunta toteaa 18.8.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Ojalan tilan eläinsuojan lietteen varastotilavuus ei ole riittävä. Koska luvan hakijalla on etälietesäiliötilavuutta käytettävissä tilan ulkopuolella, on tilaa koskevilla lupamääräyksillä edellytettävä tätä myös mahdollisesti muilta tilan eläinsuojaa käyttäviltä. - Hajuhaittojen pienentämiseksi lietesäiliön kattamiseen esim. kelluvalla katteella tulisi pyrkiä. - Pohjavesialueiden varsinaisella pohjaveden muodostumisalueilla on lietteen levitys kiellettävä pohjaveden pilaantumisvaaran takia. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa 21.3.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: 1. Eläinjäte tulee toimittaa raatokeräilyn kautta käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Jätteet on varastoitava maa- ja metsätalousministeriön vaatimusten mukaisesti. 2. Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. 3. Avonaiset lietesäiliöt tulisi kattaa keveillä katteilla mm. hajuhaittojen vähentämiseksi ympäristössä. 4. Tuotantotilalla käytettävän talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiset vaatimukset.
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 6 5. Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Hakijan tulee tarkkailla säännöllisesti säiliöiden kuntoa. 6. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. 7. Eläinten ruokintaan ei saa käyttää lihaa sisältävää ruokajätettä. 8. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. 9. Eläintautien leviämisen estämiseksi - eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa - luonnonvaraisten jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin - eläinsuojan sisäänkäynnit suositellaan varustettavaksi asianmukaisilla desinfiointialtailla 10. Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Muistutukset Hakijan vastine Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Toiminnanharjoittajalle on varattu 7.9.2005 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija on ilmoittanut, ettei anna vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset lausuntoihin Lupamääräykset Hämeen ympäristökeskus myöntää Jukka Mäkelälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Ojala, kiinteistörekisteritunnus 169-410-0001-0159-E sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 1000 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojan hakemuksessa esitetyn enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristö-
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 7 vaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliössä. Kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna lannan varastotilaa tulee olla vähintään 2 m 3 /lihasika. Jos lantavarastoja ei kateta siten, että sadevesien pääsy niihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. (YSL 43, 45 ) Varastotilavaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Lantavarastot tulee pyrkiä tyhjentämään perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 4. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Säiliöiden turva-aidat on korjattava määräysten mukaisiksi. Selvitys olemassa olevien vanhojen lietesäiliöiden tiiveydestä ja turva-aitojen korjauksista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kymmenen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään.
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 8 5. Eläinsuojan jätevedet on johdettava lietesäiliöön tai muuhun umpisäiliöön tai puhdistettava asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. (YSL 7, 43, 45 ) Käsittelyvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus olemassa olevan eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Eläinsuojakiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan pääsy vesiuomiin. 7. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Kaikki käytössä olevat lietesäiliöt tulee kattaa ja säiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli lietettä ilmastetaan, myös ilmastuksen tulee tapahtua katetussa säiliössä. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. 8. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 91 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti.
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 9 9. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 10. Lannan levityspaikkaa ja -ajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamista. (YSL 43, 45, NaapL 17 ) Lannan levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista ja sitä voidaan edelleen vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Osa levityspelloista sijoittuu kuitenkin lähellä asutusta, joten on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 11. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveys-
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 10 sääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Jokioinen kuuluu sikojen osalta raatojen keräilyalueeseen ja raatojen hautaaminen on kielletty. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 13. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja ne on sijoitettava tiivispintaiselle alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 14. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Mikäli polttokelpoista jätettä poltetaan, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. (YSL 43, 45, JäteL 6 )
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 11 Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Jokioisten kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 12 18. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 19. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Jokioisten kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 )
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 13 Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Eläinsuoja ei sijoitu voimassa olevien kaavojen vastaisesti, eikä se sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella eikä lähellä vesistöjä. Vanhasta eläinsuojasta on lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen noin 400 m ja lähimpään lomarakennukseen noin 120 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta poispäin. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on olemassa oleva sikala eikä toiminnan laajentamista tapahdu ja että lupamääräyksissä edellytetään toimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla käytettävissä 91 ha. Lannan levitysalaa on hakemuksen mukaan 104 ha, joten levitysala on riittävä, vaikka pohjavesialueella olevat peltolohkot poistettaisiinkin levitysalasta. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 30.9.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä.
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 14 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Jukka Mäkelä saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Jokioisten kunta Jokioisten kunta, kunnanhallitus Jokioisten kunta, ympäristölautakunta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto.
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 15 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Jokioisten kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan Lehdessä Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - (alueellisella ympäristökeskuksella) sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö
Ympäristölupaosasto 23.9.2005 HAM-2005-Y-39-131 16
Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300