Kuntapalvelujen uje järjestämisen jestä se rahoitus tulevaisuudessa Mitä kuntauudistus t tuo? Pentti Meklin emeritusprofessori
Kestävyysvaje uhkaa Suomen julkista taloutta Kunnat ovat keskeinen osa julkista taloutta Kuntien menot kasvavat nopeammin kuin tulot monesta syystä ja kuntien velka kasvaa Huoltosuhteen muutos Lisääntyvät kuntien tehtävät Alhainen talouskasvu
Huoltosuhde heikkenee - Menopaineet kasvavat!
- Elvytys - Veropohjan laajentaminen - Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntien toiminta, valtio-kuntasuhde
Vahva peruskunta ja sote-uudistus ratkaisuna Vahva peruskunta - Väestöpohja > 20 000 - Työssäkäyntialueen kokoinen, k korkea k työpaikkaomavaraisuus - Talouden tila Sote-uudistus > 20 000 asukasta > 50 000 100 000 asukasta > Jopa miljoona asukasta
1. Mitä tiedämme yleensä kuntakoon ja palvelujen kustannusten ja palvelutason yhteydestä? (poikkileikkaus) > Suurissa kunnissa pitäisi olla jo saavutettuna liitoskuntien edut! 2. Mitä tiedämme kuntakoon suurentamisen ja kustannusten ja palvelutason muutoksen yhteydestä?
Kunnan koon mittarina käytetään yleisesti asukaslukua (väestöpohja), mutta kunta voi olla suuri myös alueeltaan Tehokkuuden mittarina käytetään yleisesti nettokustannukset, /asukas Mittareiden antamat tulokset suuntaaantavia, paljon jää tulkinnan varaan.
Suomenniemi Kiikoinen Ristijärvi Rautavaara Myrskylä Pyhäranta Koski Tl Ypäjä Lapinjärvi Lemi Kaavi Simo Aura Kaustinen Säkylä Taipalsaari Sievi Ruokolahti Teuva Ähtäri Iitti Virrat Loppi Hausjärvi Alavus Hattula Sotkamo Lieksa Orimattila ( 2010 kuntaj.) Janakkala Mustasaari Siilinjärvi Raisio Ylöjärvi Rauma Vaasa Lahti 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 5000 10000 20000 >50000
Millainen on kiinteiden kustannusten osuus? Kustannukset eivät riipu paljonkaan suoritteiden id määrästä ä h k l k - esim. henkilöstömitoitukset > muuttuvia - esim. puiston ylläpitäminen > pääosin kiinteä
Pentti Meklin 12
1. aluetekijät ei voida juurikaan 2. väestötekijät vaikuttaa kuntaliitoksilla 3. Palvelutaso 4. Palvelujen voidaan vaikuttaa järjestämistapa
Kunnan pinta-ala, matkat palvelujen äärelle Taajamarakenne Väestön tiheys
Asukkaiden ikärakenne Työssäkäynti Esim. tarvevakioitu menot
a) Tarvevakioitujen menojen mukaan Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Järjestys Kunta Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 1Lumijoki 18 1412 71 0,95 74 2Hartola 07 2140 107 1,39 77 3Suomenniemi 10 2266 113 1,47 77 4Hirvensalmi 10 2223 111 1,42 78 5Polvijärvi 12 1962 98 1,25 79 6Sysmä 07 2322 116 1,43 81 7Tammela 05 1769 88 1,09 81 8Pertunmaa 10 2356 118 1,41 83 9Isojoki 15 2606 130 1,56 83 10Virolahti 08 2113 106 1,26 84 11Oripää 03 1924 96 1,15 84 12Hankasalmi 14 2264 113 135 1,35 84 13Teuva 15 2253 113 1,34 84 14Heinola 07 1954 98 1,16 84 15Karijoki 15 2382 119 1,42 84 16Kannonkoski 14 2603 130 1,55 84 17Hämeenkyrö 06 1729 86 1,03 84 18Pyhäjoki 18 2052 103 122 1,22 84 19Miehikkälä 08 2539 127 1,50 85 20Lieksa 12 2303 115 1,36 85 21Imatra 09 1996 100 1,18 85 22Nastola 07 1536 77 0,91 85 23Myrskylä 07 1856 93 1,09 85
1. Suurissa kunnissa - palvelut monipuolisia, lukiot - palvelut lähempänä, mutta saattaa olla jonoja j - palveluprosesseissa hallintaongelmia 2. Pienissä kunnissa - Palvelut kapea-alaisia - Palvelut l voivat olla kauempana ja aukioloajat lyhyitä, ei jonoja - Voi olla vaikeampi päästä kalliisiin hoitoihin - Palveluprosessit helpommin hallittavissa
Oma tuotanto vs. ostopalvelut Kunnan johtamisjärjestelmä Kunnan johtaminen ja omaksuttu talousajattelu tt l Omaksuttu organisaatio- ja toimintakulttuuri
Eivät ole automaattiratkaisu rahoitusongelmaan, ei kansantalouden tasolla eikä yksittäisten kuntien tasolla Tarjoavat kehittämispotentiaalia, miten se saadaan käyttöön Lyhyellä aikavälillä ei useinkaan hillitse menojen kasvua On erotettava palveluyksikön ja kunnan koko Mutta: Tarjoaa suuremman kapasiteetin Vähentää meno- ja tulopuolen riskejä Helpottaa palvelukokonaisuuksien (palveluketjut) hallintaa Kehittämisvoimavaroja, vähentää haavoittuvuutta ja lisää vetovoimaa työnantajana
Väestö ja ulkoiset menot kuntakoon mukaan vuonna 2010 % (vuoden 2010 kuntajako, yhteensä 342 kuntaa) 40 37,7 35 30 Osuus väestöstä, % Osuus menoista,% 33,5 25 20 15 12,6 11,7 16,7 14,7 17,7 17,1 10 9,3 9,0 8,9 8,6 5 0 1,2 1,2 Alle 2 000 as. (49 kpl) 2 000-6 000 as. (131 kpl) 6 001-10 000 as. (60 kpl) 10 001-20 000 as. (47 kpl) 20 001-40 000 as. (32 kpl) 40 001-100 000 as. (15 kpl) Yli 100 000 as. (8 kpl) Lähde: Tilastokeskus 29.8.2011 /hp